Yhdenvertainen kansainvälistyvä suomalainen työelämä? Kansainvälistyvät työmarkkinat Case: rakennus- ja tekniikan ala Inga Jasinskaja-Lahti Taitotalo, 28.3.2017
Ei ole väliä!? Jos kaksi yhtä pätevää työnhakijaa hakevat työtä, kumman pitää se saada? (Söderling,1996) heteroseksuaali (30 %), homoseksuaali (0,3 %), ei ole väliä(70 %) mies (3 %), nainen (5 %), ei ole väliä (92 %) suomalainen (57 %), maahanmuuttaja (0,1 %), ei ole väliä(43 %) armeijan käynyt (38 %), siviilipalveluksen suorittanut (1 %), ei ole väliä (61 %) Tulokset ovat vuodelta 1996! Onko taustalla edelleen väliä?
Työnantajan näkökulma 2000-luvulla: Seuraavia ryhmiä edustavat työntekijät vaikuttavat kielteisesti yrityksen tai työpaikan imagoon: psyykkisesti vammaiset 38 % fyysisesti vammaiset 31 % romanit 22 % kouluttamattomat nuoret 20 % maahanmuuttajat 19 % pitkäaikaistyöttömät 11 % (Ala-Kauhaluoma & Härkäpää, 2006; Syrjä & Valtakari, 2008).
50/50 % työnhakijaa venäläinen nimi mies/nainen sama pätevyys sama kokemus suomalainen nimi mies/nainen kaikki puhuvat täydellistä suomea aksentin kanssa ilman aksenttia
Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Alentunut todennäköisyys tulla valituksi työtehtävään tai haastetteluun avoimeen työpaikkaan lähetetyn hakemuksen tai sellaisesta tiedustelun jälkeen, kun hakijan jäsenyys kielteisen stereotypian omaavassa ryhmässä (esim. sukupuoli, ikä tai etninen ryhmä) on tullut (Stone & Wright, 2013) Rekrytointisyrjintää voi tapahtua eri vaiheissa: Avoin työpaikka? Ilmoitus Hakemuksen käsittely Haastattelu Työtarjous
Rekrytointisyrjintä - Kenttäkoe, 2011 Tilannetesti (situation test) Vaiheet 1-2 mukana eettisyys Venäläiset/suomalaiset; miehet/naiset; moniperusteinen PK-seutu, Turku, Tampere, Lappeenranta Ammattialat (N=1258): Ravintola (kokki, tarjoilija) Kuljetus (taksi, kuorma-; rekka-; pakettiautojen kuljettajat) Rakennus (kirvesmies, laatoittaja, rakennusmies) Toimisto (kirjanpitäjä, palkanlaskija, sihteeri, asiakaspalvelija) Ks. myös: Liebkind, K., Larja, L., Brylka, A. (2016). Ethnic and gender discrimination in recruitment: experimental evidence from Finland. Journal of Social and Political Psychology, 4(1), 403 426.
Etninen syrjintä: ketä pyydettiin puhelinsoiton jälkeen lähettämään hakemus? (lkm) 7
Etninen syrjintä: ketä kutsuttiin haastatteluun? (lkm) 8
Johtopäätökset: NDR (net discrimination rate) 1. vaihe 7 % 2. vaihe 45% Syrjintää tapahtuu enemmän 2. vaiheessa (haastatteluun pääsy) Syrjintäindeksi hieman korkeampi kuin muissa maissa keskimäärin Ei eroja alojen, julkisen/yksityisen, vuokratyön tai kaupunkien välillä Suomalaisia miehiä syrjittiin feminiinisellä toimistoalalla (tarjoilija) Palkat, status Viitteitä moniperusteisesta syrjinnästä venäläisiä miehiä kohtaan rakennus-, kuljetus- ja tarjoilutöissä Etnistä syrjintää kolme kertaa enemmän kuin sukupuolisyrjintää!
Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla Työttömyyttä/alityöllistymistä selittävät tekijät: Kielitaito koulutuksen/pätevyyden tunnustaminen & tutkintojen rinnastaminen, kielitaito, verkostojen puute, syrjintä. Ulkomaalaistausta Ulkomaalaisen koulutuksen tunnustaminen Koulutusta vastaavien työpaikkojen vähyys Ulkomaalaisen työkokemuksen hyväksyminen Ei aikaisempaa. yhteyttä työpaikkaan Suomalaisen koulutuksen tunnustaminen Suomalaisen työkokemuksen hyväksyminen Riittämätön työkokemus Työnhakijan passiivisuus Kyhä, H. (2011). Koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Tutkimus korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja työurien alusta Suomessa.
Kansainvälinen tutkimus etnisestä ja sukupuolisyrjinnästä Etninen ja sukupuoli -vähemmistöryhmäjäsenyys rekrytointi- ja työsyrjinnän merkittäviä perusteita Etninen palkkaero (ethnic pay gap) ja alityöllistyminen Sukupuoli-palkkaero (70 90 % miesten palkasta) Etninen ja sukupuolisyrjintä ovat yhteenkietoutuneita: Rekrytointisyrjinnän taustalla myös etnisten ja sukupuolistereotypioiden sekä ammattistereotypioiden sopivuus/yhteensopimattomuus (Weichselbaumer, 2004). Ammatti- ja työalasegregaatio: naisia syrjitään mies- ja korkeastatuksisilla työpaikoilla, miehiä naisaloilla Triumphant tiimi Mars luotaimen onnistuneen Marsille laskun jälkeen (lähde: ISRO)
Kunhan on hyvä tyyppi!
