KONTROLLI JA AUTONOMIA ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTL, tohtorikoulutettava Tarja Juvonen, HY ETSIVÄN TYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT 22.1.2014 Tampere
Väitöskirjani: Hauraasti autonominen, yhteiskunnallisesti kontrolloitu- Nuorten toimijuuden tarkastelua etsivän työn viitekehyksessä Miksi etsivä työ? Mitä ymmärrän etsivällä työllä syrjäytymisvaarassa olevien / syrjäytyneiden nuorten parissa? Nuorten toimijuus; kontrolli /tuki, autonomia (itsekontrolli!)/ täytyminen
VÄITÖSKIRJANI KOKONAISUUS 1. Kontrollin ulottuvuuksia nuorten kanssa tehtävässä etsivässä työssä. (2009) Teoksessa Raitakari, Suvi - Virokannas, Elina (toim.) Nuorisotyön ja Sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 96. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 155 180. 2. Nuorten aikuisten autonomisen toimijuuden jännitteinen rakentuminen ammatillisen etsivän työn kontekstissa. (2013) Teoksessa Merja Laitinen & Asta Niskala (toim.) Asiakkaat sosiaalityön toimijoina. Tampere: Vastapaino, 327-356. 3. Fragile Agencies in the Making: Challenges of Independent Living in Emerging Adulthood. (2014) Young (hyväksytty julkaistavaksi) 4. Kulttuurisesti määrittynyt täytyminen osana nuorten aikuisten toimijuutta (2014) (tarjottu Nuorisotutkimus lehteen) 5. Yhteenvetoluku (tekeillä)
MIKSI ETSIVÄ TYÖ? Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, voimaannuttamisen vs. rankaisukeskeisen (punitive), tiukentuvan kontrollin näkökulmat etsivässä työssä ja laajemmin sosiaalipolitiikassa. (Kloppenburg & Hendriks 2013, 608-610) Esimerkiksi Suomessa painotetaan vuosi vuodelta yhä kurinpidollisempaa linjaa. (Karjalainen 2011, 242) Politiikka, joka lähtee tasa-arvoisuuden tavoittelusta, yksilön sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisesta ja tähtää yksilön toimintakyvyn kannustamiseen kaikissa olosuhteissa rakentuu yhteiskunnallisten tarjoumien eikä pakkojen varaan. (Karjalainen 2011, 247 ) Jännite reflektiivistä toimijuutta korostavien (Giddens) määrittelyiden vs. Täytymistä välittävien kulttuuristen odotusten ja (institutionaalisten) rakenteiden välillä. Because in outreach approaches the social workers initiate the contact, enter the private domain, observe the living conditions and have to balance help and control, it can be characterized as a professional field with high density of moral dilemmas. (Kloppenburg & Hendriks 2013, 608-610)
NUORUUS ELÄMÄNVAIHEENA Nuoruus on herkkä elämänvaihe, jolle ovat ominaista monet valinnat. Nuoren keskeinen tehtävä on paikan löytäminen aikuisten maailmassa ja sen sosiaalisessa järjestyksessä. Samaan aikaan nuorista kuitenkin puhutaan sosiaalisena ryhmänä, jonka jäsenillä on oikeus omiin aikuismaailmasta erottautuviin normeihin, arvostuksiin, intresseihin ja toimintatapoihin. Jännite nuorten ja aikuisten maailmojen välillä voi olla ongelmallinen. Wahlström 2000
SYRJÄYTYMINEN "Ei ole syrjäytyneitä nuoria, vaan yksilöitä erilaisissa elämäntilanteissa - Ilja Pitkälä, Ylen Aamu-tv 28.8.2013
SYRJÄYTYMISPUHE? Toivottomuutta korostava syrjäytymispuhe on viranomaisille, poliitikoille ja myös tutkijoille yksi keino rakentaa valta- ja hierarkiasuhteita nuoriin, tapa kontrolloida nuorten käyttäytymistä ja toimintaa. Se toimii myös välineenä, jolla nuoren yksilön oikeudet ja velvollisuudet nivotaan yhteen aiempaa tiukemmin. Keskustelua tuntuu ajoittain sävyttäneen epäluottamus nuoria kohtaan. Keskusteluun tuodut vähäiset vaihtoehdot ovat merkinneet sitä, että valtavirrasta poikkeavin ehdoin elämäänsä joko vapaaehtoisesti tai pakon edessä rakentavat nuoret on usein tuomittu haihattelijoiksi ja epäonnistujiksi, jotka elävät elämäänsä irrallisuudessa ja ulkopuolisina. (Suutari & Suurpää 2001)
KONTROLLI Kontrollin perusteluna on yleisesti yhteiskunnassa konstruoitu ja eritasoisesti hyväksytty norminmukainen ja ennustettava toiminta, joka on artikuloitunut osaksi työskentelyn, tässä etsivän työn, käytäntöjä, periaatteita ja tavoitteita. Sosiaalisen kontrollin keskeisenä pyrkimyksenä on siten pitää asiakas yhteiskunnan normatiivisessa yhteydessä tai palauttaa hänet siihen. Kontrollin käyttöön asiakastyössä liittyy vaikeita päätöksiä ja se on monesti ei kenenkään maata. Kontrolli neuvottelusta ja toiseen vaikuttamista pakkoon. Kontrolli tai sen puuttuminen lasten ja nuorten kanssa tehtävässä asiakastyössä herättää ristiriitaisia ajatuksia: mitä asiakaskontrolli pitää sisällään, voidaanko kontrolli nähdä välittämisen muotona tai voidaanko toimia kokonaan ilman kontrollia?
AUTONOMIA Kyky vaikuttaa maailmaan ja niihin sosiaalisiin sidoksiin, jotka ympäröivät yksilöä. Yksilön kyky (kompetenssi) toimia oman vapaan tahtonsa nojalla ilman ulkopuolelta tulevaa kontrollia. Huolimatta yllä mainitusta määrittelystä muiden ihmisten toiminta vaikuttaa yksilön toimintaan, toisten ihmisten merkitys! Autonomia ei ole koskaan emotionaalisesti neutraalia. Kyky liittyä maailmaan, toisiin ihmisiin; mielihyvä vs. vieraantuminen, sosiaalisen tarvitsevuuden kieltäminen Evelyn Fox Keller 1985
AUTONOMIA 2 Yhteiskunta ja palvelujärjestelmä asettavat reunaehtoja autonomian kehittymiselle. Yksilöt eivät voi toimia / kehittyä rajattomassa valintaavaruudessa. Asiakastyö voi lähteä asiakkaan tarpeista vain tiettyyn rajaan saakka: asiakastyö lähtee niistä asiakkaan tarpeista, jotka laki, ammattietiikka tai muu yhteiskunnallinen moraali katsoo asialliseksi tai oikeutetuksi, sanalla sanoen hyviksi tarpeiksi. (Weckrothin 1994, 63 64)
Aineistoesimerkki Anssi: Senkin takii mä mietin, et jos mä saisin ne kerralla, ni se olis vähän parempi. Mä voisin antaa siit sit mutsille vaik sanotaan nyt kuukauden ruokarahat, mitä mä nyt antasin? Ihan korkeintaan jonkun satasen. En nyt varmaan.. en mä tiedä, sit sit safkarahat ja sit mä ostasin röökii itelleni Sit se ois parempi, kun sais ne kerralla, ni vois antaa ne ruokarahat.. Jos mä saan kerra viikossa, ni sit se menee, enkä mä pysty antaan mitään. Eeva: No voidaanhan se sopii se ruokaraha ihan eri tavallakin, suoraan sun äidin tilille Mun mielestä tota, nyt on vähän hankala, jos mä sanon, et sä saat kaiken, ni siin tapahtuu voi tapahtuu katastrofi, kun mä luen näitä sun papereita, et sulla se raha ei oo pysyny.. Anssi: Ni ei sitä tapahdu enää, kun en mä enää käytä niit. Kun ennen mä kävin johonkin baareihin ja ne meni aina. En mä käy missään baareissa enää. Kai mä nyt ite tiiän. Eeva: Mut jos toimeentulotukeekin sä oot saanu neljä kertaa kuukaudessa, jaettuna siis neljään osaan, ni sekinhän kertoo jotakin. Osmo: Mun on ihan pakko tähän sanoo, mitä me Lampisen (jälkihuollon sosiaalityöntekijä /TJ) kanssa puhuttiin, Lampinen oli samaa mieltä kuin minäkin, et se neljä kertaa oli liian usein sekin, et siinä tuli liian iso summa kerralla ja liian usein siinäkin. Et tiistaina oli kaikki rahat taas loppu ja sit oli kärvistelyy kuus päivää seuraavaan. Sitä mä just niinku, sen Anssi tietää, et näitten.. tää se ongelma on ollu niinku.
