SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Samankaltaiset tiedostot
Biologinen rehunsäilöntä

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Erilaiset säilöntäaineet

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

Biotal Iso-Britanniassa

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Rehuanalyysiesimerkkejä

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Sari Kajava, Annu Palmio

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Säilöntähaasteiden hallinta

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Maxammon ruokintateknologia

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Hyödyllinen puna-apila

Tankki täyteen kiitos!

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Säilörehun säilöntäaineiden vertailu

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Feedtech Rehunsäilöntä & vasikoiden ja lehmien ravintolisät

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Kaura lehmien ruokinnassa

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Säilörehun ruokintahävikit

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Feedtech. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet

Eri säilöntäaineiden vaikutus hernevehnä- ja härkäpapuvehnäkokoviljasäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Maississa mahdollisuus

Säilönnän uudet haasteet

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Vasikoiden väkirehuruokinta

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Aperehuruokinnan periaatteet

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Ruokinnan vaikutus hevosen hyvinvointiin ja terveyteen EWEN 2010

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY

Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

FRUKTAANIT HEVOSTEN REHUISSA. Milja Heikkinen Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos,

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Säilörehunurmet kg ka

OHRAN KEHITYSASTEEN JA SÄILÖNTÄAINEEN VAIKUTUS KOKOVILJASÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Transkriptio:

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo 1

SILOMIX FILOSOFIA SÄILÖTTÄÄSTA REHUMATERIAALISTA RIIPPUEN SÄILÖNNÄLLISET HAASTEET OAT ERILAISET KUIA-AINE ALKUAISPITOISUUS SÄILÖNTÄAINEALINNALLA OIDAAN AIKUTTAA 1. REHUN SÄILYYYTEEN Kuiva-ainetappiot Ravinteiden säilyvyys Puristenesteen 2. REHUN HYÄKSIKÄYTTÖÖN Sulavuus Maittavuus Syönti 2

KÄYMISPROSESSIN AIHEET Suhteellinen taso Hengitys vaihe 1 2 Käymisvaihe 14-60 O2 ph Lactic Acid Bacteria Aika(päiviä) BAKTEERIEN KASU Aika Tunti 2,4 milj 40 min 1,2 milj 20 min 600.000 Lähtötaso Bakteerien t Lähtötilanteessa ei bakteerien luku ole niin tärkeä kuin niiden elinvoimaisuus. ain elinvoimaiset bakteerit pystyvät lisääntymään tehokkaasti. Sokeri elinehto bakteerien lisääntymiselle. Mikäli rehussa ei ole sokeria bakteerien kasvu vaikeaa 3

KOSTEA SÄILÖREHU, KUIA-AINE ALLE 30 % Riskinä maabakteerit (klostridit, enterobakteerit) aiheuttavat virhekäymistä (syntyy vääriä happoja esim. voihappo) hajottavat valkuaista ammoniakiksi => nostaa rehun ph:ta => muille pilaaville mikrobeille syntyy suotuisat olosuhteet Maabakteerien kasvu voidaan estää laskemalla rehun ph mahdollisimman nopeasti riittävän alas HOMOFERMENTATIIISET MAITOHAPPOBAKTEERIT Sokeri Homofermentatiiviset maitohappobakteerit kasvavat nopeasti ja tuottavat vain maitohappoa, joka on lähes yhtä vahva happo kuin muurahaishappo ph 6.5 ph 5.5 P. pentosacceus ph 6.0 P. acidilactici L. plantarum ph 4.8 Maitohappo ph 4.5 ph 4.0 4

HOMOFERMENTATIIISET MAITOHAPPOBAKTEERIT Hapon tuotantokyky 200000 homofermentatiivista maitohappo tuottaa 17 mg happoa/g rehua Muurahaishappo 5 l/rehutonni = 4 mg happoa/g rehua KUIA SÄILÖREHU, KUIA-AINE YLI 30 % Pilaantumisriskinä on hiivojen ja homeiden kasvu Koska hiivat pystyvät käyttämään myös maitohappoa ravintonaan, => rehun ph nousee => muille pilaaville mikrobeille syntyy suotuisat olosuhteet Hiivojen kasvun aiheuttama rehun lämpeneminen lisää biologista aktiivisuutta ja ravintotappioita Ei vaadi yhtä voimakasta ph:n laskua kuin kostea säilörehu, koska maabakteerien aktiivisuus kuivemmassa rehussa pienempi Käyttämällä heterofermentatiivisiamaitohappobakteereja maitohappobakteereja voidaan rehuun tuottaa sellaisia käymistuotteita, jotka estävät hiivojen ja homeiden kasvua. 5