Sosiaalinen hierarkia ja Fisken stereotypia-malli Durante ym. (2017). Ambivalent stereotypes link to peace, conflict, and inequality across 38 nations. PNAS, 114(4), 669-674.
Miksi ennakkoluulot pysyvät 1/4 Asenteet & ennakkoluulot eri ryhmiä kohtaan ovat varhain opittuja. 113 eri tutkimusta sisältävä meta-analyysi: (Raabe, T., & Beelmann, A. (2011). Development of ethnic, racial, and national prejudice in childhood and adolescence: A multinational meta analysis of age differences. Child development, 82(6), 1715-1737.)
Miksi ennakkoluulot pysyvät 2/4 "I know my own mind. I am able to assess others in a fair and accurate way." Even the most well-intentioned person unwillingly allows unconscious thoughts & feelings to influence apparently objective decisions. ~ M. Banaji
Automaattiset assosiaatiot rekrytointisyrjinnässä (Dan-Olof Rooth, 2010) Tutkittiiin (IAT) rekrytoijien automaattisia ja tietoisia asenteita Ruotsissa asuvia muslimimiehiä ja valtaväestömiehiä kohtaan 1. tutkimus automaattisten ennakkoluulojen yhteydessä tosielämän rekrytointipäätöksiin Tulokset: IAT testin tulokset ennustavat työanatajan arabi/muslimi hakijalle osoitettua pyyntöä tulla haastatteluun. Hakija, jonka nimi on Mohammed tai Ali ei saa kutsua haastatteluun, jos työnanatajalla on IAT testin mukaan kohtalainen (moderate) implisiittisten asenteiden taso Ei samanlaista systemaattista ja vahvaa tulosta tietoisten asenteiden ja rekrytointisyrjinnän välisestä yhteydestä.
Miksi ennakkoluulot pysyvät 3/4 Ennakkoluulot sisältävät tunteita 57 tutkimuksen meta-analyysi (Talaska, Fiske & Chaiken, 2008): Emotionaaliset ennakkoluulot liittyvät syrjintään voimakkaammin kuin uskomukset ja stereotypiat. Stereotypiat ovat osa tietoista uskomusjärjetelmäämme Stereotypiat mitä ihmiset sanovat he ovat tehneet tai tulevat tekemään Emotionaaliset ennakkoluulot mitä he tosiasiassa tekevät.
Miksi ennakkoluulot pysyvät 4/4 Ennakkoluulot ovat läsnä niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla Ideologiat, normit ja uhkakuvat suojelevat enemmistön asemaa etnisiä ja sosiaalisia hierarkioita rakennetaan uudestaan Me olemme virittyneitä suosimaan niitä, jotka näyttävät meiltä, kuulostavat meiltä ja jakavat meidän intressimme
Johtopäätökset Vaikuttaako sosiaalinen ryhmäjäsenyys? Kyllä, vaikuttaa. Se vaikuttaa tunteisiin ja ajatuksiin. Suositaanko me kaikki omaa ryhmäämme? Kyllä, me suosimme. Olemmeko me kaikki ennakkoluuloisia? Ei, sisäryhmärakkaus ulkoryhmäsyrjintä (Brewer 1999) Mutta me olemme, jos me sallimme sisäryhmämieltymystemme johtaa toisen ryhmän epäreiluun kohteluun. Myös vähemmistöryhmäjäsenten ei-perusteltu suosiminen on syrjintää. Päteekö samaa vähemmistöryhmien jäsenten päätöksentekoon? Kyllä, vaikka he monesti myös suosivat enemmistöä.
Kenen siis pitää saada työpaikka? - Kokeile tätä kotona! Laadi niin selvä listä hakijoiden arviointikriteereistä kuin mahdollista. Kirjoita ylös omat ennakko-odotukset/mieltymykset/mahdolliset suosimisnäkökulmat ennen arviointia ja palaa niihin arvioinnin lopussa. Ole tarkka anonyymisoitujen hakemusten käytön kansa: Joko kaikki anonyymeja tai, jos ei mahdollista, ei mikään Valokuvattomat hakemukset selkein rekrytointisyrjintään johtava tekijä (Veit ym, meneillä oleva) Huolehdi, että rekrytointiryhmä edustaa moninaista työyhteisöäsi. Ota lähtökohdiksi työpaikkasi tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Näe vaivaa rekrytoidakseen parhaat hakijat ei hyvät tyypit! Jos hakijoissa on paljon keski-ikäisiä suomalaisia miehiä, älä tuudittaudu ajattelemaan, että parhaat hakijat ovat löytäneet teidät!
Rekrytointi alkaa jo tästä: