Vammaisen asiakkaan osallisuuden varmistaminen vammais- ja sosiaalipalvelujen hankinnoissa.materiaali löytyy sähköisesti: www.invalidiliitto.fi/rotia-projekti 1
Materiaalin tarkoitus Materiaali tarkoituksena on antaa tietopohjaa hankintojen suunnittelussa, valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa tarvittavaan asiakasosallisuuteen silloin, kun on kyse vammaisten ihmisten tarvitsemista palveluista. Materiaali on tarkoitettu vammaispalveluiden hankinnoista vastaaville kuntien ja alueiden hankintayksiköille sekä vammaispalveluista vastaaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Materiaali pohjautuu OTT Anja Karvonen-Kälkäjän väitöskirjaan, josta materiaalia ovat yhteistyössä koonneet Tiina Lappalainen Invalidiliiton Rotia-projektista, Markku Virkamäki Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnasta ja Vammaisfoorumin kilpailutustyöryhmän edustajat. 2
Vammaisuus - YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksessa Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä henkilöä, joka pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi tarvitsee jokapäiväisissä toimissa ja asumisessa välttämättä, jatkuvasti ja säännöllisen toistuvasti toisen henkilön antamaa apua ja/tai tukea. 3
Apu ja tuki asumisessa Vammaisen henkilön asunto sekä hänen asumisessaan tarvitsema apu ja palvelu tulee järjestää erikseen. Hankittava asunto on ihmisen koti, johon liittyy fyysisen ympäristön lisäksi myös moninaisia, läheisiin ihmisiin ja ihmissuhteisiin, tunteisiin, sosiaaliseen tukeen ja verkostoihin sekä kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Asuminen on pitkäaikaista, useasti koko elämänmittaista. Asunnon vaihtaminen perustuu henkilön omiin valintoihin. Palvelujen järjestämistä ohjaa vammaisen henkilön avun ja tuen tarve. Asumiseen liittyvä palvelu on vammaisen henkilön jokapäiväisessä elämässä ja toiminnoissa välttämättä tarvitsemaa, jatkuvaa tai säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön antamaa apua tai tukea. Asumisen järjestämistä koskevissa kysymyksissä vammaisen henkilön tukena voi toimia hänelle läheinen ihminen, joka on hänen itsensä valitsema. 4
Eläminen itsenäisesti ja osallisuuden varmistaminen yhteisössä YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen 19. artikla: Oikeus elää yhteisössä, jossa on yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Oikeus valita asuinpaikkansa, missä asuu ja keiden kanssa asuu. Saatavilla valikoima kotiin annettavia palveluja. Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt myös eri tavoin vammaisten ihmisten saavutettaviksi. YK:n yleissopimus ohjaa laintasoisesti, kun Suomi on ratifioinut sopimuksen. 5
Asumiseen liittyvien palvelujen hankintoja ohjaavat Perustuslaki luo perustan riittäville palveluille. Sosiaalihuoltolaki ja vammaisten erityislaki (vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki) määrittelevät palvelun aineellisen sisällön. Sosiaalihuollon asiakaslaki määrittelee asiakasosallisuuden perusteet. Hallintolaki määrittelee hallinnon ja asiakasosallisuuden menettelyä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavusta mahdollistaa palvelujen eri järjestämistavat Hankintalaki mahdollistaa monipuoliset hankintamenettelyt. 6
1.1 Osallisuuden varmistaminen palveluja hankintastrategiaan Kuntien valtuustot päättävät asumispoliittisissa ohjelmissa sekä palvelu- ja hankintastrategiassa miten kaikkien kuntalaisten ohella myös eri tavoin vammaisten kuntalaisten asuminen ja siihen liittyvät palvelut järjestetään tuotetaanko palvelut itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa, henkilökohtaisella budjetilla, palvelusetelillä vai ostetaanko palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta. Laintasoinen sääntely: Perustuslain 19 1 momentin mukaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, julkisen vallan velvoite turvata