Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa.

Transkriptio

1 Tiedote Ei kilpailutukselle Kyllä Ihmisoikeuksille! Ihminen ei ole kauppatavaraa Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa. Ei kilpailutukselle on Sami Helteen ja Kari Aallon tekemä kansalaisaloite, joka vaatii että kaikki kehitysvammaisia ihmisiä koskevat palvelut jätetään kokonaan valtion ja kuntien kilpailutuksen ulkopuolelle. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa Ei kilpailutukselle on myös kampanja kehitysvammaisten palveluiden kilpailuttamisen lopettamiseksi. Kampanja tukee Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteen tavoitteena on keräämällä nimeä herättää laajaa keskustelua niin eduskunnassa kuin kansalaisten keskuudessa kehitysvammaisten oikeuksista ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Ei kilpailutukselle on Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten henkilöiden tekemä kansalaisaloite. Sami Helle, Kari Aalto ja heidän yhtyeensä Pertti Kurikan nimipäivät ovat tunnettuja ympäri maailmaa musiikkinsa ja heistä kertovan Kovasikajuttu -dokumenttielokuvan kautta. Lisätietoja: Markus Vähälä Kampanjan tukihenkilö puh facebook.com/eikilpailutukselle twitter.com/eikilpailutukse

2 1. Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite. Vaadimme, että kaikki kehitysvammaisia ihmisiä koskevat palvelut jätetään kokonaan valtion ja kuntien kilpailutuksen ulkopuolelle. Tämä vaatii muutoksia hankintalakiin. Siksi haluamme, että eduskunta muuttaa lakeja tai laatii uusia lakeja mahdollisimman nopeasti, jotka estävät kehitysvammaisten tarvitsemien palvelujen kilpailuttamisen. Kehitysvammaisille kuuluu samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillekin. YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus, EU:n perusoikeuskirja ja Suomen perustuslaki julistavat kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Nämä kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Nyt kehitysvammaisten tasa-arvoista elämää ja ihmisoikeuksia uhkaa kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttaminen. Kilpailuttamisessa raha ratkaisee, kehitysvammaisten sekä meidän omaistemme ja ystäviemme ääntä ei kuulla. Emme pelkää muutosta parempaan. Näin tapahtuu kehitysvammaisten kohdalla kuitenkin kovin harvoin. Hyväksi koettuja palveluja, joihin olemme tottuneet ja oppineet, ei tule muuttaa huonommiksi vain siksi, että niillä on halpa hinta. Halpa hinta ei ole hyväksyttävä perustelu kehitysvammaisten ihmisten palveluille. Halpa hinta aiheuttaa kehitysvammaisille huonon elämän. Näin ei pidä koskaan olla. Täytyy muistaa, että myös kilpailutus maksaa aikaa ja rahaa. Kehitysvammaisten ihmisten pitää saada itse osallistua, vaikuttaa ja tehdä päätöksiä asumiseen, työ- ja päivätoimintaan ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Jokaisella on oikeus asua, työskennellä ja elää rauhassa. Asumiseen, työntekoon ja vapaa-aikaan kuuluvia asioita ei pidä jatkuvasti kilpailutuksen myötä muuttaa. Rakentaminen vie aikaa, rikkominen käy nopeasti. Emme pelkää muutosta, vaan sitä että meitä ei kuulla, emme voi vaikuttaa omaan elämäämme ja että tuki, jota tarvitsemme tasa-arvoiseen elämään vähenee tai sen laatu tulee huonommaksi. Meistä kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttaminen osoittaa, että meistä ei välitetä ja että meitä ei haluta mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan tasa-arvoisina ihmisinä. Ihmisarvoista ei saa säästää, tämän sanoo jo Suomen perustuslakikin. Huonon ja halvan ostaminen on meidän suomalaisten oma juttu. Tähän meitä eivät pakota EU eivätkä meidän suomalaisten omat lait. Monissa maissa ihmiset ovat päättäneet, että kehitysvammaisten palveluja ja sosiaalipalveluja ei kilpailuteta. Me suomalaiset voimme tehdä saman päätöksen. Meistä tuntuu siltä, että kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttaminen on syrjintää. Käytetään talouden kieltä ja kilpailutusta siihen, että kehitysvammaisia ja muita ihmisiä syrjitään. Kilpailuttaminen on syrjimisen uusi kieli. Meidän aloitteemme on tätä kaikkea vastaan. Meidän tulisi tulla yhteen, niin eduskunnan kuin meidän tavallisten suomalaisten. Meidän tulisi istua alas rauhassa ja miettiä yhdessä, miten meidän kaikkien olisi hyvä olla. Meidän tulisi ratkaista ongelmiamme yhdessä. Ei niin, että joku meitä ylempänä sanoo, miten asiat tehdään. Tavaroita voi kilpailuttaa, mutta ei koskaan ihmisiä. Kahvikupilla on hinta, mutta ei ihmisellä. Ihmisille ja ihmiselämälle ei tule laittaa hintalappuja. Ihminen ei ole kauppatavaraa.

