Jäsentutkimus 2016 Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto

Jäsentutkimus 2016 Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto 25.4.2017 Brita Somerkoski

1 Sisällysluettelo TAUSTAA 1. Jäsenkysely... 5 1.1 Jäsenkyselyyn vastanneiden VPK-vastaajien perustiedot... 5 1.2 Liiton palvelujen käyttäminen... 5 1.3 Liiton tärkeimmät toimintamuodot... 6 1.4 Liitto kouluttajana... 7 1.5. Liitto tiedottajana... 8 1.6 Liitto ja aluetoiminta... 9 1.7 Liiton organisaatio, luottamus- ja toimihenkilöt... 12 1.8 Sopimuspalokuntien huolenaiheet... 14 1.9 Yleiskäsitykset, luottamus ja onnistuminen toiminnassa... 14 1.10 Liiton muuttoiminnat...16 1.11. Kunta-, yritys- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastaukset kyselyyn... 17 2. Tutkimushaastattelu... 20 2.2. VPK-vastaajat haastatteluissa... 21 2.3. Yritysjäsenyhteisöjen vastaajat haastatteluissa... 24 3. Tulosten analyysi ja toimenpide-ehdotukset... 27 Kuviot Kuvio 1. Mitä Liiton palveluja sopimuspalokuntasi on käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana? Kuvio 2. Syitä prosenttiosuuksin ilmaistuna siihen, ettei sopimuspalokunta ole lainannut tai vuokrannut tuotteita Liitolta. Kuvio 3. Liiton tärkeimmät toimintamuodot sopimuspalokuntavastaajien näkökulmasta. Kuvio 4. Liiton maantieteellisten toiminta-alueiden toimivuus ja tarpeellisuus sopimuspalokuntavastaajien käsitysten mukaan. Kuvio 5. Millaista toimintaa toivoisitte toiminta-alueiden tarjoavan sopimuspalokunnallenne? Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä.

2 Kuvio 6. Kuvio 6. Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä Liiton asemasta itsenäisenä toimijana, osana pelastuslaitosta, SPEK:in alueyksikkönä vai itsenäisenä liittona Kuvio 7. Miten kuvailisit Liittoa? Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä. Kuvio 8. Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä tyytyväisyydestä Liiton toimintaan. Kuvio 9. Yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastaus kysymykseen: Mitkä tekijät vaikuttaisivat siihen, että jäsenyhteisönne vuokraisi tai lainaisi tuotteita enemmän Liitolta. Kuvio 10. Liiton tärkeimmät toiminnan muodot yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastaajien käsitysten mukaan. Kuvio 11. Yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen käsitykset Liiton lehden artikkeleiden kiinnostavuudesta. Kuvio 12. Yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastaukset kysymykseen: Miten saat tietoa Liiton toiminnasta? Kuvio 13. Yritys-, yhdistys- ja kuntajäsenyhteisöjen käsitykset Liiton koulutuksista tiedottamisesta kyselyn vastausten perusteella. Liiton koulutuksista tiedottaminen on hoidettu hyvin ja asiakaslähtöisesti. Taulukot Taulukko 1. Mielipiteiden jakautuminen Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton alueiden määrästä. Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä. Taulukko 2. Taulukot 2. (a, b, c) sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton aluemäärän lisäämisestä tai vähentämisestä. Taulukko 3. Miten hyvin Liitto on onnistunut palveluissaan? Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä. Taulukko 4. Liiton kurssien tärkeys yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen toiminnan kannalta. Kuinka tärkeinä pidät seuraavia Liiton kursseja oman jäsenyhteisösi kannalta? (1 ei lainkaan tärkeä - 5 erittäin tärkeä)

3 Tiivistelmä Tässä jäsentutkimuksessa, jonka kyselyihin osallistui 247 vastaajaa ja haastatteluun 23 vastaajaa maalishuhtikuussa 2017, Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton legitimiteetti (uskottavuus, olemassaolon oikeutus) perustui voimakkaasti koulutukseen ja erityisesti VPK-toiminnan edistämiseen. Erityisen merkittävänä Liiton rooli nähtiin nimenomaan VPK:iden nuorisotoiminnan kouluttajana ja kehittäjänä. Liiton legitimiteettiä voidaankin pitää huomattavasti voimakkaampana VPK-jäsenyhteisöjen osalta. Myös yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen edustajat määrittelivät Liiton legitimiteettiä enimmäkseen koulutuksen kautta. Mikäli yhteyksiä halutaan vahvistaa, näille jäsenyhteisöille tulisi suunnata enemmän tietoa ja uudentyyppistä toimintaa. Liitto profiloitui vastauksissa myös tiedon välittäjäksi, asiantuntijatahoksi ja suunnan näyttäjäksi tulevaisuuden muutoksissa. Kaikki jäsenyhteisöt vastasivat, että tiedotustoimintaa tulisi vahvistaa ja koulutuksiin ilmoittautumiseen tulisi varata riittävän pitkä aika. Jäsenyhteisöt odottavat Liitolta aktiivista otetta koulutusten markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Yleisesti ottaen Liiton toimintaan oltiin kuitenkin tyytyväisiä, yksittäisistä tapahtumista mainittiin erityisen onnistuneena konseptina Tulimeri-risteily. Liiton henkilöstön keskinäisiä suhteita ja Liiton yleistä ilmapiiriä kehuttiin. Liittoa pidettiin perinteisenä, luotettavana, joustavana ja helppona toimijana.

4 Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton jäsenkysely TAUSTAA Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto päätti tilata jäsentutkimuksen toimintansa legitimiteetin arvioimiseksi. Jäsentutkimuksen tutkimussuunnitelma on toimitettu Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton (myöh. Liitto) hallituksen hyväksyttäväksi. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Liiton toimintaa, organisaatiota ja legitimiteettiä. Tutkimus liittyy Liiton strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Päätavoitteita tutkitaan kahdesta näkökulmasta: Liiton tunnettuus, maine, viestintäratkaisut ja hallinto Liiton sidosryhmien tarpeiden toteutuminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkimuskysymykset ovat: Millainen tunnettuus, imago ja maine liitolla on sidosryhmien keskuudessa? Miten legitimiteetti jäsentyy näiden perusteella? Millaisia tarpeita sidosryhmillä on suhteessa Liiton toimintaan? Liiton jäsenkysely toteutettiin kahdella tutkimuskyselyllä (n=248). Näistä VPK-vastaajia oli 242 (n=242) ja yritys-, yhdistys- ja kuntajäsenyhteisövastaajia 6 (n=6). Tämän jälkeen toteutettiin jäsenyhteisöedustajille tutkimushaastattelut (n=23), joiden tulokset on esitetty raportissa jäsenyhteisötyypeittäin. On huomattava, että monet vastaajista ovat seuranneet Liiton toimintaa vuosien ajan. Kysymyksenasettelussa ei ollut muotoa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Mahdollisesti seuraavaksi toteutettavassa jäsenkyselyssä tämä kysymysmuoto tuli olla, jotta voidaan raportoida muutosta.

5 1. Jäsenkysely Kyselyyn toteutettiin tammi-helmikuussa 2016. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmalla, jonka linkki toimitettiin vastaajille sähköpostilla. Linkki oli haettavissa myös Liiton Facebook-sivuilta. Kysely oli auki noin neljän viikon ajan. 1.1 Jäsenkyselyyn vastanneiden VPK-vastaajien perustiedot Kyselyyn osallistui 242 VPK-taustaista vastaajaa (n=242). Vastaajista lähes puolet, 46 % (112) oli 37-55- vuotiaita, noin 14 % (33) oli yli 60-vuotiaita tai eläkkeellä. 1 % (3) vastaajaa oli 18 vuotta tai alle. Vastaajista oli naisia 37 % (89). Hieman suurempi osa 55 % (134) vastaajista oli varsinaissuomalaisesta sopimuspalokunnasta ja 44 % (106) Satakunnasta. Kolme vastaajaa edusti pirkanmaalaista sopimuspalokuntaa. Lähes puolet vastaajista 48 % (115) kuului hälytysosastoon, noin 20 % (48) naisosastoon, 15 % (36) päällystöön. Soittokuntaan, tukiosastoon, nuoriso-osastoon ja veteraaniosastoon kuului 2-6 % vastaajista. Yhdessä nämä edustavat 16 % kaikista vastauksista. 1.2 Liiton palvelujen käyttäminen Suurin osa 84 % (205) vastaajien edustamista sopimuspalokunnista oli käyttänyt Liiton palveluja kuluneen vuoden aikana. Noin 15 % (36) vastasi tähän kysymykseen en tiedä. Vain alle prosentti vastaajista (2) ilmoitti, ettei sopimuspalokunta ollut käyttänyt Liiton palveluja. Vastaajilta kysyttiin, mitä Liiton palveluja sopimuspalokunta oli käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kaikkein yleisin vastaus, 84 % (187), oli koulutustarjonnan hyödyntäminen. Muut vastaajien sopimuspalokuntien käyttämät toiminnan muodot on esitetty kuviossa 1. Vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon. Kuvio 1. Mitä Liiton palveluja sopimuspalokuntasi on käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana?