AINEISTOESIMERKKI (33) Raila:Kaikki nuoret on saanu sit yksiön kuitenki jossain vaiheessa, ketkä sit on halunnu. (34) Malla: Ymm, joo (35) Raila: Mut tietysti se on sun Eetu oma päätös ja.. (36) Malla: Ymm. (37) Eetu: Joo (38) Raila:Ja sä saat harkita mitä sä haluut tehä. (39) Liisa: Mut tosiaan se on aina kaikille, jotka on. Etsivän työn nuorille on tarjottu sitä solua ensin ja siitä on sitte edetty ajan kanssa eteenpäin. (40) Eetu: Juu. (41) Liisa: Et totta kai se on inhottavaa, se et jos ei tykkää asua solussa tai se on muutenkin niinku silleen ei hirveen mieluista. Et se on tietysti ikävää, mutta mut näin se tässä menee, et se on ensimmäiseks se solu.
LOPUKSI On löydettävä oma tyyssija, joka antaa mahdollisuudet autenttiseen elämään, riittävään itsenäisyyteen ja turvattuun tulevaisuuteen. Tämä vaihe sisältyy välttämättä nuoruuteen ja aikuistumiseen. Ongelmat koskevat sitä, onko elämän perusedellytysten suhteen syrjäytyneillä minuuden kehitykseen tarvittavia voimavaroja riittämiin. (Ahponen 2001, 105) Asiakastyössä tapahtuvassa autonomian rakentamisessa onkin olennaista hahmottaa, milloin asiakkaalla on riittävästi käytännön valmiuksia, pätevää tietoa ja riittävästi huolenpitoa, jotta hän pystyy ymmärtämään päätöstensä seuraamukset omassa elämässään (Turtiainen 2011, 149).
Tasapainoilu nuoren itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen ja eritasoisen kontrolloinnin välillä muodostuu etsivässä työssä monimutkaiseksi ammatilliseksi harkinnaksi ja päätöksenteoksi erityisen vaativassa toimintaympäristössä.
Kiitos huomiostanne!
LÄHTEET Ahponen, Pirkkoliisa (2001) Kodittomuuden marginaalissa. Teoksessa Minna Suutari (toim.) Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 20, 103-123. Julkunen, Ilse & Rauhala Pirkko-Liisa (2013) Otherness, social welfare and social work a Nordic perspective. Nordic Social Work Research 3(2), 105-119. Karjalainen, Vappu (2011) Aktiivisen sosiaalipolitiikan ristiriitainen tehtävä. Teoksessa Elina Palola & Vappu Karjalainen (toim.) Sosiaalipolitiikka. Hukassa vai uuden jäljillä? Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 227-248. Keller, Evelyn Fox (1985) Reflections on Gender and Science. New Haven: Yale University Press. Kloppenburg, Raymond & Hendriks, Peter (2013) Outreach approaches in the private domain: an international study. European Journal of Social Work 16(5), 605-619. Suutari, Minna & Suurpää, Leena (2001) Erottautumista, kiinnikkeitä ja irrallisuutta. Teoksessa Minna Suutari (toim.) Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 20, 5-12. Wahlström, Jarl (2000) Miten olla erilainen aikuinen? Liittoutumisen dilemma nuorten kanssa tehtävässä työssä. Teoksessa Arja Jokinen & Eero Suoninen (toim.) Auttamistyö keskusteluna. Tutkimuksia sosiaali- ja terapiatyön arjesta. Tampere: Vastapaino, 221-243. Weckroth, Klaus (1994): Minä ja se toinen. Hämeenlinna: Hanki ja jää. Wrede-Jäntti, Matilda (2010) Pengarna eller livet? En kvalitativ och longitudinell studie om långtidsarbetslösa unga i ett aktörsperspektiv. Helsinki: Institutet för hälsa och välfärdet.