Liite Tark 1 KANGASALA Arviointikertomus 2011 Val 11.6.2012
1 Arviointikertomus toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2011 Sisällysluettelo Sivu Tarkastuslautakunnan tehtävät 2 Kokonaistalouden tarkastelu 3 Konsernitarkastelu 4 Strateginen johto 4 Liiketoimintayksikkö OKSA 5 Sosiaali- ja terveyskeskus 5 Sivistyskeskus 5 Tekninen keskus 6 Kuntaliitos 6 Yleisiä huomioita 6 Kehittämisehdotuksia 7 Lopuksi 7 Allekirjoitukset 8
2 Tarkastuslautakunnan tehtävät Kunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta on säädetty kuntalain 9. luvussa. Kunnan tarkastusjärjestelmä on ulkoisen ja sisäisen valvonnan muodostama kokonaisuus. Ulkoista valvontaa suorittavat valtuuston asettama ja luottamushenkilöistä koostuva tarkastuslautakunta sekä valtuuston valitsema KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Esko Säilä, tarkastusvastuullisena tilintarkastajana KHT Mari Hopeaharju, sekä avustavina tarkastajina Päivi Rintala, Elina Pesonen, Helena Järvenpää, Merja Vihtiälä, Milja-Riikka Pietikäinen ja Anne Kettunen. Sisäinen valvonta on osa kuntaorganisaation johtamista ja sen järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuotta 2011 koskevan arvioinnin aikana pj. Isto Kaarne vj. Erkki Renvall vpj. Johanna Häme-Sahinoja vj. Anneli Jaatinen j. Harri Kekki vj. Jyrki Jaakkola j. Raili Nurminen vj. Tiina Kuivanen j. Seppo Samppala vj. Timo Keskinen j. Harri Syrjäläinen vj. Lauri Niemelä j. Erika Tuhola (16.4.2012 asti) vj. Helinä Jaakkola j. Tessa Manni (16.4.2012 eteenpäin) j. Arja Marttala vj. Helena Tapaila-Salo Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut tutkimussihteeri Tarja Ruukala. Tarkastuslautakunnan jäsenten työnjako Toimintansa tehostamiseksi lautakunta on jakautunut vuotta 2011 koskevan arvioinnin aikana arviointiryhmiin, joita on kolme ja ne ovat vastuualueineen ja jäsenineen seuraavat: ryhmä vastuualue jäsenet 1 kunnan johto ja Isto Kaarne ja liiketoimintayksikkö Harri Syrjäläinen 2 hyvinvointipalvelut Raili Nurminen, Erika Tuhola (16.4.2012 asti) Tessa Manni (16.4.2012 eteenpäin) Seppo Samppala 3 tekniset ja Johanna Häme-Sahinoja, ympäristöpalvelut Harri Kekki ja Arja Marttala
3 Pääosan haastatteluista lautakunta on kuitenkin tehnyt kokonaisuutena, kokouksiensa yhteydessä. Lautakunnan kokoukset ja toiminta on kokoontunut vuoden 2011 aikana yhteensä 13 kertaa. osallistui 13.9.2011 Tampereen seudun tarkastuslautakuntien yhteiseen koulutukseen Tampereella. Vuotta 2011 koskevan arvioinnin osalta lautakunnan kokouksissa ja haastatteluissa on kuultu kunnan virkamiehiä (10 kpl) ja luottamushenkilöjohtoa (2 kpl) sekä kunnan työntekijöitä ja pääluottamusmiehiä (7 kpl). Sähköpostin avulla on tehty arvioinnin pohjaksi 8 kpl kyselyitä. Tilintarkastajat Esko Säilä ja/tai Mari Hopeaharju ovat osallistuneet vuoden 2011 arvioinnin yhteydessä viiteen tarkastuslautakunnan kokoukseen. Lautakunta on tehnyt yhteistyötä Tampereen ja sen kehyskuntien kanssa, tavoitteena lähinnä seudullisten hankkeitten arviointi. Yhteishankkeena toteutettiin toisen asteen koulutuksen arviointi, joka annetaan valtuustolle arviointikertomuksen oheismateriaalina. Puheenjohtaja on osallistunut kuuteen asiaa koskevaan kokoukseen Tampereella. Tarkastuslautakunnalla ei ole ollut Kuntalain 75 :n mukaisia erityistehtäviä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen rakenne (jäljempänä lautakunta) ei tässä valtuustolle jätettävässä arviointikertomuksessa toista asioita, jotka selviävät tilinpäätöskirjasta. Lautakunta ottaa esille vain ne asiat, joiden se ei katso toteutuneen talousarviossa tai strategioissa tavoitteena olleilla tavoilla, sekä asiat joihin lautakunta katsoo tärkeäksi kiinnittää valtuuston huomiota. Tarkastustoiminnan kustannukset Tarkastustoiminnasta aiheutuneet kustannukset vuoden 2011 aikana olivat 54 121 euroa, mukaan lukien tilintarkastus. Toteutuma oli 83,2 %. Kokonaistalouden tarkastelu Kunnan hurja velkaantumisvauhti on pysähtynyt. Velkamäärä vuonna 2011 oli 1 676 /asukas ja edellisvuonna 1682 / asukas. Viisi vuotta sitten (vuonna 2006) velkamäärä oli 760 / asukas.
