Neuvolatoiminnan sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma 2014 2016 1
Sisällysluettelo 1. Taustaa 3 2. Tavoitteet ja tehtävät 3 2.1. Tavoitteet 3 2.2. Äitiysneuvolan tehtävät 4 2.3. Lastenneuvolan tehtävät 4 2.4. Perhesuunnitteluneuvolan tehtävät 5 2.5. Odottavien perheiden ja alle kouluikäisten suun terveystarkastusten suunnitelma 5 3. Terveystarkastukset neuvolassa 6 3.1. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen 7 3.2. Laajat terveystarkastukset 7 4. Neuvolatoimintaa tukevat palvelut 8 4.1. Psykologi- ja perheneuvontapalvelut 8 4.2. Toimintaterapia 9 4.3. Puheterapia 9 4.4. Fysioterapia 9 5. Asiakkaat ja henkilöstö 10 5.1. Synnyttäjien määrä ja henkilöstö 10 5.2. Neuvolaikäisten lasten määrä ja henkilöstö 11 5.3. Toimitilat 11 6. Yhteistyö 12 7. Yhteenveto toiminnan kehittämiseksi 13 7.1. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola 13 7.2. Lastenneuvola 14 7.3. Huhtalantie 10 mahdollisuudet perheiden palveluissa 14 Liite 1... 15 Liite 2... 24 Lähteet... 45 2
1. Taustaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kansanterveystyön järjestäminen on kunnan velvollisuus. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä. Se sisältää myös sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn sekä yksilön sairaanhoidon. Kansanterveystyöhön kuuluu mm. huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut sekä ylläpitää koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa. Valtioneuvoston asetuksella (338/2011) varmistetaan, että neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelut ovat suunnitelmallisia ja yhtenäisiä koko maassa. Asetuksen tueksi Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kirjasen (Julkaisuja 2009:20), jossa on perustelut ja soveltamisohjeet lastenneuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon järjestämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisuissa Opas 14/2011 ja Opas 22/2012 on yksityiskohtaiset ohjeet neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusten toteuttamisesta. Äitiysneuvolaopas, joka sisältää suosituksia äitiysneuvolatoimintaan, on julkaistu syksyllä 2013 Opas 29/2013. Valvira ja aluehallintovirastot valvovat annettujen asetusten noudattamista. 2. Tavoitteet ja tehtävät 2.1. Tavoitteet Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi. Edistää kokoperheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Äitiysneuvolassa tunnistetaan mahdollisimman varhain raskausaikaiset ongelmat ja häiriöt sekä järjestetään tarvittava hoito ja tuki. Äitiysneuvolat osallistuvat terveyserojen kaventamiseen ja syrjimisen ehkäisemiseen muun muassa varhaisen kohdennetun tuen avulla. Tavoitteena on myös imetyksen edistäminen. Lastenneuvola palvelee kaikkia lapsiperheitä. Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä kouluikään saakka yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Pyritään tunnistamaan terveysongelmat varhaisessa vaiheessa. Tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä ja terveyttä edistävien valintojen tekemisessä. 3
Tuetaan vanhempia luomaan lapseensa turvallinen, vastavuoroinen kiintymyssuhde. Pyritään ennaltaehkäisemään lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perhesuunnitteluneuvolantoiminnan tavoitteena on edistää kunnan väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Tarjotaan asiakkaille tietoa ehkäisymenetelmistä. Pyritään ennaltaehkäisemään ei-toivottuja raskauksia sekä ohjaamaan asiakkaita raskauden keskeytysasioissa. Tarjotaan tukea lapsettomuudesta kärsiville. 2.2. Äitiysneuvolan tehtävät järjestää suositusten mukaiset terveystarkastukset raskauden aikana tunnistaa mahdollisimman varhain raskausaikaiset häiriöt ja niiden riskitekijät tunnistaa varhain erityistä tukea tarvitsevat vanhemmat ja perheet sekä järjestää perheelle riittävästi tukea ja apua tarjota vanhemmille terveysneuvontaa auttaa vanhempia löytämään oman vanhemmuutensa vahvuudet edistää vanhempien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä turvata hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä antaa parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa järjestää perhevalmennus odottaville perheille 2.3. Lastenneuvolan tehtävät seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä valtakunnallisen rokotusohjelman toteuttaminen tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen ohjata lapsi tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla ohjata vanhempia saamaan vertaistukea kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi. 4
