Tielaitos TITY-uudelleenmäärittely TITY / valtakunnahinen ja alueellinen toiminta toiminnan suunnittelijat (ennakoiva) isot kaupungit (läpiajotiet) naapunmaat (rajoilla olevat tietyöt) pilrien infokeskukset 1) alueviestimet 2) henkilökohtainen palvelu koko maan tietyötiedot valtakunnallinen liikenteen tiedotuskeskus 1) valtakunnalliset viestimet 2) henkilökohtainen palvelu 3) tietyökartta 4) ulkomainen vaihto 7.6.1996 Ti elaitos Liikenteen palve- Iukeskus/Tje-Data
LIIKENTEEN PALVELUT Liikenteen hallinta
ALKUSANAT Tässä selvityksessä on määritelty tietyörekisterin sisältö ja toiminta vastaamaan uusia vaatimuksia. Erityisesti on kiinnitetty huomiota matkan aikana tapahtuvaan RDS-TMC -tiedottamiseen EU:n standardien mukaisesti. Raportin on kirjoittanut Marja Koski Tie-Datasta; projektiryhmässä Anita Lempinen Liikenteen palvelukeskuksesta ja Risto Knuuti Tie-Datasta. Työhön ovat osallistuneet lisäksi Jorma Helin/Lpk ja Man Uusiheimala/U-piiri. Myös muita tiedottajia on haastateltu. Projektin johtoryhmänä on toiminut Maritta Polvinen/Lpk ja Anja HaapalahtilTD. Helsingissä kesäkuussa 1996... 7I!fl TIEHALLIN Kiijasto
TftY-uudelleenmäärittely... SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta 1.1. Nykytila 1.2. Tietyörekisterin merkitys, syitä muutokseen 1.3. Ongelmat nykytilanteessa 1.4. Tavoitteet 2. Päätoiminnot 2.1. Toimintama Iii 2.2. Tietojen keruu ja ylläpito 2.2.1. Tietovarasto 2.2.2. Karttakäyttöliittyniä 2.2.3. Tiedotteet 2.3. Tiedottaminen 2.3.1. Puhelinpalvelu 2.3.2. Teksti-TV 2.3.3. Internet 2.3.4. Tiedotuspisteet 2.3.5. Lehdistö 2.3.6. Radio 2.3.7. RDS-liikennetiedotuspalvelu 2.3.8. RDS-TMC 2.3.9. GSM 2.3.10. Tietyökartta 2.4. Laadunvarmistus 2.4.1. Prosessi 2.4.2. Tietosisältö 3. Käyttäjät, käyttäjäryhmät ja sidosryhmät 3.1. Valtakunnallinen ja alueelliset tiedotuskeskukset 3.2. Tienkäyttäjät 3.3. Tien varrella asuvat, sidosryhmät 3.4. Viranomaiset 3.5. Muut tielaitoksen sisällä 3.6. Naapurimaat 4. Tiedon tuottajat 4.1. Toiminnan suunnittelijat 4.2. Tietyömaa (eli hanke) 4.3. Suuret kaupungit 4.4. Tiellä liikkujat. 4.5. Viranomaiset 4.6. Naapurimaat 4.7. Muut järjestelmät sivu 1 1 1 2 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 10 11 12 12 12 13 13 13 13 14 14 14 14 15 15 15 15 15 15 15 16 5. Liittymät muihin järjestelmiin 16 5.1. Tierekisteri 16 5.2. Toiminnansuunnittelujärjestelmät 17 5.3. Palvelutietokanta ja liikenteen hallinnnan käyttöliittymä 17
TITY-uudelleenmäärjttely 5.4. Erikoiskuljetukset (ERKU) 5.5. Kehrikko 18 18 6. Tiedot 19 6.1. Käsitemalji 19 6.2. Perustjedot 20 6.3. Työmaatyyppi 23 6.4. Haitta-aste 23 6.5. Kaistajärjestelyt 24 6.6. RDS-TMC -viestit 24 7. Jatkotoimenpiteet Liitteet 1. NykytUan kuva 2. Mallisivu tiedotuskeskuksen päiväkirjasta 3. Tietyötiedottamista koskeva sivu hankeviestinnän käsikirjasta 4. Liikennetjedote -RDS viestilomake 5. Event-listan tietyötapahtumat 25.
TITY-uudelleenmäärittely 1 TITY-uudelleen määrittely 1. Tausta 1.1. Nykytila Tietyörekisteri on valmistunut vuonna 1993. Tiepiirit saavat hankkeilta tiedot tietöistä ja ylläpitävät oman alueensa tiedot piirin tietokannassa. Tiepiirin yhteyshenkilö tallentaa tiedot kantaan viikottain ja silloin kun tilanne työmaalla on muuttunut. Tiedot kopioidaan Liikenteen palvelukeskukseen, jossa piirien kannat yhdistetään koko maan tietyötiedot sisältävään kantaan. Lpk työstää ja lähettää piireille raportin pääteiden tietöistä koko maan osalta. Lpk:ssa tehdään koko maan kannasta erilaisia tulosteita ja Lpk:n tiedotuskeskus tiedottaa tietöistä useita eri kanavia pitkin. Piirit hoitavat alueellisen tiedotuksen ja Lpk valtakunnallisen. Piiri tiedottaa oman alueensa tietöistä alue- ja maakuntaradiossa, aluelehdistössä ja puhelinpalvelussa. Lpk:n liikenteen tiedotuskeskus tiedottaa koko maata koskevista tietöistä valtakunnallisessa lehdistössä, teksti-tv:ssä, radiossa, multimedialaitteissa, Tie-infoissa, Internetissä, puhelinpalvelussa ja erilaisissa julkaisuissa. Yksi tärkeä julkaisu on tietyökartta. Piirin tietokannasta tuotetaan raportti kaikista alueen tietöistä puhelinpalvelukäyttöön sekä erilaisia tiedotteita. Koko maan tietokannasta tuotetaan raportti kaikista tietöistä asiakaspalvelukäyttöön ja puhelinlistaksi sekä piireille lähetettäväksi. Kuukausittain radiolle, lehdistölle ja tietöistä kiinnostuneille järjestöille lähetettävissä tiedotteissa luetellaan liikennettä haittaavat tietyöt tietyypeittäin tai lääneittäin jaoteltuna. Lisäksi tehdään viikonlopputiedotteet radioille lääneittäin tai koko maasta, tarpeen mukaan. Omat raportit tulostetaan teksti-tv:hen, Tie-infoon ja multimedialaitteille (joista jatkossa käytetään nimitystä tiedotuspiste). Multimedialaittejile tiedot lähetetään ASCII-tiedostona modernin välityksellä. Tällaisia laitteita on tällä hetkellä mm. Linnatuulessa, Tähtihovissa ja Kainuun Portissa. Tie-lnfot jäävät pois huhtikuun lopussa; parhaimmillaan niitä oli n. 50 palvelualueilla ja huoltoasernilla. Tie-Infon ja teksti-tv:n kuvaruudut on tehty Labtekst-ohjelmalla. Lpk:sta on modemiyhteys Yleisradioon. Järjestelmä on toteutettu Paradoxilla (versio 4.0 DOS), ohjelmat on tehty PALohjelmointikielellä. Tietojen siirtoon piireistä koko maan kantaan TIELY1 1 -palvelirnelle käytetään TCP/IP-yhteyttä Datanet-verkon yli. Tiedonsiirto hankkeiden ja piirien välillä tapahtuu puhelimitse, faxilla tai sähkäpostilla. Samoin hoidetaan myös tiedottarninen, mitään verkossa tapahtuvaa tiedonvälitystä,ei tällä hetkellä ole eikä myöskään mitään automatiikkaa tietojen lähettämisessä Paikallisia piirien tietyötietokantoja on tällä hetkellä 10 kappaletta ja niiden lisäksi Lpk:ssa sijaitseva koko maan tietokanta. Liitteenä kuva nykytilanteesta (liite 1). 1.2. Tietyörekisterjn merkitys, syitä muutokseen Tietöistä tiedottaminen on tärkeää sekä tienkäyttäjiä että tietyöntekijöitä varten. Tiellä liikkujat osaavat varata matkaansa lisää aikaa tai voivat mandollisesti valita toisen reitin. Tietyötiedottamisella lisätään työmaiden
TITY-uudelleenmäärittely 2 työntekijöiden työturvallisuutta. Tutkimusten mukaan tietyöttedolla on suuri vaikutus autoi 1 ijoiden päätöksen tekoon. Kel ikeskukset ja liikenteen tiedotuskeskukset käyttävät tietyörekisterin tietoja apunaan liikennetiedottamisessa Tienkäyttäjille tarjotaan tietoa ennen matkaa ja matkan aikana. Tienkäyttäjät kyselevät tietyötietoja reittiä suunnitellessaan - tai katsovat tiedot teksti-tv:stä tai Internetistä ja tietyökartta kuuluu useimpien lomalaisten matkavarustuksiin Erikoiskuljetusten reitinsuunnittelussa tietyötiedot ovat tarpeellisia. Kokemusten perusteella tiedottaminen on vähentänyt tietöistä aiheutuvia haittoja; työt suunnitellaan paremmin ja onnettomuudet vähenevät kun liikenne ohjataan muualle. Vuoden 1995 aikana tehty tietyömaiden turvallisuustutkimus osoittaa, kuinka tärkeää tietöistä tiedottaminen on liikenneturvalljsuuden kannalta. Tietyömailla tapahtuu keskimäärin 60 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta vuosittain. Piirien tiedottajille ja yhteyshenkilöille on tullut tarvetta nähdä tietyötiedot myös oman alueen ulkopuolelta. Tiedottamisen tasoa halutaan parantaa. Tietöistä tiedottaminen liittyy olennaisesti myös muuhun liikennetiedottamiseen Karttakäyttöliittymä ja yhteys ympäröiviin järjestelmiin helpottaisi palvelua. Rekisterin tietosisältöä haluttaisiin myös laajentaa. Uusi tekniikka avaa uusia mandollisuuksia ja toiminta EU:ssa asettaa järjestelmälle uusia vaatimuksia. 