4 Konsernitarkastelu Omistajastrategian laatiminen on edistynyt, se valmistui vuoden 2012 alussa. Kunta ei omistajastrategian valmistelussa ole lainkaan kuullut konserniyhtiöitä. Lautakunnan mielestä tämä olisi ollut tarpeellista. Konserniohjeen valmistumista voidaan odottaa vasta myöhemmin. Lautakunta toivoo, että ohje saadaan valmiiksi mahdollisimman pian, ja että sen valmistelussa pyydetään vähintään lausunnot konserniyhtiöiltä. Lautakunnan mielestä kanssakäymistä yhtiöiden kanssa pitäisi muutenkin tehostaa. Kaikilla yhtiöillä ei ole selvää kuvaa siitä, mitä omistaja heiltä odottaa. Tarkastuslautakunnalla oli 3.5.2012 käytettävissään vuoden 2011 konsernitilinpäätös. Strateginen johto Strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat ovat visioita, joiden rahoittamiseen ei itse strategioissa ole kiinnitetty huomiota. Rahoituspäätökset tehdään aina sitä mukaa kun asiat tulevat eteen, tapauskohtaisesti, jolloin strategiat eivät aina toteudukaan suunnitellun mukaisina. Lautakunta tähdentää kuitenkin, että strategioita ei ole tarkoitettu arkistoihin pölyttymään, vaan jatkuvaan käyttöön ja toiminnan ohjenuoraksi. Kangasalla strategioita kyllä pääsääntöisesti seurataan, tosin ei kovin tarkasti. "Sopivat" kohdat otetaan käyttöön, vähemmän sopivat unohdetaan. Seudulliset yhteistyökohteet ovat nopeasti lisääntyneet, ja vievät kunnan henkilöstöltä paljon työaikaa. Esimerkiksi kunnanjohtajan työajasta lähes puolet menee siihen. Seutuhankkeiden merkitystä ja hyötyä tulee arvioida lähinnä seutukehityksen näkökulmasta. Pääsääntöisesti seutuhankkeet ovat ilmeisesti toteutuneet suunnitellulla tavalla, joskaan kaikki seutuyhteistyö ei ole niin hyvää kuin tarkoitus on ollut. Lautakunnan mielestä seudullisia hankkeita ei saisi olla liian monta päällekkäin. Vanhoja hankkeita pitää saada päätökseen, ennen kuin aloitetaan uusia. Yhteistyöhankkeiden valmistelussa tulisikin huomioida paremmin kunnan tarpeet ja sen hetkiset mahdollisuudet hanketoteutukseen siten, että tarvittaessa kunta voi jäädä myös jonkin hankkeen ulkopuolelle. Hankkeiden taloudelliset vaikutukset tulisi selvittää tarkemmin jotta valtuusto tietäisi kustannusten noususta tai laskusta. Kunnanhallituksen olisi hyvä tiedottaa valtuustolle kaksi kertaa vuodessa menossa olevat seudulliset hankkeet ja missä vaiheessa hankkeet etenevät. Lisäksi samassa tilaisuudessa seutuhallituksen jäsenet voisivat tiedottaa mahdollisista tulevista hankkeista. Johtoryhmän tulee huolehtia siitä, että kehityskeskustelut pidetään sovitun aikataulun mukaisena. Arviointivuoden aikana tämä ei ole kaikissa hallintokunnissa onnistunut. Osassa kehityskeskustelut ovat toteutuneet vain noin 65 prosenttisesti.