ihmisarvoisen elämän edellytykset. Vammaisella henkilöllä tämä tarkoittaa muutakin kuin elämän vähimmäisedellytyksiä, kuten henkilökohtaista avustajaa. Kuntalaki 27 : Kuntalaisella osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus kunnan asioihin Vammaispalvelulaki 1 : Vammaisella henkilöllä tulee olla edellytykset elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Kehitysvammalaki 1 : Turvaa palveluja niille kehitysvammaisille, jotka eivät muun lain nojalla saa riittäviä palveluja. Sosiaalihuoltolaki 17 : Kunnan tulee huolehtia vammaisten henkilöiden sosiaalipalvelujen järjestämisestä tasavertaisesti. 7
1.2 Asiakkaiden palvelusuunnitelmat ohjaavat palvelujen järjestämistä Vammaisten asiakkaiden asumiseen liittyvien tarpeiden arvioinnista ja toiveiden kartoituksesta kertyvä tieto kirjataan palvelusuunnitelmaan ja välitetään palvelujen järjestämisen ja hankintojen suunnitteluun. Asiakkaan kanssa tehtävä palvelusuunnittelu tulee tehdä esim. yksilökeskeisenä elämänsuunnitteluna ja palvelutarpeen itsearviointi esim. Näin Minä Pärjään työkalun avulla. Palvelusuunnittelu tulee soveltaa henkilön kommunikaatiokykyyn ja mahdollistaa asiakkaalle tuki päätöksenteossa. Palvelusuunnitelman päivittämisessä huomioidaan elämänmuutosten tuomat tarpeet ja muut harkitut muutostarpeet palvelujen toteuttamiselle. Päätöstä palveluista ei tehdä vain lääkärintodistuksen perusteella, palvelujen tarpeen arvioinnissa tarvitaan myös sosiaalityön asiantuntemusta. Laintasoinen sääntely: Vammaispalvelulaki 3 ja kehitysvammalaki 34 : palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaalihuollon asiakaslaki 8 : palvelujen suunnittelussa huomioon asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallistuminen. 8
1.3 Hankinnan valmistelun kehykset Suomen kansalaisten perustuslailliset oikeudet ja velvollisuudet (perustuslaki) - Vapausoikeudet - Sosiaaliset, sivistykselliset ja taloudelliset oikeudet - Yhdenvertaisuus ja itsemääräämisoikeus YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, esim. - Artikla 19; eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä - Artikla 5; positiivinen erityiskohtelu - Artikla 14; henkilön vapaus ja turvallisuus Vammaispoliittinen ohjelma Kuntaliiton ohje palvelujen hankintaan Sosiaalihuollon asiakaslaki Erityislainsäädäntö - Sosiaalihuoltolaki - Vammaispalvelulaki - Kehitysvammalaki Yleiset toimintaperiaatteet ja erityiset oikeudet Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin vammaispoliittiset toimintaohjelmat Kunnan linjaukset: vammaispoliittinen ohjelma ja palvelu- ja hankintastrategia Yksilön oikeudet, tarpeet ja toimintakyky - Palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelma Hankintalaki ja sen rajaukset Palvelun järjestämistavan valinta Palvelun tuottaminen koko sopimuskauden ajan Hankintatavan valinta Maksulainsäädäntö muokattu, Jutta Keski-Korhonen 2008 + Tiina Lappalainen Palvelun laatu ja valvonta
1.4 Mitä hyötyä hyvästä palvelujen suunnittelusta? Hyvä palvelujen suunnittelu on taloudellista, kun hankitaan heti asiakkaalle hänen tarpeita vastaava, oikea palvelu. Kun palvelut vastaavat yksilön avun ja tuen tarvetta, silloin kunnan hankinnasta aiheutuvat kustannukset pienenevät. Palveluiden hankinnoilla voidaan vahvistaa ja säilyttää myös paikallista taloutta. Veronmaksajan kannalta on tärkeää, että kunta ei järjestä yli- tai alipalvelua, vaan täsmäpalvelua. Vammaisen asiakkaan kannalta on tärkeää, että hänen tarpeisiinsa voidaan vastata hänelle sopivalla tavalla. Palvelujen tavoitteena on vammaisen asiakkaan ja hänen perheensä osallistaminen ja voimaannuttaminen. On kaikkien etu, että suunnitteluprosessi tehdään huolella, silloin palvelutarvetta on mahdollisuus ennakoida, eikä synny päällekkäisiä palveluja. 10
Kuva 1. Eri toimijoiden osallisuus hankinnan eri vaiheissa 11