1.3. Ongelmat nykytilanteessa Nykyinen paradox-ohjelma toimii sinänsä mutta paradox on erittäin haavoittuvainen: esim. jos paradox lopetetaan virheellisesti tai kone kaatuu niin tiedostoja voi vaurioitua tai tuhoutua kokonaan. Tietoliikenteessä on ongelmia. Piirit eivät aina saa yhteyttä Lpk:n koneelle. Hankkeilta tiedot lähetetään piireihin faxilla tai puhelimitse, joka on hidasta ja vaivalloista. On erilaisia hankkeita ja erilaisia piirejä, joissa on erilainen ympäristö, jolloin tietojen imurointi vaikeutuu ja tiedon laatu heikkenee. Samoin kaikki muukin tiedonvälitys hoidetaan puhelimitse tai faxilla. Puhelimitse lähetettävä tieto vääristyy helposti. Piirit tekevät itse aluelehdille AMI-raportteja, joissa kuvaavat selväsanal- sesti tietyötä. Piiri näkee vain oman alueensa tiedot. Lpk ajaa valtakunnalliset raportit pääteiden osalta ja jakaa piireihin. Piirien pitäisi päästä katselemaan koko maan tietoja. Haittaluokitusta pitäisi muuttaa. Nyt rekisterissä on vain liikennettä haittaavat tietyöt.tarvittaisiin tieto myös tielinjan ulkopuolella olevista tietöistä, joita kysellään paljon. Kaupunkialueen tietyötiedot puuttuvat; pitäisi saada mukaan merkittävimmät tietyöt ainakin raskaiden kuljetusten reitiltä. Vapaamuotoisja kenttiä joutuu nyt siivoamaan paljon: muotoilemaan yhdenmukaisiksi ja lyhentämään rivin pituutta teksti-tv:tä varten. Kuvauksia pitäisi standardoida, tehdä valmiita valintoja ja määrätä tekstin määrä. Tieosoitetiefo (tien numero ja nimi) on erillään tierekisteristä.
TITY-uudelleenmäärittejv 3 1.4. Tavoitteet Liikenteen tiedotuskeskuksessa.työskentelee myös osa-aikaisia tiedottajia, joiden on vaikea hallita tiedon paljoutta. Tiedottajan työtä pitäisi helpottaa; nyt tiedottajan on tunnettava ja muistettava koko Suomen tiestö ja etsittävä vastaukset eri tietolähteistä (eri järjestelmät eri koneilla, erilaisia raportteja, karttoja). Puhelinkyselyihin pitää vastaukset löytyä vielä mandollisimman nopeasti. Tiedottamisessa kaivataan yhä reaaliaikaisempaa tietoa. Ennen matkaa saatavan tiedon lisäksi haluttaisiin enemmän tietoa matkan aikana. Reaaliaikaista tietoa tien päällä tehtävästä tietyöstä on vaikea saada. Lyhytaikaisia korjaustöitä urakoivat eri firmat. Myöskään tietyön valmistumisesta tai keskeytyksestä ei tule tietoa. Esim, sillan korjaustyöt ja kunnossapitäjien rakenteen parantamishankkeet. Tietyökartan teossa ei hyödynnetä tarpeeksi tietyörekisterjä. Tietyökartan tietosisältöä halutaan myös laajentaa. Nykyinen järjestelmä ei ole riittävä kansainväliseen liikennetiedottamiseen Määritellään uudelleen tietyörekisterin tietosisältö ja toiminta vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Selvitetään mitä tietoja ja missä muodossa tietyörekisterissä tarvitaan huomioiden nykyisen tiedotuksen lisäksi RDS-TMC -tiedotteet. RDS-TMC -tiedotteet koodataan kansainvälisen standardin mukaisesti, jossa on määritelty mm. tapahtuma (Event) ja paikka (Location). Tutkitaan myös tiedonsiirron automatisointimandollisuudet sekä GSM:n ja Internet: in käyttömandollisuudet Karttakäyttöliittymä helpottaisi tiedon käsittelyä. Vielä suurempi apu tiedottamiseen saadaan, jos tietyötiedot voidaan liittää muiden liikennetietojen kanssa yhteiseen palvelutietokantaan, Palvelutietokanta ymmärretään tässä vaiheessa lähinnä liikennejärjestelmien yhteiseksi käyttöliittymäksi, jonka avulla päästään sujuvasti katsomaan myös muiden järjestelmien tietoja. Käyttöli ittymän tärkeimpiä vaatimuksia on heippokäyttöisyys. Tietojen yhteneväisyys ja tietojen päivitysyhteys ympäröiviin järjestelmiin, etenkin tierekisteriin on tärkeä..
TITY-uudelleenmäärittely 4 2. Päätoimjnnot 2.1. Toimintamalli. Tietyörekisteri toimii pääasiallisesti tiedonkeruujärjestelmänä. Päätoimintona on tietöistä tiedottaminen. Tiedottaminen perustuu lähinnä rekisterjstä tuotettuihin tiedotteisiin joista osa on paperitulosteita, osa tiedostoja. Osa tiedottamisesta hoidetaan järjestelmään rakennetun karttakäyttöliittymän avulla. Tässä käsitellään valtakunnallinen ja alueellinen tiedotus. Työmaa-alueella tapahtuva paikallinen tiedotus (esim. tienvarsikyltit) rajataan tästä pois. Jako valtakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan on esitetty kuvassa 1. TITY / valtakunnallinen ja alueellinen toiminta toiminnan suunnittejat (enna koiva) (isot kauun) piajotiet) ellinen tilanne)) \ fl naapurimaat oilla olevat työt piirien fokeskukset 1) alueiestimet 2) henkilökohtainen palvelu. tdot 1) valtakunnalliset viestimet (valtakunin)" liikenteen ) \tiedotuskeskus/ 2) henkilökohtainen palvelu 3) tietyökartta 4) ulkomainen vaihto Kuva 1: Valtakunnallinen ja alueellinen toiminta
TITY-uudelleenmäärittely 5 Kaikki tietyörekisteriin liittyvä toiminta on piirretty toimintamalli-kuvaan, jota tämän koko tekstin jaottelu noudattaa (kuva 2). tiedon tuouajat TITY 1 TOIMINTAMALU tietojen lceruuja ylläpito -piiri (ulkomaat) tiedottaminon -vtk valtakunnallinen -piiri alueellinen tiedon käyttäjät aat poistetat (valmiit) iirr ään k+piirit). toiminnan aksmset tietyöt. kaupungit valtak. tuk tuottaa ajetaan tedotteet vipri radio,rds Ieh distö tien varrella asuvat järjestöt viranomaiset muut järjestelmät tiedotteet naapurimaat lon, teksti-tv mult,med, vlk=valtakunnalljnen liikenteen tiedotusksskus varmistus -vik +piirit Internet 1 ranomaet muut tiel. sisällä Kuva 2: ToimintamaIj 2.2. Tietojen keruu ja ylläpito 2.2.1. Tietovarasto. Tietovarastona toimii aktiivisten tietöiden tietyörekisteri sekä jo valmistuneiden, rekisteristä poistettujen tietöiden arkisto. Tietyörekisteriin kerätään koko maan tietyötiedot. Tällä hetkellä koko maasta on rekisteröity n. 90 tietyömaata. Jokainen tiepiiri huolehtii oman alueensa tietojen keräämisestä ja ylläpidosta. Tiepiirillä on oikeus päivittää vain oman alueensa tietoja. Valtakunnalliselja tiedotuskeskuksella (jatkossa käytetään lyhennettä VIk) on oikeudet koko maan tietoihin. Jos Vlk:ssa havaitaan virhe tai muutos tilanteeseen, Vlk päivittää piirin tiedot. Kaikilla tiepiireillä on oikeus katsella koko maan tietoja. Tietyötiedot ja päivitykset tietoihin voivat tulla rekisteriin myös suoraan tietyömaalta - edellyttäen että tietyömaalla on siihen riittävä tekniikka. Kaikki rekisteriin tulleet uudet tiedot näkyvät työasemalla hälytyksinä, jolloin kaikissa tiedotuskeskuksissa ollaan aina tietoisia nykytilanteesta. Tietyötiedot viedään rekisteriin niin aikaisin kuin mandollista, jo suunnitteluvaiheessa. Kun suunnitelmat tarkentuvat tai muuttuvat, muutetaan myös rekisterin tietoja vastaamaan uutta suunnitelmaa. Tietyökarttaan jää alkuvuoden suunniteltu tilanne, mutta tietojen oikeellisuus on mandollista tarkistaa muista tiedotusvälineistä, kuten teksti-tv:stä, Internetistä tai puhelinpalvelusta.