6 Kyselyssä selvitettiin, kuinka yleistä oli tuotteiden lainaaminen Liitolta. 44 % (102) vastaajaa ei tiennyt, oliko sopimuspalokunta lainannut mitään tuotteita Liitolta. 25 % (59) vastasi, ettei sopimuspalokunta ollut lainannut mitään tuotteita Liitolta. Lainattavista tuotteista yleisin oli pienoispaloauto 21 % (49), toiseksi yleisintä 21 % (49) oli elvytysnuken lainaaminen. Muiden tuotteiden osalta lainausmainintoja oli 10 tai alle kutakin. Kyselyssä selvitettiin myös tuotteiden vuokraamista. Suurin osa vastaajista 53 % (118) ilmoitti, ettei sopimuspalokunta ollut vuokrannut mitään Liitolta. Isoa telttakatosta ja saunatilaa ilmoittivat lainanneensa yksittäisten vastaajien sopimuspalokunnat (Kuvio 2). Kuvio 2. Syitä prosenttiosuuksin ilmaistuna siihen, ettei sopimuspalokunta ole lainannut tai vuokrannut tuotteita Liitolta. Vastaajat arvioivat tekijöitä, jotka saattaisivat vaikuttaa siihen, että jäsenyhteisöt vuokraisivat tai lainaisivat tuotteita Liitolta enemmän. Maininnoista yleisin oli kohta jos Liiton nettisivuilla kerrottaisiin paremmin vuokraamisen ja lainaamisen mahdollisuuksista. Tämä vastaus edusti 47 % vastauksista. Noin viidesosa valitsi vaihtoehdon jos tuotteiden sijoituspaikka olisi lähempänä ja suurin piirtein saman verran vaihtoehdon jos muistutuksia tulisi enemmän. 1.3 Liiton tärkeimmät toimintamuodot Kyselyssä selvitettiin, mitkä vastaajien käsitysten mukaan ovat Liiton tärkeimmät toimintamuodot (Kuvio 3). Vastausten perusteella Liitto jäsentyy voimakkaasti tapahtumajärjestäjäksi, näistä erityisesti koulutuksen järjestäjäksi, 90 % (215) vastaajaa; toinen merkittävä toimintamuoto on tiedonvälittäjänä toimiminen 37 % (89) ja apu toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä 27 % (64). Lisäksi vastaajista 32 % (73) kertoi, että heillä oli henkilökohtaisia kontakteja Liiton työntekijöihin. Muutamat vastaajat kertoivat käyvänsä muuten vain Liiton toimistossa tai varmistavansa ohjeita, normeja ja sääntöjä Liiton työntekijöiltä.

7 Kuvio 3. Liiton tärkeimmät toimintamuodot sopimuspalokuntavastaajien näkökulmasta (n=240).valitse enintään viisi asiaa. Yleisimmin VPK:t käyttivät Liiton koulutuspalveluja, osallistuivat tapahtumiin tai hankkivat ansiomerkkejä. Liiton tuotteiden vuokraaminen ja lainaaminen oli melko vähäistä. Lainauksista ja vuokrauksista toivottiin lisää tietoa Liiton internetsivuille. Tulimeri-risteilyä pidettiin kurssien ja leirien lisäksi yhtenä tärkeimmistä Liiton toimintamuodoista. Liiton tehtävistä tärkeimpinä pidettiin koulutuksien lisäksi suunnannäyttäjänä toimiminen ja VPK-toiminnan tukeminen. 1.4 Liitto kouluttajana Suurin osa vastaajista oli osallistunut Liiton järjestämiin koulutuksiin. Yli 83 % (175) vastaajista, siis suurin osa raportoi, että Liitto järjestää riittävästi koulutuksia sopimuspalokuntalaisille. Samoin suurin osa, 80 % (167) raportoi, että koulutuksista tiedotetaan riittävästi. Kuitenkin 25 vastaajaa raportoi, että ei ole saanut tietoa koulutuksista. Vastaajista 78 % (159) raportoi, että ilmoittautuminen on hoidettu toimivasti ja asiakaslähtöisesti. Vastaajista 78 % (184) raportoi saavansa tietoa Liiton koulutuksista riittävästi ja ajoissa. Kuitenkin 7 % (17) vastaajista ilmoitti, että joko alueellinen toimija tai joku muu sopimuspalokunnasta oli unohtanut ilmoittaa koulutuksiin liittyvistä asioista eteenpäin. Yksittäiset vastaajat raportoivat, että myös Liitto oli unohtanut ilmoittaa koulutuksiin liittyvistä asioista osallistujia. Lähes 90 % (188) vastaajista piti Liiton järjestämiä koulutuksia laadultaan hyvinä tai melko hyvinä. Kukaan vastaajista ei pitänyt koulutusten laatua erittäin heikkona. Hieman yli puolet vastaajista (126) piti koulutusten hintoja kilpailukykyisinä. Toisaalta tässä kysymyksessä yli 90 % vastaajista (99) ei tuntenut hinta-asiaa lainkaan tai raportoi, ettei ymmärtänyt kysymystä.

8 Koulutustoiminnan kehittäminen, avovastaukset 28 vastaajaa oli jättänyt kommenttinsa koulutustoiminnasta sanallisesti. Vastaukset jakautuivat karkeasti jaoteltuna kehittämiseen (koulutustoiminnan lisääminen tai muuttaminen) tai negatiiviseen palautteeseen (jokin asia pitäisi parantaa). Vastaukset ovat yksittäisiä. Koulutustyyppiin ja yhteistyöhön liittyvät kehittämisideat olivat: lisätään yhteistyötä Sairaanhoitopiirien kanssa ensihoitoasioissa lisätään kursseja järjestetään eläinpelastuskurssi järjestetään EA-kursseja, esimerkiksi naisille omansa soittokuntien koulutus neuvotellaan ALPE:n kanssa muidenkin kurssien hinnan korvaamisesta. Nyt valtaosa osallistuu vain sammutustyön kurssiin. Kyky tuottaa varautumiskoulutusta on kovin heikko. Liiton toimiston henkilökunnalla täytyisi olla kykyä kehittää tätä toimintaa ja tarpeen mukaan myös järjestää koulutuksia. Koulutuspaikkaan liittyvät ideat olivat: lisää koulutuksia maakuntiin, esimerkiksi Saloon Koulutusaikaan liittyen myös iltakursseja, ei pelkästään viikonloppuisin Koulutustilaisuuksiin liittyvät negatiiviset palautteet ilmoittautumiseen liittyen: riittävän ajoissa koulutuksen ajankohta (useita vastauksia) jokaiselle ilmoittautuneelle tieto, pääsikö kurssille, perutettiinko koulutus Haka-järjestelmä on jäykkä ilmoittautumiseen ennakkovaroitusjärjestelmä kursseista tosi ajoissa ( tällainen kurssi on tulossa ) Koulutusten hintaan liittyvät negatiiviset palautteet olivat: EVA-koulutuksen korkea hinta Kouluttajiin liittyvät palautteet kouluttajat ovat aina samoja, muitakin halukkaita olisi Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että koulutuksia on riittävästi ja koulutusten käytännön järjestelyt, kuten ilmoittautuminen on toiminut hyvin. Osa vastaajista raportoi tiedon saannin vaikeuksista. Näistä osa aiheutuu VPK:n oman tiedonvälityksen esteistä. 1.5. Liitto tiedottajana Kyselyssä kysyttiin, kuinka usein vastaaja kävi Liiton internetsivuilla. On huomattava, että 60 % (144) vastaajaa kävi Liiton internetsivuilla vain muutaman kerran vuodessa tai yleensäkin on käynyt vain muutaman kerran Liiton internetsivuilla. Vastaajista 11 raportoi, ettei käytä lainkaan Liiton internet-sivuja. Kuitenkin Liiton nettisivut ja henkilökohtaiset sähköpostit tavoittivat vastaajat parhaiten. Viidesosa vastaajista sai tiedon alueohjaajilta. Vastaajat raportoivat, että sähköposti oli edelleen paras tavoittamiskeino; 70 % (168) vastaajaa raportoi, että heidät tavoittaa parhaiten sähköpostilla. Vastaajista hieman yli puolella (f=105) oli pääsy sopimuspalokunnan sähköpostiin. Heistä suurin osa, 74 % (78), seurasi sähköpostia kaksi kertaa viikossa tai useammin.