2.1 Hankinnan valmistelu Kunta järjestää vammaisten kuntalaisten asumisessa tarvitsemat palvelut kunnan asumispoliittisen ohjelman, palvelustrategian ja hankintastrategian, vammaispoliittisen ohjelman ja muiden sen kaltaisten poliittisten asiakirjojen mukaisesti. Kunnassa voimassaolevista strategioista, ohjelmista ja muista poliittisista asiakirjoista ja hankintojen vireilläolosta on tiedotettava kuntalaisille ja asianomaisille kohderyhmille, vammaisneuvostoille ja vammaisten kuntalaisten helposti saavutettavalla tavalla. Laintasoinen säätely: Julkisuuslaki 20 : Viranomaisella on velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa sekä huolehtia siitä, että vammainen henkilö saa tiedon ja pääsee vaikuttamaan kunnan asioihin. Sosiaalihuollon asiakaslaki 5 : Asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Hallintolaki 8 : Viranomaisen on annettava hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Kuntalaki 27 : kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kuntalaki 28 : Kuntalaisten aloiteoikeus kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaki 29 : Kunnan tiedottamisvelvollisuus. 12
2.2 Hankinnan valmistelu Hallintolaki 3 :n 2 momentti: Viranomaisen on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava sopimuksen vaikutuspiiriin kuuluvien henkilöiden vaikuttamismahdollisuus sopimuksen valmistelussa. Tämän pohjalta vammaiselle palvelunkäyttäjälle ja hänen valitsemalleen läheiselleen on mahdollistettava ja toteutettava osallisuus vammaisen henkilön asumista ja siihen liittyviä palveluja koskevan sopimuksen valmistelussa. Eettinen arvoperusta ohjaa hankinnan valmistelua silloin kun vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeet on selvitetty järjestettäessä hänelle palveluja. Miten konkreettisesti teillä varmistetaan asiakkaiden vaikuttamismahdollisuus? 13
2.3 Hankinnan valmistelu Hankittavan palvelun sisällön, laadun ja määrän määrittely asiakkaiden palvelujen tarpeesta lähtien. Yksilökeskeiset palvelusuunnitelmat kaiken perustana. Tarjouspyynnön, palvelukohtaisten palvelukuvausten ja sopimuksen alustava valmistelu ja ennakkokuulemiset. Sopimuskauden keston määrittely mahdollistaa toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Palvelujen käytettävyyden ja esteettömyyden vaatimusmäärittelyt. Hankinnan suunnittelussa asiakasosallisuutta voidaan toteuttaa palvelumuotoilulla, asiakasraadeilla ja foorumeilla, fokusryhmätyöskentelyllä, visioinnilla, yhteisösuunnittelulla. Kunta sisällyttää säännöllisen vuoropuhelun keinojen käytön sopimusaikaiseen yhteistyöhön palvelunkäyttäjien, heidän läheistensä ja palveluntuottajien kanssa. Laintasoinen säätely: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun laki (SVOL) 4 1 mom. 4 kohta ja hankintalaki: Voidaan aloittaa ns. tekninen vuoropuhelu tilaajan, käyttäjien ja heidän läheisten, järjestöjen ja tuottajien välillä 14
2.4 Hankinnan valmisteluun osallistaminen Perus- ja ihmisoikeudet sekä asiakaskohtainen käyttäjäkokemus vammaisten asiakkaiden palvelujen laadun ja hankinnan valmistelun lähtökohtana. Todellinen tahto ja motivaatio käyttäjäasiakkaiden osallistamiseen syntyy siitä, kun kunnan kannalta hankittava palvelu sujuu sitä paremmin, mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet käyttäjällä on. Varmistetaan palvelujen käyttäjien osallistuminen valitsemalla sopivat keinot ja osallistujien valmiudet käyttää vaikuttamismahdollisuuttaan. Asiakaskyselyt ja haastattelut helposti saavutettavilla tavoilla. Tietopyyntöihin liittyvät keskustelutilaisuudet ovat yleensä kaikille avoimia niin, että palvelun käyttäjillä on todellinen mahdollisuus osallistua niihin. Varmistetaan ja luodaan käytännöt siitä, miten vammaisten asiakkaiden osallisuus turvataan suunniteltaessa heille tarkoitettujen palvelujen hankintoja. Järjestetään keskinäisiä vuoropuheluja kehittämään vaihtoehtoisia tapoja järjestää palveluja, jolloin kunta saa eri tavoin vammaiset asiakkaat ja palveluntuottajat osallisiksi palvelujen kehittämiseen. Laintasoinen säätely: Perustuslaki 19 : Oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuollon asiakaslaki 8 : asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallistuminen 15