5 Liiketoimintayksikkö OKSA ATK-seutuyhteistyössä on vallinnut hyvä yhteisymmärrys. Fujitsu Finland Oy ei ole pystynyt tuottamaan tietojärjestelmäpalvelua halutulla tasolla, vasteajat "paukkuvat" jatkuvasti yli, ja asiat jäävät roikkumaan. Reklamaatiota on jätetty, mutta se ei ole asioita korjannut. Osa liiketoimintayksikön tavoitteista ei ole toteutunut tavoitetason 2011 mukaisesti. Osasyynä lienee tavoitetason asettaminen liian haastavaksi. Tavoitetasot pitäisi asettaa niin, että ne ovat talousarviovuoden aikana mahdollista saavuttaa. Sosiaali- ja terveyskeskus Jonotusajat lääkärille ovat liian pitkät. Työterveyshuollon ajanvarauspuhelin varsinkin alkuviikosta ruuhkainen ja ajanvarausvastaanotolle lääkärille pääsee 2-4 viikon kuluessa. Laboratoriopalvelut ovat toimineet keskusterveysasemalla hyvin, mutta sivutoimipaikoissa haluamaansa aikaa joutuu pääsääntöisesti odottamaan pitkään. Hammashuolto ei edelleenkään toiminut toivotulla tavalla, vaikka jonoa onkin saatu ylimääräisellä rahalla purettua. Vuoden vaiheessa yli 6 kk jonottaneita oli 500 henkilöä, (vuosi sitten 717 henkilöä). Sosiaali- ja terveysministeriön suositus ehkäisevän toimeentulotuen osuudeksi varsinaiseen toimeentulotukeen käytettävästä määrärahasta on 3,3 %. Kangasalla tämä oli 4,7 % (vuonna 2010 se oli 1,93 %). Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen oli 39, kuten edellisenäkin vuonna. Kunnan asukasmäärään nähden yhteydenottoja on tullut vähemmän kuin sosiaaliasiamiehen toimialueelta keskimäärin. Lautakunta on huolestunut lasten sijoitusten ja huostaanottojen määrän lisääntymisestä. Koska vanhemmuus näyttää niin monelta olevan kadoksissa, olisi kunnan pakko tarjota nykyistä enemmän ennaltaehkäisevää perhetyötä. Kotipalvelu lapsiperheille on riittämätöntä. Sairauspoissaoloprosentti on edelleen varsin korkea 6,8. Lautakunta epäilee työilmapiirillä olevan osuutta asiaan. Sivistyskeskus Koulukuraattoritoiminnassa on ollut puutteita, mm. äitiyslomasijaisia ei ole saatu. Aluerehtorikokeilusta on myönteisiä kokemuksia. Aluerehtoritoiminta tehostaa alueellista toimintaa, mm. oppilaiden sijoittamista eri kouluihin omalla alueella. Kymppiluokkaa pidetään yleisesti erittäin onnistuneena asiana. Tällä koulutuksella on merkittävä vaikutus nuorten jatko-opintoihin, ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
6 Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kasvatus- ja opetuslautakunnalla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen, eikä sen pysymiseen Kangasalla. Tekninen keskus Tuntipalkkaisten puolella käytetään jatkuvasti määräaikaisia työsuhteita. Ilman niitä ei tulla toimeen, mutta vakinaisia työntekijöitä ei kuitenkaan palkata. Tiimityöskentely ei suju enää ollenkaan niin kuin se olisi tarkoitettu, ja työnjohtosuhteet ovat sekavat. Kiinteistönhoidossa kohteen hyvin tunteva huoltotyöntekijä on tärkeä, hän pystyy toimillaan mm. huolehtimaan energiatehokkuudesta. Energiatehokkuustyössä on tarpeen kehittää omaan käyttöön sopivia arvioinnin mittareita. Lamminrahkan aluetta ei ole saatu hankittua kunnan omistukseen. Kuntaliitos Kuhmalahti-kuntaliitos on toteutunut hyvässä yhteishengessä. Yleisiä huomioita Talousarvion laadinnassa hallintokunnat esittävät liian usein ensin aina kaikki tarpeensa, ilman priorisointia. Karsinta tapahtuu vasta eri kehotuksella, tai kunnanjohtajan punakynällä. Lautakunnan mielestä hallintokuntien pitäisi aina tehdä jo ensimmäinenkin talousarvioesityksensä annetun raamin mukaisena. Vuoden 2012 talousarvion laadinta tosin onnistui tässä suhteessa edellisiä vuosia paremmin. Yleisenä sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntauksena on laitoshoidon vähentäminen ja avohuollon lisäys. Avohoidon resurssit eivät kuitenkaan näytä nousevan samassa suhteessa kuin sitä tarvitsevien määrä. Jos avohoidon asiakkaiden määrää lisätään, pitää taata avohoidon palvelun laatu, toimivuus ja saatavuus. Pitää myös muistaa, että valvonta kuuluu kunnalle, ja vaatii omat resurssinsa. Kunnan henkilöstö on päässyt varsin hyvin ammattiosaamista parantavaan ja säilyttävään koulutukseen. Osa-aikaeläkkeelle on päästetty myös esimiesasemassa olevia henkilöitä. Tämä on aiheuttanut jonkin verran sekavuutta töiden johtamisessa ja asioiden hoitamisessa. Kalliita konsulttipalveluita käytetään oman henkilökunnan mielestä paljon. Kunnan omaa asiantuntemusta tulisi vahvistaa ja hyödyntää enemmän. Kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä tehty kirjallinen arviointi osoittaa, että riskienhallinnassa on puutteita. Myös sisäistä tarkastusta tarvitaan enemmän esimerkiksi riskien kartoituksessa. Lautakunta on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota jo edellisissä arviointikertomuksissaan. Suunnitelmaa sisäisestä tarkastuksesta ei ole.
7 Kuntalaiset ja henkilöstö kokevat tiedottamisen edelleen puutteelliseksi. Asiaan olisi syytä paneutua. Usein esimerkiksi henkilöstö saa lukea itseään koskevia asioita ensin paikallislehdistä. Lautakunta kiinnitti huomiota sairauspoissaolojen nousujohteiseen muutokseen. Kehittämisehdotuksia Henkilöstöä ja kuntalaisia tulisi kannustaa tekemään uusia ideoita ja aloitteita, jotka johtaisivat uusiin taloudellisiin ja tehokkaisiin toimintatapoihin. Harkinnanvaraisissa TES-asioissa ei toimialojen johtavilla viranhaltijoilla ole tarvittavia neuvotteluvaltuuksia, asiat ovat liikaa ylimmän johdon peukalon alla. Hallintokeskusten johtajilla pitäisi olla enemmän päätösvaltaa hoitaa asioita itsenäisesti. Myös delegoinnin lisäämistä olisi syytä harkita. Lautakunta on tullut siihen käsitykseen, että kunnalla olisi parantamisen varaa työsuojeluasioissa. Havaittujen riskien poistaminen vie joskus liian kauan aikaa. Läheltä-piti raportointia ja riskihavainnointia tulee kehittää. Esimiessuhteiden pitäisi olla selvempiä. Mittareita työsuojeluun olisi hyvä kehittää, samoin palautteenantokulttuuria. Ergonomia-asioissa olisi parantamisen varaa. Työuupumusta on jonkin verran olemassa, samoin jopa työpaikkakiusaamista. Ei voi väittää, että työsuojeluasiat Kangasalla retuperällä olisivat, mutta varsinkin verrattuna nykyisiin teollisuusyrityksiin parantamisen varaa todella on. Sitoutumisen työsuojelun kehittämiseen pitää lähteä kunnan johtoportaasta, vain silloin se voi onnistua. Lautakunta ei ole vakuuttunut siitä, että eläkkeelle jäävien tai muuten poistuvien henkilöiden osaaminen saadaan tarpeeksi tehokkaasti siirrettyä työtä jatkaville. Asiaan on syytä kiinnittää parempaa huomiota. Koska keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö on todettu heikoksi, lautakunta uudistaa toiveensa, että kuntaan pitäisi perustaa konsernipankki palvelemaan koko kuntakonsernia. Laskujen tarkastusjärjestelmä ei toimi esimerkiksi sairauslomien aikana kunnolla. Laskuntarkastuksen sijaisjärjestelmää on syytä kehittää. Energiatehokkuuden huomioimista peruskorjauksissa on syytä vielä entisestään lisätä. Kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien välistä keskustelua jo asioiden valmisteluvaiheessa olisi syytä lisätä. Lopuksi jättää Kangasalan valtuustolle arviointikertomuksen. Lautakunta arvioi, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa ovat hyväksyttävässä määrin toteutuneet.