Sivistystoimi kuntastrategian toteutuminen Valtuusto 15.6.2015 Heinäveden kunnan toiminta-ajatus, arvot ja visio TOIMINTA-AJATUS Heinävesi tarjoaa laadukkaat peruspalvelut, turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön sekä elinkeinojen monipuoliset toimintaedellytykset. ARVOT Oikeudenmukaisuus Tasa-arvoinen ja tasapuolinen päätöksenteko Asiakkaiden kohtelu Henkilöstön kohtelu Luotettavuus Toimitaan sovittujen sääntöjen ja sopimusten mukaisesti Luvataan se, mitä voidaan pitää Aktiivisuus Kuntalaisten ja asiakkaiden omaehtoisuutta kannustetaan ja omia ratkaisuja tuetaan Henkilöstön luovia ratkaisuja ja ehdotuksia arvostetaan Yhteistyö sidosryhmien kanssa VISIO 2020 Heinäveden kunnassa vallitsee ilmapiiri, joka kannustaa yrittämiseen ja työntekoon. Kuntalaisten peruspalvelut on turvattu. Toiminta- ja asuinympäristö on terve, turvallinen ja viihtyisä. Kunnan talous on tasapainossa. 1
Sivistystoimen perustehtävä Sivistystoimen tehtävänä on vastata kokonaisuudesta, joka käsittää seuraavat osastot: Varhaiskasvatuksen Perusopetuksen Toisen asteen opetuksen Vapaa sivistystyön Osastojen perustehtävät: Järjestetään perheiden tarpeista lähteviä, monipuolisia varhaiskasvatuspalveluja. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on antaa mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus. Kunta tarjoaa laadukasta lukiokoulutusta. Vapaaaikapalvelujen päämääränä on luoda asukkaille mahdollisuuksia osaamiseen, hyvinvointiin, terveyteen ja viihtymiseen. Heinäveden menestyksen peruspilarit on kuntastrategian mukaisesti: Terve kuntatalous Henkilöstö, osaaminen ja työkyky Asiakastyytyväisyys ja osallisuus Elinvoima Palvelutuotannon prosessit, rakenteet ja vaikuttavuus Nämä on avattu sivistystoimen näkökulmasta seuraavilla dioilla. 2
Talous on tasapainossa Talousraportti määräajoin / sivistyslautakunta Ajantasainen informaatio käytössä Talousarvion pitävyys Henkilöstön talousosaamisen kehittäminen Talousraportti annettu sivistyslautakunnalle 5 kertaa. Toteutuma oli 0,82-1,83% alle tasaisen kulutuksen. Sivistystoimen tilinpäätös oli alle talousarvion. Vuosikate 92,5 %. Tulosyksiköiden esimiehet ovat saaneet vähintään neljännesvuosittain toteutumalistauksen tiedoksi taloudenseurantaan. Talousarvion laaditaan, raportointiin ja ennustettavuuteen kiinnitetään tarkempaa huomiota. Palvelurakenteet tehokkaat ja sujuvat Palvelurakenteiden avaaminen ja uudelleen muotoilu Parempi kustannustehokkuus Sivistystoimi osana kuntarakenneselvitystä kävi läpi palvelurakennetta ja yhteistyömahdollisuuksia seudullisesti. Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii mm. kirjastoverkosto, lukioselvitys, ops, vesopäivät, hankeyhteistyö, viranhaltijatapaamiset Opetussuunnitelmat laaditaan Keski-Savon kuntayhteistyönä sekä täydennyskoulutuksessa tehdään yhteistyötä. Pidemmän aikavälin suunnittelu -> henkilöstö Yhteistyön tekeminen yli hallintorajojen ja henkilöstön yhteiskäyttö (esim. oppilashuoltopalvelut) 3
Tyytyväinen ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstökyselyn toteutus Työhyvinvoinnin mittaaminen Työhyvinvointikysely toteutettiin 14.4.-9.5.2014. Työhyvinvointi koettiin sivistystoimessa hyväksi asteikolla (1-5) - Työyhteisön toimivuus 3,8 - Esimiestyö 3,84 - Työolot ja osaaminen 3,69 - Omat voimavarat ja työssä jaksaminen 3,98 Kehityskeskustelut / esimies Sairauspoissaolot Ergonomiset ja muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet Kehityskeskustelut käyty säännöllisesti (1 krt vuosi tai joka toinen vuosi) Yksilö tai ryhmäkehityskeskusteluna Osaava henkilöstö, täydennyskoulutusta annetaan. Osaamiskartoitukset varhaiskasvatus - > ammatillinen koulutus Sairauspoissaolot kasvoivat sivistystoimessa vuoteen 2013 verrattuna 419 päivää. Yli 90 pv kestäviä poissaoloja oli 5 kpl. Henkilöstö 81 / 19,8 pv Tavoite <17,2 Omatoimisuuteen