TITY-uudelleenmäärittely 6 Näissä välineissä on tarjolla aina ajantasaista tietoa (kuten tietenkin myös radiossa). Koko järjestelmän onnistumisen edellytys on, että rekisterissä on kaikki tietyötiedot ajallaan: oikeaa, kattavaa ja ajantasaista tietoa. Suurimmat tietyöt tehdään kesällä. Suunnitelmat töistä tehdään jo alkuvuodesta, karttaa varten tiedot tarvitaan helmikuussa. Tapahtumia rekisteriin kirjataan eniten kesäaikana ja silloin on vilkkainta aikaa myös tiedotuksessa. Tietyörekisterin tieosoitteet ovat yhteneväiset tierekisterin kanssa. Tierekisterissä ei kuitenkaan ole uusia, suunnitteilla olevia teitä; tästä tarkemmin kohdassa 5 Liittymät muihin järjestelmiin. Kun tietyö on valmis, se poistetaan rekisteristä. Poisto hoidetaan automaatti- sesti kanden viikon kuluttua tietyön valmistumisesta. Valmistuneet tietyöt siirretään arkistoon, jossa niitä säilytetään viisi vuotta. Vanhoihin tietoihin joudutaan palaamaan aina silloin tällöin (esim. onnettomuuksia tutkittaessa ja vahingonkorvausasioissa) Tiedotuskeskukseen tulleista puheluista pidetään päiväkirjaa. Tähän päiväkirjaan kirjataan myös puhelinpalveluun tulleet palautteet. Päiväkirja on tiedotuskeskuksessa työskentelevien apuväline, johon kirjataan vapaamuotoisestj kaikki tiedotuksessa esille tulleet asiat; tietyöt yhtenä muiden joukossa. Liitteenä sivu päiväkirjasta (liite 2). Naapurimaista saadut tietyötiedot säilytetään Vlk:ssa raportteina, niitä ei viedä rekisteriin. Palvelutietokannan yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi ulkomaisten tietojen kanta, jossa olisi sekä ulkomailta saadut tiedot että ulkomaille lähetettävät tiedot. Ulkomaan kantaan valitaan tietyt tietyöt ja niiden tiedoista tietyt kentät. 2.2.2. Karttakäyttöliittymä 2.2.3. Tiedotteet Tietojen syöttöä ja ylläpitoa ohjataan järjestelmän karttakäyttöliittymän avulla. Kartta ohjaa tietyön paikantamisessa. Tietyötiedot ovat usein määrämuotoisia (esim. työmaatyypit), joten ne valitaan näytölle avautuvista valintalistoista. Liikennetiedotuskeskuksessa tiedottaminen helpottuu karttakäyttöliittymän ansiosta. Kartalla olevien symbolien avulla nähdään yhdellä silmäyksellä yleiskuva sen hetkisestä tilanteesta. Tässä nähtävä tilanne on ajantasalla verrattuna tietyökarttaan, jossa on alkuvuoden suunniteltu tilanne. Tiedottaja voi paikantaa kysytyn kohteen helposti kartan avulla. Kartalta voi zoomata halutun alueen, jolloin nähdään sen alueen tiedot tarkemmin. Tarkoituksena on, että koko liikennetiedottamista palvelisi yhteinen karttakäyttöliittymä. Käyttöliittymän takana on tietyörekisteri yhtenä muiden liikennetiedottamisessa tarvittavien järjestelmien rinnalla. Tietyörekisteristä tuotetaan joukko tiedotteita (raportteja) tiedottamisen apuvälineeksi. Osa tiedotteista on paperitulosteita, osa tiedostoja. Osa tiedostoista on koodimuodossa (RDS-TMC -viestit). Liikennetiedotuskeskuksessa tiedotettavat tiedot voi katsoa myös suoraan koneelta karttakäyttöliittymän avulla mutta paperituloste on hyvä apuväline sielläkin. Paperituloste lähetetään radioon ja lehdistölle. Paperituloste voidaan lähettää myös sähköisessä
TITY-uudelleenmääritteiv 7 muodossa. Paperitulosteet voidaan tehdä tarpeen mukaan sekä Vlk:ssa että piireissä. Teksti-TV:lle, lnternettiin ja tiedotuspisteisiin lähetetään samantapaiset raportit tiedostona. Tiedostot tehdään Vlk:ssa. Talviaikana tiedot muuttuvat vähemmän. Silloin jakelut tapahtuvat harvemmin. Paperitulosteet - Kaikki tietyöt: tulostetaan kaikki tietyörekisterin tiedot asiakaspalvelukäyttöön ja puhelinlistaksi. - Kuukausitiedote lähetetään kuukausittajn lehdistölle, radioon, järjestöille jne. - Viikonlopputiedote lähetetään torstaisin ja juhlapyhien alla lehdistölle, radioon, järjestöille jne. Sisältää kaksi vaihtoehtoa: Tiedostot - Koko maa - Piirikohtaiset - Teksti-Tv: lähetetään Vlk:sta Yleisradioon kesäaikaan viikottain, tarvittaessa useammin. Talviaikaan eri versio. - Internet: lähetetään Vlk:sta perjantaisin koko Suomen merkittävimmät liikennettä haittaavat tietyöt. - Tiedotuspisteet: tulostetaan kaikki valta-, kanta- ja maanteiden työmaat palveluautomaatteja varten kesällä viikottain, talvella tarpeen mukaan. Viestit - RDS-TMC - (ja GSM)-viestit: lähetetään kaikista liikenteen tiedotuskeskuksista. Viestit lähetetään välittömästi kun tarve tiedottamiseen ilmaantuu. (Aluksi testiluonteisena koealueella.) Tiedottamjnen 2.3.1. Puhelinpalvelu Tietyötietoja saa puhelimitse tielaitoksen palvelu- ja palautepuhelimesta Tienkäyttäjän linja, 9600-9100. Tietöiden lisäksi linjalta saa tietoa keleistä, liikenteen sujuvuudesta, vaihtoehtoisista reiteistä ja muista tielaitosta ja tiestöä koskevista asioista. Kesän 1995 heinäkuussa Tienkäyttäjän linjalle tuli n. 170 puhelua, joista n. 40% koski tietöitä. Tietöistä kysellään mm. - mitä reittiä käyttäen välttyy tietyömailta - mitä tietöitä on reitillä - työmaiden aiheuttaman haitan tarkka aika - työmaan haittaavuus (pinnat yms.). Puhelinpalvelu on henkilökohtaista tiedotusta. Liikennettä haittaavat tietyöt valta-ja kantateillä voi kuunnella myös nauhalta. Tenkäyttäjän linja on valikkomuotoinen puhelinpalvelu, jossa palvelut on sijoitettu eri numerovalintojen alle. Linjan esittely- ja opastusosa maksaa
