1 Eurajoki 2014 Raportti kunnanhallitukselle varhaiskasvatuksen siirtymisestä koulutoimeen 17.11.2014
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 1.Nykytilan kuvaus 3 1.1 Tausta 3 1.2 Organisaatio 4 1.3 Päivähoidon palvelukokonaisuus 4 1.4. Päivähoidon toimintamuodot 4 1.5. Lasten hoidon tuet 5 1.6. Henkilöstö (1.10.2014 alkaen) 6 1.7. Tila-asiat 6 1.8. Asiakasmaksulaskutus ja palkanlaskenta 7 1.9. Tulosalueen nimeksi varhaiskasvatus 7 1.10 Uusi varhaiskasvatuslaki voimaan vuonna 2015 7 2. Oppilaslähtöinen oppimispolku 9 3. Hallinnon muutokset ja talousarvio 10 4. Tavoiteltavat synergiaedut 12 5. Yhdistymisprosessin aikataulu 13 LIITE 1. Päivähoidon organisaatio 1.10.2014 alkaen 15 LIITE 2. Organisaatio 1.1.2015 16
3
4 1.Nykytilan kuvaus 1.1 Tausta Kokoomuksen valtuustoaloite varhaiskasvatuksen siirtämisestä sosiaalitoimesta koulutoimeen esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Kunnanhallitus on kokouksessaan 7.5.2013 157 antanut asian koulu- ja sosiaalilautakunnan yhteisesti valmisteltavaksi. Koululautakunta päätti kokouksessaan 26.6.2013 42, ettei se kannata varhaiskasvatuksen siirtämistä koulutoimen alaisuuteen tässä vaiheessa. Poikkihallinnollisena yhteistyönä kuntalaisten palvelut ovat nykyisellään täysin toimivat. Sosiaalilautakunta totesi kokouksessaan 20.8.2013 66 lausuntonaan, että tässä vaiheessa, ennen varhaiskasvatuslain voimaantuloa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta, ei ole tarvetta siirtää päivähoidon hallintoa koulutoimeen. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 3.9.2013 227 valmistelevansa kunnan palvelutoiminnan organisointia osana vuonna 2013 laadittavaa kuntastrategiaa ja asettavansa strategiatyön tulosten pohjalta työryhmän, jonka tehtävänä on toteuttaa toimintatapauudistus 1.1.2015 mennessä. Kunnanhallitus 24.6.2014: koulutoimen sekä kulttuuri ja vapaa-aikatoimen johtamisjärjestelmää on syytä uudistaa siten, että koulutoimiston sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimiston päällikkönä toimii sivistysjohtaja. Viran tarkoituksena olisi sivistystoiminnan palvelukokonaisuuksien johtaminen ja kehittäminen sekä asiakasohjaus. Sivistysjohtaja vastaisi oman toimialansa palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien toimivuudesta, kattavuudesta, resursoinnista, tuloksista, mittaamisesta, ohjauksesta, kehittämisestä koordinoinnista sekä huolehtisi asiakastarpeiden tunnistuksesta. Kunnanhallitus päätti käynnistää hallinto- ja johtosääntöjen muutosprosessin sekä ottaa huomioon vuoden 2015 talousarvio- ja taloussuunnittelussa tavoitteen, että kuntaan perustetaan sivistysjohtajan virka 1.7.2015 alkaen. Nykyinen päivähoitolaki ja -asetus ovat vuodelta 1973. Voimassa olevan päivähoidon lainsäädännön uudistamista (Varhaiskasvatuslaki) on perusteltu suomalaisen päivähoitojärjestelmän sekä sen toimintaympäristön muutoksilla. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyivät vuoden 2013 alussa opetus- ja kulttuuriministeriöön osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.
