Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) Elimäenkatu Helsinki Hallituksen kokous puh. (09) HALLITUKSEN KOKOUS 2/2017

Transkriptio

1 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) HALLITUKSEN KOKOUS 2/2017 Aika klo Paikka Pelastakaa Lapset ry, auditorio Koskelantie Helsinki Kokouksen osanottajat Puheenjohtaja Majanen Pertti I varapuheenjohtaja Ranta Eija II varapuheenjohtaja Semi Ritva Varsinaiset jäsenet Eskelinen Teppo Hopsu Inka Juuma Riikka Ketolainen Liisa Lindqvist Terhi Loijas Sari Mohamed Saido Packalén Leif Pontela Risto Suomi Katri Tiainen Simo Tikka Karoliina Varajäsenet - Järjestys arvottu - Kaskeala Niklas Pellosniemi Cecilia Halleen Mikael Lunnas Kari Nissinen Jouni Johtotiimi Lappalainen Timo, toiminnanjohtaja Hannula Outi, ohjelmajohtaja Häkli Laura, viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Romar Anne, hallintojohtaja Sihteeri Palmu Anja-Maija Asiantuntijat ja luottamusvaltuutettu Mäki Niina, asiatuntija, kehitysrahoitus, luottamusvaltuutettu Rekola Sanna, asiantuntija, globaalikasvatus Starck Auli, asiantuntija, kansalaisyhteiskunta ja edunvalvonta Toimiston henkilökuntaa Vieraat Lemmetty Markku, yhdistyslain asiantuntija 20 Käsitellyt asiat 15 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 15. Puheenjohtaja kertoi keskustelutilaisuudesta Kepan henkilöstön kanssa juuri ennen hallituksen kokousta. Kokouksessa tiedotettiin ja keskusteltiin Kepan ja Kehyksen yhdistymiseen liittyvistä kysymyksistä. Tilaisuus oli onnistunut ja

2 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) hyödyllinen molemmille osapuolille. 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN NIMEÄMINEN Nimettiin pöytäkirjan tarkastajiksi Terhi Lindqvist ja Kari Lunnas. 17 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kepan sääntöjen 13 :n mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on mukaan luettuna puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kaksitoista muuta varsinaista jäsentä. Näin ollen hallituksen kokouksen päätösvaltaisuuteen edellytetään puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä seitsemän varsinaisen edustajan oloa. Todettiin kokous päätösvaltaiseksi. 18 ESITYSLISTAN VAHVISTAMINEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Vahvistettiin esityslista työjärjestykseksi lähetetyssä muodossa. Hallituksen kokouksen 1/2017 tarkistamaton pöytäkirja on liitteenä 19A. esitys Merkitään hallituskokouksen 1/2017 pöytäkirja hyväksytyksi ja tiedoksi hallitukselle. Merkittiin hallituksen kokouksen 1/2017 pöytäkirja hyväksytyksi ja tiedoksi hallitukselle. 20 KEPA-KEHYS-YHDISTYMINEN/UUDEN KATTOJÄRJESTÖN PERUSTAMINEN Esittelijä Puheenjohtaja Esittely Edellisessä kokouksessaan hallitus keskusteli Fiant Consulting Oy:n loppuraportista ja suosituksista. Kepan hallitus päätti, että Kepan tavoitteena Kepan ja Kehyksen välisessä vuoropuhelussa ja vahvuuksien yhdistämiskeskusteluissa on oltava yhteinen yhteistyö- ja kattojärjestö. Hallitus ei ottanut kantaa siihen, miten vahvuuksien yhdistäminen olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa: joko toisen liittymällä toiseen vai ajamalla molemmat nykyiset järjestöt alas ja perustamalla täysin uusi järjestö. Yhteisen tai uuden järjestön nimelle Kepan hallitus ei antanut tiukkoja ennakkoehtoja. Hallitus myös hyväksyi Fiantin suosituksen jäsenvetoisen työryhmän perustamisesta sekä muutosprosessin