TITY-uudelleenmäärittely 8 soittajalle paikallispuhelumaksun Varsinainen palvelumaksu alkaa juosta vasta palvelun valinnan jälkeen. Henkilökohtaista tiedotusta haluavien soittajien puhelut ohjautuvat joko liikenteen tiedotuskeskukseen tai tiepiiriin - asiakkaan valinnan mukaan. Puheluiden alueohjaus mandollistaa soittajan kontaktin häntä lähinnä olevaan tiepiirin kelikeskukseen, ilman että soittajan tarvitsee tietää, minkä piirin alueella hän on. Puhelinpalvelu hoidetaan piirien kelikeskuksista sekä valtakunnallisesta liikenteen tiedotuskeskuksesta. Puhel inpalvelu on ympärivuorokautista. Tiedot puhelinpalveluun saadaan suoraan tietyörekisteristä -suoraan koneelta katsottuna tai tiedotteista. Puhelinpalvelusta saa aina viimeisimmän ajantasalla olevan tiedon. Matkalle lähtijät voivat varmistaa ennen lähtöä, onko reitillä mitään erikoista. Myös matkalla voi soittaa, jos ihmetyttää, mitä on tekeillä. Puhelimitse annetaan myös palautetta. 2.3.2. Teksti-TV 2.3.3. Internet Teksti-TV:n sivuilla 156-159 näytetään keli- ja tietyötiedot. Kuvaruudut tehdään erillisellä Labtekst-ohjelmalla. Valtakunnallisesta liikenteen tiedotuskeskuksesta on modemiyhteys Yleisradioon. Tietyötiedot lähetetään teksti-tv:hen torstaisin ja sen lisäksi vielä tarpeen mukaan maanantaisin viikonlopun aikana muuttunut tilanne. Tiedot saadaan suoraan rekisteristä. Vanhassa järjestelmässä sel ite-tekstejä joudutaan hieman muokkaamaan koska tekstit ovat liian pitkiä. Riville mahtuu 40 merkkiä. Uudessa järjestelmässä rivin pituus huomioidaan, jolloin muokkausta ei enää tarvita. Kuvaruudun ulkoasu tulee pysymään samanlaisena kuin vanhassa järjestelmässä. Tekniikka ei anna mandollisuuksia suureen kehittelyyn, esimerkiksi kartan piirtämiseen. Teksti-Tv:stä tarkistetaan ennen matkalle lähtöä, onko reitillä tekeillä mitään erikoista. Teksti-Tv:n tiedot ovat melko ajantasaisia, joten sieltä voidaan tarkistaa myös tietyökartalla näkyvän tiedon paikkansapitävyys. Teksti-Tv:n käyttö on lisääntynyt ja tulee jatkossakin olemaan hyvin tärkeä tiedotuskanava. On hyvä väline, koska on jo muista syistä olemassa useimmilla autoilijoilla. Internet tulee rinnalle. Ennen matkalle lähtöä -tietoa. Tullut teksti-tv:n rinnalle. Käyttö kasvaa koko ajan. Tiedot viedään Internettiin perjantaisin, tarvittaessa tietoja voidaan korjata maanantaina. Perjantain lähetys tapahtuu järjestelmästä automaattisesti. Tietyöt esitetään yksinkertaisen kartan päälle piirrettynä. Tietyösymbolia näpäyttämällä saadaan näkyville tarkempi kuvaus tietyöstä. Perus-Internet-selailuohjelma tielaitoksessa on Netscape. Internetissä on mandollisuus valita myös haluamansa kieli (ruotsi, englanti ja saksa).
TITY-uudelleenmäärjttelv 9 2.3.4. Tiedotuspisteet 60 000 kotitaloutta on täfiä hetkellä kiinni Internetissä (monilla on Internet-yhteys vain työpaikalla). 600 000 kotitaloudessa on tällä hetkellä mikro, miljoonalla ei. lnternetin avulla voidaan jatkossa välittää tiedot matkailijoita palveleville tiedotuspisteille. Palvelupisteissä Linnatuulj, Tähtihovi, Kainuunportti, Ouluntulli, Amiraali on palveluautomaatjt joissa yhtenä tieli ikennettä palvelevana tietona kerrotaan tietyötiedot. Linnatuulessa, Tähtihovissa ja Kainuunportissa on erikseen matkailijan palveluautomaattj, jossa näytetään matkailutietojen lisäksi tielaitoksen tietoja, reittiopastusta ja tietyötietoja ja tiesääautomaatti tiesäätietoja varten Amiraaliin on vasta tulossa tietyötiedot. Linnatuulessa, Tähtihovissa ja Kainuun Portissa tiedot esitetään karttapohjalla. Tiedot siirretään TITY:stä ASCII-tiedostona modemin välityksellä. Amiraaliin tiedot välitetään Internetin kautta. Internet tulee multimedialaitteiden vaihtoehdoksi. Nykyiset www-selausohjelmat eivät suoraan sovellu yleisöpistekäyttöön. Uusia versioita on kuitenkin tulossa. Niissä on esim. kosketusnäytön tuki valmiina, joten kioskiin sopiva versio lienee saatavissa piakkoin. Samalla koneella voi kuitenkin olla sekä Internet että multimediaohjelmat. Lisäksi Internetiä voidaan käyttää tiedonsiirtoon tiedotuspisteisiin. Tielaitoksen julkaisu Liikenteen tiedotuspistekonsepti käsittelee Internetin ja multimedialaitteiden soveltuvuutta tiedottamisessa. Tietyötiedottamisessa seurataan tätä yleistä linjaa. S Tiedotuspisteiden palvel uautomaatteja käytetään tauoil la matkan varrella (esim. huoltoasemalla), jossa tutkitaan, onko tällä alueella tai reitin varrella tekeillä mitään erikoista. Kielivalintamandollisuuksina englanti, ruotsi ja saksa. Tiedotuspisteiden käyttäjiä ovat viikonloppumatkailijat sekä pitkää ajomatkaa tekevät. Käyttäjiä ovat myös tilausliikenteen ajoneuvot. Lehdistö Lehdistö saa tietyötiedot rekisteristä ajettavina raportteina (tiedotteina ja viikonlopputiedotteina) postitse. Lehdistö halusi viimeksi kyseltäessä tiedot paperilla. Tutkitaan mandollisuutta automatisoida faxien lähettäminen tai lähettää tiedot verkon kautta tai Internetillä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että sähköpostilla on joskus vaikea asioida ulkopuolisten järjestelmien kanssa. VIk hoitaa valtakunnallisen lehdistön (keväällä useita muitakin lehtiä), piirit huolehtivat alueellisista lehdistä. Lehdistölle toimitetaan liikenne-ennusteita juhlapyhien alla, joissa on huomioitu myös tietyöt.
TITY-uudelleenmäärittely 10 2.3.6. Radio Valtakunnallinen tiedotus kuullaan Radio Suomessa joka perjantai ja juhlapyhien alla ja matkailukautena useamminkin. Neuvotteluja käydään nyt myös Radio Cityn kanssa. Piirit tiedottavat oman alueensa tiedot maakunta- ja alueradioissa ja voivat halutessaan tiedottaa myös koko maan tietoja ainakin päätieverkon osalta. Radio saa käynnissä olevat tietyöt faxilla tai sähköpostilla. Radiossa halutaan vapaamuotoista tietoa, jota toimittaja voi lukea suoraan (ei tieosoitteita vaan nimiä). Myös tielaitoksen oma henkilökunta osallistuu ohjelmien tekoon. Matkan aikana saatavaa ajantasaista tietoa. Erittäin suosittua ja hyvää tiedottamista. 2.3.7. RDS-liikennetiedotuspalvelu Radion puheohjelmat ovat rutiinomaista viikottain toistuvaa tiedottamista kun taas äkillisistä muutostilanteista tiedotetaan välittömästi RDS-järjestelmän (radio data system) avulla. Järjestelmä on Radio Suomen, poliisin ja tielaitoksen yhdessä kehittämä. Radio Suomen ja paikaliisradioiden liikenneohjelmat kuullaan kaikilla radiovastaanottimilla; RDS-palvelu voidaan ottaa RDS-dekooderilla varustettuihin vastaanottimiin. RDS-vastaanottimia on tällä hetkellä n. 100 000. RDS-liikennetiedotuspalve;ulla saadaan liikennetiedotteet kuulumaan muiden ohjelmien läpi; huolimatta siitä millä kanavalla ollaan, ollaanko kuuntelemassa kasettia tai vaikka radio olisi kokonaan kiinni, jolloin radiojärjestelniä avaa vastaanottimen tiedotuksen ajaksi. Tiedote voidaan kohdistaa paikal lisena rajatulle alueelle. Tiedonvälitykseen on tehty Liikennetiedote-lomake (liite 4), jonka Liikenteen tiedotuskeskus lähettää Radio Suomeen (tai lomake voidaan lähettää suoraan Yleisradion ohjelmapäivystykseen). Lomaketta voidaan käyttää myös alueelliseen liikennetiedottamiseen maakunta- ja paikallisradioille. Lomakkeen lukeminen on koulutettu radiotoimittajille. Lomakkeita on kaikilla tietyömailla. Myös poliisi voi tehdä RDS-tiedotteen. Tiedote on tarkoitettu kaikenlaisun liikenteen häiriöihin ja äkillisiin muutoksiin. Tiedotteessa on kaksi tilaa: Ti- lanne muuttunut [Tilanne ohi. Tiedotteessa ilmoitetaan kiireellisyys, kattavuus, tiedotteen aihe, tapahtuman sijainti, tapahtuma, vaikutukset, arvioitu vaikutusaika ja suosituksetivaroitukset/toimenpjteet. 2.3.8. RDS-TMC RDS-järjestelmä on toiminut YLE:ssa syksystä 1994 alkaen. Tampereen Radio Morossa on jo tekniset mandollisuudet järjestelmän käyttöönottoon. Muissa alueradioissa ei RDS-teknjikkaa vielä ole mutta alueradiot ottavat tavallisun radio-ohjelmiin luettavakseen RDS-viestejä. Vuonna 1995 välitettiin noin 200 RDS-liikennetiedotetta TMC (traffic message channel) on liikennettä palveleva RDS-kanava, jota pitkin liikennetiedotukset lähetetään koodatussa muodossa, jolloin saavutetaan suurempi nopeus. Tämän avulla pystytään reagoimaan nopeasti yllättäviin muutosfjlantejsijn
TITY-uudelleenmäärittely 11 Viestien vastaanottaminen edellyttää 'erityistä ajoneuvopäätettä. Päätteellä näkee alueen kartan, jota voi zoomata ja kartalle on merkitty tapahtumat (häiriöt) erilaisilla symboleilla tai tekstinä; viestin voi kuulla myös puhuttuna. Ajoneuvopäätteessä on kielikortti, jonka ansiosta viestin voi kuulla aina omalla äidinkielellään. RDS-TMC -tiedottamista varten tietyötiedot koodataan kansainvälisen standardin ALERT C mukaisesti digitaaliseen muotoon, jota kutsutaan tässä viestiksi. Viestin koodauksessa tarvitaan kooditettua tapahtumaa (event-lista) ja tapahtumapaikkaa (location-taulu). Viestissä kerrotaan lisäksi tapahtuman kesto, vaikutusalue ja mandollinen kiertoreitti. Event-lista on valmis kansainvälinen luettelo tapahtumista, yhtenä ryhmänä muiden joukossa tietyöt. Location-taulun tekoon on kansainvälisen standardin mukaiset ohjeet. Maa jaetaan alueisiin, joiden sisältä valitaan tärkeimmät pisteet: kaupungit, paikka- kunnat ja muut kuvaavat pisteet, joiden mukaan voidaan paikantaa liikennetapahtumat. Location- eli paikannustaulussa annetaan yksikäsitteiset koodit kaikille näille pisteille ja teille, joiden avulla viesti rakennetaan. Suomessa järjestelmä on suunnitteilla, muualla Euroopassa jo kokeilussa. Ajoneuvopäätteet ovat vielä niin kalliita, etteivät ne heti tule kaikkien käyttöön. Ajoneuvopäätteen käyttöliittymää suunniteltaessa on muistettava liikenneturvallisuus Ruotsissa järjestelmää kokeillaan ja Ruotsin tielaitoksen kanssa tehdään yhteistyötä. Suomessa RDS-TMC -järjestelmää testataan tietyötiedotteilla (järjestelmän avulla tiedotetaan vain tietyömaalla sattuneista häiriöistä, ei varsinaista tietyötiedottamista). 2.3.9. GSM GSM (GIobal System for Mobile Communications) on kansainvälinen mobiilikommunikaatiostandardi. GSM käsittää äänen ja datan siirron kaksisuuntaisena ja broadcast-tyyppisenä kommunikaationa. Yleisimmin GSM:llä tarkoitetaan puhelinlaitetta, joka noudattaa tätä standardia. Olemassa olevia matkapuhel inverkkoja hyödyntäen saadaan välitettyä vieste- jä autoon. Viestit voidaan esittää puhelimessa tai ajoneuvopäätteessä, jolloin on mandollisuus myös kielivalintaan. Puhelin voi olla myös ns. älypuhelin, jossa on paljon lisätoimintoja. Tavalliseen GSM-puhelimeen mahtuu 160 merkkiä pitkä tekstiviesti. Etuna RDS-TMC -järjestelmään verrattuna on se, että puhelinverkko on jo valmiina ja lisäksi useilla autoilijoilla on jo GSM-puhelin, jolloin ei välttämättä tarvitse hankkia enää erillistä ajoneuvopäätettä. Suomessa on n. 400 000 GSMliittymää. Puhelimen etuna radioon tai ajoneuvopäätteeseen verrattuna on, että puhelimeen on mandollista saada tiedotuksia äkillisistä muutoksista myös tauolle, esim. huoltoasemalle, johon ei kuulla autoon jääneen radion tiedotusta. Promise-projekti kehittää GSM-verkkoon perustuvaa liikenteen ja matkailun tiedotusjärjestelmää, Projektissa on Suomesta mukana Nokia, tielaitos ja Te le.
TITY-uudelleenmäärittely 12 Telellä ja Radiolinjalla on kehitteilla.erilaisia tiedonjakeluohjelmia. Hankaluutena on liikennetiedotteen kohdistaminen oikein rajatulle alueelle, esimerkiksi tietylle tieosuudelle mutta ei tien varrella oleviin asuntoihin. Lisäksi olisi tiedettävä ajoneuvon suunta. 2.3.10. Tietyökartta Kartan avulla tiedotetaan tienkäyttäjille liikennettä haittaavista tietöistä. Tietöistä tiedottamisen tavoitteena on auttaa tienkäyttäjiä - varsinkin matkailijoita - löytämään sujuva reitti kohteeseen. Karttaa käytetäänkin paljon reitin suunnittelussa ennen matkaa. Kartta pidetään autossa, jossa se on helposti kuljettajan käsillä oleva tietopaketti. Kartassa on helmikuun tilanne, joten tarkka viime hetken tieto on syytä tarkistaa Teksti-TV:stä, lnternetistä tai puhelinpalvelusta. Se palvelee myös tiekarttana ja sisältää muutakin informaatiota tienvarsipalveluista. Kartta jaetaan tienkäyttäjille ilmaiseksi tavoitteena liikennetur- vallisuus ja sujuva liikenne. Tiedot merkitään tieosoitteiden mukaan karttapohjalle jaoteltuna tienrakennus- ja päällystystöihin. Karttaan on merkitty myös muita tietoja, joita ei ole tietyörekisterissä. Näitä tietoja kysytään myös puhelinpalvelussa. Luonnollista olisi että ne liitettäisiin palvelutietokantaan, josta ne olisi helposti saatavissa myös tietyökarttaan. Tällaisia tietoja on mm: - hyvätasoiset levähdysalueet - matkailijoita palvelevat tiedotuspisteet - museotiet ja -sillat - rajanylityspaikat. Kartan taustapuolella on tielaitoksen palvelujen esittelyä sekä muuta hyödyl- listä tietoa tienkäyttäjille. Taustan teemat vaihtelevat vuosittain. 2.4. Laadunvarmistus 2.4.1. Prosessi Tietyötiedot ja muut tiedot kootaan yhdessä piirien tietyötiedottajien kanssa. Karttaan merkitään myös naapurimaiden rajojen läheisyydessä olevat merkittävät tietyöt. Karttaan tulevien tietojen on oltava valmiina helmikuun puoliväliin mennessä. Painoon, taittoon ja jakeluun on varattava aikaa 5-7 viikkoa. Tiedot käyvät piirien yhteyshenkilöiden tarkistettavana vielä ennen painoon menoa. Toiminnansuunnittelu- ja tilausmenettelyssä voi tapahtua muutoksia, jotka vaikeuttavat tietojen keruuta. Yhteyshenkilöverkosto on tärkeä. Painosmäärä on tänä vuonna n. 500 000 kpl. Kartan jakelu tarkistetaan vuosittain. Tietyötietojen keruussa laadunvarmistuksessa on parantamisen varaa. Tällä hetkellä on toimiva yhteyshenkilöverkko, Muutostilanteessa tulee varmistaa,
TITY-uudelleenmäärittely 13 että tämä työ säilyy alueilla. Rakennustyörnaiden urakka-asiakirjoissa tulee olla maininta tietyömaiden liikenteen järjestelyjen yhteydessä myös tiedottamisvastuusta ja myös mandollisista sanktioista. Työmaiden liikenneturvallisuustutkjmuksen mukaan toiminnassa on parantamisen varaa. Viestinnän jär - jestämässä tietyömaiden viestintäkoulutuksessa asia käydään läpi hyvin kevyesti. Tiedottamisen tarpeet tulee ottaa mukaan uuteen tietyömaiden kou 1 utusohje 1 maan. 2.4.2. Tietosisältö Liikenteen tiedottajilla on työnsä kautta kokemusta tienkäyttäjien tarpeista. Tärkeää on pitää päiväkirjaa kysymyksistä ja siitä, mitä on vastattu. Oma henkilökunta liikkuu paljon tienpäällä, heidän palautteensa on tervetullutta. Yhteisillä neuvottelupäivillä ja koulutuspäivillä sovitaan yhteisestä toimintatavasta, jotta palvelu on samantasoista eri puolilla maata. Tienkäyttäjiltä tullut palaute hyödynnetään toiminnassa. 3. Käyttäjät, käyttäjäryhmät ja sidosryhmät 3.1. Valtakunnallinen ja alueelliset tiedotuskeskukset Tiedotuskeskukset ylläpitävät tietyötietoja ja hoitavat tietyötiedottamisen. Tiedotuskeskukset näkevät kaikki tietyötiedot rekisteristä. Rekisteristä näkyy samat tiedot koko maassa. Hyvä karttakäyttöliittymä auttaa löytämään tarvittavat tiedot nopeasti. Tietojen on oltava mandollisimman ajantasaisia. Jos ja kun joku havaitsee virheen rekisterissä (tilanne on muuttunut), hänen on ilmoitettava havainnostaan heti tiedon ylläpitäjälle. Piireissä on päivitysoikeus vain oman piirin tietoihin; Vlk voi päivittää koko maan tietoja. Tietoihin tallennetaan ohjelmallisesti viimeisin ylläpitopäivämäarä, josta voi päätellä onko tieto luotettava. Lisäksi järjestelmästä on hyvä tuottaa lokilista, josta päivystäjä näkee uusimmat tapahtumat (apuikkuna näytöllä). Tiedotuskeskuksilla on mandollisuus katsoa myös aktiivisten tietöiden joukos- ta poistettuja tietöitä. Vanhoja tietyötietoja kysytään esim, onnettomuuksia tutkittaessa. 3.2. Tienkäyttäjät Tiedotteille (raporteille) on tulostettu valmiiksi ne tiedot, joita puhelinpalvelussa usein kysytään. Tietyökartalla näkyy koko maan tietyötilanne; huomioitava kuitenkin on, että kartalla näkyy alkuvuoden suunniteltu tilanne. Tarkempi ja ajantasaisempi tilanne katsotaan rekisteristä tai raportilta. Karttakäyttöliittymä helpottaa tiedon saantia. Tienkäyttäjät tarvitsevat tietyötietoja taatakseen itselleen turvallisen ja mukavan ajomatkan.
TITY-uudelleenmäärittely 14 Tienkäyttäjät saavat tietoja tietöistä kaikilla edellisessä kappaleessa mainituilla välineillä: Matkaa voi suunnitella tietyökartan avulla ja tietyötilanteen voi tarkistaa ennen matkaa teksti-tv:stä tai Internetistä. Viimeisimmän, ajantasaisen tiedon saa puhelinpalvelusta. Matkan varrella voi pysähtyä tilannetta katsomaan palvelualueiden multimedialajtteelta Äkilliset muutokset tilanteista välitetään matkan aikana autoradion kautta RDS-viestinä ja tulevaisuudessa ajoneuvopäätteen avulla RDS-TMC-viestinä Tienkäyttäjät käyttävät puhelinpalvelua myös palautteen antamiseen. Tiedottamisessa on huomioitava erilaiset tienkäyttäjät ja heidän erilaiset tarpeensa: - erikoiskuljetuksissa huomioitava silta-aukot, hankalat liittymät ja kiertotiet - pitkämatkalaisille (tavarakuljetukset) on tarjottava reittivaihtoehtoja - linjaliikenteen ongelmana on aikataulussa pysyminen ja myös reitillä pysy- minen (kiertoteiden käyttö edellyttäisi laajaa tiedottamista uusista pysäkkijärjestel yistä) - työmatkoihin on varattava lisää aikaa - matkailuliikennettä kiinnostaa parhaat reittivaihtoehdot. 3.3. Tien varrella asuvat, sidosryhmät 3.4. Viranomaiset Tienvarsiasukkaat ja maanomistajat seuraavat tietyötietoja lähinnä lehdistä. Välittömistä haitoista ilmoitetaan asukkaille myös alueella jaettavilla tiedotteilla ja henkilökohtaisilla kirjeillä. Erilaisille liikenteestä kiinnostuneille järjestöille lähetetään tietyötiedotteita. Poliisin on tiedettävä liikennettä haittaavista tietyömaista ja uusista liikennejärjestelyistä, jotta he hallitsevat tilanteen ja voivat tarvittaessa auttaa järjestelyissä. Liikenneministerjöön lähetetään tiedot työmaalla sattuneista onnettomuuksista. 5. Muut tielaitoksen sisällä 3.6. Naapurimaat Tielaitoksen sisällä tietyötietoja tarvitsevat tiedotustoiminnan lisäksi mm - kunnossapitäjät - Tiesää-, Ei 8-projektit - erikoiskuljetusneuvonta ja -lupakäsittelijät Lisäksi eri yksiköille (esikunta, geokeskus, tiehallinto, tuotannon palvelukeskus, kehittämiskeskus) lähetetään tietyötiedotteita toiminnansuunnittelua varten. Rajanaapureille tiedotetaan rajan läheisyydessä olevista tietöistä ja lähetetään tietyökartta.
TITY-uudelleenmääritte!v 15 4. Tiedon tuottajat 4.1. Toiminnan suunnittelijat Tietyösuunnitelmat ilmoitetaan rekisteriin piirin yhteyshenkilön kautta. Suunnitelmat ilmoitetaan mandollisimman varhaisessa vaiheessa ja tietoja tarkennetaan myöhemmin. Toiminnansuunnittelijat ilmoittavat sopimuksessa määritellyt perustiedot; muuttuvat tiedot ilmoitetaan myöhemmin tietyömaalta. Tietojen saaminen edellyttää muistutuskirjettä Lpk: Ita. 4.2. Tietyömaa (eli hanke). Tietyömaa (eli hanke, hankkeen vetäjä) ilmoittaa tietyömaata koskevat tiedot vähintään kerran viikossa, tarvittaessa useamminkin tiepiiriin, jossa on nimetty yhteyshenkilö tietyötiedottamiseen Tämä yhteyshenkilö tallentaa tiedot järjestelmään. Tiedot voidaan syöttää myös suoraan tietyömaalta, jos työmaalla. vain on siihen tarvittavat välineet. Tietyörekisterin tietojen tulee olla mandollisimman realiaikaisia. 4.3. Suuret kaupungit S4.4. Tiellä liikkujat Hankeviestinnän käsikirjassa on ohjeita liikennetiedottamiseen. Käsikirjassa on myös liikennetiedotteen faksipohja. Liitteenä tietyötiedottamista koskeva sivu käsikirjasta sekä liikennetiedotelomake (liitteet 3 ja 4). Tietyömaat ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, tekeekö työn tielaitoksen tiemestaripiiri vai onko siellä mandollisesti useitakin ulkopuolisia urakoitsijoita. Samoin työmaan koko ja kesto vaihtelee kovasti. Myös tiedottaminen tuo näissä tilanteissa omia ongelmiaan. Urakkasopimuksissa on selvästi määriteltävä, minkä tasoista tiedottamista tietyömaasta tarvitaan. Tiedottaminen on nähtävä osana tietyötä. Pitkäaikaisista tietöistä on tarkistettava aina tietyin välein, pitääkö rekisteriin ilmoitetut tiedot vielä paikkansa. Ongelmana on saada oikea tieto ajallaan tien päältä (katso ongelma-lista) Kaupunkialueiden tietyöt ovat kaupunkien hallussa mutta suurten kaupunkien ja taajamien läpiajoreiteiltä haluttaisiin tiedot tietyörekisteriin. Kaupunkeja pyydetään ilmoittamaan tiedot oman alueensa yhteyshenkilölle. Tielaitoksen henkilökunnan tulisi ilmoittaa ongelmista tiestöllä ja myös tavallisen autoilijan on mandollista ottaa yhteyttä tielaitoksen palvelunumeron kautta, josta tieto ohjautuu rekisteriin. 4.5. Viranomaiset Poliisi ilmoittaa tiepiiriin tietyömailla sattuneista häiriöistä (esim. onnettomuus, liikennemerkkejä kaadettu tms.). Poliisi ja aluehälytyskeskukset käyttävät yhteydenottoon ns. viranomaislinjaa. 4.6. Naapurimaat
TITY-uudelleenmäärittely 16 Tietyökarttaa varten pyydetään Suomen rajojen läheisyydessä olevat tietyökohteet. Muuta tiedottamista varten pohjoismaiset tiedotuskeskukset lähettävät raportin tietyökohteistaan. Lähivuosina tiedot siirretään vielä faxeina, mutta muutaman vuoden kuluttua pitäisi olla valmius tietojen siirtoon suoraan tietokantojen välillä. 4.7. Muut järjestelmät Muista järjestelmistä saadaan lisätietoa järjestelmään. Kuvataan tarkemmin seuraavassa kohdassa. 5. Liittymät muihin järjestelmiin 5.1. Tierekisteri Tietyötiedot perustuvat tierekisterin tieosoitteeseen. Olisi hyvä, jos tietyön tieosoite ja tien nimi saataisiin suoraan tierekisteristä. Silloin säästyttäisiin tietojen päällekkäisyyksiltä, joka usein aiheuttaa virheitä ja ylimääräisiä päivityksiä. Huomiotava kuitenkin on, että - tierekisterissä ei ole osoitteita uusille rakennettavjlle teille - tietyötietoja ei tarvitse ilmoittaa metrin tarkkuudella niinkuin tierekisteritiedot ilmoitetaan - tierekisterin tiedot eivät ole reaaliajassa. Tietoja ylläpidetään tarpeen mukaan; virallinen päivitysajankohta on 15.1. Tämän poikkileikkaustilanteen tietoja käytetään yleisesti tilastoissa, julkaisuissa, muiden järjestelmien taustatietona. Tieverkon voisi jakaa kolmeen tasoon: nykyinen tieverkko: tierekisterissä olevat tieosoitteet työn alla oleva verkko: tekeillä oleva tieosuus, joka muuttaa nykyisiä tieosoitteita (tilapäisnumerot) suunnitteilla oleva verkko: nykyisen tieverkon ulkopuolella oeva hanke, ei vielä liikenteen käytössä oleva. Tälle osuudelle ei vielä löydy osoitetietoja tierekisteristä. Tietyörekisterjssä käytetään omaa tilapäistä numerointi- ja nimeämistapaa. Nämä tasot voisi esittää karttakäyttöliittymässä omina verkkoina, joista voisi valita tarvitsemansa ja esittää tiedot päällekkäin. Pidemmälle viety ajatus olisi, että tietyötiedot olisivat yksi tietolaji tierekisterissä. Tierekisterissä ilmoitetaan kaikki tiestön ominaisuudet tietolajeina, jotka ovat välikohtaisia (esim. päällyste, pientareen leveys, valaistus) tai pistekohtaisia (silta, alikulkupaikka). Nämä kaikki tiedot on sidottu tieosoitteeseen ja tiettyyn alueeseen (kunta, lääni, piiri). Tietyötiedot poikkeavat kuitenkin tierekisterin tiedoista siinä, että tierekisterin tietolajitiedot ovat pysyväisluonteisia tien ominaisuuksia kun taas tietyötiedot ovat tilapäisiä häiriöitä tiestöllä.
TITY-uudelleenmäärittely 17 Vaatimattomampi ajatus on, että tieosoitetiedot ainakin tarkistettaisiin tierekisteristä. Tietojen keruuta helpottaisi jos tietyörekisterin ylläpitäjillä olisi mandollisuus päästä katsomaan tierekisteritietoja suoraan koneelta. RDS-TMC:ssä tarvittava location -paikannustaulu muodostetaan tierekisterjtiedoista 5.2. Toiminnansuunnittelujärjestelmät Toiminnansuunnittelujärjestelmissä on kaikki suunnitteilla olevat tienparannuskohteet. Nämä tiedot voisi siirtää tietyörekisteriin suoraan järjestelmistä. Tietoja pitää saada täydentää tietyörekisterissä. 5.3. Palvelutietokanta ja liikenteen hallinnan käyttöliittymä Tiedotuskeskusten käyttöliittymää suunnitellaan erillisessä projektissa. Siellä on huomioitu tietyötiedottamisessa tarvittavat tiedot. Karttakäyttöliittymässä esitetään tietöistä: - sijainti (alue, tieväli tai piste) - alkamis- ja päättymisaika (ilta, yö? arki/viikonloppu) - tyyppi ja haitta-aste (ennakoitu kesto/ilta, yö? arki/viikonloppu) - kiertomandollisuus? muut suositukset? Huomattava on, että tietyötilanne (kuvaus) muuttuu jatkuvasti. Li ikennetiedottam isessa tarvittavat tiedot esitetään yhdistettäksi ns. loogiseen palvelutietokantaan Palvelutietokanta muodostuu erillisistä osajärjestelmistä. Myös palvelutietokanta suunnitellaan omana projektina. Kaikille tiedottamisessa tarvittaville tiedoille ei löydy omaa tallennuspaikkaa. Tietyörekisterin tietosisältöä voisikin laajentaa ns. hankaluusrekisteriksi, jo- hon tallennettaisiin tietöiden lisäksi kaikki liikennettä hankaloittavat asiat: tietyöt - tapahtumat häiriöt. Tapahtuma on esim, suuri urheilu- tai musiikkitapahtuma, joka hidastaa liikennettä tai jonka vuoksi voidaan tarjota vaihtoehtoista reittiä. Häiriö voi olla esim. onnettomuus, joka katkaisee tien käytön tietyksi ajaksi (ja aiheuttaa näin ennalta arvaamattoman tietyön, jota ei välttämättä kirjata tietyörekisteriin). Myös liikennettä haittaavat erikoiskuljetukset voisivat näkyä häiriöinä. Palvelutietokantaa suunniteltaessa on muistettava tietyökarttaan tarvittavat lisätiedot, katso kohta 2.3.10 sekä ulkomaiden tiedot, kohta 2.2.1. Kaikki liikenteeseen ja tiestöön liittyvät tiedot tulee esittää samalla karttapohjalla. Kaikki näissä järjestelmissä esitetty tieto voidaan paikantaa tieosoitteen, koordinaatiston ja location-paikannustiedon avulla. Kaikessa liikennettä koskevassa tiedottamisessa voi käyttää event-1 istan viesteja. Tiedottamisessa käytettävistä viesteistä on kuitenkin vielä mietittävä,
TITY-uudelleenmäärittely 18 mitä kannattaa tallentaa järjestelmään (esim. tietyörekisteriin) ja mitä johonkin muualle (viestirekisteri?). Tietyötä kuvaava perusviesti kannattanee sitoa tietyöhön mutta palvelutasoviesti (seuraus liikenteelle, ennuste) on hetkellinen, nopeasti muuttuva tieto. Myös perusviestin voi jättää RDS-TMC- viestigeneraattorin tehtäväksi, jos se on johdettavista rekisterin muista tiedoista. 5.4. Erikoiskuljetukset (ERIKU) 5.5. Kelirikko Erikoiskuljetusten reitinvalinnassa käytetään hyväksi tietyötietoja. Tietyötiedoista on käytävä ilmi kuljetuksissa tarvittavat tiedot: poikkeuksellisen pieni leveys, korkeus, painorajoitus jne. ERIKU-järjestelmää tarvitaan erkoiskuljetuslupien myöntämiseen. Kelirikkotiedot ovat omassa järjestelmässään, johon on rekisteröity painorajoituksen alaiset tiet. Kelirikkoja on vain paikallisteillä; se on siis vain pientieverkon ongelma. Tietoja kysellään jonkun verran puhelinpalvelussa ja lehdistöstä. Tietyökiertoreittiä suositeltaessa kelirikkotieto voi olla tarpeen. Liikenteen haittana kelirikkotieto ei ole saman tasoinen kuin tietyö ja muut häiriöt...