3 2. Kokoelma otteita kilpailutuksen ongelmista Suomessa Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen ja ulkoistukseen liittyvän hankintamenettelyn vaikutuksista asiakkaan asemaan on käyty keskusteluja koko sen ajan, jolloin palveluja on tuotettu ulkopuolisten ostopalveluyritysten toimesta. Erityisesti on ollut esillä kilpailutuksen aiheuttamia ongelmia, kuten kilpailutuksen aiheuttamat vammaisten hoitopaikkojen muutokset. Lähde: ) YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklan 19 mukaan vammaisilla ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa ja asuinkumppaninsa, ja heillä tulee olla riittävästi palveluja, jotka tukevat osallistumista oman lähiyhteisön toimintaan. Kilpailutuksella alas saadut hinnat ja samassa yhteydessä minimiin poljettu laatu uhkaavat entisestään heikentää kehitysvammaisten ihmisten ihmisoikeuksia. Ihmisarvoinen kohtelu edellyttää, että kehitysvammaista palvelun käyttäjää kuullaan ja hänen mielipiteillään, toiveillaan ja tarpeillaan on vaikutusta silloin, kun hän valitsee asumispalvelua. Lähde: Vammaispalvelulaki velvoittaa viranomaisia kuulemaan palvelun käyttäjiä ennen päätöksiä. Samoin sosiaalihuollon asiakaslaki velvoittaa käyttäjän kuulemiseen palveluita suunniteltaessa. Hankintalaki ei ota lainkaan näitä erityislakien säännöksiä huomioon ja lain soveltamiskäytännöissä tämä on havaittavissa. Tuleva palvelun käyttäjä rinnastuu tavaraan, jolla ei ole ääntä eikä tarpeita. Lähde: Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutuksessa hinta ratkaisee ja laatu kärsii. Palveluntuottajia kilpailuttavat kunnat suosivat halpaa hintaa, ja yksityiset palveluntuottajat tinkivät laadusta saadakseen hinnat alas. Markkinoiden rakentamisesta on tehty sekä lainsäädännön että kilpailutuskäytännön ykkösprioriteetti ennen kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä intressejä. Suomi poikkeaa tässä suhteessa merkittävästi muista kehittyneistä länsimaista. Palveluiden käyttäjien oikeudet ovat täysin alimitoitettuja suhteessa muihin toimijoihin. Lähde:

4 Palveluiden kilpailuttaminen johtaa tilanteisiin ja toimintakäytäntöihin, joissa palvelut tuotetaan niin alhaisin resurssein, että niitä ei ole mahdollista toteuttaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Ihmisen perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia luovuttamattomia oikeuksia, joita ei voi loukata. Nykyinen hankintalain soveltamiskäytäntö polkee erityisesti vammaisten ja muiden erityisen heikossa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Hankintalaki ei sisällä mitään oikeussuojakeinoja hankinnan perustella käyttäjiksi tuleville ihmisryhmille. Kehitysvammaiset henkilöt ja heidän läheisensä eivät voi hakea muutosta hankintalain perusteella. Kunnallisvalitus on täysin riittämätön keino hankintapäätöksen jälkeen hankintapäätökseen vaikuttamiseksi. Se kohdistuu sitä paitsi prosessiin, ei ihmisten oikeuksien valvontaan. Aikaa valituksen tekoon päätöksestä on 14 vrk eikä palvelu ole alkanut tai edes alkamassa siinä ajassa. Lähde: Kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien palvelujen kilpailutus ei toimi, koska klassinen kilpailuttamisen malli ei välttämättä tunnista monimutkaisia sosiaalipalvelujen prosesseja. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten palvelut, esim. kehitysvammaisten asumispalvelut, on turvattava ja toteutettava perustuslain mukaisesti. Lähde:

5 2. Ihmisiä joilta voi kysyä: Sami Helle, Kari Aalto ja aloitekampanjan tukihenkilö Markus Vähälä p tai Kehitysvammaisia koskevissa asioissa parhaita asiantuntijoita ovat kehitysvammaiset henkilöt itse. Kokemuspuhujia tavoittaa mm. Me Itse ry:n kautta. Sami Helle on ollut mukana perustamassa kehitysvammaisten ihmisten järjestöä, jonka perusajatuksena on että kehitysvammaiset ihmiset ajavat itse omia ja yhteisiä asioitaan. Yhdistys toimii koko maassa ja siinä on lähes tuhat jäsentä. Tukihenkilö Merja Hakala Me Itse ry p Käsikynkkä-projekti alkoi siksi, että monet tahot tarvitsivat tietoa kehitysvammaisten ihmisten asioista suoraan heiltä itseltään. Myös kehitysvammaiset ihmiset halusivat kertoa omista asioistaan muille. Puhujat kertovat omista elämänkokemuksistaan ja muista heille tärkeistä aiheista. Projektityöntekijä Sirkka Nikulainen Me Itse ry Käsikynkkä-projekti p Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö p Koulutus ja vaikuttaminen -yksikön johtaja Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto p tai Puheenjohtaja Jyrki Pinomaa Kehitysvammaisten tukiliitto ry Toimitusjohtaja Asumispalvelusäätiö ASPA p Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen p

6 3. Taustatietoa aiheesta HS Veera Jussila : Kuka kuuntelee kehitysvammaista? Hankintalain ongelmat, Kehitysvammaisten palvelusäätiö: Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunta: Kansalainen hankintalain hetteikössä Kehitysvammaisten palvelujen kilpailutus polkee laatua, Kehitysvammaliitto: Toiminnanjohtaja Markku Virkamäen blogi, Kehitysvammaisten palvelusäätiö: Me Itse ry, Kehitysvammaisten tukiliitto ry: Tärkeimmät lait, Kehitysvammaisten tukiliitto ry: Vammaispalvelulaki, Kehitysvammahuollon tietopankki: Ihmisoikeuslait, Kehitysvammahuollon tietopankki: Artikkeli, Sosiaali- ja terveysministeriö: Uutisartikkeli, Suomenmaa ( ): Sirpa Pietikäinen, kirjoituksia: