Tiivistelmä fi 2004 inforegio Euroopan komission lainsäädäntöehdotukset koheesiopolitiikan uudistamiseksi (vuodet 2007 2013) Euroopan komissio hyväksyi koheesiopolitiikan uudistamista koskevat lainsäädäntöehdotukset 14. heinäkuuta 2004. Uudistusta varten myönnetyn kokonaisrahoituksen määrä on 336,1 miljardia euroa, mikä vastaa noin kolmasosaa yhteisön yleisestä talousarviosta. Uudistuksen avulla rakennepoliittiset toimet pyritään kohdentamaan aiempaa tarkemmin Euroopan unionin strategisiin suuntaviivoihin (kilpailukykyistä ja kestävää tietoon perustuvaa taloutta koskevat Lissabonin ja Göteborgin sitoumukset sekä eurooppalainen työllisyysstrategia), keskittämään aiempaa paremmin muita heikommassa asemassa oleviin alueisiin ja ennakoimaan samalla kehitystä muualla Euroopan unionissa, ja hajauttamaan aiempaa paremmin ja toteuttamaan entistä yksinkertaisemmin, avoimemmin ja tehokkaammin. Ehdotuksiin sisältyy yleisasetus, joka sisältää rakennepoliittisten tointen kolmea rahoituslähdettä kaudella 2007 2013 koskevat yhteiset säännökset; kutakin rahoituslähdettä Euroopan aluekehitysrahastoa (), Euroopan sosiaalirahastoa () ja koheesiorahastoa koskevat asetukset, sekä aivan uusi ehdotus asetukseksi rajatylittävän yhteistyörakenteen perustamisesta. Tämän tiivistelmän tarkoituksena on auttaa aluekehityksen toimijoita selvittämään näiden ehdotusten avaintekijät uuden lainsäädäntökehyksen hyväksymiseen asti käytävän keskustelun yhteydessä. Ehdotettu uudistus on hyvin laaja-alainen, koska sen avulla pyritään luomaan uusi perusta eurooppalaiselle solidaarisuudelle laajentuneessa unionissa talouden globaalistuessa ja tietoon perustuvan talouden merkityksen kasvaessa. Koheesiopolitiikan strategia ja resurssit vahvistetaan uudelleen rakennepoliittisten tointen kolmen uuden päätavoitteen (lähentyminen, kilpailukyky ja työllisyys sekä yhteistyö) pohjalta. Merkittäviin ehdotettuihin innovaatioihin ja yksinkertaistuksiin kuuluvat muun muassa vuotuisen strategisen vuoropuhelun aloittaminen jäsenvaltioiden kanssa neuvostossa ja Euroopan parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean kanssa sen takaamiseksi, että eurooppalaisia prioriteetteja noudatetaan koko kauden ajan epäsuotuisista luonnonoloista kärsivien alueiden täysi tunnustaminen ja niille myönnettävien varojen lisääminen sekä kaupunkiulottuvuuden aikaisempaa parempi huomioon ottaminen jäsenvaltioille ja alueille muun muassa valvonnan alalla annettavan vastuun lisääminen pitämällä kuitenkin kiinni kurinalaisen varainkäytön periaatteesta yhteenkuuluvuutta edistävien rahoitusvälineiden määrän vähentäminen (kuudesta kolmeen) tämänhetkisten Urban- ja Equal-yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien toiminta-alan sisällyttäminen jäsenvaltioiden tai alueiden toimintaohjelmien painopisteisiin toimintaohjelmien rahoittaminen yhdestä ainoasta rahastosta ( tai ) lukuun ottamatta niin sanottuja infrastruktuuriohjelmia, jotka rahoitetaan sekä :stä että koheesiorahastosta koheesiorahaston osalta monivuotinen ohjelmasuunnittelu ja samat säännöt kuin rakennerahastoilla lopuksi muttei kuitenkaan vähäisimpänä kaikkien unionin alueiden ja kansalaisten mahdollisuus hyötyä uudesta koheesiopolitiikasta, jossa painopiste on heikoimmassa asemassa olevilla, mutta painopistettä mukautetaan muuttuviin tilanteisiin. Tausta: laaja-alaiset ja pitkälliset neuvottelut Nämä ehdotukset eivät pohjaudu yksinomaan komission näkemyksiin, vaan sen kolme vuotta sitten käynnistämiin laajaalaisiin neuvotteluihin. Neuvottelujen tuloksena laadittiin kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus, joka hyväksyttiin 18. helmikuuta 2004 ja jonka seurauksena järjestettiin kolmas koheesiofoorumi toukokuussa 2004. Näitä säännöllisiä neuvotteluja käydään lisäksi rakennerahastotyöryhmässä