Asiakasosallisuus palveluiden hankinnoissa Tieto Asiakasvalinta, avun ja tuen tarpeiden kartoitus. Näistä tieto palvelustrategiaan ja hankinnan suunnitteluun Asiakasosallisuus hankintaprosessissa tarjouspyynnön, palvelukuvauksen ja hankintasopimuksen valmistelussa Asiakasosallisuus palvelujen toteutuksen arvioinnissa ja kunnan sopimusseurannassa 16
2.5 Hankinnan arvon määrittely ja hankintamenettelyn valinta Hankinnan arvon määritys ja kynnysarvon tarkistaminen. Hankinnan arvon määrittää keskeisesti avun ja tuen tarpeen täyttämiseen tarvittavasta henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset. Neuvottelumenettelyllä ja suorahankinnalla yksittäisissä tapauksissa voidaan edistää palvelun käyttäjän vaikuttamismahdollisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Vammaisen henkilön vaikuttamisen mahdollisuudet ovat rajatut jos kunta kilpailuttaa palveluja ryhmälle. Palveluhankinta pitäisi tehdä yksilöllisesti. Vammaisjärjestöt esittävät vammaisten henkilöiden asumispalvelujen irrottamista uuden hankintalain kilpailuttamissäännöksistä. Suorahankintaa voidaan käyttää hankintalain 67 :n mukaan. Erityisesti se soveltuu vammaisten palvelujen hankkimiseen, jolloin palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi Palvelun käyttäjää voidaan osallistaa neuvottelumenettelyssä, jossa tilaaja ja tuottaja neuvottelevat yksityiskohtaisemmin palvelun sisällöstä ja toteuttamisesta. Laintasoinen säätely: Hankintalaki 15-20, 24 34, 66 ja 67 17
Kuva 2. Hankinnan valmistelu ja hankintamenettelyn valinta 18
EU:n uusi hankintadirektiivi Antaa hankintamenettelyn valinnassa paremmat ja laajemmat mahdollisuudet suoraan hankintaan, neuvottelumenettelyyn sekä vammaisten henkilöiden palveluiden irrottamiseen hankintalain kilpailuttamissäännöistä kansallista hankintalakia säädettäessä. 23.9.2013 Roita palveluihin, Kutia kumppanuuteen 19
3.1 Tarjouspyynnön tekeminen Hankintayksikkö laatii yksiselitteisen tarjouspyynnön Hallintolain menettelylliset vaatimukset osallistumisen varmistamiselle, kuten kuuleminen, turvataan tapauskohtaisesti. Palvelun käyttäjille, heidän läheisilleen ja palveluntuottajille järjestetään tapauskohtaisesti foorumeja, joissa he voivat ilmaista mielipiteensä ja antaa selvityksiä tarjouspyynnön, palvelukuvauksen ja sopimusluonnoksen tekemisessä ja valintaperusteiden määrittelyssä. Laintasoinen säätely: Sosiaalihuollon asiakaslain 2. luku 4 13 : menettelysäännökset Perustuslaki 20 : Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevan päätöksentekoon. Perustuslaki 21 : Jokaisen oikeus tulla asiassaan kuulluksi on turvattava lailla. Hankintalaki 40-41 : tarjouspyynnön laatiminen 20
3.2 Tarjouspyynnön tekeminen Tarjouspyyntö tehdään ensisijassa neuvottelumenettelyä tai suorahankintaa varten kuin avointa kilpailutusmenettelyä varten. Tarjouspyynnön sisällöllisinä vaatimuksina huomioidaan asiakkaan ja hänen läheistensä vaikuttamismahdollisuus silloin, kun sosiaalipalvelua toteutetaan yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Asiakkaiden kokemustiedon hyödyntäminen lisää asiakasosallisuutta. Asiakkaan ja palveluntuottajan välisen palvelujen toteuttamissuunnitelman runko tarjouspyynnön liitteeksi, siinä kuvataan palvelunkäyttäjän ja hänen läheistensä vaikuttamismahdollisuudet palveluiden toteuttamisen vaiheessa. Laintasoinen säätely: Perustuslaki 22 : Julkisen vallan velvollisuutena on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen. Hallintolaki 3 :n 2 momentti: Viranomaisen on huomioitava sopimuksen vaikutuspiiriin kuuluvien oikeudet sopimuksen valmistelussa. Hallintolaki 34 : Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä sekä 41 :n mukaan viranomaisen varattava mahdollisuus saada tietoja ja lausua mielipiteensä asiasta, jos asian ratkaisulla huomattava vaikutus henkilön elinympäristöön tai muihin oloihin. Julkisuuslaki 9 12 : Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja aina oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. 20 : tiedotusvelvollisuus 21