9 Facebook oli sosiaalisen median kanavista suosituin, 53 % (123) kertoi seuraavansa Liiton toimintaa eniten Facebookista. Toisaalta vastaajista 77 % (186) raportoi, että seuraa Liiton toimintaa vain vähän tai ei ollenkaan Facebookista ja noin viidesosa (54) vastaajista raportoi käyvänsä usein tai erittäin usein Liiton Facebook-sivuilla. 40 % (94) vastaajaa raportoi lukevansa Liiton tiedotuslehteä aina, kun se ilmestyy. Noin neljäsosa vastaajista ilmoitti, ettei lue ollenkaan lehteä tai lukee sitä vain satunnaisesti. Lähes puolet vastaajista raportoi, että Liiton lehdessä julkaistaan vastaajaa kiinnostavia artikkeleita. Kuitenkin vajaa neljäsosa vastaajista raportoi, ettei lukenut lehteä; ei tiennyt, mistä sellaisen saisi tai ei tuntenut lehteä ollenkaan. Merkittävä osa vastaajista ei seuraa sosiaalisen median kanavia. Paras tapa tavoittaa VPK:n toimijat on suora sähköposti. Puolet vastaajista seurasi Liiton toimintaa Facebookissa. Neljäsosa VPK-vastaajista ei saanut Liiton jäsenlehteä lainkaan käsiinsä tai ei tuntenut lehteä ollenkaan. 1.6 Liitto ja aluetoiminta Tutkimuksessa selvitettiin Liiton maantieteellisen aluejaon tarpeellisuutta. Vastaajat ovat enimmäkseen aluejaon säilyttämisen kannalla, perusteena se, että harrastustoiminnan tulee olla lähellä. Toisaalta vastauksista voidaan päätellä, että aluetoiminnalle on eniten kysyntää nuorisotoiminnassa, ei niinkään muiden osastojen osalta (Kuvio 4). Kuvio 4. Liiton maantieteellisten toiminta-alueiden toimivuus ja tarpeellisuus sopimuspalokuntavastaajien käsitysten mukaan. Vastaajista (n=242) suurin osa, 70 % (168) oli sitä mieltä, että toiminta-alueiden määrä oli melko toimiva ja tarpeellinen tai erittäin toimiva ja tarpeellinen. Myös toiminta-alueilla toivottiin (n=232) järjestettävän koulutuksia, ajankohtaisseminaareja ja leirejä (Kuvio 5).

10 Kuvio 5. Millaista toimintaa toivoisitte toiminta-alueiden tarjoavan sopimuspalokunnallenne? Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä (n=232). Valitse enintään viisi. Kyselyssä oli mahdollista perustella vastausta avokysymyksellä. Avokysymyksistä kootut vastausten määrät on koottu taulukkoon. Mielipiteitä esitettiin kaikkiaan 37. Lähes puolet vastaajista, 46 % ei ole osannut sanoa, onko alueiden määrä sopiva, vai pitäisikö sitä muuttaa. Taulukossa 1 on esitetty kootusti aluejakoon perustuvia mielipiteitä. Mielipiteet ovat pääosin aluetoimintaa puoltavia. Kehitysehdotuksia ovat yksittäisten VPK:iden siirtyminen toiselle alueelle. Alueiden vähentämisen katsottaisiin lisäävän tilaisuuksien osallistujamääriä, mutta toisaalta pidentävän matkoja (Taulukot 2 a, b, c). Taulukko 1. Mielipiteiden jakautuminen Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton alueiden määrästä. Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä (n=37). Mielipide f=frekvenssi=määrä %-osuus Alueiden määrä sopiva 15 41 En osaa sanoa 17 46 Alueiden määrää pitäisi muuttaa 5 14

11 Taulukot 2. (a, b, c) Vastaajien käsityksiä Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton aluemäärän lisäämisestä tai vähentämisestä Alueiden lisäämistä eli pienentämistä perustelevat vastaajat: Nykyiset 8 aluetta on sopiva määrä, niin maantieteellisesti kuin VPK:iden määrien suhteen. Mikäli määrän suhteen tehdään muutoksia, niin kannattaa lisätä alueita, eli pienentää niitä. Mikäli alueita yhdistellään, välimatkat tulevat liian pitkiksi arki-iltoina ajella. Nuorten leirit muuttuvat liian isoiksi, lähes 400 henk. leireiksi, syö liiton koulutusleirillä nuoria sekä kouluttajia ja muuta avustaja kaartia. Toimintaa pitää nyky alueilla tehostaa jos tarvetta ja halua. Toiminta-alueiden tulee olla LÄHELLÄ palokuntia, suuremmat kokonaisuudet/alueet etäännyttävät toiminnasta vielä enemmän. Ei missään tapauksessa yhdistää, silloin alueellinen toiminta hankaloituisi tapahtumien ja leirien järjestämisessä. Suurelle osallistujamäärälle on hankalampaa löytää paikkoja ja järjestää ruokailut yms. NN:n (alueen nimi) voisi kyllä yhdistää NN:n (pelastuslaitoksen nimi) kanssa. Perusteluna NN:n (alueen nimi) siirtyminen NN (pelastuslaitoksen nimi) alaisuuteen. Alueiden yhdistämistä eli vähentämistä perustelevat vastaajat nuorisotoiminnan puolelta NN:n (alueen nimi) voisi yhdistää toiseen alueeseen, koska siellä ei ole montaakaan toimivaa palokuntaa eivätkä ne osallistu aluetoimintaan. Jako pelastuslaitoksittain tai alueiden määrän puolittaminen olisi hyvä asia. Nykyiset toiminta-alueet ovat melko pieniä. Isommilla alueilla olisi helpompi järjestää toimintaa johon saataisiin mielekäs osallistuja määrä. Aluetoiminta muuten kuin nuorten osalta on olematonta. Yhdistää nn (VPK:n nimi) NN:ään (alueen nimi). Mutta olemme myös harkinneet poistua liitosta toiseen. Osa toimii erinomaisesti, osa ei niin hyvin. Esim. NN (alueen nimi) on vähän turhan pieni ja lisäksi ongelmana on kahden pelastuslaitoksen alueella toimiminen. Toisaalta alueet eivät saa olla liian suuriakaan, koska tällöin aluetoiminnan idea ei enää toimi. Mielestäni nykyinen jako sopiva. Jos alueita laajennetaan välimatkat tapahtumiin kasvavat liiaksi. Nytkin voi siltikin yhteistyötä tehdä naapualueiden kanssa Esim. Nuorten leirin osalta. Nuoriso- ja naispuolella homma toimii, Hälyosastojen osalta ei niinkään. Jos alueella ei minkään osa-alueen toimintaa ole ollut moneen vuoteen tälläisen alueen voisi yhdistää toiseen tai jakaa. Aluetoiminta voisi keskittyä nais- ja nuorisotyöhön. Aluemäärä sopiva, perusteluja Nyt on sopiva. Ei liian pitkiä matkoja minnekkään mutta jos yhdistetään niin matkat kasvaa liian isoiksi ja tälläkin hetkellä ongelma saada väkeä liikkeelle. Koulutus, seminaarit, hallinnon tukeminen tms. vastaava voisi olla sitä koko alueen kattavaa ja