. TITY-uudelleenmäärittely 19 6. Tiedot 6.1 Käsitemalli TITY-käsitemalli Kuva 3: Käsitemallj Työmaalla tarkoitetaan tässä tietyöhanketta. Se tarkoittaa sitä tieväliä, jossa tietyötä tehdään. Tietyö voi tosin olla myös pistekohtainen, esim, silta. Se sisältää myös tietyötoimistokopin, jossa tietyötä hallitaan; se voi sijaita aivan eri paikassa kuin tehtävä työ.
TITY-uudeHeenmäärittely 20 Työmaa sijaitsee tievälillä, jolla on alkupiste ja loppupiste. Jos työmaa on pistekohtainen, sillä on vain alkupiste. Liittymässä tehtävä tietyö kohdistuu kahdelle tieosuudelle, tällaisella tietyöllä on siis useampia tieosoitteita (tarvitaanko yksikäsitteinen tieosoite 2). Sekä alkupiste että loppupiste sijaitsevat jollakin tieosalla tietyllä etäisyydellä tieosan alusta. Tieosa sijaitsee jollakin tiellä. Tieosa kuuluu johonkin tiepiiriin. Alkupiste ja loppupiste sijaitsevat jossakin paikassa, jolle on annettu nimi. Paikka voi olla paikkakunta, kylä, tienristeys, silta, valtakunnan raja, liittymä tms. (Raportilla tietyömaan paikkana ilmoitetaan molemmat päätepisteet eli alkupisteen paikka - loppupisteen paikka.) Paikka kuuluu johonkin kuntaan. Koko työmaa eli siis pitkä tieväli voi kuulua monen kunnan alueelle. Kaikki kunnat ovat kiinnostavia, ei siis pelkästään alku-ja loppupisteen kunnat. Jokaisella työmaalla on yhteyshenkilö (ominaisuuksia ovat nimi, puhelinnumero jne). Työmaalle on määritelty työmaatyyppi ja haitta-aste (näiden ominaisuuksia ovat numero ja nimi). Työmaan ominaisuuksia ovat mm. alku- ja loppupäivämäärä, työmaan tarkempi kuvaus, pituus jne. 6.2. Perustiedot Työmaan sijainti kuvataan siis sekä tieosoitteena että nimettynä paikkana maantieteellisellä alueella. Tieosoitteen avulla saadaan yhteys tierekisteriin ja näin tiedot voidaan liittää muihin tiestö- ja liikennetietoihin. Tiedotteet tehdään alueellisesti ja/tai tieluokittain jaoteltuna (tieluokka määräytyy tien numerosta). Tiedottamisessa käytetään sekä paikan nimeä että tien numeroa ja nimeä. RDS-TMC:n vaatima location-paikannus saadaan tieosoitteen avulla. Paikan niminä on tarkoitus käyttää vakiintuneita, paikkaa hyvin kuvaavia, helposti tunnistettavia nimiä. Osoitetiedot W Piiri Kunnat, joiden alueella työ on (ja erikseen alkupisteen ja loppupisteen kunta) Tien numero Tien nimi (välikohteineen) Työmaan alkupiste: Paikan nimi Tieosa Etäisyys tieosan alusta Työmaan loppupiste (ei pakollinen): Paikan nimi Tieosa Etäisyys tieosan alusta
TITY-uudeileenmäärittely 21 Iymaan kuvaus Työmaan alkamispäivä Työmaan loppumispäivä Työskentelyaika (vapaa teksti) Työmaatyyppi (valikko -jaottelu seuraavassa kohdassa) Työmaan liikennettä haittaava pituus (km) Tarkempi kuvaus (vapaa teksti) Vaikutukset liikenteelje (kaikki kentät eivät ole pakollisia) Haitta-aste (valikko -jaottelu seuraavassa kohdassa) työnaikainen muuna aikana (voi olla 3) Sora- tai murskepinnan pituus (km) Työnaikaiset nopeusrajoitukset (kolme lukua isommasta pienempään) Kaistajärjestelyt (vai ikko -jaottelu seuraavassa kohdassa) Kavennuksja (on/ei) Valo-ohjaus (on/ei) Työmaa-ajoa liikenteen seassa (on/ei) Pysäytyksiä räjäytysten ajaksi (on/ei) Haittaa kevyttä liikennettä (on/ei) Jyrkät päällysteen reunat (on/ei) Ulottuma-ja painorajoitukset (lähinnä erikoiskuijetuksia varten) korkeus (m) leveys (m) paino (t) muut rajoitukset, esim. jyrkkyys (vapaa teksti) Kiertotie (km) Vaihtoehtoinen reitti (vapaa teksti) Hankkeen tiedot Hankkeen puhelinnumero Yhteyshenkilö hankkeelia Tiedon antaia Viimeisin ylläpitopäivämäärä Ylläpitäjän käyttäjätunnus
TITY-uudelleenmäärittely 22 Osoitetiedot Kuntina voidaan antaa numerot tai nimet, riippuen toteutusratkaisusta. Tiedottamisessa käytetään kuitenkin vain nimiä (voidaan ottaa valikosta, jossa on numero ja nimi, jolloin tulee myös oikein). Sovellus päättelee tienumerosta tieluokan, jota mandollisesti käytetään raporto i nn issa. Uudelle tielle, jota ei vielä ole tierekisterissä annetaan oma numero ja nimi. Pitkien teiden nimissä annetaan myös välikohteet, esim. Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Utsjoki. Nimi ei ole siis välttämättä tierekisterissä oleva tien virallinen nimi. Piirikohtaisiin raportteihin nimeä voidaan lyhentää tarpeen mukaan, esim. Uudenmaan piirissä käytettäisiin nimeä Helsinki-Lahti (raporteille jää siis editoitavaa!). Työmaan kuvaus. Haittaa aiheuttavan työn kelloajat ovat usein kiinnostavia. Samoin viikonloppu-, ilta- ja yötilanteet kiinnostavat. Tässä päädyttiin jaotteluun työaika ja muu aika. Haitta-aste ilmoitetaan erikseen työ- ja muuna aikana. Muiden tietojen osalta on mietittävä vielä ratkaisun yhteydessä, ilmoitetaanko kaikki erikseen samalla jaottelulla. S Tietyötä ei tehdä enää pelkästään virka-aikana; poikkeavat kelloajat ilmoitetaan kohdassa Työskentelyaika. Koska työtä tehdään eri aikoina eri päivinä, kenttä on jätetty avoimeksi vapaalle tekstille. Oletusarvona työajalle on virkaaika. Tiedon ajantasalla pitäminen on vaikeaa, koska työskentely on kovasti riippuvaista mm. säästä. Ongelmana on, kenen tulee päivitettyä tietoja esimerkiksi silloin kun tietyö keskeytetään äkillisen sateen vuoksi. Tieto on kuitenkin niin tärkeä (pääteillä, merkittävää haittaa aiheuttavissa tietöissä), että yritetään. Aktiiviset piirit käyttävät paljon Tarkempi kuvaus -kenttää. Tämän lisäksi olisi tarvetta kentällä, johon piiri voisi itse muotoilla Internettiin tulevan tekstin (ja myös teksti-tv:hen tulevan tekstin). Mietitään tarkemmin toteutuksen yhteydessä. Vaikutukset liikenteelle Haitta-aste on (tieluokan rinnalla) yleisenä valintaperusteena tiedottamiseen. Mm. Internettiin tulostetaan merkittävimmät liikennettä haittaavat tietyöt: pääteillä haitta-asteet 1 ja 2, muilla teillä 1. Tiedottamisessa pitää välttää puhumasta haitasta, sen sijaan on yritettävä puhua myönteisempään sävyyn vaikuttavuudesta ja merkittävyydestä. Ei pidä pyydellä anteeksi aiheutuvaa haittaa vaan on kerrottava tien parannustyöstä. Jo nimi haitta-aste on huono. Hankkeet vähättelevät tietyönsä haitta-astetta (eivät mielellään anna 1 :tä), koska eivät halua, että heidän piirinsä aiheuttaa paljon haittaa. Sora- tai murskepinnan pituus kiinnostaa aiheutuvan tärinän takia mm. matkailuautoja (ei tarvitse olla tarkka pituus). Annetaan työmaata lähestyvät kolme nopeusrajoitusta alenevassa järjestyksessä. Tässä annetut nopeusrajoitukset ovat tietyön aikana voimassa olevia rajoituksia; nopeusrajoitusmerkit huputetaan työmaalla muuksi ajaksi. Tieosuudella vallitseva yleinen nopeusrajoitus saadaan tierekisteristä.