2 neuvostossa ja Euroopan parlamentin uudessa aluepolitiikkaa käsittelevässä valiokunnassa (REGI). Eurooppa-neuvostoa pyydetään päättämään vuoden 2005 ensimmäisellä puolivuotiskaudella Luxemburgin puheenjohtajakaudella vuosien 2007 2013 rahoitusnäkymistä ja komission helmikuussa 2004 esittämästä ehdotuksesta; parlamentti ja neuvosto voivat sopia tuolloin uusista säännöksistä. Neuvosto antaa kolmen kuukauden kuluessa koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat. Komissio, jäsenvaltiot ja alueet laativat tältä pohjalta kansalliset strategiset viitekehykset, ja toimintaohjelmien uusi sukupolvi voidaan laatia vuonna 2006. Toimet on tarkoitus aloittaa jo vuoden 2007 alussa. Ehdotus yleisasetukseksi Ehdotusten kulmakivi ja pääkohta on asetus, joka sisältää kahteen rakennerahastoon ( ja ) ja koheesiorahastoon kaudella 2007 2013 sovellettavat yleissäännökset. Sen pääkohdat esitetään tässä lyhyesti. Tavoitteet, tukikelpoisuus ja varat Rahastojen kolme tämänhetkistä päätavoitetta tavoite 1: kehityksessä jälkeen jääneet alueet; tavoite 2: taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen alaiset alueet; tavoite 3: koulutusjärjestelmät ja työllisyyden edistäminen korvataan vuonna 2007 kolmella seuraavalla tavoitteella: Lähentymistä koskeva tavoite (, ja koheesiorahasto). Tämä tavoite liittyy läheisesti tämänhetkiseen tavoite 1:een, ja sen tarkoituksena on nopeuttaa vähiten kehittyneiden alueiden taloudellista lähentymistä seuraavin keinoin: kasvun ja työllisyyden edellytysten parantaminen investoimalla fyysisiin ja inhimillisiin voimavaroihin; innovaatio ja tietoyhteiskunta; sopeutuvuus taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin; ympäristönsuojelu ja hallinnollinen tehokkuus. Lähentymistavoitteella on korvaamaton rooli erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, joiden kehityserot ovat Euroopan unionin historiassa ennennäkemättömiä. Tukikelpoisuus: Lähentymistavoitteen osalta keskeisessä asemassa ovat alueet, joiden bruttokansantuote asukasta kohden (BKT/as.) laskettuna kolmen vuoden aikana ennen asetuksen antamista käytettävissä olleiden tietojen perusteella on alle 75 prosenttia laajentuneen unionin keskiarvosta. Näin on suurimmassa osassa uusia jäsenvaltioita. Aikaisempien ohjelmien saavutusten lujittamiseksi siirtymäajan erityistukea, jota vähennetään asteittain vuoteen 2013 asti, voidaan myöntää alueille, jotka ylittävät 75 prosentin rajan laajentumiseen liittyvien tilastollisten vaikutusten vuoksi. Syrjäisimmät alueet (Azorit, Madeira, Kanarian saaret ja Ranskan merentakaiset departementit) saavat :n erityisrahoitusta niiden integroimiseksi sisämarkkinoihin ja niiden erityisrajoitteiden huomioon ottamiseksi riippumatta siitä, kuuluvatko ne lähentymistavoitteen piiriin. Kuten aikaisemminkin, lähentymistavoite kattaa talous- ja rahaliiton vaatimusten täyttämisen helpottamiseksi myönnettävän koheesiorahaston tuen jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantulo (BKTL) on alle 90 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta. Komissio julkaisee luettelon nämä erilaiset edellytykset täyttävistä alueista tai jäsenvaltioista asetuksen tullessa voimaan. Varat: Lähentymistavoitetta varten käytettävissä olevat 264 miljardin euron määrärahat mikä määrä vastaa 78,54:ää prosenttia rahastojen varoista tämänhetkisen osuuden ollessa 75 prosenttia jakautuvat seuraavasti: 67,34 prosenttia suunnataan alueille, joiden asukasta kohti laskettu BKT on alle 75 prosenttia keskiarvosta, 8,38 prosenttia suunnataan nk. tilastovaikutuksen alaisille alueille, 23,86 prosenttia suunnataan koheesiorahaston rahoitusta saaville maille, ja 0,42 prosenttia suunnataan syrjäisimmille alueille. Innovatiivinen yritys Steyrissä (Itävalta): :stä tuetaan myös teollista tutkimusta. Alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva tavoite ( ja ). Muun unionin osalta ehdotetaan kaksitahoista lähestymistapaa. Siihen sisältyvät toisaalta alueellista kehittämistä koskevat ohjelmat (), alueiden kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden lisääminen ennakoimalla taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia ja tukemalla innovaatiota, tietoyhteiskuntaa, yrittäjyyttä, ympäristönsuojelua ja riskien torjuntaa. Toisaalta siihen sisältyvät :n rahoittamat kansalliset tai asianmukaisen alueellisen tason ohjelmat, työntekijöiden ja yritysten sopeutuvuuden edistäminen eurooppalaisen työllisyysstrategian pohjalta ja sosiaalista osallisuutta edistävien työmarkkinoiden kehittäminen. Kilpailukykyä koskeva tavoite on avainasemassa sellaisia alueita uhkaavan uuden epätasapainon estämiseksi, jotka
3 muutoin kärsisivät epäedullisten sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksesta ilman riittäviä julkisia tukia. Tukikelpoisuus: Kilpailukykyä koskevan tavoitteen nojalla tukea voidaan myöntää lähentymistavoitteen piiriin kuulumattomille alueille. Jäsenvaltioiden on esitettävä luettelo alueista, joiden osalta ne ehdottavat :stä yhteisrahoitusta saavaa ohjelmaa; näin ollen nykyisen tavoite 2:n osalta edellytetystä yhteisön aluejaosta luovutaan. Nykyisen tavoite 1:n piiriin kuuluvat alueet, joille ei voida taloudellisen kehityksensä vuoksi myöntää lähentymistavoitteeseen perustuvaa tukea vuonna 2007, saavat kehityksensä tukemiseksi asteittain alenevaa siirtymäajan erityistukea vuoteen 2013 asti (phasing-in) kilpailukykyä koskevan tavoitteen nojalla. Komissio julkaisee näitä alueita koskevan luettelon asetuksen tullessa voimaan. Varat: Kilpailukykyä koskevaa tavoitetta varten käytettävissä olevat 57,9 miljardin euron määrärahat 17,22 prosenttia tuen kokonaismäärästä jakautuvat seuraavasti: 83,44 prosenttia tämänhetkisen tavoite 1:n piiriin kuulumattomille alueille 16,56 prosenttia siirtymäajan erityistukea saaville alueille (phasing-in). :stä ja :stä myönnettävät varat jakautuvat puoliksi (50/50) nykyisen tavoite 1:n piiriin kuulumattomien alueiden kesken; siirtymäajan tukea saavien alueiden (phasing-in) osalta :n osuus voi olla enintään 50 prosenttia. Alueellista yhteistyötä Euroopassa koskeva tavoite (). Tämän Interreg-yhteisöaloitteesta saatuihin kokemuksiin perustuvan tavoitteen mukaisesti yhteistyötä pyritään lujittamaan kolmella seuraavalla tasolla: rajatylittävä yhteistyö, joka toteutetaan yhteisten ohjelmien avulla; valtioiden välinen alueyhteistyö sekä yhteistyö- ja kokemustenvaihtoverkot kaikkialla unionissa. Yhteistyötä koskevan tavoitteen avulla edistetään siten Euroopan tasapainoista, harmonista ja kestävää kehitystä. Huomattakoon, että lähentymistä ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden piiriin kuuluvat yhteistyötä koskevan tavoitteen ulkopuoliset ohjelmat kattavat erityisesti alueiden väliset yhteistyötoimet ohjelmaan osallistuvien viranomaisten ja vähintään yhden muun jäsenvaltion viranomaisten välillä. Tukikelpoisuus: Rajatylittävä yhteistyö kattaa sisäisten maarajojen ja tiettyjen ulkoisten maarajojen läheisyydessä sijaitsevat alueet sekä tietyt merirajojen läheisyydessä sijaitsevat alueet. Lisäksi se edistää tulevan Euroopan naapurialue- ja kumppanuusvälineen (NNI) ja tulevan liittymistä valmistelevan välineen rajatylittävää yhteistyötä koskevia osia. Niiden avulla on tarkoitus korvata nykyiset Phare-, Tacis-, MEDA-, Cards-, Ispa- ja Sapard-ohjelmat. Komissio hyväksyy asetuksen tullessa voimaan luettelon tukikelpoisista raja-alueista ja valtioiden välisen yhteistyön alueista. Koko Euroopan unionin alue voi hakea eurooppalaisia yhteistyö- ja kokemustenvaihtoverkkoja varten myönnettävää rahoitusta. Varat: Alueellista yhteistyötä varten käytettävissä olevien määrärahojen määräksi on vahvistettu 13,2 miljardia euroa, toisin sanoen 3,94 prosenttia kokonaismäärärahoista, ja ne jakautuvat seuraavasti: yhteensä 47,73 prosenttia rajatylittävää yhteistyötä varten 35,61 prosenttia EU:n alueen rajatylittävää yhteistyötä koskeviin toimiin ja 12,12 prosenttia naapurialue- ja kumppanuusvälineen ja liittymistä valmistelevan välineen rajatylittävää yhteistyötä koskevien osien edistämiseen; viimeksi mainittujen osuuksien on oltava vähintään yhtä suuret; 47,73 prosenttia valtioiden välisen yhteistyön alueille; 4,54 prosenttia eurooppalaisille yhteistyö- ja kokemustenvaihtoverkoille. Koheesiopolitiikka vuosina 2007 2013: jakautuminen tavoitteittain, miljardia euroa (yhteensä: 336,1 miljardia euroa) Syrjäisimpiä alueita koskeva erityisohjelma: 1,1 Rajatylittävä yhteistyö: 4,7 Siirtymäajan tuki alueille, jotka kuuluivat tavoite 1:n piiriin vuosina 2000 2006: 9,58 Lähentymistavoitteen piiriin kuulumattomat alueet: 48,31 Ulkorajat: 1,6 Valtioiden välinen yhteistyö: 6,3 Verkot: 0,6 Alueet, joiden BKT on alle 75 % keskiarvosta: 177,8 Koheesiorahasto: 62,99 Tilastollisista vaikutuksista kärsivät alueet: 22,14 Lähentyminen Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Alueellinen yhteistyö Euroopassa
4 Alueelliset erityispiirteet Ohjelmasuunnittelussa otetaan huomioon erityisesti seuraavat alueelliset erityispiirteet: Kaupungit, erityisesti keskikokoiset kaupungit, joille voidaan siirtää suoraa vastuuta ja joiden roolia alueellisessa kehittämisessä lujitetaan myöntämällä tukia kaupunkialueiden elvyttämiseen ja hyödyntämällä Urban-yhteisöaloitteesta saatuja kokemuksia. Maaseutualueet tai kalastuksesta riippuvaiset alueet, jotka ovat rakennerahastoista rahoitettavien eriyttämistoimien kohteena ja jotka täydentävät koordinoidusti uuden maaseudun kehittämistä edistävän Euroopan maatalousrahaston (EAFRD) ja uuden Euroopan kalatalousrahaston (EFF) toimia. Näillä rahastoilla korvataan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ohjausosasto ja sen tukiosaston erityistuet maaseudun kehittämiselle sekä kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR), mutta ne eivät kuulu enää rakennerahastoihin. Syrjäisimmät alueet, epäsuotuisista luonnonoloista kärsivät alueet (saaret ja vuoret), alueet, joiden asukastiheys on alhainen tai erittäin alhainen, ja alueet, jotka muodostivat yhteisön ulkorajat 30. huhtikuuta 2004 asti. Yhteisön rahoitusosuus ja korotukset Koheesiopolitiikkaa varten vuosiksi 2007 2013 myönnettyjen määrärahojen määrä on 336,1 miljardia euroa, mikä vastaa noin kolmasosaa yhteisön talousarviosta ja 0,41:tä prosenttia Euroopan unionin BKTL:sta (0,46:ta prosenttia maaseudun kehittäminen mukaan luettuna). Rahastoista julkisiin menoihin myönnettävään rahoitusosuuteen, joka vastaa vähintään 20:tä prosenttia kyseisistä menoista, sovelletaan toimintaohjelmien kunkin toimintalinjan osalta seuraavia enimmäismääriä: 85 prosenttia koheesiorahaston osalta 75 prosenttia :n tai :n osalta lähentymistavoitteen yhteydessä, ja poikkeuksellisesti enintään 80 prosenttia koheesiorahastosta rahoitusta saavien maiden osalta 50 prosenttia :n tai :n osalta kilpailukykyä koskevan tavoitteen yhteydessä 75 prosenttia :n osalta yhteistyötä koskevan tavoitteen yhteydessä Koheesiopolitiikka kaudella 2007 2013 (336,1 miljardia euroa) Ohjelmat ja välineet Tukikelpoisuus Painopisteet Määrärahat Lähentymistavoite syrjäisimpiä alueita koskeva erityisohjelma mukaan luettuna 78,5 % (264 miljardia euroa) Alueelliset ja kansalliset ohjelmat Alueet, joilla BKT/as. < 75 % EU-25:n keskiarvosta Tilastovaikutus: Alueet, joilla BKT/as. < 75 % EU-15:stä ja > 75 % EU-25:stä innovaatio ympäristö / riskien torjunta liikenneyhteydet infrastruktuurit henkilöresurssit hallinnolliset valmiudet 67,34 % = 177,8 mrd. EUR 8,38 % = 22,14 mrd. EUR Koheesiorahasto Jäsenvaltiot, joissa BKTL/as. < 90 % EU:n keskiarvosta liikenne (TEN) kestävä liikenne ympäristö uusiutuvat energialähteet 23,86 % = 62,99 mrd. EUR Alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva tavoite 17,2 % (57,9 miljardia euroa) Alueelliset ohjelmat () ja kansalliset ohjelmat () Jäsenvaltiot ehdottavat alueita koskevaa luetteloa (NUTS1 tai NUTS2) Siirtymäajan tukea saavat alueet, jotka kuuluvat tavoite 1:n piiriin vuosina 2000 2006 mutta eivät lähentymistavoitteen piiriin innovaatio ympäristö / riskien torjunta liikenneyhteydet eurooppalainen työllisyysstrategia 83,44 % = 48,31 mrd. EUR 16,56 % = 9,58 mrd. EUR Alueellista yhteistyötä Euroopassa koskeva tavoite 3,94 % (13,2 miljardia euroa) Rajatylittävät ja valtioiden väliset ohjelmat ja verkot () Raja-alueet ja tärkeimmät valtioiden välisen yhteistyön alueet innovaatio ympäristö / riskien torjunta liikenneyhteydet kulttuuri, koulutus 35,61 % rajatylittävä 12,12 % NNI 47,73 % valtioiden välinen 4,54 % verkot
5 50 prosenttia :n uuden syrjäisimmille alueille myönnettävän lisämäärärahan osalta (lisäkustannusten tasoittaminen) 85 prosenttia syrjäisimmillä alueilla ja Kreikan ulkosaaristossa toteutettavien toimintaohjelmien osalta. Lisäksi -tukeen tehdää tästä lähtien seuraavat korotukset: + 10 prosenttia alueidenvälisen yhteistyön osalta lähentymistä ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden yhteydessä sekä + 5 prosenttia kilpailukykyä koskevan tavoitteen yhteydessä epäsuotuisista luonnonoloista kärsivillä alueilla (saaret ja vuoristoalueet), alueilla, joiden asukastiheys on alhainen tai hyvin alhainen erityisesti pohjoisilla alueilla, jotka eivät kuulu enää automaattisesti lähentymistavoitteen piiriin ja alueilla, jotka muodostivat ulkorajat 30. huhtikuuta 2004 asti. Näitä erilaisia alueita koskevat korotukset voivat olla päällekkäisiä edellyttäen, että yhteisön rahoitusosuus on yhteensä enintään 60 prosenttia. Ennakkomaksua, joka on 7 prosenttia rakennerahastojen määrärahoista ja 10,5 prosenttia koheesiorahaston osalta, sovelletaan edelleen. Ehdotetussa asetuksessa täsmennetään lisäksi rahastojen tukien ja Euroopan investointipankin lainojen (EIP) sekä Euroopan investointirahaston (EIR) välisen koordinoinnin parantamisen edellytykset erityisesti monimutkaisten rahoitusjärjestelyjen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien osalta. Laatu- ja suoritusvaraus ja ennakoimattomia menoja koskeva kansallinen varaus Suoritusvaraus jäljempänä laatu- ja suoritusvaraus muodostuu lähentymistä ja alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevista ohjelmista :lle ja :lle myönnettyjen määrärahojen 3 prosentin osuudesta. Varauksen tarkoituksena on palkita tapahtuneesta kehityksestä seuraavien uusien perusteiden nojalla: lähentymistavoitteen osalta vuosia 2004 2010 koskevat tiedot asukasta kohti lasketun BKT:n ja työllisyyden kasvusta kilpailukykyä koskevan tavoitteen osalta :n vähintään 50 prosentin määrärahaosuuden osoittaminen innovaatiotoimiin vuosina 2007 2010 sekä työllisyyden kasvu vuosia 2004 2010 koskevien tietojen perusteella. Jäsenvaltiot osoittavat ennakoimattomia menoja koskevaan uuteen kansalliseen varaukseen 1 prosenttia lähentymistä varten osoitetuista määrärahoista ja 3 prosenttia kilpailukykymäärärahoista. Varaus muodostaa sivutuen sellaisen odottamattoman alakohtaisen tai paikallisen kriisin varalle, joka on seurausta talouden tai yhteiskunnan rakennemuutoksesta tai kaupan avautumisesta. Koheesiorahastosta myönnetään rahoitusta Patrasin, Ateenan ja Thessalonikin väliselle moottoritielle (Kreikka).
