ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.
SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Savossa Keiteleen kunnan eteläosassa, liite 1. Tutkimukset käynnistyivät Sylvi Heinojan vuoden 1980 syksyllä lähettämän kansannäytteen, 4.4 % Zn, 0.06 % Cu, 0.1 K/23317, johdosta. Näytteessä oli 2.5 - % Pb, 7 ppm Ag, 0 ppm Au, 11 ppm Co, 14 ppm Ni ja 210 ppm Cd. Kivilaji oli hienorakeinen hapan gneissi. Näyte oli otettu halkaisijaltaan 10 cm olleesta pyöristyneestä lohkareesta, joka oli tullut sorakuorman mukana lähettäjän pihalle. Sora oli otettu Hamulasta, Mäkelänkylälle lähtevän tien varresta, liite 1. Aiheen kiinnostavuutta lisäsi geokemian osaston alustavissa moreenitutkimuksissa esiin tulleet sinkkianomaliat lohkareen luoteispuolella, liite 1. Samoilla alueilla on myös lyijy-ja kuparianomalioita. Lisäksi näillä alueilla on selvät sinkki-kupari- ja lyijyanomaliat purosedimenttinäytteissä. Geokemian osastolta yhteistyökumppanina oli geologi M. Tenhola. Matalalentogeofysiikassa on voimakas sähköinen anomalia keskellä Koutajärveä geokemiallisen anomalia-alueen jatkeella. Myös Hyödynkylän moreenianomalian alueella on sähköinen anomalia, liite 1. Kesällä 1981 lohkareesta K/23317 luoteeseen tehtiin laajalla. alueella lohkare-etsintää. Töissä olivat tutkimusapulaiset T. Stranius ja A. Parviainen. Malmilohkareita ei löydetty. Ainoaksi jonkinmoiseksi malmiviitteeksi jäi hieman rikki-ja kuparikiisua sisältävä hapan gneissilohkare, TOS-81-4, liite 1. Kesällä 1982 alueella tehtiin traktorikaivurimontutusta maaperäosaston H. Hirvaksen ryhmän toimesta. Työn tarkoituksena oli selvittää moreenistratigrafia ja jäätikön kulkeutumissuunnat. Lisäksi pyrittiin selvittämään geokemian osaston moreenianomalioiden aiheuttajat, liite 1. Töistä laativat raportin geologit H. Hirvas ja P. Huhta, liite 2. Talvella 1983 otettiin Koutajärven sähköisen matalalentoanomalian alueelta syvämoreeninäytteitä 4 linjalta 20 m pistevälein, näytteet 8336790-908, 119 kpl. Näytteistä analysoitiin Co, Cu, Ni, Pb, ja Zn. Anomaalisia pitoisuuksia ei ollut. Työn suoritti geokemian osasto. YHTEENVETO Suoritetuilla tutkimuksilla ei pystytty paikantamaan lohkareen K/23317 lähtöpaikkaa, eikä havaittu muutakaan malmiin viittaavaa. Toisaalta geokemian osaston anomalioiden aiheuttajat jäivät selvittämättä. Hyödynkylän anomalia-alueen tutkimiseksi oli jo laadittu suunnitelmia, mutta malmiosaston resurssit suunnattiin muihin, otollisemmilta tuntuviin kohteisiin. Töiden keskeytykseen oli syynä myös geokemian osaston rutiiniin kuuluvat anomalioiden tarkistukset, joiden tuloksia jäätiin odottamaan. Geokemian osasto kuitenkin muutti toimintatapojaan ja mm. Hyödynkylän alueen anomalioiden tarkistukset jäivät tekemättä. Näin ollen Hamulan alueen tutkimukset jäivät kesken.
LIITTYY Näytteenottokartta M 35.1/3313/83 Syvämoreenianalyysit M8336790-908 Moreenianalyysit 8283648-656 Lohkareet TOS-81-4
MALMINETSINTÄÄ PALVELEVAT MAAPERÄTUTKIMUKSET KEITELEELLÄ KL 3313 02, 03 ja 05 (kenttäraportti) 09081982
Malmilohkaree n löytöpaikan stratigrafia ja muodostuman luonne Kvartsimaasälpägneissimalmilohkareen (M13/3313/81/10) löytöpaikalle tehtiin yksi tutkimuskaivanto. Paikalla on yli neljä metriä sora- ja hiekkavuorokerroksia. Näiden alla on kaksikymmentä senttimetriä paksu savikerros, jonka alta alkaa pohjamoreeni. Moreeni jatkuu homogeenisena, vähä- ja pienikivisenä pohjamoreenina kallion pintaan asti. Kallio (porfyyrinen graniitti) on 8.5 metrin syvyydellä (ks. havainto 83648/HH/82). Stratigrafian ja karttatulkinnan perusteella löytöpaikka on drumliinin proksimaalipäähän muodostunut rantakerrostuma, ts lajittunut aines on huuhtoutunut drumliinista kerrostumispaikalleen. Näin ollen malmilohkare on ollut ennen huuhtoutumista moreenissa. Suuntauslaskun ja alueen virtaviivaisten moreenimuotojen perusteella jäätikön viimeinen virtaus on tapahtunut suunnasta 310-315 0. Uusia malmilohkareita ei kaivannosta löydetty, mutta vaskatuissa raskasmineraaleissa on muutama lyijyhohderae. Geokemian anomaliat Karttalehdellä 3313 02 pisteessä x=6999.20, y=469.85 olevan geokemian lyijy-sinkkianomalian selvittämiseksi tehtiin paikalle kaksi tutkimuskaivantoa (83649 ja -50). Näiden lisäksi tehtiin jäätikön tulosuuntaan kaksi kaivantoa (83655 ja -56). Kaivannoista ei löytynyt malmilohkareita. Anomaliapisteeseen tehdyssä kaivannossa (83649) oli moreenissa runsaasti rapautuneita kiviä. Voimakkaan vedentulon ja kaivannon seinämien sortumisen vuoksi ei anomaliasyvyyteen (3 metriä) aivan päästy. Kaivannosta otetussa vaskausnäytteessä on raskasmineraalien M joukossa joitakin lyijyhohderakeita, sinkkivälkettä niistä
c ei tunnistettu. Muissa anomalian selvittämiseksi tehdyissä kaivannoissa ei lyijyhohdetta raskasmineraaleissa havaittu. Sen sijaan kaivannon 83655 näytteessä on kuparikiisurakeita. Seinämien sortumisen vuoksi kaivannosta 83649 ei saatu stratigrafiaan sidottuja geokemian näytteitä, joten niitä ei otettu lainkaan. Karttalehdellä 3313 03 olevan geokemian anomalian ja geofysiikan häiriön selvittämiseksi tehtiin neljä tutkimuskaivantoa (83651-54). Näistä ei löydetty malmilohkareita tutkimusten aikana. Ainoastaan yhdessä kaivannossa (83653) päästiin kallioon asti (porfyyrinen graniitti). Geofysiikan häiriö sijoittuu drumliinin alle eikä sitä moreenipeitteen paksuuden ja viljelysten vuoksi saatu kaivettua esiin. Tehtyjen kaivantojen perusteella ei saatu selville syytä geokemian anomalioihin tai geofysiikan häiriöön. Häiriön ympärillä on joka puolella kalliopaljastumissa ja tutkimuskaivannoissa havaittu porfyyristä graniittia ks. liitekartta. Raskasmineraaleissa ainoa muista poikkeava tulos saatiin kaivannon 83651 alemmasta näytteestä. Siinä raskasmineraaleja on huomattavan runsas määrä ja mukana on kuparikiisua sekä tällä hetkellä vielä tunnistamatonta malmimineraalia. Näitä ei varmuudella tunnistettu muista näytteistä. Tutkitun alueen moreenistratigrafia ja jäätikön virtaussuunnat Alueella tavattiin varmuudella vain jäätikön viimeisen virtauksen kerrostamaa moreenia. Kaakkoisosa aluetta on drumlinisoitunutta ja koillisosassa on luode-kaakkosuuntainen harjujakso. Kaikki tutkimuskaivannot on tehty harjujakson lounaispuolelle. Drumliineissa ja alueen luoteisosan alavilla mailla maapeite on paikoin paksu, ts. yli traktorikaivurin kaivuu-
3 syvyyden (4-4.5 m). Moreeniaines drumliineissa on vähäja pienikivistä hiekkamoreenia. Väriltään se on ruskeavoittoista, mutta paikoin tavataan pohjavesipinnan alapuolelta väriltään siniharmaata moreenia. Drumliinien reunaosissa tavataan paikoin moreenista huuhtoutuneita rantakerrostumia. Drumliinien ulkopuolella moreenissa on tavallisesti enemmän ja suurempia kiviä. Moreenipeite on myös ohuempi. Periaatteessa alueen maapeitteet ovat cobra-kalustolla lävistettävissä. Alueen kaakkoisosissa jäätikön virtaus on tapahtunut virtaviivaisten moreenimuotojen ja suuntauslaskujen perusteella suunnasta 310-315 0. Luoteeseen mentäessä virtaussuunta muuttuu vähitellen läntisemmäksi ollen 300-310 0. Lappajärvi 9.8.1982 Heikki Hirvas Pekka Huhta
Vaskatut raskasmineraalit, fraktio yli 0.250 mm tunnistettu binokulaarimikroskoopin avulla scheeliittirakeet on laskettu UV-valossa koko näytteestä FEh1 FEI FEK PY SK CUK GRA PBH SCH ZR 83648 + + + + + + 2 ++ 83649 + + + + + + + 83650 + + + + + 4 ++ 83651 1 + + + + + + 5 ++ 83651 II ++ ++ + + ++ + ++ 11 ++ 83652 1 ++ + + + + 5 + 83652 11 + + + + + 4 + 83653 + + + + + 25 ++ 83654 + + + + + 4 + 83655 + + + + + + 11 ++ 83656 + + + + + + on näytteessä ++ runsaasti näytteessä FEE magnetiitti FEI ilmeniitti FEE magneettikiisu PY amfibolit, pyroksenit SK rikkikiisu CUK kunarikiisu GRA granaatti PBH lyijybohde SCH scheeliitti ZR zirkoni, tunnistettu koko näytteestä UV-valossa