3.3 Tarjouspyynnön tekeminen Asiakasosallisuus on laadun osatekijä. Palveluntuottajien tiedossa tulee olla tietoa asiakkaista, joille palvelua hankintaan, tietoja heidän avun ja tuen tarpeestaan. Tarjouksen valintaperusteeksi määriteltävä kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. EU:n hankintadirektiivi korostaa laadun merkitystä valintaperusteena, esimerkiksi: laatu 70 % ja hinta 30 %, ellei ole käänteinen kilpailutus. Laatua ei voi mitata rasti ruutuun kysymyksillä. Tuottajien tulee olla valmistautuneita esittämään näyttönsä laadun suhteen. Hankintayksikön pitää etukäteen laskea hankinnan arvo, joka pohjaa tarvittavaan ja riittäviin henkilöstöresurssiin. Avun ja tuen järjestämisessä henkilöstökustannukset ovat noin 75 80 % kokonaiskustannuksista. Myös palveluntuottajien perimien asiakasmaksujen suuruus on tarpeen määritellä etukäteen Referenssien lisäksi palveluntuottajien tulisi ilmoittaa heistä tehdyt viralliset reklamaatiot Aluehallintoviranomaiselle (AVI) tai Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirastolle (Valvira). Laintasoinen sääntely: Hankintalaki 62 : valintaperuste 22
Kuva 3. Tarjouspyynnön tekeminen ja tarjouksen antaminen 23
4.1 Hankintamenettelyn päätöksentekovaihe Hankintayksikkö tekee kirjallisen hankintapäätöksen. Hankintayksikkö ei voi hyväksyä alihintaisia tarjouksia. Kunta tekee hankintapäätöksen tarjouspyynnössä esitettyjen valintaperusteiden mukaan, eikä palvelukäyttäjällä tässä hankinnan vaiheessa ole enää mahdollisuutta vaikuttaa valintaan. Hankintapäätöksen jälkeen hankintayksikkö ja tarjouskilpailun voittanut palveluntuottaja tekevät kirjallisen hankintasopimuksen tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintapäätöksestä palveluntarjoajat voivat valittaa markkinaoikeuteen. Vammainen henkilö palvelunkäyttäjänä ei voi valittaa markkinaoikeuteen. Palvelunkäyttäjällä voi olla mahdollisuus hankintaoikaisuun. Laintasoinen sääntely: Hankintalaki 73 : hankintaa koskeva päätös, 75 : tiedoksianto, 76 : hankintasopimuksen allekirjoitus Hankintalaki 78 : markkinaoikeuteen valittaminen 24
Kuva 4. Hankintamenettelyn päätöksentekovaihe 25
5.1 Ostopalvelusopimuksen aikainen yhteistyö Vammais- ja sosiaalipalvelua toteutetaan yksilöllisen, vammaisen asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä tehdyn palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman sekä näiden perusteella tehdyn myönteisen, muutoksenhakukelpoisen hallintopäätöksen sekä tarjouspyynnön mukaisen ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Kunnan tehtävä on palvelun ostajana ja tilaajana huolehtia, että palvelu toteutetaan ostopalvelusopimuksen mukaisesti. On varmistettava, että palveluntuottaja ei käytä vammaisten henkilöiden koteja ja palveluihin liittyviä tiloja muiden toimintojensa tiloina. Asiakkaan palvelun sisältöön liittyvät aineelliset vaikuttamismahdollisuudet konkretisoituvat vammais- ja sosiaalipalveluja toteutettaessa asiakkaan ja palveluntuottajan välisessä vuorovaikutuksessa. Laintasoinen sääntely: Sosiaalihuollon asiakaslaki 4 :n 2 momentti: Sosiaalipalvelua toteutettaessa palveluntuottaja huomioi sosiaalihuollon asiakkaan toivomukset, mielipiteen, edun ja yksilölliset tarpeet. Hallintolaki: määrittelemät asiakasosallisuuden menettelylliset vaatimukset ja vaikuttamismahdollisuudet huomioidaan jo tarjouspyyntöä tehtäessä. Hallintolaki 3 :n 2 momentti: varmistetaan, että sopimuksen vaikutuspiiriin kuuluvan palvelunkäyttäjän oikeudet ja mahdollisuus vaikuttaa sopimuksen sisältöön on turvattu. 26