12 toiminta-alueella täsmäiskua juuri sen alueen tarkoitusperiä ajatellen. Ei saa muuttaa mitenkään! Nykyinen toimintamalli on loistava ja riittävän sopivan kokoinen! Ihmiset tuntevat alueensa paremmin ja toisensakin paremmin näin. Älköön siis hajottako tätä toimivaa systeemiä!!!!!!! Nykyinen malli toimii. Ei korjata sellaista, mikä ei ole rikki. Ei ainakaan yhdistää koska tuntuu nykyäänkin että posan alue on liian suuri. Alueen naistyöryhmän toimivuus ja aktiivisuus on tärkeää, kun tarkastellaan miten alue toimii. Jäseniä saa mukaan tapahtumiin, jos aihe on kiinnostava, ajankohtainen ja aihetta käsitellään niin, että myös eri ikäluokat otetaan huomioon. Mikäli toimivaa aktiivista aluetta lähdetään suurentamaan tai pienentämään, heikentyy alue todennäköisesti kummallakin tavalla. Aktiivinen alueohjaajien yhteistyö mahdollistaa sen, että tapahtumiin tullaan myös alueen ulkopuolelta. nykyinen aluejako hyvä Ei pidä yhdistää. Kuormittaisi liikaa yksiä ja samoja henkilöitä, jotka uhraavat vapaa-aikaansa nyt jo kohtuuttoman paljon aatteen hyväksi. Toiminta-alueet ovat hyvät, mutta toiminta-alueen organisaatio on vanhanaikainen ja kaipaisi uudistusta. Alueen edustuksen voisi liitossa hoitaa yksi henkilö joka tahollaan hoitaisi oman alueen ohjailua ja toimintaa. Aluetoimikunnat voisi lopettaa ja korvata tällä yhdellä aluepäälliköllä. VPK-vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä alueiden määrään. Yksittäisten VPK:iden osalta tehtiin ehdotuksia kuulumisesta toiseen alueeseen tai jopa toiseen pelastuslaitokseen. Alueiden toiminnan kehittämistä ehdotettiin monella tavalla, esimerkiksi alueorganisaation uudistaminen ja aluetoiminnan keskittäminen nais- ja nuorisotyöhön. 1.7 Liiton organisaatio, luottamus- ja toimihenkilöt Vastaajilta kysyttiin käsityksiä Liiton organisaation toiminnasta ja tulisiko Liiton jatkaa edelleen itsenäisenä liittona. Vastaajista yli puolet, 58 % (140), oli sitä mieltä, että Liiton tulisi jatkaa edelleen itsenäisenä liittona eli nykytilanteen mukaisesti. Lähes 40 % ilmoitti, ettei tunne asiaa riittävästi voidakseen kommentoida (Kuvio 6).

13 Kuvio 6. Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä Liiton asemasta itsenäisenä toimijana, osana pelastuslaitosta, SPEK:in alueyksikkönä tai itsenäisenä liittona Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten Liiton luottamushenkilöt, eli hallituksen ja valiokuntien jäsenet palvelisivat parhaiten sopimuspalokuntaa. Vastaaja saattoi valita useita vaihtoehtoja. Kaikkien eniten vastaajat (n=241) toivoivat, että luottamus- ja toimihenkilöt näkyisivät aluetapahtumissa ja VPKtapahtumissa, nämä vastaukset edustivat lähes 90 % (215) kaikista vastauksista. 85 vastaajaa piti myös leireille osallistumista tärkeänä. Vastaajat (n=241) arvioivat myös, miten Liiton työntekijät palvelisivat parhaiten sopimuspalokuntaa. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin luottamus- ja toimihenkilöiden kohdalla; aluetapahtumat, VPKtapahtumat ja leirit nousivat tärkeiksi. Lisäksi toivottiin koulutusten järjestämistä. Koulutuksien järjestämisen oli valinnut palvelumuodoksi noin 20 % (48) vastaajista. Vastaajat (n=240) arvioivat Liiton organisaation toimivuutta ja hallintoa hallituksen, valiokuntien ja palkatun henkilöstön kokonaisuutena. Yleisin vastaus oli, että Liitto toimii melko hyvin organisaationa, näin vastasi 53 % (126) vastaajista. 10 % (23) mielestä Liiton organisaatio toimii erittäin hyvin. Organisaation toimivuutta arvioitiin myös sanallisissa vastauksissa (n=19). Osassa vastauksia korostettiin, että Liitolla tulisi olla näkyvämpi asema toiminnan kehittäjänä. Yksittäisissä vastauksissa kommentoitiin palkatun henkilöstön määrää, osassa vastauksessa sen tulisi olla suurempi, osassa pienempi. Vapaaehtoistoiminaan tuottajana ja tiedottajana liitto nähdäkseni onnistuu hyvin. Kehittäjänä sen sijaan minusta näyttää, varsinkin palokuntatoiminnan elinvoimaisena pysymistä ajatellen, siltä, että kehittämisen varaa vielä on. Toki hälytysosastojen kutistuminen on varmasti valtakunnallinen ongelma, mutta liittomme voisi mietiskellä tätä ongelmaa vakavasti yhdeksi kärkihankkeekseen. Lisää näkyvyyttä myös yrityksiin ja tehdaspalokuntiin. koulutuksen järjestelyt välillä aivan retuperällä, mutta epäilen asian johtuvan enemmän laitoksella vallitsevasta vapaaehtoisten aliarvostuksesta, eli toteutetaan koulutuksia niin ettei ole mitään mahdollisuutta aikatauluttaa niitä itselle sopivaksi kun viime hetkillä muuttuu asiat, ja sitten vielä haukutaan suoraan päin naamaa kun ei kiinnosta.

14 valiokunnat eivät ole kovin ulospäin suuntautuneita mm. pelastuslaitoksen ja liiton yhteisessä tiedoitustilaisuuksissa. Näissä esim. koulutusvaliokunta voisi kertoa omasta toiminnastaan ja miten niitä koskevat asiat huomioidaan pelastuslaitoksen ja liiton yhteisissä suunnitelmissa. Kaikkiaan Liiton toimintaan oltiin tyytyväisiä. Liiton luottamus- ja toimihenkilöiden toivottiin olevan näkyviä ja osallistuvan mahdollisimman paljon toimintaan. Osassa vastauksia korostettiin Liiton roolia VPK-toiminnan kehittäjänä. 1.8 Sopimuspalokuntien huolenaiheet Avovastauksissa pyydettiin vastaajia kirjoittamaan yleisiä huolenaiheita toimintaan liittyen. Avovastauksia kertyi 37. Useimmin vastaajat mainitsivat rekrytointiin liittyvät asiat, näin oli vastannut yli 20 vastaajaa. Resurssien vähyys liittyi uusien jäsenten vähyyteen, nuoriso-osaston kouluttajien vähyyteen, nuorten harrastuksen lopettamiseen, päivälähtöihin ja väen vanhenemiseen yleisesti. Tähän toivottiin apua, ideoita ja tukea liitolta. Uusien jäsenten rekrytointi-ideoiden ja toteutuksen vähyys. Liian pieni porukka eikä mistään saa uusia ihmisiä Hälytyskelpoisen miehistön supistuminen. Liian pieni porukka pyörittää toimintaa; Naisosaston jäsenten keski-ikä nousee vaan. Toinen huolenaihe oli yhteistyön tekeminen, erityisesti aluepelastuslaitoksen kanssa. Tästä asiasta oli maininnut 6 vastaajaa. Pelastuslaitoksen byrokratian kasvu, vaatimustason nousu Jälleen esille noussut vastakkainasettelu vakiväki ja VPK Pelastuslaitoksen asenne ja toiminta sopimuspalokuntia kohtaan. Yksittäisissä vastauksissa esiintyi muun muassa yhteistyön puute osastojen välillä omassa VPK:ssa, resurssien jatkuvat leikkaukset ja epävarmuus sekä soittokunnan harjoitustilojen ahtaus. 1.9 Yleiskäsitykset, luottamus ja onnistuminen toiminnassa Lähes 80 % (190) vastaajan (n=240) mielestä Liiton tehtävä pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä, tuottajana ja tiedottajana on toteutunut todella hyvin (19 vastausta) tai melko hyvin (171) vastausta. Kymmenesosa vastaajista (22) raportoi, että tehtävä toteutuu vain heikosti. Taulukkoon 3 on koottu vastaajien kokonaisarvio Liiton palveluissa kaikkiaan. Taulukko 3. Miten hyvin Liitto on onnistunut palveluissaan? Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä. (1 huonosti - 5 erinomaisesti; N=234)

15 1 2 3 4 5 en tiedä Yhteensä Keskiarvo naistoiminta 1 4 35 73 17 101 231 4,75 nuorisotoiminta 1 2 29 104 52 40 228 4,42 veteraanitoiminta 1 5 34 56 12 122 230 4,91 koulutustoiminta 0 5 34 115 50 24 228 4,24 palokuntatoiminta yleensä 0 7 56 120 15 28 226 4 tiedottaminen 1 10 57 107 25 29 229 4,01 turvallisuusviestintä, valistus ja neuvonta 2 12 69 77 18 50 228 4,08 toimistopalvelut 1 3 42 75 27 79 227 4,59 talouden ja hallinnon järjestäminen 1 8 39 49 23 108 228 4,79 Yhteensä 8 56 395 776 239 581 2055 4,42 Lisäksi vastaajat (n=239) arvioivat, miten hyvin Liitto edistää vapaaehtoisen palokuntatoiminnan pysymistä elinvoimaisena. Vastaajista noin 70 % (166) raportoi, että Liiton tavoite onnistuu erittäin hyvin tai melko hyvin. Melko huonoksi tavoitteen onnistumisen arvioi 42 vastaajaa ja erittäin huonoksi 4 vastaajaa. Kuviossa 7. vastaajat arvioivat, millainen Liitto on. Eniten valintoja sai vastaus perinteinen. Sen valitsi 63 % (150) vastaajaa, toiseksi eniten luotettava 57 % (129) vastaajaa ja kolmanneksi eniten vakavasti otettava, 42 % (94) vastaajista. Kuvio 7. Miten kuvailisit Liittoa? Sopimuspalokuntavastaajien käsityksiä(n=224). Valitse enintään viisi. Vastaajista 48 % (112) raportoi olevansa tyytyväinen Liiton toimintaan (Kuvio 8), 52 % (120) valitsi

16 vaihtoehdon Liiton henkilöstön kanssa on helppo toimia ; 32 % (74) vastaajaa raportoi, että sopimuspalokunta luottaa Liiton toimintaan. Kuvio 8. VPK-vastaajien käsityksiä tyytyväisyydestä Liiton toimintaan (n=242). Merkitse enintään kolme käsityksiisi sopivaa vaihtoehtoa. Liiton tehtävä pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä, tuottajana ja tiedottajana on toteutunut hyvin. Liiton tehtävä palokuntatoiminnan edistäjänä on onnistunut hyvin. Liittoa luonnehdittiin perinteiseksi, luotettavaksi ja vakavasti otettavaksi. 1.10 Liiton muut toiminnat Vastaajat valitsivat tapahtumiin ja toimintoihin osallistumisen tärkeyden. Tapahtumat ovat tärkeysjärjestyksessä: Päivä paloasemalla, 112-päivä, messut ja näyttelyt, Nou Hätä!, Facebook ja sosiaalinen media. Vähiten tärkeänä annetuista vaihtoehdoista vastaajat pitivät kansainväliseen toimintaan osallistumista. Vastaajat saivat ehdottaa avovastauksissa tapahtumia, joita Liiton toivottiin järjestävän. Näitä olivat: -ajankohtaiskoulutuspäivä -tapaturmapäivä -palopäällystöpäivät -alpen ja sopimuspalokuntien yhteinen kehittämisseminaari -rentoja päiviä kaikenikäisille -tapahtumia, joissa mukana rajanaapuripalokuntia -yhden illan täsmäkoulutuksia -rekrykampanjoita toisen asteen opiskelijoille (nuoria hälyyn) -Tulta päin! tapahtumat

17 1.11. Kunta-, yritys- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastaukset kyselyyn Kunta-, yritys- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastauksia kyselyyn kertyi 6 (n=6). Koska vastausmäärä jäi näin pieneksi, esitetään kyselyn keskeiset tulokset ilman prosenttiosuuksia. Liiton legitimiteetti on selkeästi heikompi näiden vastausten perusteella. Vastauksista välittyy edelleen Liiton rooli kouluttajana, mutta yritys-, yhdistys- ja kuntajäsenyhteisöjen siteet Liittoon ovat kyselyn perusteella heikot. Nämä jäsenyhteisöt toivovat kyselyn perusteella aktiivisempaa otetta Liitolta. Liiton tulisi aktiivisemmin tiedottaa koulutuksista näitä jäsenyhteisöjä (Kuviot 9 13, Taulukko 4). Kuvio 9. Yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastaus kysymykseen: Mitkä tekijät vaikuttaisivat siihen, että jäsenyhteisönne vuokraisi tai lainaisi tuotteita enemmän Liitolta.

18 Kuvio 10. Liiton tärkeimmät toiminnan muodot yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastaajien käsitysten mukaan. Kuvio 11. Yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen käsitykset Liiton lehden artikkeleiden kiinnostavuudesta.

19 Kuvio 12. Yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen vastaukset kysymykseen: Miten saat tietoa Liiton toiminnasta? Kuvio 13. Yritys-, yhdistys- ja kuntajäsenyhteisöjen käsitykset Liiton koulutuksista tiedottamisesta kyselyn vastausten perusteella. Liiton koulutuksista tiedottaminen on hoidettu hyvin ja asiakaslähtöisesti. Taulukko 4. Liiton kurssien tärkeys yritys-, kunta- ja yhdistysjäsenyhteisöjen toiminnan kannalta. Kuinka tärkeinä pidät seuraavia Liiton kursseja oman jäsenyhteisösi kannalta? (1 ei lainkaan tärkeä - 5 erittäin tärkeä)

20 Kurssin nimi 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Asuinkiinteistön turvallisuus 0 3 0 1 1 5 3 Väestönsuojanhoitaja 2 2 1 0 0 5 1,8 Yrityksen ja laitoksen turvallisuuspäällikkö 2 0 1 2 0 5 2,6 Muu varautumiskoulutus 0 1 1 2 1 5 3,6 Alkusammutuskoulutus 0 0 2 1 2 5 4 Kiinteistön poistumisturvallisuus ja paloturvallisuus 0 1 0 3 1 5 3,8 Allasvalvoja 2 3 0 0 0 5 1,6 Vaarallisten aineiden käsittely 1 3 1 0 0 5 2 Työturvallisuuskortti 1 2 0 2 0 5 2,6 Yhteensä 8 15 6 11 5 45 2,78 Liiton yhteydet yritys-, yhdistys- ja kuntajäsenyhteisöihin on heikko. Liitto profiloituu kuitenkin koulutusten järjestäjänä. Liiton tulisi tiedottaa koulutuksista aktiivisemmin. 2. Tutkimushaastattelu Tutkimushaastattelut toteutettiin maalis-huhtikuussa. Haastatteluun pyydettiin kaikkiaan 25 vastaajaa. Osa vastaajista kieltäytyi haastattelusta esimerkiksi kiireeseen vedoten; kaikkiaan jäsentutkimukseen suhtauduttiin myönteisesti. Kahden haastattelun tuloksia ei raportoida. Toinen haastateltavista ei osannut kertoa mitään Liittoon liittyvää ja toinen haastatteluun lupautuneista ei myöhemmin halunnutkaan osallistua tutkimukseen. Haastateltaviin otettiin yhteyttä sähköpostilla osoitteesta tutkimus.jasenkysely@gmail.com. ja puhelimitse. Haastattelut tehtiin puhelimitse yhtä lukuun ottamatta. Kyselylomakkeeseen vastanneet olivat voineet ehdottaa haastateltavia. Haastattelut tehtiin yritys- ja kuntajäsenten osalta virka-aikaan ja yhdistys- ja VPK-jäsenyhteisöjen osalta iltaisin ja viikonloppuisin. Kaikkiaan VPK-vastaajat olivat jäsenyhteisövastaajista helpoimmin tavoitettavissa. Haastatteluaineistot (n=23) luettiin useaan kertaan ja lajiteltiin vastaajat VPK-, kunta-, yritys- ja yhdistysvastaajiin. Ryhmät on esitelty tässä eroteltuina. Käsillä olevassa raportissa kuvaillaan ensin haastatteluaineistoa kokonaisuutena. Raportin loppuun on kirjattu kootusti kehittämistoimenpide-ehdotuksia sekä tutkimuskyselyn että haastattelun perusteella. 2.1 Haastattelujen yleiskuvaus Kaikkia haastatteluvastauksia tarkasteltiin osin (n=23) yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Liiton legitimiteettiin liittyviä asioita löydettiin vastauksista 44 (n=44). Näistä 10 (43 %) koski koulutusta, 5 ( 22%) VPK:iden tukemista, 4 (17 %) yleensä yhteistyön tekemistä, 3 (13 %) tiedon jakamista ja 2 (9 %) suunnan näyttämistä tulevaisuutta varten. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin

21 jäsenyhteisöjen saama apu, perinteet, luottamus, asiakaspalvelu, toiminnan laatu, ryhdikkyys ja kokoavana voimana toimiminen. 2.2. VPK-vastaajat haastatteluissa Vastaajat (f=9) olivat tunteneet liiton keskimäärin 26,5 vuotta. Haastattelussa ei kysytty vastaajan roolia VPK:ssa. Vastaajat (n=8) tunsivat Liiton toiminnan pääasiassa kurssien, koulutuksien (n=7) ja leirien (n=2) ja tapahtumien, erityisesti Tulimeri-risteilyn kautta. Osa vastaajista kuvasi, että Liiton kanssa tehdään yhteistyötä myös ansiomerkkitilausten tai henkilökohtaisten suhteiden (n=2) perusteella. VPK:iden saamat hyödyt Liiton toiminnasta Liitto profiloitui myös haastatteluaineistossa pääasiassa VPKtoimijoiden koulutusten järjestäjänä (f=6). Lisäksi VPK-vastaajat näkivät Liiton merkityksen suunnannäyttäjänä, ajantasaistajana ja tulevaisuuden suuntausten tiedottajana. Lisäksi raportoitiin yleisesti yhteistyöhön liittyvistä asioista (f=2) ja ammattiavusta (f=2). Yksittäiset vastaajat ilmaisivat, että Liiton ja omat arvot olivat yhteneväisiä. Tyytyväisyys Liiton toimintaan Kaikkiaan vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä Liiton toimintaan (n=9). Tyytyväisyyttä vastaajat (f=5) ilmaisivat muun muassa käsitteillä hyvä, myönteinen, mainio, positiivinen, helposti lähestyttävä hyvä yhteishenki ja käytännönläheinen. Yleisesti vastaajat raportoivat, että Liitto oli onnistunut erityisesti palokuntanuorisotyön tukemisessa; toimintaa pidettiin aktiivisena ja onnistuneena. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin jäsenrekisterin toimivuus, rippikoulut, paikalliset leirit erityisesti verrattuna valtakunnallisiin leireihin. Tulimeri-risteilyn järjestelyihin oltiin erityisen tyytyväisiä. Vastaajien mielestä risteily toimii hyvin (n=4), on yhteisöllistä edistävä ja tilaisuus mahdollistaa uusien kontaktien solmimisen. Toisaalta yksittäisissä vastauksissa tuli esille, että osa jäsenistöstä luonnehtii yleisissä ja epävirallisissa keskusteluissa Liiton toimintaa tehottomaksi. Vastaaja täydensi, että kyseessä saattaa hyvinkin todennäköisesti olla tietämättömyys Liiton toiminnasta kokonaisuudessaan. VPK-kokivat saavansa Liitolta tukea toimintaansa ja lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä tapahtumia: veteraanipäiviä ja naisten toimintaa. VPK-vastaajat antoivat positiivista palautetta Liiton toimihenkilöiden ryhmädynamiikasta. H 21: Aina, kun sinne menee käymään, niin heil on hyvä kimppahenki, henkilökemiat pelaa mainiosti ihan kun soittais omalle tuttavalle tämä on määrätynlaista korkeatasoista asiakaspalvelua. --voi tulla käymään siellä Liiton toimistolla myös, et he ottaa mielellään vastaan. Ja tuntuu aina olevan aikaa puhuu vähän ohi aiheenki sitte, höpötellä niitä näitä. Mainio kuva. H8: Aina on saatu, mitä on pyydetty. H23: Erityisen onnistunut tapahtuma oli viimesyksyinen aluejohtajien tapaaminen, jonka ohjelma laadittiin todella nopeasti. Toisaalta viime vuonna Talvipäivä peruuntui, eikä sitä pidetty ollenkaan. VPK-vastaajat olivat tyytyväisiä Liiton toimintaan. Liitto profiloitui koulutusten järjestäjänä ja VPKtoiminnan tukijana, jota on helppo lähestyä.

22 Liiton merkitys VPK:ille VPK:t kuvasivat runsassanaisesti Liiton merkitystä. Vastaajat (f=7) korosti yhteisiä arvoja, nuorisotoimintaan liittyvää ylpeyttä ja tärkeyttä sekä kasvatusperiaatteita. Vastaajat raportoivat myös henkilökohtaisista merkityksistä, yhteydestä Liittoon esimerkiksi ammatin kautta ja henkilökohtaisista yhteyksistä työntekijöihin. VPK-vastaajat kuvailivat Liittoa merkittäväksi ja tärkeäksi yhteistyökumppaniksi, organisaatioksi, josta saa tietotaitoa ja tärkeämpänä kuin SPEK. Liitolla nähtiin olevan myös nuorisoa motivoivat merkitys, esimerkiksi Liiton järjestämillä leireillä. H8: Olen saanut Liiton kautta ystäviä ympäri Suomen. Saa tutustua muidenkin jäsenten toimintaan ja sitä kautta saa uusia ideoita ja voi jakaa ajatuksia. H22: Valtakunnallisesti (LSPeL on) yksi kärkipään liittoja. H23: Kun VPK on perustettu, Liitto on ollut olemassa - - ei ole mitään järkeä olla poiskaan. Liitolla on myös henkilökohtaisia merkityksiä sen toimintaan osallistuville VPK:n edustajille, esimerkiksi ansioituminen Liiton toimielimissä, osallisuuden korostuminen ja kuulluksi tuleminen, ammattiaseman ulkopuolinen päteminen. Liitto on monimerkityksinen ja -tasoinen toimija VPK-vastaajien käsitysten mukaan. Vastaukset liittyivät yhteisiin arvoihin, ammatilliseen ylpeyteen ja Liiton henkilökohtaiseen merkitykseen. VPK-vastaajat ja aluetoiminta Kyselyssä kysyttiin aluetoiminnan merkitystä VPK-vastaajan omalle VPK:lle. Tätä kysymystä ei esitetty yritys-, yhdistys- ja kuntajäsenyhteisöjen edustajille. Paikallisen toiminnan tärkeydestä oltiin yhtä mieltä: aluetoiminnan nähtiin parantavan nuorten ryhmädynamiikkaa, joukkuehenkeä ja kiinnittymistä palokuntaan. Aluetoiminta liittyi vastaajien (f=2) mielestä tavoitettavuuteen; vastaajista 2 (f=2) raportoi, ettei toiminta-alueita pitäisi olla ainakaan vähempää. Yksi vastaaja raportoi, että hälytysosastojen osalta tarvittaisiin muutoksia aluetoimintaan, mutta nuorisopuolella aluetoiminnan nähtiin toimivan hyvin. Aluetoiminnalla nähtiin myös olevan sellainen merkitys, että pienemmässä ryhmässä on helpompi saada mielipiteensä kuuluville. Toisaalta kaksi vastaajaa (f=2) raportoi, että aluetoiminta olisi hiipumassa, sillä esimerkiksi vuosikokouksiin on vaikea saada väkeä paikalle. Yksi vastaaja ideoi, että joskus voisi olla vapaita illanviettoja alueittain. H23: (Palokunta) ei ole keskusjohtoista asiaa; jos alueita ei olisi, joka tapauksessa varmaan muodostettaisiin joitakin pienempiä alueita. Yksi toiminta-alue on VPKtoiminaan liian iso. Käytännön syistä, kun populaa on paljon ja välimatkat pitkiä, alueet ovat välttämättömiä. H23: Jos alueita lisätään tai vähennetään, siihen pitäisi olla joku hyvä peruste. Toistaiseksi alueita on sopiva määrä. - - meidän aluetoiminta ei aiheuta minkäänlaista vaivaa kellekään. Nykyinen määrä on ollut voimassa palokuntakvartaalin eli neljännesvuosisadan, eli ei kovin pitkään. Kehittämis- ja huolenaiheita Vastaajat ehdottivat, että Liitto muuttaisi tiedotustoimintaansa tehokkaammaksi. Tämä näkökulma tuli esille useissa haastatteluissa. Yksittäiset vastaajat raportoivat Haka-