2.4. Perhesuunnitteluneuvolan tehtävät tarjota seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita kuntalaisille antaa neuvontaa ja ohjausta seksuaaliterveysasioissa kaikille lisääntymisiässä oleville jakaa tietoa eri ehkäisymenetelmistä tehdä nuorille perhesuunnitteluneuvolan toiminta tutuksi sekä neuvolassa asiointi helpoksi ja luottamukselliseksi tarjota tietoa neuvolan asiakkaille perhesuunnittelusta ja auttaa asiakkaita ajoittamaan raskaudet heille sopiviksi tarjota tietoa ei-toivottujen raskauksien ilmaantuessa sekä ohjata niin hoidossa kuin jatkohoidossakin ohjata lapsettomuudesta kärsiviä jatkohoitoon tukea kunnan naisten ja miesten tervettä hedelmällisyyttä sekä ennaltaehkäistä sukupuolitauteja tarjota tarvittaessa naispuolisille asiakkaille seksuaalineuvojan palveluita järjestää naisten ikäkausitarkastukset (joukkopapa) 20 60 v. naisille sekä huolehtia kontrollinäytteiden ottamisesta 2.5. Odottavien perheiden ja alle kouluikäisten suun terveystarkastusten suunnitelma Odottava perhe Asetuksen mukaiseen laajaan terveystarkastukseen sisältyy suun terveydenhuollon neuvontakäynti ja hoidon tarpeen arvio. Neuvontakäynti on tarkoitettu molemmille vanhemmille ja tavoitteena on, että käynnit kattavat mahdollisimman suuren osan kohderyhmästä. Toiminnassa pyritään tunnistamaan perheet, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Odottavat perheet saavat tiedon suun terveydenhuoltoon hakeutumisesta äitiysneuvolassa. Neuvonta ja hoidon tarpeen arviointi toteutetaan suuhygienistin vastaanotolla. Perheen kanssa määritetään yhdessä terveyskäyttäytymisen muutostarpeet. Haastattelun perusteella annetaan yksilöllisesti suunniteltua terveysneuvontaa voimavarasuuntautuneen ja motivoivan keskustelun keinoin. Pyritään vakiinnuttamaan terveyttä edistäviä käytäntöjä osaksi koko perheen terveyttä ja hyvinvointia koko elämänkaaren ajan. Käynti tukee tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta ja lapsen terveydestä. Hoitoa tarvitsevat ohjataan hammaslääkärin vastaanotolle. Neuvolaikäiset Neuvolaikäiset kutsutaan määräaikaistarkastuksiin hammashoitolaan 2-, 4-, ja 6-vuotiaana. Tarkastuksia tekevät suuhygienistit ja hammashoitajat, jotka oh- 5
jaavat lapsen tarvittaessa hammaslääkärin vastaanotolle. Mikäli lapsella on suun sairauksien riski tai hänellä on jo korjaavan hoidon tarve, hänet kutsutaan yksilöllisesti vähintään vuosittain terveystarkastukseen suuhygienistin/hammashoitajan vastaanotolle tai hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon. Määräaikaistarkastuskäynneillä muistutetaan vanhempia heidän vastuustaan lapsen suun terveydestä. Suotuisat suun terveystavat tulisi juurruttaa varhaislapsuudessa. Lapsen kasvaessa neuvonta ja käytännön opetus kohdennetaan sekä lapselle että vanhemmalle. 6-vuotiaiden lasten neuvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhdistukseen ja reikiintymisen ehkäisyyn 3. Terveystarkastukset neuvolassa Terveystarkastukset tarjotaan kaikille lasta odottaville perheille ja alle kouluikäisille lapsille. Terveystarkastuksilla selvitetään ja tuetaan odottavan äidin ja lapsen terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia. Terveystarkastuksilla pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen. Asetuksen mukaan alle kouluikäiselle lapselle tehdään yhteensä vähintään 16 terveystarkastusta, joista kolme (4 kk, 18 kk ja 4 v) toteutetaan laajoina terveystarkastuksina. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle tehdään vähintään kymmenen terveystarkastusta, joihin sisältyy kaksi lääkärintarkastusta sekä yksi (4 kk) laaja terveystarkastus. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen terveystarkastuksia on vähintään kuusi, joista kaksi (18 kk, 4 v) on laajoja terveystarkastuksia. Terveystarkastuksissa arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa tukitoimien piiriin tai jatkohoitoon. Äitiysneuvolan terveystarkastuksia uuden suosituksen mukaan on koko raskauden aikana, mukaan lukien jälkitarkastus, vähintään yhdeksän ja lääkärintarkastuksia kolme. Näihin sisältyy vähintään yksi laaja terveystarkastus. Alkuraskauden käynnillä arvioidaan, onko lisäkäynteihin tarvetta. Lisäkäyntien tarve arvioidaan sen jälkeen jokaisella neuvolakäynnillä. Tarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Perhesuunnitteluneuvolassa asiakas käy sovitusti terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Pillerien käyttäjien vuosikontrollit ohjataan terveydenhoitajan tarkastukseen samoin kuin kierukkaa käyttävien asiakkaiden kontrollit. Ehkäisyä käyttävät asiakkaat käyvät lääkärin tarkastuksessa noin viiden vuoden välein. Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa lääkärille aikaisemmin. Myös ulkokuntalaiset opiskelijat ovat oikeutettuja käyttämään äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan palveluita. 6
3.1. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen Terveystarkastusten yhteydessä tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa erityisen tuen tarve ja järjestää tarpeenmukainen tuki viiveettä. Näitä ovat erityisesti lapsen ja nuoren neurologisen kehityksen ongelmat, oppimishäiriöt, käytöshäiriöt, mielenterveysongelmat tai kiusaaminen, lapsen kaltoin kohtelu tai puutteet perushoivassa ja huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Näitä ovat myös vanhempien vakavat sairaudet, päihde- tai mielenterveysongelmat, läheisväkivalta sekä perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi lisäkäynnit ja kotikäynnit ovat tärkeitä. Erityisen tuen järjestämiseksi laaditaan yhteistyössä lasten ja heidän perheiden kanssa tavoitteellinen suunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä mm. sosiaalityön, lastensuojelun sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 3.2. Laajat terveystarkastukset Kokonaisvaltaisimman osan terveystarkastusten kokonaisuudesta muodostavat laajat terveystarkastukset, joissa terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat raskaana olevan tai lapsen terveyden lisäksi koko perheen hyvinvointia. Laaja terveystarkastus tehdään äitiysneuvolassa lasta odottavalle perheelle raskausviikolla 13 18 ja lastenneuvolassa 4 kk, 18 kk ja 4 vuoden iässä. Äitiysneuvolassa laajaan terveystarkastukseen osallistuvat raskaana oleva puolisonsa kanssa. Tällöin selvitetään äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvoinnin selvittämisessä lähtökohtana ovat vanhempien kuvaus perheen tilanteesta, heidän tarpeensa, voimavaransa ja huolensa. Terveystarkastuksen yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma. Ensimmäistä lasta odottavan perheen laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös suun terveydentilan selvittäminen. Vanhemmat ohjataan neuvolasta suun hoitopalveluihin. Lastenneuvolassa laajaan terveystarkastukseen osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä. Tähän sisältyy lapsen terveystarkastuksen lisäksi huoltajien haastattelu sekä heidän suostumuksellaan varhaiskasvatuksen arvio lapsen hyvinvoinnista. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista ja se toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyössä sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken. Neuvolassa laaja terveystarkastus voi koostua erillisistä terveydenhoitajan- tai lääkärintarkastuksista tai yhteistarkastuksesta, jossa molemmat ammattiryhmät tekevät omiin tarkastuksiin liittyvät työtehtävänsä. 7
4. Neuvolatoimintaa tukevat palvelut 4.1. Psykologi- ja perheneuvontapalvelut Psykologi- ja perheneuvontapalveluiden lastenneuvolatiimi tuottaa palveluja sekä äitiysneuvolan asiakkaille että pikkulapsiperheille. Työryhmässä toimii kolme psykologia sekä sosiaalityöntekijä/psykoterapeutti. Asiakkaat ohjautuvat palveluihin omasta tai perheen aloitteesta, neuvoloiden terveydenhoitajien, lääkäreiden, muiden terveyskeskuksen erityistyöntekijöiden, varhaiskasvatuksen, sosiaalitoimen sekä erikoissairaanhoidon kautta. Työ perustuu yhteis- ja verkostotyöhön ko. tahojen kanssa. Toiminta tapahtuu yksilö-, perhe-, ryhmäja verkostotasolla. Palvelut sisältävät ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa, sekä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta äitiysneuvolan ja lastenneuvolan asiakkaille. Tavoitteena on edistää lasten ja perheiden psyykkistä hyvinvointia, perheen toimivuutta ja vuorovaikutussuhteita sekä lasten psyykkistä kehitystä ja kasvua. Menetelminä käytetään mm. lasten kliinisiä kehitysarviotutkimuksia, perheen vuorovaikutussuhteiden tutkimista ja tukemista MIM-videohavainnoinnin sekä Theraplayvuorovaikutushoidon avulla. Lisäksi järjestetään ryhmämuotoista, vertaistukeen perustuvaa perhekoulutoimintaa ja lasten tunne-elämän kehittymisen tukemiseen perustuvia tunnetaitoryhmiä. Toiminta muotoutuu pikkulapsiperheiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena ovat matalan kynnyksen palvelut, joihin pyritään mm. pitämällä vastaanottoja alueen lastenneuvoloissa, sekä mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla asiakkaille nopea pääsy palveluiden piiriin. 8