5 Tämän selvityksen laadintaan ovat osallistuneet päivähoidon johtaja Raili Aitonurmi (sihteeri), sosiaalijohtaja Alpo Komminaho, koulutoimenjohtaja Ilkka Heikkilä ja keskustan koulun rehtori Vesa-Pekka Leino. 2 Organisaatio Päivähoidon nykyinen organisaatio on esitetty liitteessä 1. 1.3 Päivähoidon palvelukokonaisuus Lasten päivähoito on kunnan järjestämää varhaiskasvatuspalvelua, joka sisältää suunnitelmallisen ja tavoitteellisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden. Hyvän perushoidon ohella lapselle tarjotaan mahdollisuus leikkiin ja oppimiseen vertaisryhmässä. Lasten päivähoito painottaa varhaiskasvatuksen laatua, vanhempien ja henkilöstön kasvatuskumppanuutta sekä eri sidosryhmien välistä yhteistyötä lapsen ja hänen perheensä parhaaksi. Varhaiskasvatussuunnitelma on varhaiskasvatuksen ohjauksen työväline. 1.4. Päivähoidon toimintamuodot Päiväkoti Majakka 3 osastoa (Kuutit, Norpat, Hylkeet 21 x 21 x 8 lasta) Esiopetusta täydentävä päivähoito (Mursut, 26 lasta) Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus Päiväkoti Metsätähti (1.10.2014 alkaen) vuorohoito-osasto (30 lasta) 2 osastoa (2 x 21 lasta) esiopetusryhmä ja esiopetusta täydentävä päivähoito (noin 20 lasta) 1.-2.-luokkalaisten aamu- ja iltapäiväkerhot (20 lasta) Ryhmäperhepäiväkodit Sateenkaari (12 lasta) Irjanne (12 lasta) Meritähti (Kuivalahti 12 lasta) Päivänsäde ja Pilvenhattara (molempien toiminta päättyy 3.10.2014) Perhepäivähoito
6 25 kotona toimivaa perhepäivähoitajaa, lapsia noin 100 Erityispäivähoito Päiväkoti Majakassa työskentelee erityislastentarhanopettaja (pääpaikkana pienennetty ryhmä Hylkeet), joka vastaa Eurajoen kunnan alle kouluikäisten lasten erityiskasvatuksesta ja -opetuksesta sekä pedagogisesta kuntoutuksesta. Yhtenä päivänä viikossa erityislastentarhanopettaja on perhepäivähoidon käytettävissä. Lisäksi päiväkoti Metsätähden päiväkodin johtajalla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus. Hän vastaa erityispäivähoidon prosesseista kunnassa ja toimii 50 % työajasta resurssiopettajana erityistä tukea tarvitseville lapsille. Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot (syksy 2014) Valtuustosopimus määrittelee, että kunnan kaikille 1.-2-luokkalaisille tarjotaan aamu- ja iltapäiväkerhopaikka. Kerhot ovat seuraavat: Kahari (33 lasta) Huhta (12 lasta) Linnamaa (15 lasta) Rikantila (iltapäiväkerho kyläyhdistyksen ylläpitämä) ja kunnan järjestämä aamukerho Lisäksi koululaisia on Irjanteen ja Kuivalahden ryhmäperhepäiväkodeissa. Lapijoen koulun kerhotoiminta järjestetään päiväkoti Metsätähdessä, työntekijöinä päiväkodin henkilökunta. Lapsia aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä syksyllä 2014 on noin 90. Avoin päivähoitotoiminta Eurajoella tarjotaan avoimia päivähoitopalveluja kotona lapsiaan hoitaville perheille päiväkoti Majakkaan kuuluvan Mursujen ryhmän tiloissa. Avoin päiväkoti on auki lapselle aikuisen kera kaksi kertaa viikossa. Pienten lasten kerho 3 vuotta täyttäneille järjestetään yhtenä päivänä viikossa. 1.5. Lasten hoidon tuet Kunta tukee myös lasten kotihoitoa ja yksityistä päivähoitoa. Eurajoki maksaa molempiin tukimuotoihin myös kuntalisää. Kela maksaa kaikki muut tuet paitsi yksityisen hoidon tuen kuntalisän ja laskuttaa kuntaa kuukausittain.