5.2 Ostopalvelusopimuksen aikainen yhteistyö Palvelun laadun ja toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki tarjolla olevat palvelukokonaisuudet. Omavalvontasuunnitelmassa palveluntuottaja kirjaa tiedot siitä, miten asiakas ja omaiset voivat antaa palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvää palautetta ja miten asiakaspalautteiden ja muistutusten kautta saatua tietoa hyödynnetään palvelun kehittämisessä. Laintasoinen sääntely: Yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki 6 : Palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma palvelujen asianmukaisuuden varmistamiseksi. 27
5.5 Ostopalvelusopimuksen aikainen yhteistyö Asiakas voi antaa palautetta palvelun toimivuudesta suoraan palveluntuottajalle sekä palvelun tilaaja-kunnalle esim. palvelusuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Jos julkisen sosiaalipalvelun käyttäjä on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun tai palvelu on virheellinen, hänellä on mahdollisuus tehdä muistutus sosiaalihuollon toteuttamisesta vastaavan toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Palveluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on mahdollisuus tehdä hallintokantelu ylimmille lainvalvojille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tai saattaa asia hallintoriita-asiana käsiteltäväksi hallinto-oikeuteen. Laintasoinen sääntely Sosiaalihuollon asiakaslaki 23 : Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Rotia palveluihin, 23.9.2013 28
5.3 Ostopalvelusopimuksen aikainen yhteistyö Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että eri tavoin vammaiset asiakkaat saavat sellaista apua, palvelua, hoitoa ja hoivaa, jota lait, asetukset ja vammaisten henkilöiden asumisen palveluista annetut suositukset edellyttävät. Kunta ja aluehallintovirasto (AVI) valvovat, että palveluntuottaja toteuttaa palveluja lain, ohjeiden ja ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Valviran tehtävänä on ohjata aluehallintovirastoja niin, että vammaisten asumisen ja niihin liittyvien palvelujen yksityisiä toimipaikkoja koskeva lupahallinto, valvonta ja siihen liittyvä ohjaus ovat yhdenmukaisia koko maassa. Laintasoinen säätely: Yksityisestä sosiaalihuollosta annettu laki 14 24 : valvontaviranomaisen tulee valvoa, että yksityisen palveluntuottajan toteuttama sosiaalipalvelu toteutuu sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n, vammaispalvelulain 3 a :n ja Kehitysvammalain 24 :n mukaiseen palvelutarpeen selvittämisen ja palvelusuunnitelman mukaisesti ja täyttää sosiaalihuollon asiakaslain 5 :n mukaan palvelulle asetettavat vaatimukset. 23.9.2013 Rotia palveluihin, 29
Kuva 5. Sopimusaikainen yhteistyö 30
Lähteet ja muuta aiheeseen liittyvää luettavaa: Karvonen-Kälkäjä Anja (2012): Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen asianosaissuhteista vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden näkökulmasta. Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaaminen - Kehas 2 - ohjelma Osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen Pirkanmaan VammaisKaste osahankkeessa 2/2012 Pikassos oy. Palvelutarpeen arvioinnin menetelmät: Näin minä pärjään palvelutarpeen itsearviointimenetelmä, Yksilöllisen elämänsuunnittelun menetelmä Räty Tapio: Perus- ja ihmisoikeudet ovat vanhusten hoidon laadun lähtökohtia -artikkeli. Sosiaalitieto 12/12, s. 26 27. Tällä lailla sosiaaliturvaa -raportti. Sosiaaliturvan saamisedellytyksistä ja takaista. Hyvinvointivaltion rajat -hanke. STAKES. 2006 Valtioneuvoston periaatepäätökset: Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaaminen. 21.1.2010 ja 8.11.2012 Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015. Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. STM 2010 Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus (2003). STM 2003. 31