VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

Transkriptio

1 VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2 Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön uudistusta työ jatkuu Voimaan Taustalla perus- ja ihmisoikeudet sekä sosiaalihuollon asiakaslaki

3 VPL:n uudistetut säännökset Palvelusuunnitelman laatiminen Merkitys kasvanut Uusi ajattelutapa asiakkaan yksilöllinen tarve huomioon Asioiden viivytyksetön käsittely Päätös ilman aiheetonta viivytystä Viimeistään 3 kk:n kuluessa hakemuksesta Vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittäminen Aloitettava 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta, kiireellisessä tapauksessa viipymättä. Henkilökohtainen apu (subjektiivinen oikeus)

4 Uudistuksen tavoitteet Lisätä palveluiden suunnitelmallisuutta ja niiden saannin joutuisuutta. Selkeyttää VPL:n mukaisten palvelujen ja tukitoimien kokonaisuutta sekä niiden suhdetta kehitysvammalain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Lisätä yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Konkretisoi suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia: yhdenvertaisuus, osallisuus, oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Toteuttaa perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaalipalveluihin. Vahvistaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta

5 Perusoikeudet Yhdenvertaisuus (PL 6 ) Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (PL 7 ) Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon = ihmisarvoisen elämän edellyttämä turva (PL 19 ) Perusoikeuksien turvaaminen (PL 22 )

6 Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo perusoikeuksista Meillä esiinnytään mieluusti perus- ja ihmisoikeuksien puolestapuhujina, tasavertaisen oikeusvaltion lipunkantajina jne. Näissä asioissa tarvitaan kuitenkin paljon enemmän vakavaa ja arkista puolesta tekemistä kuin helppoa ja hurskasta puolesta puhumista. Suomalaisia pidetään no nonsense tyyppeinä, mutta nykyisin herää toisinaan epäilys siitä, onko asioihin tarttumisen ja tosissaan tekemisen hyve sittenkään meillä oikeassa kurssissa. Etenkään perusoikeuksia ei saa samastaa eikä sekoittaa hyviin aikomuksiin. Perusoikeudet ovat yhteiskuntaa sitova velka kansalaisille, josta valtio on ottanut vastatakseen ylimmällä mahdollisella normitasolla. Sen velan hoitoon on toimet sovitettava

7 Valtioneuvoston oikeuskansleri (dnro 1052/1/06): PL 19.1 :n tulkinta kulttuurisidonnainen Vammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmän laajentaminen vastaa nykyistä järjestelyä paremmin niitä odotuksia, joita erityisesti vaikeavammaisten tasa-arvon toteutumisen perusteella voidaan esittää. Ihmisarvoisen elämän turva voidaan hyvin perustein tulkita tarkoittavan enemmän kuin pelkästään biologiselle olemassaololle välttämättömien edellytysten turvaamista

8 Hyvinvointivalion rajat-hanke: Tällä lailla sosiaaliturvaa, Stakes 2006 Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Ihmisarvoa ei saa loukata, vakaumusta ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otetta huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä äidinkieli ja kulttuuritausta

9 Sosiaalihuollon asiakaslaki 4 Asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Ihmisarvoa ei saa loukata, vakaumusta ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otetta huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä äidinkieli ja kulttuuritausta

10 Sosiaalihuollon asiakaslaki 8 Sosiaalihuoltoa toteutettaessa Otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide Kunnioitettava itsemääräämisoikeutta Annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen Asia käsiteltävä siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu

11 Vammaispalvelulaki ensisijaiseksi VPL ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin Kehitysvammalakia noudatetaan, mikäli VPL:n mukaiset palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia Valittava aina asiakkaalle edullisempi vaihtoehto (esim. maksuton palvelu) Erityishuollon palveluita järjestettävä kuten ennenkin

12 Vammaispalvelulain tarkoitus ja palvelujen järjestäminen Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (VPL 1 ) Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (VPL 3.1 )

13 Vammaispalvelulain tarkoitus ja palvelujen järjestäminen Tämän lain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. (uusi VPL 3.2 ) HE: On tärkeää, että palveluita ja tukitoimia järjestettäessä kunnioitetaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta sekä kiinnitetään erityistä huomiota hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvaan avuntarpeeseen ja hänen yksilölliseen elämäntilanteeseensa. Tämä tarkoittaa erityisesti sosiaalihuollon asiakaslain 8 :ssä olevien asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista koskevien säännösten huomioon ottamista. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet tulee järjestää niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. (VpA 1.2 )

14 Palvelusuunnittelun merkitys Antaa mahdollisuuden asiakkaalle osallistua ja vaikuttaa itseään koskevien palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakaslain 7.2 : Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan tai tietyissä tilanteissa hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Palvelusuunnitelmaan kirjataan ja kuvataan ne toiminnot, joita asiakas haluaa tehdä, mutta joita hän ei kykene ilman apua tai tukea tekemään

15 Palvelusuunnittelu on prosessi Jotta löydetään sopiva palvelukokonaisuus täytyy palveluja suunnitella yhteistyössä asiakkaan ja kunnan kanssa Palvelusuunnitteluprosessi = palvelutarpeen selvittäminen + palvelusuunnitelma (VPL 3 a ) Suunnittelun pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma, palvelusuunnitelmaa ei voi tehdä asiakasta tapaamatta HE: Vammaisen henkilön palveluntarve selvitetään hänen tilanteensa ja olosuhteidensa edellyttämässä laajuudessa. Pääsääntönä olisi kotikäynti tai vähintään asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen

16 Palvelusuunnittelu on prosessi 1) Yhteydenotto (oma tai joku muu) Suullinen (puhelu, henk.koht.käynti) Kirjallinen (tiedustelu, hakemus) 2) Palvelutarpeen selvittäminen Aloitettava viimeistään 7 pv:n kuluessa yhteydenotosta HE: tilanteen ja olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa, pääsääntönä kotikäynti tai vähintään henk.koht. Tapaaminen + muut selvitykset ja arviointimenetelmät tarvittaessa 3) Palvelusuunnitelma 4) (Hakemus) 5) Päätös 30 vrk:n kuluessa hakemuksesta

17 Mitä palvelusuunnitelmaan kirjataan HE: Tarkoitus on, että palvelusuunnitelmasta käyvät riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä

18 Palvelusuunnitelman merkitys päätöksenteossa HE: Lähtökohtana olisi pidettävä, ettei palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja tulisi ilman perusteltua syytä sivuuttaa päätöksenteossa

19 Kenelle henkilökohtaista apua? (VPL 8.2 ) Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Vain, kun kyseessä hyvin vaikea- ja monivammainen henkilö ja kun tarvitaan pääasiassa sairaanhoidon osaamista tai muuta erittäin vaativaa ja monialaista erityisosaamista jatkuvasti ja pitkäaikaisesti. Kun henkilö jo on palvelu- ja hoidontarpeen vuoksi perustellusti laitoshoidossa

20 Mitä henkilökohtainen apu on? (VPL 8 c ) Vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen kotona ja kodin ulkopuolella 1. päivittäisissä toimissa; 2. työssä ja opiskelussa; 3. harrastuksissa; 4. yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5. sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. = Apu toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei selviä niistä vamman tai sairauden vuoksi. Tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan

21 Myöntämisedellytykset (8 c 3 mom) Oltava voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa Jos avuntarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee avuntarpeeseen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Lähtökohtana, että avun tarvitsija itse voi vaikuttaa siihen, missä asioissa ja miten avustetaan lähtien hänen omista valinnoista eikä ulkopuolisen tahon määrittämänä. Lain kirjoittaja Jaana Huhta: Oltava itse vähintään vahvasti osallisena. Lakia ei tule tulkita liian tiukasti. Oltava join keino ilmaista oma avuntarve ja tahto. Apuna voidaan käyttää esim. tulkitsemista ja kommunikaation apuvälineitä ja menetelmiä. Omaisen ja läheisen apua voidaan myös käyttää tahdon selvittämisessä. Henkilön tuleva potentiaali oman elämänsä hallintaa tulisi huomioida! Voi vaatia opettelua. Sen vuoksi lakia ei tule tulkita liiantiukasti

22 Myöntämisedellytykset Oltava vaikeavammainen eli tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua, avuntarve ei johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista

23 Henkilökohtainen apu ja vaikeavammaisuus Toimintakyky ratkaisee ei diagnoosi Pitkäaikainen vamma tai sairaus Myös vaihtelevat avuntarpeet huomioon (etenevät sairaudet, vaihteleva toimintakyky, sääolosuhteet, toimintaympäristöt) Välttämätön ja toistuva avuntarve myös määrällisesti vähäisempi välttämätön avuntarve riittää, jos tarve toistuva (esim. kehitysvammainen henkilö, jolla hahmotushäiriö, osaa liikkua tutussa, mutta ei vieraassa ympäristössä)

24 Henkilökohtaisen avun määrä (8 4-5 mom) Päivittäisiin toimiin (sisältää myös kodin ulkopuoliset toiminnot esim. asioinnin) sekä opiskeluun ja työhön tunteja myönnettävä välttämättömän tarpeen mukaan Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon myönnettävä vähintään 10 h/kk alkaen ja 30h/kk alkaen

25 Avun määrä Avun määrä määritellään yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa. Tehtävä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Lähtökohta: Palvelusuunnitelmaan kirjattuja asioita ei saa ilman perusteltua syytä sivuuttaa päätöksenteossa. <- asiakkaan etu

26 Avun määrä Määrää arvioitaessa lähtökohtana Suomen perustuslaki PL 19.1 : oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon Palvelulla turvattava ihmisarvoisen elämän edellytykset (kulttuurisidonnainen, muuttunut yhteiskunnan kehityksen myötä) PL 19.3 : Järjestettävä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. (luotava edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä) Lisäksi huomioitava sosiaalihuollon asiakaslaki Asiakkaan toiveet, mielipide, yksilölliset tarpeet, etu. Ratkaisut tehtävä vammaispalvelulain tavoitteita kunnioittaen ja ottaen huomioon yksilöllinen avun tarve (VPL 3.2 )

27 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat (8 d ) 1. Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. (nykyinen järjestelmä) 2. Kunta antaa palvelusetelin avustajapalveluiden hankkimista varten (arvon oltava kohtuullinen) 3. Kunta järjestää palvelun itse tai yhteistyössä toisen kunnan/kuntien kanssa tai ostopalveluna

28 Henkilökohtaisen avun järjestäminen (8 d ) Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä otettava huomioon henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan

29 Omainen avustajana (8 d 4 mom) Omainen tai läheinen ei voi toimia avustajana, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Esimerkkejä erityisen painavasta syystä: Äkillinen avun tarve, ulkopuolisen avustajan löytyminen vaikeaa, vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt Vakiintuneita työsuhteita voidaan jatkaa, jos vaikeavammaisen henkilön edun mukaista. Tavoitteena itsenäistyminen ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Halutaan tehdä ero omaishoidon ja avustamisen välille. Lisäapu omaishoidon piirissä oleville