7 Lasten kotihoidon tuen kuntalisästä (200 e/kk alle 2-vuotiaasta lapsesta) on voimassa valtuuston päätös 31.12.2014 asti. Jatko päätetään erikseen. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä on 250 euroa kuukaudessa. 1.6. Henkilöstö (1.10.2014 alkaen) 1 päivähoidon johtaja 2 päiväkodin johtajaa (toisella myös erityislastentarhanopettajan kelpoisuus) 1 perhepäivähoidon ohjaaja 1 erityislastentarhanopettaja 11 lastentarhanopettajaa 12 hoitajaa (joista vuorohoito-osastolla 4 ja esiopetusryhmässä 1) 3 avustajaa 1 vastaava aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 5 aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa (+ muutamia määräaikaisia) 7 vakinaista ryhmäperhepäivähoitajaa + tarpeen mukaan määräaikaisia (lapset/työntekijä suhdeluvun takia). Osalla hoitajan kelpoisuus. 25 perhepäivähoitajaa 2 hoitajaa, jotka toimivat varahenkilöinä Yhteensä 71 vakinaista virkaa ja tointa ja noin 5 tilapäistä tointa. Kotona toimivien perhepäivähoitajien määrä vähentynee vielä noin kahteenkymmeneen muutaman vuoden sisällä. Syksyllä 2014 tarvitaan lisäksi yksi lastentarhanopettaja päiväkoti Metsätähden esiopetusryhmään, koska Lapijoen koulun esiopettaja siirtyy Linnamaan kouluun. Ko. lastentarhanopettajan tointa esitetään vakinaiseksi toimeksi vuodelle 2015. Päivähoidon työntekijät ovat KVTES:n alaisia työntekijöitä. Perhepäivähoitajia koskee oma palkkausliite. 1.7. Tila-asiat Lapijoen päiväkodin valmistumisen myötä päivähoitopaikat lisääntyvät ja voidaan luopua nykykäytännön mukaan osasta ryhmäperhepäiväkoteja (kunnanviraston alakerran ryhmäperhepäiväkodit). Vanhan Kaharin päiväkodin tilat ovat remontin tarpeessa. Päivähoito on esittänyt, että vanhan päiväkodin hoitolapset (esiopetusta täydentävä päivähoito) ja Kaharin nuorisotalon aamu- ja iltapäiväkerholaiset saisivat uudet tilat nykyisen kirjaston tiloista. Päivähoito on myös kiinnostunut kunnanvirastolla sijaitsevista, ryhmäperhepäiväkodeilta vapautuvista tiloista. Tiloihin sopisi uudet tilat avoimelle toiminnalle ja osapäivähoidolle, joka yleistyy, kun subjektiivinen päivähoito-oikeus purkautuu osittain vuonna 2015. Vuodelle 2015 esitetään suunnittelurahaa keskustan koulun nykyisen kirjaston tilojen tulevan käytön suunnitteluun. Keskustan koulu tarvitsee lisätilaa, Kaharin tiloissa sijaitsevat il-
8 tapäiväkerhot olisi hyvä sijoittaa koululle. Lisäksi ko. tiloihin on pohdittu harjaantumisopetusta, mutta sille lienee tarpeen suunnitella omat tilat esimerkiksi kehitysvammaisten työja päivätoimintakeskuksen Toimarin yhteyteen. Päivähoidon kunnanvirastolla työskentelevän henkilöstön (päivähoidon johtaja, perhepäivähoidon ohjaaja, toimistosihteeri) mahdollinen siirtyminen pois sosiaalitoimen tiloista tulee myös pohdittavaksi, koska sosiaalitoimi tarvitsi tilat omaan käyttöönsä perhetyöntekijälle, lapsiperheiden kotipalvelun hoitajalle, hyvinvointikoordinaattorille sekä tilapäisille työntekijöille (mm. opiskelijat). Nykyiset kulttuuritoimen tilat vapautunevat päivähoidon käyttöön. 1.8. Asiakasmaksulaskutus ja palkanlaskenta Päivähoidon toimistosihteeri hoitaa perhepäivähoitajien palkanlaskennan valmistelutehtäviä, päivähoidon maksupäätökset ja asiakasmaksulaskutuksen sekä lukuisia muita sosiaalitoimen ja kunnan yhteisiä toimistotehtäviä tehtäviä (ks. liite). Tehtäväkuvaus säilyisi siirrossa ennallaan, erityisesti sosiaalitoimi toivoo arkistovastaavan tehtävien säilyttämisen nykyisellä viranhaltijalla. 1.9. Tulosalueen nimeksi varhaiskasvatus Päivähoidon tulosalueen nimi tulisi muuttaa nykykäytännön mukaisesti toimintaa paremmin kuvaavaksi varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. Samassa yhteydessä päivähoidon johtajan nimike tulisi muuttaa varhaiskasvatusjohtajaksi. 1.10 Uusi varhaiskasvatuslaki voimaan vuonna 2015 Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamista pohtinut työryhmä jätti esityksensä opetusministeri Krista Kiurulle perjantaina 21.3.2014. Esityksen lähtökohtina ovat lapsen edun sekä lasten ja huoltajien oikeuksien, osallisuuden ja vaikuttamisen korostaminen. Työryhmä esittää henkilöstön ja lasten välisten suhdelukujen säilymistä ennallaan. Lapsiryhmässä saisi jatkossa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä olevaa henkilöä vastaava lapsimäärä. Työryhmän esitykset sisältävät uudistetun varhaiskasvatuksen määrittelyn ja tavoitteet. Esityksessä korostetaan monialaista yhteistyötä ja ehdotetaan lapsen kehityksen ja oppi-
9 misen tukea järjestettäväksi kolmiportaisen tuen mallin mukaisesti. Työryhmä esittää selkeytyksiä varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattinimikkeisiin. Ammattinimikkeinä olisivat jatkossa muun muassa varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja varhaiskasvatuksen johtotehtävät. Nykyinen henkilöstön rakenne eli lastentarhanopettajien, sosionomien ja lastenhoitajien keskinäinen määrä säilyisi ennallaan. Myös henkilöstön mitoitus eli lasten ja kasvatushenkilöstön välinen suhdeluku esitetään säilytettäväksi ennallaan. 3-5 -vuotiaiden lasten osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen kuitenkin sovellettaisiin nykyistä (1:13) pienempää henkilöstön ja lasten suhdelukua (1:7). Työryhmä esittää, että lakiin kirjataan säännös, että yhdessä ryhmässä saisi olla yhtä aikaa läsnä enintään kolme hoito-, kasvatus- ja opetustehtävissä olevaa henkilöä vastaava lapsimäärä. Esimerkiksi alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä voisi olla yhtä aikaa enintään 12 lasta, ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 21 lasta. Nykyistä päiväkodin mitoituksesta poikkeamisen säännöstä on selkeytetty. Lisäksi perhepäivähoitoryhmä voisi muodostua jatkossa enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaavasta määrästä lapsia. Työryhmä esittää muutoksia lastenhoitajien, perhepäivähoitajien ja avustajien kelpoisuusvaatimuksiin. Lastenhoitajan kelpoisuusvaatimuksena olisi jatkossa vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, johon sisältyisi, tai jota on täydennetty lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opinnoilla taikka lapsi- ja perhetyön perustutkinto. Perhepäivähoitajalta edellytettäisiin jatkossa vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tai muuta soveltuvaa tutkintoa, johon sisältyy tai jota on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen opinnoilla. Avustajan tehtäviin olisi kelpoisuusvaatimuksena lasten hoitoon, kasvatukseen tai opetukseen soveltuva ammatillinen tutkinto tai muu soveltuva tutkinto. Työryhmä esittää myös nykyisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä ennallaan. Varhaiskasvatuslain työryhmän esitys sisältää useita eriäviä mielipiteitä.
10 2. Oppilaslähtöinen oppimispolku Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa lasten tuen kolmiportaisuus on olennainen asia. Kasvamisen ja oppimisen tuen turvaaminen, varhaisen puuttumisen organisoitu käyttö, tiedonsiirron tehostaminen ja oppimispolun kokonaisvaltainen tukeminen ovat kaikki olennaisia asioita lapsen kasvun mahdollistamisessa. Kasvamisen ja oppimisen tukemisen punaisella portaalla (erityistarpeet ja erityinen tuki) pitää huomata sen toiminnan vaikutukset resursointiin. Osa tukimuodoista heijastuu varhaisella iällä jo perusopetuksen vaiheisiin, joten resursoinnin ennakoitavuus paranee. Osa erityisen tuen päätöksistä on periaatteessa selvillä jo lapsen varhaisella iällä. Eurajoen kunnan perusopetuksen erityiseen tukeen on kuulunut lapsia, joiden opiskelu on toteutettu
11 Eurajoella, vaikka lasten tarpeet olisivat enemmän viitanneet saavuttamattomissa olevaan opiskelupaikkaan toisessa kunnassa. Näiden oppilaiden osalta jo aikaisempi tukeminen pitkällä tähtäimellä on suuri etu. Oppimispolkua kuvaavassa kaaviossa ei ole erikseen mainittu aamu- ja iltapäivähoitoa, joka on kuitenkin kaikkia kaavion prosesseja tukeva toiminto. 3. Hallinnon muutokset ja talousarvio Uusi organisaatio on kuvattu liitteessä 2. Keskeinen muutos liittyy johtamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen horisontaalisen toimintamallin mukaisiksi. Tämä tarkoittaa koulutoimen ja varhaiskasvatuksen yhteisten kehittämistiimien perustamista ja niiden vastuuttamista. Toimenkuviin voi tulla tarkennuksia ja lisäyksiä liittyen horisontaaliseen tiimityöskentelyyn ja vastuuseen palvelujen kehittämisestä ja avainasiakkuuksista. Johtosääntöihin ei välttämättä tule muutoksia, vaan päivähoidon kohdat sosiaalijohtosäännöstä voitaneen siirtää sellaisenaan koulutoimen johtosääntöön. Toimintatapoihin ja tiimiytymisen liittyvä uudistus on syytä käynnistää jo syksyllä 2014. Koululautakunnan esittelijänä toimii edelleen koulutoimen johtaja. Rehtorit, päiväkodin johtajat, perhepäivähoidon ohjaaja ja varhaiskasvatusjohtaja voivat olla asiantuntijoina tarvittaessa omien yksikköjensä hankkeissa. Rehtorikollegioon liittyvät päiväkotien johtajat, perhepäivähoidon ohjaaja ja varhaiskasvatusjohtaja. Kollegio on valmisteleva elin, joka sopii käytännön asioiden toteutuksista. Aamu- ja iltapäivähoidon koordinaattori osallistuu kokouksiin tarvittaessa asiantuntijana. Tiimiorganisoidusti toteutetut poikkihallinnolliset kehittämistiimit ovat koulutoimen johtajan johtamisen väline ja samalla niiden kautta vapautetaan viranhaltijoille tilaa perustehtävän hoitamiseen. Sitä kautta parannetaan kuntalaisten saamia palveluita ja asiakkuuksien hoitoa. Kehittämistiimeistä on sovittu seuraavasti varhaiskasvatuksen ja rehtorien yhteiskokoontumisessa 14.10.2014: Jotta lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen tapahtuisi jatkossakin joustavasti, nivelkohtia on syytä tarkastella. Tämän tarkastelun asiantuntijoita ovat ne työntekijät, jotka työskentelevät lasten kanssa näissä oppimispolun vaiheissa. Koulutoimessa ovat ennestään kokoontuneet esi- ja alkuopettajien ryhmä sekä erityisopettajien ryhmä. Ryhmiä laajennetaan varhaiskasvatuksen henkilöstöllä. Nämä omien alojensa suunnitteluryhmät yhdessä tuovat esiin ajatuksia ja ideoita kehittämiseksi. Samasta joukosta muodostettu pienempi noin 5 hengen kehittämistiimi suunnittelee ryhmän ohjeis-
12 tuksen mukaan, miten ongelmakohtia kehitetään. Ehdotukset käsitellään rehtorien ja varhaiskasvatuksen esimieskokouksissa. Ensimmäinen tiimi käsittelee yleisopetuksen näkökulmasta varhaiskasvatuksen ja koulun yhtymäkohtia, oppilaan siirtymistä varhaiskasvatuksesta kouluun. Toinen käsittelee erityisoppilaan siirtymistä varhaiskasvatuksesta kouluun. Tiimien jäsenet voivat vaihtua asiakohtaisesti mutta pääasiassa kokoonpanot ovat seuraavat: Varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen tiimi: Esiopettaja, alkuopetuksen opettaja, päivähoidon lastentarhanopettaja, alakoulun rehtori, (hallinnon edustaja) Erityiskasvatuksen tiimi: 1-2 ala-asteiden erityisopettajaa, yksi varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettaja, 1-2 yksiköiden (varhaiskasvatuksen toimipiste, koulu) edustajaa, (hallinnon edustaja) Tärkeä tiimien tehtävä on kuvata rajapinnat mahdollisimman hyvin: miten lapsi siirtyy päivähoidosta esi- ja alkuopetukseen. Tämä toimeksianto on yhteinen molemmille tiimeille. Lisäksi varhais- alku- ja esiopetuksen tiimi suunnittelee yhteisiä henkilöstön koulutuksia, valmistautuu esiopetuksen opetussuunnitelmauudistukseen sekä joustavan alkuopetuksen kartoitukseen. Erityisopetuksen tiimi miettii yhteisiä menettelytapoja koulukohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Varhaiskasvatuspuolella ei päiväkodeilla ole johtokuntia. Jatkossa voisi miettiä, että kouluille ja päiväkodeille asetettaisiin velvoite perustaa kodin ja koulun yhteistyöhön esim. vanhempainyhdistys. Tällöin voitaisiin harkita koulujen johtokunnista luopumista. Talousarvio 2015 Päivähoidon johtaja valmistelee vuoden 2015 talousarvioesityksen muuten entiseen tapaan, mutta se käydään yhdessä läpi sekä sosiaalijohtajan että koulutoimen johtajan kanssa. Erityisesti kiinnitetään huomiota tavoitteisiin ja painopisteisiin, joihin sisällytetään tästä siirtosuunnitelmasta keskeiset asiat. Talousarvio käsitellään ensin sosiaalilautakunnassa 9.9.2014 ja sen jälkeen 17.9.2014 koululautakunnassa. Koulutoimen johtajan ja päivähoidon johtajan tekevät tarvittaessa tasapainotusesityksen 5.11.2014 mennessä kunnanjohtajalle. Aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa ehdotetaan alakoulujen rehtorien alaisuuteen, jolloin rehtorit ovat omissa kouluissaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien esimiehiä. Vastaava aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja koordinoisi edelleen koko toimintaa ja toimisi edelleen myös Kaharin nuorisotalon aamu- ja iltapäiväkerhon työntekijöiden esimiehenä. Lapijoen päiväkodin johtaja toimisi kuitenkin esimiehenä Lapijoen aamu- ja iltapäiväkerhon työntekijöille.
13 Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on budjetissa yhteistä materiaali- ja tarvikemäärärahaa kaikkien kerhojen käyttöön. Kouluilla sijaitsevat kerhot voivat hyödyntää myös koulujen materiaaleja ja tarvikkeita. Pohdittavaa: siirron vaikutukset uusien esimiesten työn vaativuuteen. 4. Tavoiteltavat synergiaedut Lapijoen päiväkodin valmistuminen avaa mahdollisuuden missä yksi perusopetuksen pienryhmä olisi sijoitettu Lapijoen kouluun. Edellytyksenä on kuitenkin, että pienryhmän oppilaat olisivat melko samanikäisiä. Tällä parannettaisiin alueellista tasa-arvoa ja myös monipuolistettaisiin erityisen tuen oppimisympäristöjä. Varhaiskasvatuksen lopussa esiopetuksessa on viime vuosina esiintynyt tarvetta tuen keltaisen ja punaisen vyöhykkeen kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen toimintamallien tulee olla näiden kehittämistoimintojen ja tavoitteiden perustana. Ap/ip-toimintojen osalta varhaiskasvatuksen siirto tukee niin perustoimintoja (materiaalihankinnat ja ruokahuolto) ja niiden suunnittelua kuin esimerkiksi henkilöstöhallintaa ja tarvittaessa tilakysymyksiä ja niihin liittyviä ratkaisuja. Varhaiskasvatuksen siirto koulutoimeen mahdollistaa myös erityisen tuen henkilöstön tarpeen yhteisen suunnittelun. Henkilöstön kohdalla on viime vuosien aikana tapahtunut suuri kasvu ja tehtävien uudelleen organisointia. Tätä tulisi tarkastella nyt kokonaisuuden kannalta ja miettiä, mikä esimerkiksi on painopiste erityislastentarhanopettajien roolin kohdalla. Henkilöstön koulutuksen kannalta siirto mahdollistaa varhaiskasvatuksen toimintamallien tutustuttamisen ja perusopetuksen toimintamallien tutustuttamisen toisiinsa. Kahdella kasvatuksen alan henkilöstön osaamisen jakaminen ja hyödyntäminen on mahdollisuus, joka tulisi suunnitella ja organisoida huolella. Käytännön synergiaetuina kannattaa tuoda esille vielä tukipalvelut, esim. lasten kuljetusasiat ja niiden järjestäminen, joissa varsinkin keskustaajaman alueella voisi olla saavutettavissa etuja. Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen tiiviin yhteistyön varmistaminen jatkossakin: toimintakäytännöistä sopiminen
14 5. Yhdistymisprosessin aikataulu 14.3.2014: Päivähoidon siirtoa koulutoimeen (sivistystoimeen) valmistelevan työryhmän kokoukset alkavat. Työryhmä: koulutoimen johtaja Ilkka Heikkilä sosiaalijohtaja Alpo Komminaho (pj) päivähoidon johtaja Raili Aitonurmi (siht) keskustan koulun rehtori Vesa-Pekka Leino (perusopetuksen osuus) kunnanjohtaja Harri Hiitiö Toukokuu Päivähoidon nykytilan kuvaus valmis Kesäkuu Henkilöstön edustajille ja esimiehille lähetetään kutsu 22.8.2014 tilaisuuteen Elo-syyskuu 15.8.2014 Työryhmän kokous, 22.8. tilaisuuden valmistelu 22.8.2014 Henkilöstön edustajille ja esimiehille esitellään valmistelutilannetta - talousarvion laadinta tulosalueet johtosääntömuutokset oppimispolkujen prosessit 8.9. 2014 rehtorien kollegio kokoontuu, aiheena kehittämisstiimien määrittely. Myös päivähoidon esimiehet osallistuvat Lokakuu päivähoidon ja alkuopetuksen rajapinnat
15 synenergiaedut organisaatio kehittämistiimien perustaminen (perustettu 14.10.2014) toimenkuvien tarkistaminen (loka-marraskuu) Marraskuu: Esimiehille info 7.11.2014 klo 13 Henkilöstölle info 17.11.2014 klo 18 25.11. kunnanhallitus: johtosäännöt ja varhaiskasvatusjohtajan virka Joulukuu: 1.12. Valtuusto: johtosäännöt 2015: Yhdistyminen toteutuu Koulultk talousarvion käyttösuunnitelma Uudet työkokouskäytännöt Yhteinen koulutus Seurantapalaverit Sisäinen viestintä
LIITE 1. Päivähoidon organisaatio 1.10.2014 alkaen 16
17
LIITE 2. Organisaatio 1.1.2015 18
19