6 Toimien jatkuvuus Ehdotetussa asetuksessa tulee esiin usein ilmaistu huolenaihe: sen mukaan rahastojen tuki peritään takaisin, jos yritys tai julkisyhteisö joutuu merkittävien muutosten kohteeksi seitsemän vuoden määräajan kuluessa tai jos tuotantotoimen lakkauttaminen esimerkiksi sijainnin muuttumisen vuoksi johtaa merkittäviin muutoksiin. Takaisinperintämenettelyn kohteena olevalle tai olleelle yritykselle ei voida enää myöntää rahastojen tukia. Strategia, hajauttaminen ja yksinkertaistaminen Uudistusehdotuksen osalta noudatetaan rakennepoliittisten toimien perusperiaatteita, joiden mukaisesti monivuotinen ohjelmasuunnittelu antaa yhteisön takuun riittävästä kestosta ja keskittämisestä, asianomaisten eri tasojen toimijoiden laaja-alaisesta ja tehokkaasta kumppanuudesta, yhteisön tukien ja kansallisten tukien täydentävyyteen perustuvasta yhteisrahoituksesta sekä suorituskyvyn ja laadun arvioinnista prosessin eri vaiheissa. Uudistusehdotus sisältää kuitenkin myös joukon merkittäviä innovaatioita, joiden tarkoituksena on tehostaa koheesiopolitiikkaa. Tärkeimmät näistä innovaatioista esitetään jäljempänä. Strategia: Ohjelmasuunnittelun lähestymistapa on aikaisempaa strategisempi, ja sen keskeisinä tekijöinä ovat koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat, komission ensisijaiset tavoitteet ja uudet kansalliset strategiset viitekehykset. Nämä viiteasiakirjat korvaavat nykyiset yhteisön tukikehykset, yhtenäiset ohjelma-asiakirjat ja ohjelma-asiakirjojen täydennykset. Niissä esitetään lyhyesti jäsenvaltion strategia ja siitä seuraavat tärkeimmät toimet, ja kukin niistä muodostaa poliittisen asiakirjan toimintaohjelmien laatimiseksi. Tukia hallinnoidaan yksinomaan toimintaohjelmien tasolla. EU:n toimielimet tutkivat tässä yhteydessä joka vuosi tapahtuneen edistyksen unionin strategisten painopisteiden kannalta. Tutkimus suoritetaan komission kansallisista toimintakertomuksista laatiman kertomuksen pohjalta, joka :n rahoittamaa ammattikoulutusta. toimitetaan neuvostolle yhdessä talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen kanssa. Hajauttaminen ja yksinkertaistaminen: Ehdotuksessa pyritään rajaamaan selkeästi yhteisön talousarviosta vastaavien toimijoiden toisaalta jäsenvaltioiden, alueiden ja täytäntöönpanoelinten ja toisaalta komission tehtävien luonne ja jako ja huolehtimaan ohjelmien asianmukaisesta toteutuksesta: hajauttamisen haasteet liittyvät yksinkertaistamisen ja prosessin tehostamisen haasteisiin. Ehdotetussa asetuksessa täsmennetään hallinta- ja valvontajärjestelmien yleiset säännökset sekä kunkin ohjelman hallintaviranomaisen, menojen varmentamisesta vastaavan viranomaisen, tarkastusviranomaisen ja seurantakomitean tehtävät. Varainhoidon osalta otetaan käyttöön kolme tärkeää yksinkertaistamista edistävää tekijää. Ensiksikin maksut ja varainhoito toteutetaan painopisteiden eikä enää toimenpiteiden tasolla, ja yhteisön rahoitusosuus lasketaan yksinomaan julkisten menojen perusteella. Lisäksi menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt ovat suureksi osaksi kansallisia eivätkä enää yhteisön tason sääntöjä, lukuun ottamatta joitakin harvoja aloja, kuten alv:tä, joka ei ole edelleenkään tukikelpoinen. Tarkastusten osalta varainhoidon valvontaa ja menojen varmentamista koskevia kansallisia järjestelmiä kohtaan osoitetaan aikaisempaa suurempaa luottamusta jäsenvaltioiden ollessa päärahoittajia ja komission saatua takeet näiden järjestelmien luotettavuudesta erityisesti riippumattoman tarkastuselimen lausunnon perusteella. Tämän uuden suhteellisuusperiaatteen ansiosta komissio voi rajoittaa omia tarkastuksiaan. Komission tekemiä rahoituskorjauksia sovelletaan lisääntyvässä määrin. Mikäli hallinta- ja valvontajärjestelmien moitteettoman toiminnan tai toimien asianmukaisuuden osalta esiintyy epäilyjä, maksamiselle asetettu määräaika voidaan keskeyttää, välimaksuista voidaan pidättää 20 prosenttia ja vakavimmissa tapauksissa maksut voidaan lakkauttaa kokonaan tai osittain. Koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat, kansalliset strategiset viitekehykset ja toimintaohjelmat arvioidaan. Yleisasetuksessa täsmennetään jäsenvaltioiden ja komission tehtävät ennakko- ja jälkiarviointien osalta. Väliarviointi ei sisälly ehdotukseen, vaan jäsenvaltiot suorittavat tapauskohtaisia arviointeja, jos ohjelmien seuranta osoittaa merkittävän poikkeaman toteutuksen ja alkuperäisten tavoitteiden välillä, samoin kuin ohjelmien merkittäviä tarkistuksia koskevien ehdotusten yhteydessä. Keskittämistä parannetaan tasapainottamalla sen maantieteellistä, temaattista ja rahoituksellista puolta. Erityisesti tällä perusteella ehdotetaan nykyisestä tavoite 2:sta poiketen luopumista mikroaluejaosta, jota alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen piiriin kuuluvat ohjelmat edellyttävät. Jos siis on tärkeää keskittää varat heikoimmassa asemassa oleviin taskuihin tai alueisiin, on myös myönnettävä välttämällä
7 kuitenkin toimien heikkenemistä että toteutettavan strategian on oltava johdonmukainen koko alueen kannalta, jotta ongelmat voidaan ratkaista. Kunkin rakennerahaston (, ) toiminnan johdonmukaisuutta parantaa periaate, jonka mukaan ohjelmia rahoitetaan yhdestä rahastosta, minkä lisäksi niihin kuuluviin toimiin suoraan liittyviä mutta eri rahaston piiriin kuuluvia toimia voidaan rahoittaa 5 prosentin osuudella. Tämä osuus voi olla :n osalta enintään 10 prosenttia kaupunkialueiden sosiaalista elvyttämistä koskevissa ohjelmissa. :n ja koheesiorahaston merkittävien investointien koordinoimiseksi aikaisempaa paremmin koheesiorahasto ei rahoita enää erillisiä hankkeita, vaan painopisteitä :n ja koheesiorahaston yhteisten ohjelmien osalta. Niistä voidaan mainita ns. mittavat hankkeet, toisin sanoen ympäristöalan yli 25 miljoonan euron hankkeet ja muiden alojen yli 50 miljoonan euron hankkeet. Tukien osalta sovelletaan samoja sääntöjä kuin :n ja :n yhteydessä, muun muassa sääntöä, jonka mukaan käyttämättömät määrärahat vapautetaan automaattisesti kahden vuoden kuluttua niiden sitomisesta ( n+2 ). :ää, :ää ja koheesiorahastoa koskevat asetusehdotukset Yleisasetuksesta johtuvien asioiden lisäksi kolmea rahoitusvälinettä koskevasta asetusehdotuksesta seuraavat seikat voidaan esittää lyhyesti. : Lähentymistavoitteen osalta infrastruktuurien liikenne, ympäristö, energia, koulutus ja terveys lujittamisen ja pkyrityksille myönnettävien tukien ohessa korostetaan uutena asiana tutkimusta ja innovaatiota sekä riskien torjuntaa. Kilpailukykyä koskevan tavoitteen osalta tuet liittyvät kolmeen aihepiiriin, joita ovat innovaatio ja tietoon perustuva talous, ympäristö ja riskien torjunta sekä mahdollisuus käyttää yleistä taloudellista hyötyä edistäviä liikenne- ja tietoliikennepalveluja myös suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella. Yhteistyötä koskevan tavoitteen osalta rajatylittävissä ohjelmissa korostetaan erityisesti yrittäjyyttä, yhteistä ympäristön hoitoa ja infrastruktuurien yhteiskäyttöä; valtioiden välisiin ohjelmiin sisältyvät vesiensuojelu ja vesienhoito, mahdollisuus käyttää tärkeimpiä verkkoja, järjestelmien yhteentoimivuus, riskien torjunta sekä tutkimusta ja teknistä kehittämistä koskevat yhteiset toimet. :ää koskevassa asetuksessa vahvistetaan myös kaupunkiulottuvuutta, epäsuotuisista luonnonoloista kärsiviä alueita, syrjäisimpiä alueita ja maaseutualueita sekä kalastuksesta riippuvaisia alueita koskevat erityissäännökset. Viimeksi mainituissa :n tuet kohdistuvat maatalouteen ja kalastukseen liittymättömiin toimiin sekä liikenneyhteyksiin ja kaupunkien ja maaseutualueiden välisten yhteyksien parantamiseen. : :n, eurooppalaisen työllisyysstrategian ja unionin painopisteiden välistä yhteyttä lujitetaan sosiaalisen osallisuuden, koulutuksen ja yhtäläisten mahdollisuuksien osalta taloudellisista ja yhteiskunnallisista rakenneuudistuksista, tietoon perustuvan talouden kehittymisestä ja väestökehityksestä aiheutuvien muutosten ennakoimiseksi. Lähentymistavoitteen osalta pyritään ennen kaikkea lujittamaan henkilövoimavaroja työllistämispotentiaalin lisäämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi sekä kannustamaan kasvua ja tukemaan hyvää hallintotapaa ja lujittamaan instituutioita ja hallinnollisia valmiuksia. Kilpailukykyä koskevan tavoitteen osalta toimien kohteena ovat erityisesti työntekijöiden ja yritysten mukautumiskyky, työmarkkinoille pääsy, heikoimmassa asemassa olevien sosiaalinen osallisuus, syrjinnän torjunta ja yhteistyökumppanuuksien ja -verkkojen kehittäminen sekä osallisuus. Innovatiiviset toimet ja valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyvät toimet sisällytetään :n ohjelmiin kokonaan. Koheesiorahasto: Asetusehdotuksessa säilytetään koheesiorahaston tukien ehdollisuus: taloudellista lähentymistä koskevien perusteiden noudattaminen, julkisten menojen valvonta ja vakausohjelmien täytäntöönpano. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen osalta rahaston toimien kohteena ovat erityisesti Euroopan etua koskevat ensisijaiset hankkeet. Uusien jäsenvaltioiden tärkeisiin tarpeisiin vastaamiseksi tuet kattavat suurten liikenne- ja ympäristönsuojeluinfrastruktuurien lisäksi myös aloja, joihin sisältyy selkeä ympäristöulottuvuus. Niihin kuuluvat muun muassa energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet, intermodaalinen liikenne sekä kaupunki- ja joukkoliikenne. Eurooppalaisia rajaseutuyhteistyöyhtymiä (ERY) koskeva asetusehdotus Viimeisessä ehdotetussa asetuksessa mahdollistetaan niin sanottujen eurooppalaisten rajaseutuyhteistyöyhtymien (ERY) perustaminen. Perustettavilla yksiköillä on oikeushenkilöllisyys, ja ne valvovat yhteistyötä koskevan tavoitteen piiriin kuuluvien ohjelmien täytäntöönpanoa kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen tai muiden tällaisten ryhmien jäseninä olevien julkisten elinten välisten sopimusten perusteella. Tarkoituksena on poistaa ne rajatylittävää, valtioiden välistä tai alueiden välistä yhteistyötä koskevien toimien toteuttamiseen liittyvät merkittävät esteet, joita jäsenvaltioilla, alueilla ja paikallisyhteisöillä on kansallisten lakien ja menettelyjen moninaisuuden vuoksi. Kullakin ERY:llä on omat sääntönsä, elimensä ja varainhoitoa koskevat sääntönsä, ja ne hoitavat jäsentensä niille uskomat tehtävät sopimuksen nojalla. Sopimuksessa vahvistetaan ERY:n toimintaan sovellettava laki (joka on jonkin asianomaisen jäsenvaltion laki). ERY:n olemassaolo ei vaikuta kuitenkaan jäsenvaltioiden ja muiden viranomaisten taloudelliseen vastuuseen.
8 Yhteenkuuluvuus vuosina 2007 2013: komission ehdottamat tavoitteet ja välineet 2000 2006 2007 2013 Tavoitteet Rahoitusvälineet Tavoitteet Rahoitusvälineet Koheesiorahasto Koheesiorahasto Lähentyminen Tavoite 1 Koheesiorahasto EMOTR:n tukija ohjausosasto KOR Tavoite 2 Tavoite 3 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys alueellinen taso kansallinen taso: eurooppalainen työllisyysstrategia Interreg Urban Alueellinen yhteistyö Euroopassa Equal Leader+ EMOTR:n ohjausosasto Maaseudun kehittäminen ja kalastusalan rakenneuudistus tavoite 1:n ulkopuolella EMOTR:n tukiosasto KOR 9 tavoitetta 6 välinettä 3 tavoitetta 3 välinettä Viitteet Koheesiopolitiikka: Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston osalta sovellettavista yleissäännöksistä, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, KOM(2004) 492 lopullinen. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, KOM(2004) 495 lopullinen. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, KOM(2004) 493 lopullinen. Ehdotus neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, KOM(2004) 494 lopullinen. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen rajaseutuyhteistyöyhtymän (ERY) perustamisesta, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, KOM(2004) 496 lopullinen. Ehdotusten ja muiden uudistusprosessia koskevien tietojen koko teksti on saatavilla aluepolitiikasta vastaavan komission pääosaston Internet-sivustolla http://www.europa.eu.int/ comm/regional_policy/debate/forum_en.htm Maaseudun kehittäminen ja kalastus: Ehdotus neuvoston asetukseksi maaseudun kehittämistä edistävästä Euroopan maatalousrahastosta maaseudun kehittämiseen myönnettävästä tuesta, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, KOM(2004) 490 lopullinen. Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan kalatalousrahastosta, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2004, KOM(2004) 497 lopullinen. Euroopan komissio Aluepolitiikan pääosasto Vastaava toimittaja: Thierry Daman, Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto, yksikkö 01. F. (32-2) 296 60 03. Tämän julkaisun kirjoitukset eivät sido komissiota. Aluepolitiikan pääosaston Internet-osoite: http://europa.eu.int/comm/regional_policy/index_en.htm Julkaisupyynnöt: regio-info@cec.eu.int Tämä tiedote julkaistaan Euroopan unionin kaikilla 19 virallisella kielellä. Painettu kierrätyspaperille. KN-61-04-274-FI-J