23 järjestelmän hankaluudesta ja koulutusten sijoittumisesta maantieteellisesti kauas vastaajasta, tästä esimerkkinä valittiin hälytysosastokoulutus. Tämän katsottiin vähentävän jäsenmäärää. Vastaajat toivoivat kuitenkin lisää ja useammin tiedottamista. Tiedon tulisi tulla lähemmäksi tapahtumien osallistujia. Tiedottamisen lisäämisellä Liiton näkyvyys paranisi ja nopeutuisi - näin myös aluetoiminta saisi kaipaamaansa tukea. Tiedottamisen sisällöiksi toivottiin esimerkiksi suuntaa antavaa informaatiota siitä, miten sote-uudistus vaikuttaa VPK-toimintaan ja sen muotoihin. Yksi vastaajista raportoi, että tiedotteita voisi ilmestyä kuukausittain. Kuukausitiedotteisiin vastaaja toivoi selkeää sisältöä. Aktiivista tiedottamista toivottiin lisättävän, vaikka se vaikuttaisikin tyrkyttämiseltä. Kursseista tiedottamisen nähtiin parantuneen, mutta edelleenkin esimerkiksi työvuorojärjestelyjen vuoksi koulutuksista tulisi tiedottaa aktiivisesti ja ajoissa. VPK:t toimivat pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin ja myös kesällä, jolloin Liitto on poikkeuksetta kiinni. Muutama VPK-vastaaja (f=2) toivoi kesä- ja viikonloppuajoille jonkinlaista päivystystoimintaa. H22: -Haluaisin, että liitto järjestäisi enemmän lisää tapahtumia, (risteilyn kaltaisia), jossa aikuiset voisivat kohdata toisiaan, esimerkiksi talvipäivät jossa veteraanit, naiset ja operatiivisen puolen ihmiset ja kaikki olisivat samaan aikaan koolla. Kaksi vastaajaa (f=2) toivoi, että Liitto tarjoaisi apua johtamiskoulutuksessa, hallinnosta, työsuhdeasioista, miehistön motivoimisesta ja jäsenrekrytoinneista. Toive liittyi tilanteeseen, jossa vastaaja oli saanut Liiton luottamustoimeen liittyvän tehtävän, joka sisälsi hallinnollisia toimenpiteitä, kirjauksia ja yhteydenottoja. H21: - - voi tulla käymään siellä liiton toimistolla myös, et he ottaa mielellään vastaan. Ja tuntuu aina olevan aikaa puhuu vähän ohi aiheenki sitte, höpötellä niitä näitä. Mainio kuva. H23: Toivon, että jatkossa yhä useampi meidän palokunnan jäsen olisi omana itsenään osallisena Liiton toiminnassa omaehtoisesti. Yksi kysymyksistä käsitteli vastaajan huolenaiheita VPK:n ja Liiton yhteistyöstä. Huolenaiheiksi nimettiin muun muassa toive siitä, ettei Liitto liittyisi SPEK:iin koulutusjärjestelmän toimivuus tiedonkulun hitaus tapahtumia järjestettäessä, ilmoittautumiset, reagointiaika sote-uudistus Liiton toimistotyöntekijöiden jaksaminen kurssien ikärajat toive siitä, että kustannukset eivät nousisi huoli muuttuvasta tilanteesta ja tiedottamisesta siihen liittyen

24 Huolista huolimatta VPK-vastaajat olivat toiveikkaita ja positiivisia jäsenyhteisönsä yhteistyöhön liittyen. Vastaajat uskoivat, että yhteistyö Liiton kanssa jatkuu samanlaisena tai parempana tulevaisuudessa. 2.3. Yritysjäsenyhteisöjen vastaajat haastatteluissa Yritysjäsenyhteisöjä edustavat vastaajat (f=5) olivat tunteneet Liiton keskimäärin 19.8 vuotta. Yritysjäsenyhteisöjen vastaajat olivat yrityksen toimitusjohtajia tai turvallisuuspäälliköitä. Haastattelun aluksi varmistettiin, että kyseessä oli henkilö, joka tunsi Liiton toimintaa. Vastaajat raportoivat tuntevansa Liiton lähinnä yhteisistä koulutuksista, esimerkiksi pätevöitymiskoulutuksista. Kaikkiaan Liiton yhteys yritysjäsenyhteisöihin jäi vastausten perusteella löyhäksi. Osa vastaajista raportoi, ettei tuntenut Liittoa lainkaan ja kuvaili yhteistyötä passiiviseksi. Muutama vastaaja (f=3) ilmaisi, että yhteisö oli Liiton jäsenenä lähinnä kannatuksen vuoksi. Näille vastaajille turvallisuus oli keskeinen arvo yrityksen toiminnassa ja siksi yhteisö halusi osoittaa tukensa Liitolle. Yritysjäsenistä osa (f=4) mainitsi, että Liitto on henkilökohtaisesti tärkeä kumppani. Yksittäiset vastaajat raportoivat, että Liittoa tarvitaan esimerkiksi tietotaidon ylläpitämiseen. Liitolla nähtiin olevan myös yhteisöllisyyttä lisäävä tehtävä. H15: (Liitto) kokoo jäsenyhteisöt ja -yritykset yhteen ja sitä kautta voitaisiin saada valtakunnallisesti enemmän tietoo liikkeelle. H14: No tämmönen yhteisöllinen tekijä Yritysyhteisöjäsenet ovat pääosin tyytyväisiä Liiton toimintaan. He toivovat kuitenkin aktiivisempaa yhteydenpitoa ja tiedottamista. Yritysjäsenyhteisöjen käsitykset Liiton toiminnasta Kaikkiaan yritysjäsenyhteisöjäsenet olivat tyytyväisiä Liiton toimintaan ja uskoivat (f=2) yhteistyön jatkuvan entisellään tulevaisuudessa. Kokonaiskäsitys oli yrityksilläkin positiivinen ja vastaajat totesivat, että koulutukset ovat toteutuneet ja että toiminta vaikuttaa ihan laadukkaalta. Yksi yritysvastaajista näki Liiton roolin merkittävänä asiantuntijatahona, jonka toimintaan liittyi myös yhteisöllisyys. Kehittämisaiheita Yksi kuntajäsenyhteisöjen edustajista mainitsi, että Liiton järjestämät koulutukset ovat liian kaukana kunnasta, jotta koulutukseen voisi osallistua. Yhdessä vastauksessa raportoitiin, että Sote-maakuntauudistuksen nähtiin vaikuttavan mahdollisesti Liiton asemaan kouluttajana ja että koulutukset siirtyvät entistä enemmän pelastuslaitokselle uudistuksen jälkeen. Vastauksissa näkyi, että Liiton tulisi olla aktiivisempi yhteydenotoissaan yritysjäseniin. Aktiivisemman yhteenoton nähtiin yhdistävän Liiton sidosryhmiä ja parantavan toiminnan laatua. Vastaajat toivoivat lisää uutiskirjeitä muutaman kerran vuodessa. Lisäksi ehdotettiin tilaisuuksia ja yhteisharjoituksia jäsenyhteisöille, jotka olisivat Liiton organisoimia. Yksittäinen vastaaja toivoi sähköpalosimulaattoria ja siihen liittyvää koulutusta. Yksittäinen vastaaja ilmaisi huolensa siitä, että Liitto oli yleisesti liian vähän yhteydessä yritykseen ja yhteydenpitoa pidettiin passiivisena.

