Lkakuu 2013 Työnantajille Kielimuurin yli Susitukset krkeakulutettujen maahanmuuttajien sumen kielen pintjen kehittämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi pääkaupunkiseudulla 1. Saatesanat työnantajille 2 2. Susitukset 3 3. Keskustelua 5 LISÄTIEDOT: Prjektikrdinaattri Minka Hietanen minka.hietanen@helsinki.fi Puhelin (09) 191 23936 Prjektin vastuullinen jhtaja Mikk Tivnen mikk.tivnen@helsinki.fi Puhelin (09) 191 22430
2/7 1. Saatesanat työnantajille Krkeakulutetun maahanmuuttajan palkkaamista harkitsevaa työnantajaa saattaa arveluttaa, kuinka uusi työntekijä speutuu työyhteisöön, jssa ttuttu kmmunikimaan sumeksi. Vaikka sumea taitamatn työnhakija lisi muuten pätevä ja spiva tehtävään, mni työnantaja päätyy valitsemaan sumenkielisen hakijan. Kielitaitkysymys jarruttaa useiden työyhteisöjen kehittymistä mnikulttuurisiksi ja kansainvälisiksi. Krkeakulutettujen maahanmuuttajien kielitait-ngelmaa ratkttiin keväällä 2013 työpajissa, jissa keskustelivat asiantuntijat pääkaupunkiseudun krkeakuluista ja muista kulutusrganisaatiista, kunnista ja muusta julkishallinnsta, järjestöistä ja elinkeinelämästä. Työpajakeskustelujen aikana mudstuivat yhteiset susitukset krkeakulutettujen maahanmuuttajien sumen kielen ppimisen edistämiseksi pääkaupunkiseudulla. Sumen kielen ppimista n syytä tukea mnin eri tavin. Krkeakulujen ja muiden kulutusrganisaatiiden tulee muuttaa petusta työelämälähtöisemmäksi ja mnimutisemmaksi, mutta lisäksi n tärkeää phtia, kuinka vastavalmistunut visi jatkaa kielitaitnsa kehittämistä vielä työn hessa. Esimerkiksi kielimentrina timiva kllega npeuttaa tulkkaan kielenppimista selvästi. Työnantajille suunnattua tiedtusta ja kulutustarjntaa tulisi kehittää ja krdinida, jtta tukea maahanmuuttajan rekrytintiin löytyisi mahdllisimman vaivattmasti. Seuraavat susitukset n kttu sana Helsingin ylipistn urapalvelujen prjektia, jka kuuluu Helsingin kaupungin krdinimaan ONE Baltic Sea Regin -hankkeeseen (ks. http://nebsr.eu). Hankkeen tavitteena n lisätä Itämeren alueen vetvimaa mnipulisesti. Susitusten perään n kttu työpajakeskusteluista tteita, jtka liittyvät työnantajan rliin krkeakulutetun maahanmuuttajan kielitaidn kehittymisen tukijana.
3/7 2. Susitukset Opintjen kehittäminen Sumen kielen pintja n kehitettävä työelämälähtöisempään suuntaan. Kehittämistyön resursseja n tehkasta khdentaa yhteistyöhön pääkaupunkiseudulla. Opetusta tulee muuttaa työelämälähtöisemmäksi yhdistämällä kulutusalan ja sumen kielen petus. Tämä tarkittaa tisaalta kulutusalan pintsisältöjen ja sanastn hyödyntämistä kielipinnissa, tisaalta sitä, että man alan kursseja aletaan vähitellen piskella myös sumeksi. Tteuttajat: krkeakulut ja muut kulutusrganisaatit Opiskelijille tulee tarjta enemmän laadukkaita harjittelumahdllisuuksia sumenkielisissä työyhteisöissä. Tteuttajat: krkeakulut yhteistyössä työnantajien kanssa Sumen kielen petusta n ltava tarjlla mnipulisesti ja mnimutisesti eri aikihin. Tteuttajat: krkeakulut ja muut kulutusrganisaatit Sumi tisena kielenä -pettajien mahdllisuuksia kuluttautua ja saada tukea työelämälähtöisemmän petuksen kehittämiseen n parannettava. Tteuttajat: kulutusrganisaatit yhteistyössä työnantajien kanssa Tutkintjen kehittäminen Krkeakulututkintjen tulee kehittää maahanmuuttajien valmiuksia työllistyä saamistaan vastaaviin tehtäviin Sumessa. Tutkintvaatimuksiin tulee harkita tietyn sumen kielen taittasn sisällyttämistä. Asiaa n syytä selvittää erityisesti sellaisilla kulutusalilla, jilla vaaditaan sumen kielen taita ja jiden saajia tarvitaan Sumen työmarkkinilla. Tteuttajat: krkeakulut Täysin englanninkielisiä kulutushjelmia ei tule jatkssa tarjta ssiaali- ja terveysalalla. Tteuttajat: krkeakulut Opint-hjauksessa, tiedtuksessa ja markkininnissa n panstettava siihen, että piskelijat saavat realistiset dtukset työmarkkinista ja alalla vaadittavasta kielitaidsta. Tteuttajat: krkeakulut yhteistyössä työnantajien kanssa Opiskelijille tulee tarjta lisää mahdllisuuksia sumen kielen taitnsa kehittämiseen vielä tutkinnn surittamisen jälkeen. Tteuttajat: krkeakulut ja muut kulutusrganisaatit, työnantajat, ministeriöt
4/7 Työnantajien tukeminen Työnantajia n tuettava krkeakulutettujen maahanmuuttajien rekrytinnissa. Työnantajien tueksi n kehitettävä tiedtusta ja palveluita: Verkksivust, jsta löytyy tieta maahanmuuttajien rekrytinnista ja palveluntarjajien yhteystietja (mm. sumen kielen kuluttajia) Tteuttajat: HERIEC (ks. Yhteistyö ja krdininti) Kulutusta (mm. mentrivalmennusta, kielikursseja ja kansainvälisyyskulutuksia) Tteuttajat: kulutusrganisaatit Viestintäkampanjita krkeakulutettujen maahanmuuttajien rekrytinnista ja hyvistä käytännöistä (esim. mentrinti, tandem-kielipinnt, sumen kielen pinnt henkilöstökulutuksessa) Tteuttajat: HERIEC (ks. Yhteistyö ja krdininti), Helsingin seudun kauppakamari, EK, ammattiliitt, yrittäjäjärjestöt Työn hella tapahtuvan kielikulutuksen edistämiseksi tulee selvittää spivia kannusteita. Tteuttajat: HERIEC (ks. Yhteistyö ja krdininti) Yhteistyö ja krdininti Yhteistyötä krkeakulutettujen maahanmuuttajien sumen kielen pintjen kehittämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi tulee syventää ja vakiinnuttaa. Pääkaupunkiseudun krkeakulujen, julkisen sektrin timijiden ja elinkeinelämän järjestöjen tulee perustaa yhteinen HERIEC-palvelu (Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil), jka kkaa yhteistyökumppaneita edistämään krkeakulutettujen maahanmuuttajien kiinnittymistä seudun työmarkkinille. Tteuttajat: mm. seudun kaupungit ja krkeakulut, Helsingin seudun kauppakamari Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa suuntaviivat ja kannusteet krkeakulutuksen kehittämiselle, sisäasiainministeriö vastaa integraatiasiista ja työ- ja elinkeinministeriö työvimaperäistä maahanmuutta kskevista linjauksista. Ministeriöiden tulee tehdä krdinitua yhteistyötä krkeakulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen helpttamiseksi. Tteuttajat: OKM, SM, TEM Pääkaupunkiseudun krkeakulujen n aidsti situduttava ktimaisten kielten pintyhteistyöspimukseen (KOTI2), jka n llut vimassa syksystä 2012 alkaen. Tteuttajat: Aalt-ylipist, Arcada, HAAGA-HELIA amk, Helsingin ylipist, Laurea-amk, Metrplia Amk, Svenska handelhögsklan
5/7 3. Keskustelua Susituksiin liittyvää keskustelua n kttu kevään 2013 työpajakeskusteluista. Tähän versin n pimittu tteita, jtka liittyvät erityisesti työnantajan rliin krkeakulutetun maahanmuuttajan kielitaidn kehittymisen tukijana. Opintjen kehittäminen Susitus: Opetusta tulee muuttaa työelämälähtöisemmäksi yhdistämällä kulutusalan ja sumen kielen petus. Tämä tarkittaa tisaalta kulutusalan pintsisältöjen ja sanastn hyödyntämistä kielipinnissa, tisaalta sitä, että man alan kursseja aletaan vähitellen piskella myös sumeksi. Tandem-kielipetus/mentrinti harjittelupaikassa n tehkas tapa ppia työpaikan kieli. Vurvaikutus työpaikkjen kanssa n tärkeää: Alumnivierailut, vierailut yrityksiin ja yrityksistä kursseille Harjittelut ja jb shadwing (piskelija menee työpaikalle, seuraa jnkun työpäivää ja raprti kielenpettajalle) Susitus: Opiskelijille tulee tarjta enemmän laadukkaita harjittelumahdllisuuksia sumenkielisissä työyhteisöissä. Tteutetaan uusia työharjitteluhjelmia, jtka madaltavat työnantajan kynnystä rekrytida krkeakulutettu maahanmuuttaja. Tarjtaan enemmän harjittelupaikkja, jissa vi kehittää ammatillista sumen kielen taita. Työharjittelua visi hjata työnantajan ja substanssiaineen pettajan lisäksi myös sumen kielen pettaja. Esitellään uudenlaisia ratkaisuja, kuten harjittelijaparit: sumalainen harjittelija timii kansainvälisen piskelijan kieli- ja kulttuurimentrina. Susitus: Sumen kielen petusta n ltava tarjlla mnipulisesti ja mnimutisesti eri aikihin. Työpaikilla vidaan järjestää kielimentrintia. Kielimentri avustaa uutta työntekijää sumenkielisessä ympäristössä ja innstaa kielitaidn kehittämiseen. Eläkkeelle jääneet työntekijät saattaisivat kiinnstua sa-aikaisesta kielimentrinnista vanhassa työpaikassaan. Susitus: Sumi tisena kielenä -pettajien mahdllisuuksia kuluttautua ja saada tukea työelämälähtöisemmän petuksen kehittämiseen n parannettava. Kielenpetuksen työelämälähtöisyyttä lisätään kehittämällä pettajankulutusta. Opettajille vidaan tarjta mahdllisuutta tutustua työelämään eri alilla järjestämällä perehtymisjaksja yrityksissä ja rganisaatiissa.
6/7 Työnantajien tukeminen Susitus: Työnantajien tueksi n kehitettävä tiedtusta ja palveluita: Verkksivust, jsta löytyy tieta maahanmuuttajien rekrytinnista ja palveluntarjajien yhteystietja (mm. sumen kielen kuluttajia) Kulutusta (mm. mentrivalmennusta, kielikursseja ja kansainvälisyyskulutuksia) Kulutuksia kansainvälisen saajan palkkaamisesta Kansainvälisen työntekijän erityissaamisen arvn sittaminen Työyhteisön situttaminen Kansainväliseen työyhteisöön liittyvien hyötyjen tunnistaminen Mnikulttuurisuuskulutuksia työnantajalle ja työntekijöille Oivalluttaminen mnimutisuuden arvn löytämiseen Mnimutisuuden jhtaminen Työyhteisön kuluttaminen puhumaan sumea muunkielisille kllegille Asennekasvatusta työpaikilla Tandem-petusta (sumea maahanmuuttajalle ja maahanmuuttajan äidinkieltä sumalaiselle) Selksumen käsitteeseen liittyvää kulutusta työyhteisöille Knkreettisia vinkkejä siitä, kuinka kielenvaiht englannista sumeksi tehdään yrityksessä, jssa n ttuttu englanninkieliseen vurvaikutukseen Yhteiset pelisäännöt työyhteisön erilaisissa viestintätilanteissa käytettävästä kielestä, jllin epätietisuus tilanteeseen spivan kielen valinnasta vähenee Kulutusta ja tiedtusta mentrintimalleista työpaikilla Mentrien tukeminen ja kuluttaminen Kiertävää kielitukea työpaikille Ammattisanastja työnantajien ja työntekijöiden saataville Yksilöllisesti räätälöitävissä levia verkk-ppimisympäristöjä Sumen kielen tait n erttamatn sa ammattitaita. Työpaikkjen henkilöstökulutuksessa tulisi tarjta sumen kielen kulutusta. Viestintäkampanjita krkeakulutettujen maahanmuuttajien rekrytinnista ja hyvistä käytännöistä (esim. mentrinti, tandem-kielipinnt, sumen kielen pinnt henkilöstökulutuksessa) Levitetään hyviä käytäntöjä kertmalla esimerkillisistä työnantajista, jtka panstavat sumen piskeluun (esim. petusta työpaikalla työaikana). Tarvitaan tehkkaita kampanjita, jilla kannustetaan sumalaisia puhumaan sumea maahanmuuttajille. Opetellaan selksumi ja siedetään virheitä. Tunnistetaan ilmiö: miksi ei puhuta sumea?
7/7 Susitus: Työn hella tapahtuvan kielikulutuksen edistämiseksi tulee selvittää spivia kannusteita. Tuetaan julkisilla varilla kielikulutusta (esim. yhteishankintakurssit ja vervähennykset). Krkeakulut visivat tarjta tutkinnn surittaneille maahanmuuttajille mahdllisuuden piskella sumen kieltä edulliseen hintaan vuden valmistumisen jälkeen. Työnantajalle tulisi halvemmaksi maksaa krkeakululle kuin staa maa petusta. Työnantajan riski madaltuisi, js uusi työntekijä saisi kehittää keajalla kielitaitnsa svitulle taslle. Rekrytintivaiheessa työnantaja visi keskittyä enemmän hakijan muihin taitihin.