4.2. Toimintaterapia Lasten toimintaterapiassa arvioidaan ja kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita lapsi tarvitsee päivittäisessä elämässään ja uusia taitoja oppiessaan; mm. leikkitaidot, itsestä huolehtimisen taidot, sensomotoriset ja hahmottamisen taidot sekä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidot. Lapsen toiminnallisia valmiuksia ja taitoja arvioidaan standardoiduilla testeillä, toimintaa havainnoimalla ja vanhempia haastattelemalla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää kodin ja päivähoidon havainnointikaavakkeita sekä olla tarvittaessa yhteydessä lapsen hoitopaikkaan. Arvioinnin perusteella suunnitellaan tarvittaessa toimintaterapia joko seurantakäynteinä tai terapiajaksoina. Terapia on yksilö- tai ryhmämuotoista. Vanhemmat ja lapsen päivähoitopaikka saavat tarvittaessa ohjausta ja vinkkejä lapsen kehityksen tukemiseen. Yhdessä vanhempien kanssa pyritään löytämään perheen arkea helpottavia toimintatapoja. Seinäjoen terveyskeskuksessa toimii tällä hetkellä yksi toimintaterapeutti. 4.3. Puheterapia Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, johon kuuluu puhe- ja kommunikaatiohäiriöiden tutkiminen, terapia ja vanhempien ohjaus sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ohjaaminen. Puheterapian tavoitteena on poistaa, lieventää ja ehkäistä lasten puheen, kielen ja kommunikaation häiriöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia sekä suun alueen lihaksiston motorisia toimintahäiriöitä. Puheterapeuttien asiakasryhmään kuuluvat neuvolaikäiset lapset ja tavoitteena on puhepulmien varhainen tunnistaminen ja puheterapeuttinen kuntoutus ennen kouluikää. Toiminnan painopisteenä on varhaiskuntoutuksen toteuttaminen. Puheterapia suunnitellaan aina asiakaskohtaisesti, yhteistyössä lapsen vanhempien ja mukana olevien tahojen ammattihenkilöiden kanssa. Seinäjoen terveyskeskuksessa toimii tällä hetkellä neljä puheterapeuttia. 4.4. Fysioterapia Lasten fysioterapia on fysioterapeutin toteuttamaa lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on liikkumis- ja toimintakyvyn tukeminen. Tarkoituksena on auttaa lasta hyödyntämään ja harjaannuttamaan omia liikkumis- ja toimintakyvyn resurssejaan mahdollisimman optimaalisesti. Fysioterapia perustuu liikkumis- ja toimintakyvyn analysointiin ja arviointiin, jonka fysioterapeutti tekee yhdessä lapsen sekä vanhempien ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Fysioterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä perheen, päiväkodin henkilökunnan sekä muiden lasta hoitavien terapeuttien kanssa. Fysioterapian tavoitteet määritellään yhteistyössä em. tahojen kanssa. 9
5. Asiakkaat ja henkilöstö 5.1. Synnyttäjien määrä ja henkilöstö Seinäjoen alueella on syntyvyys viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut 750 800 välillä/vuosi. Isonkyrön alueella syntyy noin 50 lasta vuosittain. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Pohja 98 100 87 85 83 87 97 76 122 93 107 105 Halkosaari, Kitinoja, 84 102 111 113 98 105 108 103 99 113 103 79 Jouppila Kärki 101 119 128 96 103 92 99 102 88 101 96 83 Simuna, Jouppila 24 44 57 69 52 73 100 95 97 Kasperi 101 109 105 85 87 75 86 102 78 122 103 96 Yhteensä 384 430 431 401 415 416 459 457 460 528 504 498 Nurmon alue 193 195 203 191 210 205 Ylistaron alue 74 54 54 53 35 38 Peräseinäjoen alue 35 49 33 29 31 51 Koko Seinäjoki 761 755 750 801 778 754 Isokyrö 45 44 50 50 48 Synnytysten määrä työntekijää kohti on vuonna 2013 ollut keskimäärin 92. Vaihtelua eri alueiden välillä on huomattavasti. Uuden vuonna 2013 julkaistun suosituksen mukaan (STM 2013:29) tavoite on 76 synnyttävää asiakasta vuodessa/terveydenhoitaja. Suosituksen mukaan 600 synnyttävää asiakasta kohden tulisi olla kokopäivätoiminen lääkäri. Nykyisin lääkäriresurssia on kolme ja puoli päivää viikossa. Äitiysneuvolassa työskentelee tällä hetkellä yhdeksän terveydenhoitaja, joista yksi työntekijä tekee 60 % äitiysneuvolatyötä ja 40 % perhesuunnitteluneuvolatyötä. Vakituiset toimenhaltijat äitiysneuvolassa ovat kaksoiskoulutettuja kätilö-terveydenhoitajia. Perhesuunnittelussa on kaksi kätilö-terveydenhoitajan koulutuksen omaavaa ja kaksi terveydenhoitajaa. Perhesuunnittelun terveydenhoitajista kolme on lisäksi kouluttautunut seksuaalineuvojiksi. Asetuksen mukainen toiminta edellyttää moniammatillista työskentelyä ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kartoitusta. Perhesuunnittelu- ja äitiysneuvolassa työskentelee useita lääkäreitä. Tavoitteena on, että samat lääkärit hoitavat äitiyshuoltoa. 10