25 H2: Liitto vois ottaa hiukan enemmän roolia pelastustoimen tai palokunnan sanansaattajana paloturvallisuusnäkyvyyden puolesta ku Liiton sivuille kattoo, ni se on aika vaatimatonta. Liiton palvelua täytyy hakea, sitä ei tyrkytetä mitenkään, palvelukonseptia kannattaisi miettiä 2.4. Yhdistysjäsenyhteisöjen vastaajat haastattelussa Yhdistysjäsenyhteisöjen edustajia haastateltiin tässä tutkimuksessa neljä (f=4). Vastaajat olivat tunteneet Liiton keskimäärin 16 vuotta. Yhdistysjäsenyhteisöjen vastaajat olivat toiminnanjohtajia tai muita yhdistyksen toiminnasta vastaavia ja Liiton toimintaa tuntevia. Yhdistysjäsenyhteisöjen edustajat kuvasivat, että yhteistyö Liittoon jäi löyhäksi ja toiminta keskittyy enemmän VPK-jäsenyhteisöihin. Osa vastaajista ei tuntenut Liittoa juuri ollenkaan ja yksittäinen vastaaja raportoi tuntevansa Liiton ansiomerkkien ja lehden välityksellä. Osa vastaajista raportoi lainaavansa Liiton tiloja tai osallistuvansa yhteisiin kursseihin ja koulutuksiin Liiton kanssa (f=2). Yhdistykset raportoivat olevansa Liiton jäseniä, koska heillä on yhteistä historiaa ja yhteistä sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi VaPePan ja VPK:iden kanssa. Kaksi (f=2) vastaajaa raportoi, että omalla jäsenyhdistyksellä oli samansuuntaiset arvot kuin Liitolla. H18: en ihan hirveesti tunne sitä toimintaa, mutta ansiomerkkejä on tullu joskus tilanneeksi ja joku lehti silloin tällöin ja joku jäsenmaksukin maksetaan vuosittain.. H16: Jäsenyys ei ole tässä keskeistä, vaan yhteistyö ja kumppanuus. Tyytyväisyys Liiton toimintaan Kaikkiaan vastaajat kuvasivat yhteyttään Liittoon lähinnä rinnakkaisina toimijoina, eletään molemmat omaa elämäämme tahoillamme, saadaan tarvittaessa apua. H7: Me ollaan tosi pieni toimija, mutta jos järjestetään jotain yhdessä Liiton kanssa, niin ne ottaa meidät tosi hyvin huomioon ja tullaan tosi hyvin kuulluksi. Vastaajat uskoivat, että tulevaisuus jatkuu samanlaisena. Yksi vastaaja raportoi, että aluepelastuslaitoksen toiminta liittyy omaan yhdistykseen ja Liiton toimintaan lähinnä sen kautta, ottaako aluepelastuslaitos yhdistykseltä koulutuksia. Yhdistyksillä oli vaihtelevat käsitykset Liitosta ja siitä, millaista toimintaa Liitolta voisi toivoa: H20: --kun me ei oo koskaan pyydettykään mitään, ni ei me voida saadakaan mitään, eikä meillä oo sitt käsitystäkään siitä, mitä sieltä vois saada, et ehkä se tiedonanto on se, että me ei tiedetä Liitosta tarpeeks. H7: Mä en oo osannu kaivata sielt mitään, kun en mä nyt tiedä, mitä kaipaisinkaan, mut koska mä nyt huomaan tässä oman tyhmyyteni, ni joku muukin voi olla yhtä tampio--- niin ehkä tietoiskumaisen pläjäyksen voisi tarjota. Kehittämisaiheita Yksi vastaaja raportoi koulutusten osalta tiedonkulkuun liittyviä ongelmia, lähinnä kyse oli siitä, ettei tiennyt, kuka pääsee kurssille ja kenelle tiedot menevät. Samalla toivottiin, että Liitto pitäisi

26 enemmän ääntä itsestään, esimerkiksi tarjoamalla enemmän sellaisia avauksia, että nyt Pelastusalan Liitto tekee tällaista. Yhdistysjäsenyhteisöjen edustajat luonnehtivat Liiton kanssa toimimista rinnakkaiseloksi, jossa pyritään yhteisiin tavoitteisiin. Yhdistysjäsenyhteisöjen edustajat toivoivat Liitolta aktiivisempaa yhteydenpitoa ja tiedottamista. 2.5. Kuntajäsenyhteisöjen vastaajat haastatteluissa Kuntajäsenyhteisöjen puolesta haastateltiin neljä (f=4) vastaajaa. Vastaajat olivat tunteneet Liiton keskimäärin 13.5. vuotta. Kuntien jäsenyys perustui jonkinlaiseen ikiaikaiseen perinteeseen on aina oltu jäseniä -periaatteeseen. H3: On aina oltu, ei sitä oo erikseen millään tavalla kyseenalaistettu missään vaiheessa. H6: Se on semmonen aika pitkä perinne, sillä tavalla että varsinaissuoalaiset kunnat on jäseniä olleet että se on varmaan kytkeytynyt ku paikalliset VPK:t on kanssa tosiaan sen jäsenia ni tosiaan kunnatki ovat olleet ja jonkinlaisia koulutuspalveluja joskus sitä kautta on kunnat saaneet ainaki. Toisaalta jäsenyyteen saattoi liittyä yhteiset arvot; kaikki vastaajat nimesivät turvallisuuden arvoksi, jonka vuoksi kunta halusi olla Liiton jäsenenä. Kunnat toivat esille myös arvostuksensa paikallista VPK:ta kohtaan. Kunta raportoi olevansa Liiton jäsen, koska uskoo sillä olevan merkitystä paikalliselle VPK:lle. H12: Vaikuttavampaa, paikallista turvallisuutta - et saataisiin lisää käsiä tähän yhteiseen teemaan. H11: No (kunnan nimi) kunnalle ei oo hirveen suurta merkitystä mut tietyst meille on tärkeetä ku täällä toimii VPK, joka on myös tän Liiton jäsen, ni varmasti heille on merkitystä, leiri- ja muulla toiminnalla. H3: On todella iso merkitys kunnille, että vapaaehtoisjärjestelmä toimi, pelastustoimi ei voi toimia ilman vapaaehtoisia. Yksi vastaaja raportoi, ettei tee Liiton kanssa juurikaan yhteistyötä. Vastaajat raportoivat tuntevansa Liiton leiripaikan järjestelyjen kautta ja kursseilta. Myös kuntajäsenet näkivät liiton koulutusorganisaationa ja yhteistyönä mainittiin esimerkiksi työntekijöiden lisäkoulutukset, kuten esimerkiksi työturvallisuuden ja tulitöiden osalta. Kunnan kanssa tehtävä yhteistyö liittyi positiivisena leirijärjestelyihin, joiden osalta kunnan ja Liiton yhteistyö raportoitiin onnistuneeksi. Kehittämisaiheita Kuntajäsenyhteisöjen vastaajat uskoivat yhteistyön jatkuvan edelleenkin samanlaisena tai aktiivisempana. Yksi vastaajista arveli, että tulevaisuudessa haetaan yhteisiä rajapintoja ja yhteistyökumppaneita paikallisesti turvallisuustoimijoiden yhteistyönä. H3: Kyllä yhteistyö varmasti muuttuu, kun pelastustoimi menee maakuntahallintoon, kunnat ei enää hoida pelastustoimea silloin, ollaan enemmän tällainen sidosryhmäkumppani.