johtajan tai fasilitaattorin palkkaamisesta. Molempien järjestöjen, Kepan ja Kehyksen, hallitukset valtuuttivat ohjausryhmän laatimaan esitykset yhdistymisprosessin aiesopimuksesta, jäsenvetoisen työryhmän perustamisesta ja kokoonpanosta sekä muutosprosessin johtajan/fasilitaattorin työnkuvasta ja rekrytoinnista. Kehyksen hallitus teki omassa kokouksessaan pitkälti samankaltaiset päätökset kuin Kepan hallitus. Keskeisin kysymys näyttää olevan, miten yhdistyminen tapahtuu, mitä termi uusi kattojärjestö käytännössä tarkoittaa ja mikä olisi uuden tai yhteisen kattojärjestön toiminta-ajatuksen ydin ja sen myötä järjestön nimi. Kehyksen puheenjohtaja nosti myös käynnillään Kepan hallituksen kokouksessa esille eri toimintakulttuureihin liittyvät haasteet. Tammikuun kokouksen jälkeen oli syytä harkita joitakin keskeisimpiä kysymyksiä Kepan näkökulmasta ja harkita, asettavatko ne mahdollisesti joitakin reunaehtoja Kepan neuvotteluille Kepa-Kehys-ohjausryhmälle, muutosprosessia valmistelevalle työryhmälle ja

3 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) sen johtajalle tai fasilitaattorille. Tällaiset kysymykset liittyvät ainakin seuraaviin kolmeen aihepiiriin: Vahvuuksien yhdistämisen tai yhdistymisen juridiikka: mitä seurauksia, ehtoja, uhkia ja mahdollisuuksia kuhunkin eri tapaan liittyy. Käytännössä puhutaan kahdesta vaihtoehdosta: jompikumpi liittyy toiseen tai perustetaan täysin uusi järjestö. Kepan tunnettuus ja tämänhetkinen brändin arvo: mitä seurauksia, uhkia ja mahdollisuuksia seuraa Kepan nimen alasajosta ja nimen korvaamisesta uudella tunnuksella ja nimellä. Mitkä ovat uuden tunnettuuden rakentamisen kokonaiskustannukset? Toimintakulttuuri ja siihen liittyvät esioletukset: Mistä puhutaan, kun puhutaan toimintakulttuureihin liittyvistä eroista ja haasteista? Yhdistymisjuridiikan keskustelua varten kokoukseen kutsuttiin yhdistyslain asiantuntija Markku Lemmetty, Suomi-Intia-Seura ry. Brändi- ja tunnettuuskysymystä pohjusti viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli, joka esitteli M-Brainin Kepasta tekemän julkisuusanalyysin, liite 20A. Toimintakulttuurin osalta kokemuksia Kepan ja Kehyksen yhteistyöstä eri toimintalohkoilla selostivat henkilökunnan asiantuntijajäsenet Niina Mäki (vaikuttaminen), Auli Starck (jäsenpalvelut ja edunvalvonta) ja Sanna Rekola (globaalikasvatus). Kepan ja Kehyksen toimintakulttuurien yhtenä merkittävä eroavaisuutena on pidetty Kehyksen nopeutta ja vastaavasti Kepan raskassoutuisuutta. Hallintojohtaja Anne Romar kertoi tehtävistä, joita lainsäädäntö ja viranomaismääräykset velvoittavat Kepan kokoiselta organisaatiolta. Kepan ja Kehyksen puheenjohdon, Kepan toiminnanjohtajan ja Kehyksen pääsihteerin muodostama ohjausryhmä kokoontui 7.2. Ohjausryhmässä on aloitettu aiesopimuksen valmistelu ja pohdittu perustettavan jäsenjärjestöjen ryhmän ja koordinaattorin/fasilitaattorin valintaan liittyviä resurssikysymyksiä. Sekä Kepan että Kehyksen tulee jättää seuraavan ohjelmakauden rahoitusanomus ulkoministeriölle mennessä. Kumpikin järjestö valmistelee ja lähettää oman anomuksensa. Kepassa ohjelmassa huomioidaan uuden strategian suunnittelussa esille nousevat suuntaviivat ja mahdollinen siirtyminen uuteen organisaatioon. Ohjausryhmän seuraava kokous pidetään Henkilökunnalle pidetään tiedotustilaisuus pian tämän jälkeen, ja henkilökunnan kommentit ja ideat otetaan mielellään vastaan. Puheenjohtaja totesi, että lähtökohtana on yhden järjestön malli ja että Kepa ja Kehys tukevat uutta identiteettiä, johon sisältyvät uudet arvot, missio, visio ja strategia. Olisi viisasta toimia kustannustehokkaasti siten, että käytetään hyväksi Kepan nykyistä organisaatioraamia. Kepalla ja Kehyksellä näyttää olevan hieman eri tulkinta käsitteestä uusi kattojärjestö. Kehys vaikuttaisi edellyttävän, että molemmat vanhat organisaatiot lopetetaan ennen uuden perustamista. Kepassa taas painotetaan, että koko muutosprosessin ajan tulee sekä jäsenistön edunvalvonnan että henkilökunnan vuoksi olla olemassa oikeustoimikelpoinen toimija. Oleellinen kysymys on myös, kuinka ison hinnan Kepa on valmis maksamaan uuteen organisaatioon siirtymisestä. Puheenjohtaja korosti, ettei yhdistymisprosessin motiivi ole missään vaiheessa liittynyt henkilöstömäärän tarkistukseen. Yhdistyslain asiantuntija Markku Lemmetty, Suomi-Intia-Seura ry Lemmetty totesi, että sekä Kepan että Kehyksen säännöt antavat mahdollisuuden hyvin monenlaisiin yhdistymismenettelyihin ja esitteli muutamia erilaisia yhdistymistapoja: 1. Uusi järjestö muodostuu, kun A ja B muodostavat uuden järjestön, ja B lopettaa toimintansa. 2. A ja B lopettavat toimintansa ja perustavat yhdessä uuden järjestön. (Hitain ja vaikein menettely.) 3. B:n osa liittyy A:han. B:n jäljelle jäävä osa jatkaa toimintaansa.

4 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) 4. B liittyy A:han, ja B lakkaa samalla olemasta. (Nopein ja vähiten työllistävä vaihtoehto.) Yhdistymiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ovat, miten jäsenet säilyvät tai siirtyvät, mikä on henkilöstön asema ja mitä tapahtuu voimassaoleville sitoumuksille. Hitain ja vaikein yhdistymisvaihtoehto on, jos molemmat järjestöt lakkautetaan ja perustetaan kokonaan uusi organisaatio. Kun uusi organisaatio aloittaa, tämän hallitus hyväksyy jäsenet. Uhkana voi olla jäsenkato, sillä kaikki entiset jäsenet eivät välttämättä hae uuden organisaation jäseneksi. Henkilöstön kohdalla voidaan tietyin edellytyksin sopia, että henkilöstö siirtyisi uuden organisaation palkkalistoille vanhoina työntekijöinä. Sekä Kepalla että Kehyksellä on iso määrä sopimuksia eri tahoille, ja on työlästä siirtää sopimukset uuden organisaaton nimiin. Nopeimmin ja vähiten työllistäen yhdistyminen kävisi siten, että toinen organisaatio liittyisi toiseen, ja vain liittyvä organisaatio lopetettaisiin. Hallintojohtaja totesi, että yhdistymisvaihtoehdossa sovellettaisiin liikkeen luovutusmenettelyä, jossa liitettävän järjestön voimassa olevat työsuhteisiin liittyvät velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Puheenjohtaja totesi, että yksi vaihtoehto voisi olla toimia siten, että perustetaan ensiksi yhdessä uusi organisaatio, ja sen jälkeen lopettaa molemmat vanhat organisaatiot, jolloin oikeustoimikelpoinen toimija olisi olemassa tauotta. Puheenjohtaja toivoi, että M. Lemmetty voisi mahdollisuuksien mukaan tarkastella vielä tarkemmin tätäkin vaihtoehtoa. Lopuksi hän kiitti Lemmettyä, joka on vapaaehtoisena antanut asiantuntemustaan Kepan käyttöön. Hallituksen jäsen K. Lunnas ehdotti toimintatavaksi vaihtoehtoa nro 4, jossa B (Kehys) yhdistyy A:han (Kepa) ja B (Kehys) lakkaa sen jälkeen olemasta. Tämä sillä perusteella, että Kepalla ja Kehyksellä on 33 yhteistä jäsentä, mutta Kehyksellä vain muutama sellainen jäsen, jotka eivät ole Kepan jäseniä. Ohjausryhmässä olisi syytä esittää vaihtoehto nro 4 mukaisesta etenemisestä. Brändi Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja L. Häkli esitteli Kepan julkisuusanalyysin 2016 tulokset. Kepa edustaa laajasti kehitysalan toimijoita ja tunnetaan kehityskysymysten ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta toimivana kansalaisjärjestönä. Vuonna 2016 eri medioissa saatu julkisuus oli myönteistä; kielteistä julkisuutta ei ollut. Kepan vaikuttamistyön voitto on muun muassa se, että 0,7 prosenttia on edelleen Suomen hallitusohjelmassa. Kepan brändi 1 on muodostunut 30 vuoden aikana. 17 prosenttia suomalaisista tuntee Kepan. Kepan nettiuutissivusto Kepa.fi on toiminut 20 vuotta. Sillä on lukijaa/vuosi. Kepa on laajasti mukana myös sosiaalisessa mediassa. Facebookissa, jossa on oltu 10 vuotta, seuraajia on tällä hetkellä ja Twitterissä Jos Kepa lähtisi vaihtamaan nimeä, menetettäisiin 30 vuoden aikana luotu brändi ja tunnettuus, ja uuden brändin tunnetuksi tekeminen lähtisi nollasta. Yhteiskunnan nykytilanteessa, kun asenneilmapiiri on varsin kehitysyhteistyövastainen, Kepalla on vastuu taistella kehitysyhteistyön ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Brändiin sisältyvät myös visuaalinen ilme ja logo. Kokonaisuutena uuden brändin luominen ja tunnetuksi tekeminen on hidasta ja kallista; joidenkin arvioiden mukaan se vie vähintään kuusi kuukautta ja kustannukset voivat nousta jopa 100,000 euroon. Hallituksen jäsen K. Lunnas totesi, että uudessa organisaatiossa ensisijaista on sisältö ja strategia, nimi ja brändi ratkaistaan näiden perusteella. Hallituksen jäsen L. Packalén tiedusteli, onko Kehys teettänyt julkisuusanalyysiä ja millainen Kehyksen imago on. Puheenjohtaja totesi, että imagokysymys otetaan esiin myös ohjausryhmässä. 1 Brändi on tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen maine. Brändin arvo muodostuu nimen tai logon tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, brändin mukanaan tuomasta laadun tunteesta ja brändiin liitetyistä mielikuvista. [1] Brändi on tuotteen tai palvelun sisällön tai identiteetin eräänlainen yhteenveto, joka voi luoda tuotteelle lisäarvoa ja vahvistaa käyttäjänsä identiteettiä. [2]

5 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) Luottamushenkilön puheenvuoro Luottamushenkilö N. Mäki tiivisti henkilöstön hallitukselle lähettämän kirjeen pääviestit ja kertoi, että Kepan henkilöstö on samaa mieltä siitä, että kahden kattojärjestön ongelmalliseksi muodostunut tilanne tulee ratkaista. Samalla on turvattava koko kehitysjärjestökentän toimintaedellytykset. Henkilöstö kannattaa FIANTIN ja jäsenjärjestöjen suosimaa Kepan ja Kehyksen fuusiota kustannustehokkaana vaihtoehtona siten, että pienempi, parin vakituisen työntekijän Kehys fuusioituisi Kepaan, jolla on yli 40 työntekijää. Henkilöstön mielestä jäsenistön tahdon sivuuttamiseen tulee olla erityisen painavat perustelut. Henkilökunta tahtoo säilyttää globaalia oikeudenmukaisuutta ajavan kattojärjestön, Kepan toimintakyvyn puolustaa koko kansalaisyhteiskuntaa ja kyvyn toimia globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Henkilökunta toivoo, että hallitus päätöksiä tehdessään pitää Kepan henkilökunnan erityisessä suojeluksessaan ja turvaa henkilökunnan siirtymisen yhdistettyyn kattojärjestöön. Kokemuksia toimintakulttuurista ja yhteistyöstä Kepan ja Kehyksen