HETEROFERMENTATIIISET MAITOHAPPOBAKTEERIT L. collinoides L. buchneri Sokerit Sokerit Maitohappo Maitohappo Maitohappo Maitohappo Etikkahappo Propyleeniglykoli Etikkahappo Heterofermentatiiviset tuottavat maitohapon lisäksi muita käymistuotteita, jotka estävät hiivojen ja homeiden kasvua Propionihappo 1- Propanoli PROPYLEENIGLYKOLIN MÄÄRÄ +/- 50 % heruvista lehmistä sairastuu piilevään ketoosiin. Tämä on seurausta energian saannin epätasapainosta ja rasvan kertymisestämaksaan. Oireitaovat: huonompi syönti, painon menetys ja matalatuotos. Propyleeniglykoli on energianlähde, joka vähentää tätä ongelmaa tuottamalla glukoosia ja stimuloimalla insuliinin tuotantoa. Lactobacillus buchneri muodostaa rehuun propyleeniglykolia. Propyleeniglykolia %/ka 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 ertailu L. buchneri Propyleeniglykoli rehussa (-aine 36 52 %) (Broderick et al 2001). 1 kg KA säilörehua = 7,5 g propyleeniglykolia. Jos lehmä syö rehua 15 kg ka/pv, saa se rehusta propyleeniglykolia 112 g/pv. 6

ENTSYYMIT Entsyymithajottavatmonimutkaisia rakenteellisia hiilihydraatteja, kuten hemiselluloosaa, yksinkertaisemmiksi sokereiksi parantaen rehun sulavuutta => varmistaa myös lisättyjen bakteerien ravinnonsaantia. Entsyymien hajottaessa hemiselluloosan selluloosakuitujen rakenne aukeaa pötsimikrobeille syntyy suurempi toimintapinta-ala. tuloksena on nopeampi kuidun hyväksikäyttö pötsissä. rakenteen aukeamisen ansiosta puristeneste pidättyy rehussa paremmin SILOMIX SÄILÖNTÄAINEPREMIXIT WET FERM DRY ENT Homofermentatiivisia maitohappobakteereja Laskee tehokkaasti rehun ph:n Homo- ja heterofermentatiivisia maitohappobakteereja Laske rehun ph:n ja estää hiivojen ja homeiden kasvua Heterofermentatiivisia maitohappobakteereja (L.Buchneri) Estää hiivojen ja homeiden kasvua Hajottavat rehua paremmin hyväksikäytettäväksi Jokaisen annospussin etiketti on suunnilleen yllä olevan värinen 7

20-34 % erittäin Hyvissä olosuhteissa kosteassa rehussa säilöntään Mikäli rehun raakavalkuaispitoisuus on korkea (yli 17%) F F E W 20-34 % F E erittäin Hyvissä olosuhteissa kosteassa rehussa säilöntään Mikäli rehun raakavalkuaispitoisuus on korkea (yli 17%) 8

W W E 20-34 % erittäin Hyvissä olosuhteissa kosteassa rehussa säilöntään Mikäli rehun raakavalkuaispitoisuus on korkea (yli 17%) 20-34 % F E D erittäin Hyvissä olosuhteissa kosteassa rehussa säilöntään Mikäli rehun raakavalkuaispitoisuus on korkea (yli 17%) 9

20-34 % erittäin D D D E Hyvissä olosuhteissa kosteassa rehussa säilöntään Mikäli rehun raakavalkuaispitoisuus on korkea (yli 17%) W 28-40 % E D erittäin Hyvissä olosuhteissa kosteassa rehussa säilöntään Mikäli rehun raakavalkuaispitoisuus on korkea (yli 17%) 10

MUUT SILOMIX-TUOTTEET SILOMIX MURSKE murskeviljalle SILOMIX WHOLECROP kokoviljasäilörehulle SILOMIX WHOLECROP LEGUME kokoviljasäilörehulle, joka sisältää valkuaiskasveja TALLIPRO STABLE 25 tonnille hevosten säilöheinää tai 50 tonnille olkea. Yksi veloitukseton rehuanalyysi kahta annospussia kohti. Kiitos mielenkiinnosta! 11