5.2. Neuvolaikäisten lasten määrä ja henkilöstö Seinäjoki on kasvava kaupunki ja se lisää asiakasmääriä. 2013 oli Seinäjoen alueella 5629 neuvolaikäistä lasta ja Isossakyrössä oli 366 neuvolaikäistä lasta Lastenneuvolatyötä tekee yhteensä 15 ½ terveydenhoitajaa. Asiakkaita yhdelle terveydenhoitajalle tulee laskennallisesti tasaisesti jaettuna 363. Neuvolan käytössä on yksi varahenkilön työpanos. Isonkyrön lastenneuvolassa yksi terveydenhoitaja vastaa kaikista kunnan neuvolaikäisten lasten tarkastuksista. Suositusten mukaan (Lastenneuvola STM 2004) lapsimäärä on 400 lasta/terveydenhoitaja, jos on sijainen ja 340 lasta/terveydenhoitaja, jos ei ole sijaista. Lasten määrään vaikuttaa terveydenhoitajan työskentely useammalla sektorilla ja jos alueella on runsaasti maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä. Lääkärimääräksi suositellaan 2800 lasta/lääkäri. 5.3. Toimitilat Lastenneuvolatyö järjestetään pääsääntöisesti helposti saavutettavana lähipalveluna. Lastenneuvolan toimipisteitä on Seinäjoella 8 ja Isossakyrössä 2. Äitiysneuvola toimii keskitetysti Huhtalan neuvolassa. Isossakyrössä toimii oma äitiysneuvola. Hammashoitolat toimivat lähipalveluina. 11
6. Yhteistyö Moniammatillisen yhteistyön tarve ja määrä on vuosien mittaan korostunut neuvolatyössä. Erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat erityistyöntekijät (psykologit, puheterapeutit, toimintaterapeutti), fysioterapeutit, varhaiskasvatuksen työntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityö ja erikoissairaanhoito. Äitiysneuvolatyössä yhteistyö keskussairaalan äitiyspoliklinikan kanssa on merkittävää. Äitiysneuvolassa kirjataan kaikki tiedot äidin luvalla keskussairaalan kanssa yhteiseen äitiysneuvolan palvelupolkuohjelmaan. Tällöin kaikki neuvolan ja keskussairaalan merkinnät ovat suoraan näkyvissä ja hyödynnettävissä molemmissa hoitopisteissä. Perheneuvolan ja terveyskeskuksen psykologitoiminta on koottu yhteen yksikköön. Toimintamallia kehitetään ikäkausipohjaisesti tiimi-pohjalta ja tavoitteena on yhteistyön edelleen kehittäminen. Toimintamallia kehittämällä saadaan resurssit ja apu kohdennettua oikea-aikaisesti. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on tiivistynyt. Vuonna 2015 neuvolan perhetyössä toimii 4 lastensuojelun perhetyöntekijää. Perhetyöntekijöiden työpanos jakaantuu tasaisesti eri lastenneuvoloihin. Neuvolan terveydenhoitajat osoittavat apua tarvitsevat perheet vanhempien luvalla perhetyöntekijöille. Perhetyöntekijöistä kolmen palvelut ovat perheelle ilmaisia ja neljäs perhetyöntekijä tekee maksullista kotipalvelua. Perhetyöntekijän palveluista ei synny lastensuojelun asiakkuutta. Huhtalan neuvolan remontin edistyessä Huhtalaan ovat muuttaneet vuonna 2014 kaikki äitiysneuvolat ja vuonna 2015 alussa Kirkonkrannin, Törnävän ja Halkosaaren lastenneuvolat sekä neuvolan psykologit ja sosiaalityöntekijät ja neuvolan perhetyöntekijät. Huhtalan neuvolaan muodostuu Perhekeskus Sokkeli moniammatillisten toimijoiden yhteistyöareenaksi. Vuonna 2014 on alkanut eri sektoreiden moniammatillinen tiivis yhteistyön vahvistaminen mm. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhdessä tekemisellä. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat terveystoimi (mm. neuvola ja neuvolan erityistyötekijät), sosiaalitoimi (mm. lastensuojelu), sivistystoimi (mm. varhaiskasvatus ja koulutoimi). Vuonna 2015 Perhekeskus Sokkelin toimintaa johtaa moniammatillinen Sokkeli-työryhmä, mikä kehittää mm. yhteistyökäytänteitä siten, että perheet ja lapset saavat palvelut mahdollisimman varhain oikea-aikaisesti, ilman päällekkäistä palvelujen tarjontaa. Perhekeskus Sokkelissa on aloittanut vuonna 2014 syksyllä lastenneuvolan lapsipsykiatrin ja terveyskeskuksen lastentautien erikoislääkärin konsultaatiot. 12
7. Yhteenveto toiminnan kehittämiseksi Henkilökunta on motivoitunutta ja koulutusmyönteistä, mikä on laadukkaan neuvolatyön edellytys. Henkilöstöä täydennyskoulutetaan vuosittain kulloisenkin tarpeen mukaan. Nettisivujen päivitys ja ajan tasalla pitäminen helpottavat palveluiden piiriin hakeutumista. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jolla pyritään mm. henkilöstöresurssien tehokkaaseen käyttöön ja neuvolatoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Neuvolatyön kehittämiseen on nimetty osastonhoitajan lisäksi vastuulääkärit. Terveystarkastuksien sisältöihin kiinnitetään erityistä huomiota. Tarkastuksissa vahvistetaan ja tuetaan koko perheen hyvinvointia ja vanhempien taitoja tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja. 7.1. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola 1. Uusi äitiysneuvolaopas on julkaistu lokakuulla 2013. Äitiysneuvolassa on päivitetty tarkastusaikataulu suositusta vastaavaksi ja raskaudenseuranta toteutuu Seinäjoella ja Isossakyrössä asetusten mukaisesti. 2. Lasta odottavan perheen omaseurantaa tuetaan. Vastaanottoaikoja tarjotaan kunkin perheen tarpeen mukaisesti. 3. Äitiysneuvolassa alkavat vuoden 2015 aikana myös iltavastaanotot. 4. Synnytys- ja perhevalmennuksen sisältö päivitetään. Monikkovalmennusta tarjotaan 3-4 kertaa vuodessa sairaanhoitopiirin alueen lähikuntien asiakkaille. 5. Perhesuunnitteluneuvolassa työnjakoa terveydenhoitajien ja lääkäreiden kesken selkeytetään. 6. Papojen joukkotarkastusten ajanvaraus tapahtuu sähköisesti Commitohjelman kautta. Terveyskeskusavustaja huolehtii ajanvarauksesta. 7. Naisten seksuaalineuvonta on osa perhesuunnittelua ja sen osuutta lisätään vähitellen nykyisten resurssien puitteissa. 8. Lääkäripalveluja äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa pyritään lisäämään vuosina 2014 2017 yhden lääkäriviran verran. 13
7.2. Lastenneuvola 1. Lastenneuvoloissa on päästy valtakunnallisen asetuksen edellyttämiin neuvolapalveluihin. Laajojen terveystarkastusten sisältöä kehitetään ja muokataan edelleen, jotta toimintamalli saadaan laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi. 2. Lääkäreiden ja hoitajien työjakoa selkeytetään ja ajankäyttö kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Lastenneuvolan lääkärin vastaanotot tapahtuvat lääkärin ja terveydenhoitajan yhteisvastaanottoina. 3. Lastenneuvolan terveydenhoitajan raskaudenajan kotikäynnit toteutetaan ensisynnyttäjäperheisiin ja kuntaan muuttaneisiin lasta odottaviin perheisiin viimeisellä raskauskuukaudella. 4. Huolehditaan resurssien riittävyydestä. Sekä terveydenhoitajien että lääkäreiden lisäystarve tulee asukasmäärän lisäyksen myötä. 5. Uusi asetus velvoittaa selvittämään ja seuraamaan poisjäävien perheiden tuen tarvetta. Tarkastuksista pois jääneisiin otetaan yhteyttä ja selvitetään neuvolassa käymättömyyden syy. Sähköinen järjestelmä helpottaa osaltaan seurantaa. 6. Vanhempien on mahdollista varata aika terveydenhoitajalle sähköisesti netin kautta 2, 3, 4, 5 ja 6 vuotta täyttävälle lapselleen. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä parantaa palvelua ja vapauttaa terveydenhoitajien työaikaa. 7.3. Huhtalantie 10 mahdollisuudet perheiden palveluissa Huhtalantie 10 kiinteistöön siirtyneet äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat, Kirkonkrannin, Törnävän, ja Halkosaaren lastenneuvolat, puheterapeutit, toimintaterapeutti ja neuvolan psykologitiimi sekä lastenneuvolan perhetyöntekijät mahdollistavat moniammatillisen tiiviin yhteistyön. Tällöin palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Perheet saavat tarvitsemiaan palveluja nykyistä sujuvammin. Toimintaa ohjaa ja kehittää moniammatillinen Sokkeli-ryhmä. Työntekijöiden toiminta tehostuu, kun välimatkat ja päällekkäiset toiminnat poistuvat. Tiedonkulku paranee eri toimijoiden välillä. Palvelut täydentävät toisiaan tarve ja tarjonta kohtaavat. Kumppanuus luo pohjan uudelle toimintakulttuurille, jossa varhainen tukeminen ja moniammatillinen työote ovat osa arkea. Tavoitteena on luoda palveluja asiakaslähtöisesti ja rakentaa monipuolinen palvelutarjonta perheille sekä parantaa palvelujen saatavuutta. 14
Liite 1 Äitiysneuvolan terveystarkastukset (lääkäri tai terveydenhoitaja) Ensikäynti raskausviikolla 8 10 (ensisynnyttäjä uudelleensynnyttäjä) Terveydenhoitajan vastaanotto varaa aikaa noin 1,5 tuntia terveydentilan selvitys molemmilta vanhemmilta aiemmat raskaudet ja synnytykset työolosuhteiden kartoitus (tarvittaessa erityisäitiysloma) ravitsemus ja liikunta, suun terveys, ensisynnyttäjille hammashoidon lomake täytettäväksi tupakointi, nuuska, alkoholi (audit-kysely), huumeet sikiöseulontaohjaus. ELLÄH. ks. ohje lähetteen tekoon. Dg-kohtaan Äitiyslähete, kiireellisyysaika 8-30vrk, esitietoihin pariteetti, vm, la. Kirjoita myös seerumiseulalähete ja kerro asiakkaalle, milloin laboratoriossa olisi hyvä käydä (rv 9+0-11+6) Huomioi, jos muu kriteerien mukainen syy lähettää äitiyspoliklinikalle, esim. perussairaus, HAL lähetteet verikokeisiin; VR ja Rh (wlab-p 4469), Hbs-Ag, cardiolipin ja HIV (w-labp 0404) (Huom. THL lomakkeeseen asiakkaan allekirjoitus) virtsan bakteeriviljely; tee labrapyyntö (w-lab-p, u-bakt) anna mukaan virtsanäytteenottosetti ja ohjeet Parvo-va (wlab-p 4156) lasten kanssa työskenteleviltä vesirokko-va (wlab-p 2923) jos ei varmuutta sairastamisesta C-hepatiitti otetaan aina, jos asiakas tuo esille riskitekijöitä tai toivoo näytettä otettavaksi tai havaitaan maksaentsyymien nousu raskausaikana Sokerirasituksen tilaus ohjeen mukaan Neuvokas perhe-kortin anto, täyttöinfo Kutsu laajaan terveystarkastukseen molemmille vanhemmille, anna mukaan hyvinvointikysely täytettäväksi Näytteet ja mittaukset pissanäyte analysoidaan liuskalla RR Hb jos Hb on 110g/l tai enemmän otetaan seuraava näyte vasta raskausviikolla 28 15