eri toimintalohkoilla Asiantuntijat N. Mäki (kehitysrahoitus), S. Rekola (globaalikasvatus) ja A. Starck (kansalaisyhteiskunta ja edunvalvonta) kertoivat Kepan ja Kehyksen välisestä yhteistyöstä sekä eroista toimintakulttuurien välillä. Kepa ajaa koko suomalaisen kehitysjärjestöjoukon ja Kepan yli 300 jäsenen asiaa, kun Kehys puolestaan on 38 jäsenen edunvalvoja EUkysymyksissä. Kahden suomalaisen kehitysalan järjestötoimijan päällekkäinen edustaminen Suomessa ja kansainvälisellä tasolla tai eriävät mielipiteet julkisesti esitettyinä eri foorumeilla ovat olleet haasteellisia tilanteita jo useiden vuosien ajan. Kepan työote on jäsenistöä osallistava ja avoin, ja sen vaikuttamistyön toiminta ja jäsenistön kanssa yhdessä määritellyt tavoitteet ovat läpinäkyvästi esillä. Esittelyt ovat liitteessä 20B. Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset organisaation toiminnassa Hallintojohtaja A. Romar totesi, että Kepa on yli 40 työntekijän globaalisti toimiva organisaatio, jossa noudatetaan hyviä hallinnollisia käytänteitä, viranomaismääräyksiä ja työnantajavelvoitteita. Monet viranomaismääräykset eivät koske muutaman hengen työyhteisöjä, joten pienessä työyhteisössä - kuten Kehyksessä - niitä ei tarvitse toteuttaa. I varapuheenjohtaja E. Ranta totesi, että Kepa tekee aktiivista ja vahvaa vaikuttamistyötä ja vastaa hyvin toimintaympäristön jatkuviin muutoksiin. Kepassa on laaja asiantuntemus Agenda 2030 toteuttamiseen. Kepan brändi on 30 vuotta vanha ja tunnettuus vahva, joten olisi turha lähteä luomaan uutta brändiä. Kepa ei tarvitse uusia instituutioita jatkaakseen hyvää toimintaansa ja toimivaa edunvalvontatyötään. EU-tason pitäminen erillään on keinotekoista; työtä on nykyään tehtävä kokonaisvaltaisesti. Toimintaympäristön rajun kehitysalan vastaisuuden vuoksi ovat edunvalvonta ja vaikuttamistyö juuri nyt erityisen tarpeen, ja kaikki resurssit pitää pystyä suuntaamaan tähän työhön. Muutosta ja uutta toki tarvitaan, kun kehitysyhteistyö on yhä pienempi osa globaalia muutosta. Kepan ja Kehyksen tulisi koota vahvuutensa ja laatia strategia yhteisen asian puolesta ilman, että lähdetään raskaaseen uuden brändin luomiseen. Yhdistyminen on tehtävä kustannustehokkaasti ja aikaa hukkaamatta hyödyntämällä Kepan olemassa olevia rakenteita. On hyvä muistaa, että kansalaisyhteiskunnan työskentelytapaan kuuluu olla vallan vahtikoirana. Puheenjohtaja P. Majanen jatkoi, että kummankin järjestön tulee olla nyt avoin ja kannustava, jotta järjestöjen toimintakulttuureissa esiintyneet hankauskohdat voidaan käsitellä ja saada pois päiväjärjestyksestä. Hallituksen jäsen R. Pontela kiitti valaisevasta selvityksestä Kepan ja Kehyksen toimintakulttuurien eroista ja yhteistyökokemuksista sekä selvityksestä tehtävistä, joita lainsäädäntö ja viranomaismääräykset velvoittavat Kepan kokoiselta organisaatiolta. Todettiin, että olisi ollut hyvä saada esitysten tiedot jo Kepa-Kehys-selvityksen alkuvaiheessa. Kepan ja Kehyksen ilmaisemat erilaiset mielipiteet eri foorumeilla ovat aiheuttaneet hämmennystä ja väistämättä vaikuttaneet imagoon vähentäen kehitysjärjestöjen uskottavuutta. Todettiin, että Kepan toiminta on avointa ja tavoitteet ovat läpinäkyviä ja luettavissa eri asiakirjoista. Hallituksen jäsen S. Tiainen (MTK) totesi, että EU-ulottuvuus on nykyään kiinteä osa yhteisöjen ja yritysten toimintaa. MTK on Kepan jäsen, mutta ei Kehyksen jäsen.

6 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) Yhdistymisessä on huomioitava Kepan ja Kehyksen kokoero. Tiainen antoi tuen puheenjohtajien yhdistymistä koskevalle esitykselle. Hallituksen jäsen T. Eskelinen peräänkuulutti harkintaa, kun keskustellaan ja määritellään toimintakulttuurieroja Kepan ja Kehyksen välillä. Avoimuus ja osallistuminen sekä kriittisyys ja kantaaottavuus ovat keskeisiä Kepan tehtäviin ja toimintatapaan kuuluvia ominaisuuksia, jotka pitäisi saada sisälle yhdistymisneuvotteluihin. Voitaisiinko ne asettaa Kepan toimintakulttuuria koskeviksi rajaehdoiksi sopimuksiin? Hallituksen jäsen K. Lunnas totesi, että toimintakulttuuri muuttuu aina, kun yksikin ihminen liittyy olemassa olevaan ryhmään. Nyt olisikin määriteltävä, missä kulkee Kepan rajat. Hallituksen jäsen J. Nissinen kiinnitti huomiota Kepan asiantuntijoiden esitykseen, jossa Kepan työntekijät ovat kokeneet toistuvan vähättelyn Kehyksen puolelta ongelmalliseksi. Näyttää siltä, että olemme joutuneet altavastaajan asemaan. Ehkä Kepalla on vahvempi kimmoke yhdistää voimat. Hallituksen jäsen K. Lunnas tiedusteli, onko Kepasta oltu yhteydessä kaksoisjäseniin ja tiedusteltu näiden kantaa yhdistymiskysymykseen. Puheenjohtaja totesi, että jäseniin ei ole oltu yhteydessä. Hallituksen jäsen L. Ketolainen totesi, että olisi syytä saada yhdistymiskysymys päätökseen mahdollisimman nopeasti ja ehdotti nyt käydyn keskustelun perusteella tiukempien reunaehtojen asettamista neuvotteluihin. Puheenjohtaja totesi, että ohjausryhmä käy tilanteen lävitse seuraavassa kokouksessaan ja pyrkii selvittämään, löytyykö yhteistä tahtotilaa kestävän kehityksen yhteistyöjärjestön tai globaalin oikeudenmukaisuuden kattojärjestön perustamiseksi. Puheenjohtaja totesi hallituksen kokouksessaan ( 8) tekemät päätökset, jotka ovat neuvottelujen lähtökohtina. L. Ketolainen veti reunaehtojen tiukennusvaatimuksen takaisin. Hallituksen jäsen T. Lindqvist painotti, että yhdistymisessä on huomioitava kokoerot - Kepa on yli 40 työntekijän työyhteisö, Kehyksessä on muutama työntekijä. On pidettävä huolta, että ei ajauduta yt-menettelyyn. Yhteenvetona keskustelusta todettiin, että Kepan edustajat ohjausryhmässä jatkavat yhdistymiseen tähtääviä neuvotteluja päälähtökohtana yhdistyminen kustannustehokkaalla jäsenistön kannattamalla tavalla niin, että Kepan ja Kehyksen mukanaan tuomat vahvuudet tuovat uuteen kokonaisuuteen enemmän vaikuttavuutta kuin missä tilanteessa nyt ollaan, ja ehdotettiin, että sihteeristössä valmistellaan hallituksen seuraavaan kokoukseen analyysi Kepan ja Kehyksen toimintojen rajapinnasta, siinä esiintyvistä kitkakohdista ja päällekkäisyyksistä. esitys Hallitus merkitsee tiedoksi käydyn keskustelun ja ohjausryhmän kokouksen tulokset. Hallitus päätti, että Kepan edustajat ohjausryhmässä jatkavat yhdistymiseen tähtääviä neuvotteluja päälähtökohtana yhdistyminen kustannustehokkaalla jäsenistön kannattamalla tavalla niin, että Kepan ja Kehyksen mukanaan tuomat vahvuudet ja yhdistämisprosessi tuovat uuteen kokonaisuuteen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja uudistuksia, jotka edistävät yhden yhteisen kattojärjestön pärjäämistä ja sopeutumista muuttuneeseen ja alati muuttuvaan toimintaympäristöön. 21 KEPAN STRATEGIAN SUUNNITTELU 21.1 Strategian runko ja suunnitteluprosessin vaihe II sihteeristössä valmistellaan hallituksen seuraavaan kokoukseen analyysi Kepan ja Kehyksen toimintojen rajapinnasta. Esittelijät Strategiatyöryhmän puheenjohtaja E. Ranta Strategiatyöryhmän koordinaattori M. Toikka

7 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) Esitys Työryhmä esittää, että strategian suunnitteluprosessin toinen vaihe viedään kevyellä kädellä keskittyen olennaisiin muutostarpeisiin. Strategian suunnittelutyön jatkamista puoltavat kaksi seikkaa: Kepan uuden ohjelman täytyy rakentua edes osin uusitulle strategialle johtuen toimintaympäristön rajuista muutoksista viimeisten vuosien aikana. Sen lisäksi Kepan oma strategiatyöskentely tulee antamaan eväitä aikanaan yhteisen kattojärjestön strategiatyölle. Kevyen käden suunnittelu tarkoittaisi, että toiminta-ajatus ja arvot jätettäisiin nykyisen strategian muotoon. Sen sijaan uudessa strategiassa kuvattaisiin selvästi ulkoinen visio, unelma maailmasta ja tilasta, jota Kepa tavoittelee vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi tarkoitus on kirkastaa Kepan muutosteoriaa eli selitysmallia sille, miten Kepa ymmärtää muutoksen syntyvän. Muutosteoriassa tunnistettaisiin ne keskeiset toimijat, joihin vaikuttamalla Kepa pyrkii muutokseen. Strategiset tavoitteet ryhmiteltäisiin myös vaikutettavien kohderyhmien mukaan; esim. valtiot, yritykset, kansalaisyhteiskunnan toimijat, mediat, tiedeyhteisöt jne. Lopuksi linjattaisiin keskeiset toimintatavat eli Kepan toimintakenttä (Suomi, EU, etelä, kansainvälinen taso), asemoituminen kyseisellä toimintakentällä ja resurssit. Esitys strategian rungosta on liitteenä 21.1A ja muutosteorian reittikartta Visio maailmasta 2030 on liitteenä 21.1B. Suunnittelun toinen vaihe käynnistyi Työryhmä kokoontuu alustavan suunnitelman mukaan kolmesti. Yksi kokouksista on puolenpäivän työpaja. Strategiatyöryhmä valmistelee esityksen hallituksen pidettävälle kokoukselle. Samassa kokouksessa hallitus käsittelee myös ohjelmakauden suunnitelman aihioita. Lyhyt suunnitteluaika ei salli erillisten hallituskuulemisten järjestämistä. Sen sijaan työryhmän kokoukset säilyvät avoimina hallituksen jäsenille. Kepan toimiston sisäinen referenssiryhmä jatkaa toimintaansa. Strategiatyöryhmä järjestää yhden kuulemis- ja keskustelutilaisuuden Kepan henkilöstölle, jolloin varmistetaan työryhmän suunnitelmien toteutettavuus ja niihin mahdollisesti liittyvät haasteet. Prosessin toisen vaiheen aikataulusuunnitelma on liitteen 21.1A:n sivulla kaksi. esitys Hallituksesta kannatettiin, että strategian runko ja suunnitteluprosessin aikataulu ovat liitteessä 21.1A esitetyn mukaiset. Hallitus hyväksyy strategian rungon ja suunnitteluprosessin aikataulun esityksen mukaan. Hallitus hyväksyi, että strategian runko ja suunnitteluprosessin aikataulu ovat liitteessä 21.1A esitetyn mukaiset Kepan etelätyön evaluaatio Esittelijä Esittely Ohjelmajohtaja Englantilainen konsulttiyritys Intrac on tammi-helmikuussa 2017 evaluoinut Kepan etelätyön vuosilta Luonnosraportissaan Intrac arvioi Kepan teemojen, kumppaneiden valinnan ja valitun toiminnan tulokulman relevanssia. Lopuksi Intrac antaa viisi suositusta Kepan mahdollisen etelätyön jatkamiselle. Luonnosraportti on liitteenä 21.2A ja esittely liitteenä 21.2B. Hallituksen I varapuheenjohtaja E. Ranta totesi, että strategian valmistelu antaa mahdollisuuden miettiä Kepan etelätyön toimivuutta ja merkitystä. Evaluaation tulosten perusteella etelän työ tulisi linkittää läpileikkaavana teemana uuteen strategiaan. Tällä hetkellä resursseja kuluu rakenteiden ylläpitoon. Hallituksen jäsen R. Juuma totesi, että tavoitteena voisi olla monipuolisempi työkalupakki esimerkiksi verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä globaalien verkostojen kanssa. Ehdotettiin, että Kepan toiminnalla etelässä olisi alueellinen työote; ei rajoituttaisi vain kansalliselle tasolle. Hallituksen jäsen J. Nissien totesi, että etelätyön perusteet on kirkastettava: nyt on juuri oikea hetki miettiä kriittisesti, miten järkevää Kepan on jatkaa omaa toimintaa etelässä. Yksi Kepan tavoitteista