kannustaminen oman työhyvinvoinnin hoitamisessa. Työkyvyn lisääntyminen Asiakastyytyväisyys ja osallisuus Osallistumisen foorumien ja menettelyjen luominen esim. kuulemistilaisuudet - lasten- ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Osallistujien tyytyväisyys vaikuttamismahdollisuuksiinsa kehittäminen. Kirjasto, nuorisotoimi ja kulttuuritoimi ovat facebookissa, instagramissa, twitterissä Erilaiset vanhempainillat, tapahtumat, Erilaiset asiakastyytyväisyyskyselyt mm. latu- ja kelkkareitit, esiopetus, apip, koulut. Kyselyt analysoidaan ja niihin reagoidaan. Lasten- ja nuorten ohjausverkostoa on tiivistetty. Haettu ja saatu määräraha koulunuorisotyöhön, aloitus oli tammikuussa 2015. 4
Elinvoima Vetovoimaiset palvelut Mittarina: Terveet ja uudet /remontoidut toimitilat mm. koulut, päiväkoti ja kirjasto Lapsi ja oppilasmäärän kasvu määrät laskussa -> vaikutukset toimipisteiden lukumäärään ja henkilöstöön. Henkilöstösuunnitelmat laadittu v. 2020 saakka. Sairauspoissaolot: Eniten sairauspoissaoloja ikäryhmässä 60-64 39% 50-54 14,3%, 49-45 14,4% ja 40-44 15,5% Sivistystoimen keski-ikä on n. 47 vuotta (v. 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta) Kappalemääräisesti eniten sairauspoissaoloja: 1) Tartunta- ja loissairaudet (75kpl, 250pv) 2) Hengityselinten sairaudet (31kpl, 99pv) 3) Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (28kpl, 265pv) Lukumääräisesti eniten on lyhyitä 1-3 pv sairauslomia (65%) 4-20 pv kategoriassa on 25,8% syykoodilla tuki- ja liikuntaelinsairaudet Eniten sairauslomatilastoa on nostanut pitkät yli 90pv, joita oli vuonna 2014 5 kpl (eri syykoodeilla) 5
Oppilasmäärien kehitys lv.2015-16 KK KK/e Karvio Yht. lv.2016-17 KK KK/e Karvio Yht. lv.2017-18 KK KK/e KarvioYht. lv.2018-19 KK KK/e KarvioYht. lv.2019-20 KK KK/e Karvio Yht. lv.2020-21 KK KK/eKarvioYht. 0 0 0 0 0 0 2014 19 5 24 2014 19 5 24 2014 19 5 24 2014 19 5 24 2014 19 5 24 esio. 2014 19 5 24 2013 18 5 23 2013 18 5 23 2013 18 5 23 2013 18 5 23 esio. 2013 18 4 22 1.lk 2013 18 5 23 2012 11 4 15 2012 11 4 15 2012 11 4 15 esio. 2012 11 4 15 1.lk 2012 11 4 15 2.lk 2012 11 4 15 2011 16 5 21 2011 16 5 21 esio. 2011 16 5 21 1.lk 2011 16 5 21 2.lk 2011 16 5 21 3.lk 2011 16 5 21 2010 19 4 23 esio. 2010 19 4 23 1.lk 2010 19 4 23 2.lk 2010 19 4 23 3.lk 2010 19 4 23 4.lk 2010 19 4 23 esio. 2009 32 6 38 1.lk 2009 32 6 38 2.lk 2009 32 6 38 3.lk 2009 32 6 38 4.lk 2009 32 6 38 5.lk 2009 32 6 38 1.lk 2008 30 7 37 2.lk 2008 30 7 37 3.lk 2008 30 7 37 4.lk 2008 30 7 37 5.lk 2008 30 7 37 6.lk 2008 30 7 37 2.lk 2007 11 0 9 20 3.lk 2007 11 9 20 4.lk 2007 11 9 20 5.lk 2007 11 9 20 6.lk 2007 11 9 20 Otto 126 126 0 36 157 3.lk 2006 15 2 6 23 4.lk 2006 15 2 6 23 5.lk 2006 15 2 9 26 6.lk 2006 15 3 9 27 Otto 119 119 0 39 154 7.lk 2007 20 20 4.lk 2005 28 3 10 41 5.lk 2005 28 3 10 41 6.lk 2005 28 3 10 41 Otto 126 123 3 44 166 7.lk 2006 27 27 8.lk 2006 27 27 5.lk 2004 23 3 5 31 6.lk 2004 23 3 5 31 Otto 140 135 5 50 185 7.lk 2005 41 41 8.lk 2005 41 41 9.lk 2005 41 41 6.lk 2003 33 4 3 40 Otto 147 139 8 47 190 7.lk 2004 31 31 8.lk 2004 31 31 9.lk 2004 31 31 1. 2004 15 15 Otto 152 140 12 46 192 7.lk 2003 40 40 8.lk 2003 40 40 9.lk 2003 40 40 1. 2003 20 20 2. 2003 20 20 7.lk 2002 41 41 8.lk 2002 41 41 9.lk 2002 41 41 1. 2002 20 20 2. 2002 20 20 3. 2002 20 20 8.lk 2001 22 22 9.lk 2001 22 22 1. 2001 11 11 2. 2001 11 11 3. 2001 11 11 Lukio 55 Yläk. Yht. 88 9.lk 2000 38 3 41 1. 2000 20 20 2. 2000 20 20 3. 2000 20 20 Lukio 51 Yläk. Yht. 99 1. 1999 7 2. 1999 7 7 3. 1999 7 7 Lukio 51 Yläk. Yht. 112 2. 1998 20 3. 1998 20 20 Lukio 38 Yläk. Yht. 112 3. 1997 11 Lukio 47 Yläk. Yht. 103 Lukio 38 Yläk. Yht. 104 Perusopetus yhteensä 296 293 297 278 253 245 lv. 2021-22 KK KK/e Yht. lv.2022-23 KK KK/e Yht. lv.2023-24 KK KK/e Yht. lv.2023-24 KK KK/e Yht. lv.2024-25 KK KK/e Yht. 7.lk 2008 23 23 7.lk 2009 30 30 7.lk 2010 33 33 7.lk 2011 24 24 7.lk 2012 17 17 8.lk 2007 23 23 8.lk 2008 23 23 8.lk 2009 30 30 8.lk 2010 33 33 8.lk 2011 20 20 9.lk 2006 43 43 9.lk 2007 23 23 9.lk 2008 23 23 9.lk 2009 30 34 9.lk 2010 33 33 1. 