jos Hb on alle 110g/l ensikäynnillä tai alle 105g/l viikolla 28, aloitetaan rautavalmiste suun kautta. Tarvittaessa S-Ferrit. paino, info painonnoususuosituksista Sikiön elossa olon varmistaminen, doppler tai uä Keskustellaan Raskauden aiheuttamista muutoksista Informoidaan neuvolakäynneistä Kasvaminen vanhemmuuteen, isän osuus terv.keskuksen perhevalmennus Epämääräiset vuodot ja ohjanta Pahoinvointi, vatsantoiminta Hampaiden hoito raskauden aikana, ensimmäistä lasta odottavat pariskunnat oikeutettuja ilmaiseen suuhygienistin neuvontakäyntiin (täytä kaavake). lupa-asiat, sähköinen resepti-info, yhteinen potilastietorekisteri molempien vanhempien papereihin. Lupa kysytään myös vauvan tietojen katselua. Varataan seuraava aika raskausviikolle 15 18 th:lle ja lääkärille Laajennettu terveystarkastus raskausviikolla 13 18 (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) Terveydenhoitajan osuus vastaanotolle kutsutaan molemmat vanhemmat. vastaanottoaika varataan terveydenhoitajalle raskausviikolla 15 18 terveydenhoitajan osuuteen varataan aikaa 1,5t hyvinvointikyselyn läpikäynti ja keskustelu perheen tilanteesta, voimavaroista ja tukiverkostosta laaja-alaisesti raskaana olevan ja puolison mieliala (EPDS) tarvittaessa perheen elämäntilanteeseen vaikuttavat sairaudet terveystottumukset (audit, tupakkariippuvuusseula, huumeet, lääkkeet puolisolta, jos ei aiemmin tehty) perheen sisäinen vuorovaikutus parisuhde (keskustelun aiheina myös seksuaalisuus ja rakentava riitely, väkivallasta kysytään niin, ettei toinen puoliso ole paikalla) vanhempien odotukset synnytyksestä ja vanhemmuudesta tai kokemukset aiemmista synnytyksistä tukiverkosto taloudellinen tilanne perhevalmennuksen esittely erityisen tuen järjestämiseksi vanhemmalle ja koko perheelle laaditaan terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. Kirjataan palvelupolulle erityisvaateet raskauden aikana. Keskustelua raskausajan liikunnasta. Fysioterapeuttien äitiysvalmennus aikataulu Neuvokas perhe-kortin läpikäyminen Hyvinvointia raskauteen ja vauva-arkeen esite RR, U-prot, U-gluc, Paino, nousu/viikko, sikiön syke 16
Lääkärin osuus 20 minuuttia vastaanottoaika koko perheen hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelu terveydenhoitajan terveystarkastuksen pohjalta huomioiden perheen tarpeet keskustelu sikiön poikkeavuuksien seulonnasta tarvittaessa terveysneuvonta, raskauden kulkuun liittyvät tekijät, työolosuhteet raskauden kulkuun liittyvät merkitykselliset lääketieteelliset tekijät ohjeistus raskaana olevan omaseurannasta (hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä) raskauteen ja synnytykseen liittyvät tuntemukset (myös huolet, fyysinen vointi) sikiön syke sisätutkimus lääkäri ottaa kantaa loppuraskauden mahdolliseen äitipolikontrolli tarpeeseen Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla raskausviikolla 22 24 (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) fyysinen ja psyykkinen vointi: ennakoivat supistukset selkävaivat mieliala omaseurannan tukeminen, hälyttävät oireet (esim. supistelut, kohdun kovettumiset ja toiminta niiden yhteydessä), ohjaus sokerirasitukseen (24 28 rv), tarvittaessa kotiseurannan aloitus tarvittaessa veriryhmäkontrolli/lähete (h24-26) -> huomioi mahdollinen anti-d suojauksen antaminen seuraavalla kerralla (sikiön veriryhmämääritys, koska otetaan käyttöön?) parisuhdeväkivaltaseula (kun asiakas/puoliso on yksin paikalla) raskaana olevan työssäkäynnin tukeminen, liikunta, ravitsemus ja muut terveystottumukset varmista verivastaukset/onko kirjattu koneelle hätäkasteluvan kysyminen BCG-kysely Kelan etuudet, ohjaus niiden hakemisesta, todistus raskaudesta (SV755) peruskontrollit; RR, paino, u-gluk ja u-prot, sf-mitta, sikiön syke kutsu valmennuksiin ensisynnyttäjäperheet 17
Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla raskausviikolla 26 28 (ensisynnyttäjä) fyysinen ja psyykkinen vointi työssä, opiskelussa ja vapaa-ajalla raskaana olevan ja sikiön terveys: pre-eklampsian oireet, supistelut, sikiön kasvu peruskontrollit; RR, paino, u-gluk ja u-prot, sf-mitta, sikiön syke, Hb raskaana olevan omaseurannan ohjaus ja tuki (hälyttävät oireet ja toiminta niiden yhteydessä) p-alat lähete tarvittaessa gemini tai raskaana oleva, jolla aikaisemmassa raskaudessa hepatoosi anti-d suojauksen anto Rh negatiiviselle odottajalle, kirjaus neuvolakorttiin ja tieto osastosihteerille (kerää tiedot ja lähettää viikoittain keskussairaalaan) parisuhdeväkivaltaseula (kun asiakas/puoliso on yksin paikalla) hätäkasteluvat kuntoon, toiveet kirjataan palvelupolulle viimeistään tällä kerralla kutsu valmennukseen (sairaalaan tutustumiskäynti/valmennus?) tiedotetaan lastenneuvolan raskaudenajan kotikäynnistä ja annetaan lastenhoito-dvd kotiin katsottavaksi. Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla raskausviikolla 30 32 (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) fyysinen vointi: ennakoivat supistelut, selkävaivat, lepo/työ mieliala, ravitsemus, liikunta, muut terveystottumukset ravinnon merkitys; turvotus, ummetus, närästys imetyksen merkitys ja valmistautuminen imetykseen, rintojen tarkistus, imetyskysely vanhemmuus varhainen vuorovaikutus (VaVu-haastattelu) vauvan hoito ja tarvikkeet, onko kotona valmista tukiverkoston kokoaminen tarvittaessa perhe- ja työtilanne synnytys ja siihen liittyvät tuntemukset ohjaus raskaana olevan omaseurannasta ja hälyttävistä oireista (preeklampsia, supistelut, kutinat, verenvuoto, lapsivesi, sikiön liikkeet) peruskontrollit; RR, paino, u-gluk ja u-prot, sf-mitta, sikiön syke, tarv. Hb p-alat tilataan, jos monisikiöraskaus, aikaisemmassa raskaudessa hepatoosi, pillereitä käyttäessä kohonneet maksa-arvot myös s-sappihapot, w-lab-p nro. 3379 (ravinnotta) jos kutinaa ilmennyt. Huomioitavaa: liiallinen painonnousu (yli 500g/viikko) kohdun kasvu (erityisesti, jos sokerirasituksessa poikkeava) diabeetikkojen VS-käyrien tarkastus 18
ANTI-D immunoglobuliini Rh-negatiivisille rv:lla 28-30+6 (tai jos sikiö Rhpositiivinen äidin verinäytteen tutkimuksen perusteella) Vastaanottokäynti lääkärillä ja terveydenhoitajalla raskausviikolla 35 37 (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) fyysinen vointi, mieliala terveystottumukset synnytyksen lähestymisen merkit ja mahdolliset synnytykseen liittyvät huolet ja pelot synnytystapa-arvio, loppuraskauteen liittyvien riskitekijöiden arviointi, tarvittaessa ohjaus äitiyspoliklinikalle imetys tarvittaessa veriryhmävasta-aineet -kontrolli raskausviikolla 36 rh-negatiivisen III-näyte keltainen lapsi aikaisemmin verensiirto ABO-immunisaatio B-streptokokkiseulonta raskausviikoilla 35 37, merkintä ajanvarauskirjaan 3. käynti, niin os.siht tietää tilata näytteen ja tulostaa tarrat peruskontrollit; RR, paino, nousu/viikko, turvotukset, u-gluk ja u-prot, sfmitta, sikiön syke, tarjonta, sikiön koko UÄ:llä varmistettu perätila lähetetään Äpkl:lle rv 35 loppuraskauden pienryhmät liikelaskentaohje (tarv.) Vastaanottokäynti terveydenhoitajalla raskausviikolla 37 41 (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) Terveydenhoitajan vastaanotto joka toinen viikko, harkinnan mukaan useammin. Lasketun ajan ohittumisen jälkeen joka viikko. fyysinen vointi, mieliala ohjaus raskaana olevan omaseurannasta ja hälyttävistä oireista (preeklampsia, supistelut, kutinat, verenvuoto, lapsivesi, sikiön liikkeet) synnytykseen liittyvät asiat imetys parisuhde perheen valmentautuminen lapsen syntymään tarvittaessa lasketun ajan ylittymisen vuoksi lähete synnytyssairaalaan ks. erillinen ohje Q-asemalta Äpkl lähetettävät: äkilliset komplikaatiot, muut mahd. Lasketun ajan ohittuminen: tee lähete kun 41+1, kiireellisyysluokka 1-7pvä peruskontrollit; RR, paino, u-gluk ja u-prot, sf-mitta, sikiön syke, tarjonta 19
Merkitse GBS-näytteen tulos äitiyskorttiin kohtaan muuta mainittavaa terveystottumuksista Keskustellaan Synnytykseen ja lapsen hoitoon liittyvät asiat Kerrataan synnyttämään lähtöasiat Loppuraskauden ryhmät Huomioi myös uudelleensynnyttäjät (sairaalassa muuttuneet käytännöt) Pelot Perheen osuus, sisarukset Perheen sosiaalinen tuki, sisarusten hoitojärjestelyt, synnytykseen tuleva tukihenkilö Hoitoperiaatteet vierihoito-osastolla Kotikäyntien selvittäminen, pyydä asiakasta soittamaan mahd. pian, kun on synnyttänyt. Terveydenhoitajan kotikäynti synnytyksen jälkeen 1 7 vrk (ensisynnyttäjä, uudelleensynnyttäjä) Kotikäynti lapsen ollessa noin 7 vrk ikäinen, kahden viikon iässä soitto kotiin, käynti neuvolassa tai kotikäynti. molempien puolisoiden raskaus- ja synnytyskokemukset synnyttäjän vointi, mieliala, väsymys, pelot, uni imetys synnyttäjän fyysinen toipuminen kohdun supistuminen, tarv. episiotomian, sektiohaava, vuodon ja rintojen tarkastus, ravinto, suolentoiminta, rautalääkitys, ulkoilu vastasyntyneen tarkastus lapsen yleistilan ja perustoimintojen arviointi, iho, napa, silmät, sammas/suu, paino, sp saavutettu noin 12-14vrk iässä ulkoilu (kesällä heti, talvella 2vk:n iässä, pakkasraja 10 12) uni keltaisuus, sinistely, vapinat myös haisevan navan hoitoon pirtupuhdistukset napasienen hoito D-vitamiini sekä annosteluohje parisuhde ja seksuaalisuus, ehkäisyneuvonta varhainen vuorovaikutus ja vanhemmuus lapsenhoito sisarusten huomiointi, kotieläimet tukiverkosto kodin turvallisuus äidille jälkitarkastusaika n.8 vk synnytyksestä lastenneuvolan yhteystiedot 20