8 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) on globaalin kansalaisyhteiskunnan tukeminen, joten etelätyölle on vahvat perusteet. Konkreettiset kontaktit etelään ovat oleellisia uskottavuuden vuoksi. Hallitus merkitsi Kepan etelätyön evaluaation ja käydyn keskustelun evästyksenä tiedoksi. 22 AGENDA 2030 Esittelijä Esittely Toiminnanjohtaja Suomen hallituksen hyväksymä Ageda 2030:n kansallinen toimeenpanosuunnitelma julkaistiin , liite 22A. Kepan koordinoima järjestöjen Agenda verkosto kommentoi ohjelmaa yhteistiedotteessaan, liite 22B. Toiminnanjohtaja totesi, että joitakin parannuksia jouluun luonnosversiosta oli tehty mutta kansalaisjärjestöjen kantojen huomioiminen oli jäänyt vähäiseksi toimeenpano-ohjelmassa. Kepan koordinoiman Agenda verkoston pääkritiikki oli, että toimeenpanosuunnitelma oli kunnianhimoton ja käytännössä Suomen hallituksen jo päättämien hankkeiden kokoelma. Hallituksen joulukuun kokouksessa puheenjohtaja oli kertonut kuulemistilaisuudesta, jonka valtioneuvoston kanslian (VNK) Agenda koordinaatiotoimisto oli järjestänyt kestävän kehityksen ja kehityspoliittisen toimikunnan jäsenille. Puheenjohtaja oli kestävän kehityksen toimikunnan ja toiminnanjohtaja KPT:n jäsenenä. Järjestöjen ja tiedeyhteisön asiantuntijoiden palaute kautta linja oli hyvin kriittistä. Ministeri Tiilikainen lupasi tarkastella vielä luonnosta ennen sen viemistä valtioneuvston hyväksyttäväksi. Tammikuussa varmistui, että valtioneuvosto vie Suomen toimeenpanosuunnitelman selontekona eduskunnan käsittelyyn. Seuraavat askeleet Agenda verkoston ja Kepan kokoaman koalition (Soste, Olympiakomitea, Allianssi ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko) yhteistyössä ovat asiaohjelman järjestäminen Maailma kylässä -festivaalilla toukokuussa ja varjoraportin laatiminen kansallisesta toimeenpanosta. Varjoraportti tulee olemaan osa kansainvälistä Spotlight-raporttia, joka julkaistaan YK:n korkeantason kokouksessa heinäkuussa. Koalition jäsenet Soste, Allianssi ja Kepa tekevät yhteistyötä Suomi 100 vuotta -juhlavuoden aikana ja nostavat esille suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aikaansaannoksia sadan vuoden ajalta. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi on koonnut saavutuksista valokuvanäyttelyn, jota kierrätetään eri tilaisuuksissa; muun muassa Maailma kylässä -festivaalilla ja Porin SuomiAreenalla. esitys Hallituksen jäsen T. Eskelinen esitti, että Kepan tulee toimia vahvana muutosagenttina Agenda tavoitteita eteenpäin viedessään. Ei tule suostua hyväksymään Suomen hallituksen retoriikkaa ja päälle liimattuja tavoitteita. Hallitus merkitsee tiedoksi. Hallitus merkitsi saadun selvityksen ja käydyn keskustelu evästyksenä tiedoksi. 23 ILMOITUSASIAT Ilmoitusasioita ei ollut. 24 MUUT ASIAT

9 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2/ (9) 24.1 Hallituksen seuraava kokous Esitys Hallituksen seuraava kokous on torstaina klo 15 kokoushuone Dialogissa Kepassa. 25 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:20. Pertti Majanen puheenjohtaja Anja-Maija Palmu sihteeri Terhi Lindqvist pöytäkirjan tarkastaja Kari Lunnas pöytäkirjan tarkastaja