2005 20 1. 2006 20 1. 2007 11 1. 2008 11 1. 2009 15 2. 2004 15 2. 2005 20 2. 2006 20 2. 2007 11 2. 2008 11 3. 2003 20 3. 2004 15 3. 2005 20 3. 2006 20 3. 2007 11 Lukio 55 Lukio 55 Lukio 51 Lukio 42 Lukio 37 Yläk. Yht. 89 Yläk. Yht. 76 Yläk. Yht. 86 Yläk. Yht. 91 Yläk. Yht. 70 Palvelutarpeen muutos Tarkastelujaksolla 2020 mennessä lapsimäärien muutos vaikuttaa palvelutarpeeseen. Näkyy päivähoidon tarpeessa ja näkyy kouluissa -> Henkilöstömäärien kehitys esim. luokanopettajia nyt 12, eläköitymisiä tulossa (5) Opetusryhmät nyt Karvio 3, OttoK 9 Opetusryhmiä 2020 (?) Karvio 2, OttoK 7-8 / viimeistään 2022 näillä oppilasennusteilla Otto Kotilainen on yksisarjainen = 6 opetusryhmää / luokanopettajaa. Mikä on Karvion koulun tilanne? Milloin siirrytään yhtenäiskouluun? Mikä on lukion tilanne? Hallinnollisia ratkaisuja. Aineenopettajien ja luokanopettajien opetustuntien tilanne pätevien opettajien pysyminen Ryhmäperhepäivähoitoa supistetaan ensin vuokratiloista luopumalla. Eläköitymisiä tulossa (5) 6
Sähköinen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomuksen hyvinvointitavoitteista on kehittämisen kohteina: syrjäytymisen ehkäisy, lapsien ja vanhempien tukeminen haastavissa tilanteissa, liikkuminen, elintapojen myönteinen kehittyminen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittäminen mm. keskiössä hanketyössä. Asioita seurataan myös oppilashuoltosuunnitelmissa ja lasten ja nuorten hyvinvointityössä. Toisen asteen koulutus Lukuvuoden 2014-2015 aikana on keskusteltu lukioiden kesken, että lukioyhteistyötä syvennettäisiin ja tätä kautta pystyttäisiin varmistamaan lukio-opetuksen jatkuminen kunnissa. Keskusteluissa ovat olleet ensivaiheessa Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan lukiot. Talven aikana yhteistyöstä ovat olleet kiinnostuneet lisäksi Heinäveden, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Tuusniemen lukiot. 7
Hallitusohjelman linjaukset - koulutuspolitiikka Kärkihankkeena: Päivitetään perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Panostetaan kouluviihtyvyyteen ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä. Uudistetaan pedagogiikkaa. Toteutetaan opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat. Parannetaan koulurauhaa varmistamalla opettajien mahdollisuudet keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen. Liikutaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi. Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Varhaiskasvatus: Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi silloin kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla, kotihoidontuella tai vanhemman ollessa työttömänä. Nostetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdetta 1/7:stä 1/8:aan Mahdollistetaan kunnille toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana Perusopetus: Luovutaan osittain muista yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnettävistä avustuksista (laadun kehittäminen, koulutuksellinen tasa-arvo, kerhotoiminta, oppimisympäristöt ym. Toisen asteen opetus: Sitoudutaan 190 milj. euron säästötasoon julkisessa taloudessa vuodesta 2017 alkaen. Toimenpiteet voivat koostua monesta eri toimenpiteestä 8
Hallitusohjelmassa sivistyspuolelle ei ole suunnitteilla tai tulossa uusia tehtäviä. Harkintavapaus lisääntyy, siitä millä tavalla kunta järjestävää laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja laki vapaasta sivistystyöstä kokonaisuudessaan laki taiteen perusopetuksesta kokonaisuudessaan kirjastolaki kokonaisuudessaan nuorisolaki kokonaisuudessaan liikuntalaki kokonaisuudessaan laki kuntien kulttuuritoiminnasta kokonaisuudessaan 9