Saariston osayleiskaava Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 12.1.2016 Marja Axelsson 21.1.2016 1
21.1.2016 2
Saariston osayleiskaavan osat; läntinen, eteläinen ja itäinen Kaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi siten, että sitä - lukuun ottamatta Westendin edustan saaria Varsasaari ja Tvihjälp - voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen 21.1.2016 perusteena. 3
Mitä halutaan? Rantaelämää ja virkistystä espoolaisille - Retkeilyalueet, polkuverkostot ym. - Telttailualueet - Vuokrattavat mökit - Yleiseen käyttöön tulevia saunoja - Veneväylät, laivaväylät, satamat - Saaristoveneen pysähtymispaikat Matkailu- ym. palveluita - Ravintolat, kahvilat - Saunamaailma - Vuokrattavat majoitustilat ja mökit - Vierasvenesatamat - Saaristomuseo - Kytö: luontoretkikohde, osa rannikkopuolustushistoriaa - Merikylpylä Loma-asutuksen järjestäminen - Lomarakennusten rakentaminen mahdolliseksi - Maisemaan 21.1.2016 soveltuva rakentaminen 4 - Arvokkaat luontoalueet säilytetään
Kaupunginhallituksen asettamat tavoitteet 21.1.2016 5
Viranomaisneuvottelu 4.2.2010 Uudenmaan liitto - Tärkeät lintualueet - Selvitystarve OASiin - Kulttuuriympäristöinventointi OASiin Liikennevirasto - Vesiväylien päivitys Kaupunginmuseo/Museovirasto - VAT-alueiden rajaukset muuttuneet - Vedenalaiset muinaisjäännökset - Kulttuuriympäristöinventointi OASiin HSY vesi - OASia täydennettävä vesihuollon osalta Espoon ympäristökeskus - Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet huomioitava suunnittelussa Tekninen keskus - Kommentoi kaava-aineistoa Uudenmaan ELY - OAS:in tarkennukset; tulvavaara, veden saanti, jätevesihaittojen ehkäisy, luonnon monimuotoisuus, luontoarvoltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen, laajat virkistysalueet, viheralueiden jatkuvuus, maanpuolustus - Vaikutusten arviointi kirjattava tarkemmin, mihin vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana, vaikutukset merialueen tilaan ja 6 luonnonsuojelualueisiin - selvityksiä lisää, osalliset tarkemmin, emätilatarkastelun poikkileikkausajankohta 1959, tuulivoimaan kanta
Olemassa olevat selvitykset o Yhteydet ja veneväylät Espoon saaristossa, Yleiskaavayksikkö 2012 o Merellisen rakentamisen mahdollisuuksia, Yleiskaavayksikkö 2011 o Rakkaudella saaristoon, asukaskyselyn yhteenveto, Yleiskaavayksikkö 2011 o Saariston osayleiskaavan maisemaselvitys, Yleiskaavayksikkö 2011 o Saariston osayleiskaava, luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy 2011 o Emätilatarkastelu saariston osayleiskaavatyötä varten, Yleiskaavayksikkö 2009 o Tulvaongelma Espoossa, Espoon tulvatyöryhmä 2005 o Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy 2005. Saaristo ei ole mukana. o Venesatamien yleissuunnitelma osa 2, Saaristo-Espoon venesatamat 2004 o Espoon merialueen rauhoittamattomat linnustokohteet, Matti Luostarinen 2003 o Espoon Kytön saaren luontoselvitys, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2001 o Saaristo-Espoo, Nimistöä, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta, toim. Sirkka Paikkala, Espoon kaupunki 1996. o Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö, Espoon kaupunginmuseo, 1984 o Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma o Suvisaaristo rehevöityneen sisäsaariston ekologinen tila 21.1.2016 7
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 25.11.2015, että 1. osayleiskaavan kaavamerkintöjä korjataan virkamiestyönä ennen kaavan asettamista nähtäville siten, että saariston itäosassa käytetty kaavamerkintä A/P muutetaan muotoon RA/PY ja tähän tehdään asianmukainen kaavamerkinnän selostus. Päätöksenä, joka saatetaan osana nähtäville asettamista kaikkien arvioitavaksi, kirjataan lautakunnan koko päätös. Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että nyt on tehty erittäin laaja ja perusteellinen valmistelutyö, jonka tavoitteista osaa on kuvattu pelkistetyillä teksteillä ja kartoilla (dokumentti: osa-alueiden virkistysvisio 24.1.2015). Valmistelun tulokset on syytä saattaa avoimesti kaikkien asianosaisten sekä yleisesti kansalaisten arvioitavaksi. Saatavan palautteen perusteella niin virkamiesvalmistelu kuin lautakuntakin tulee tekemään nyt nähtävillä olevaan aineistoon muutoksia. 2. hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville 25.11.2015 päivätyn Saariston osayleiskaavan luonnoksen, piirustusnumero 6928, 3. pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot, 4. järjestää osayleiskaavaluonnoksesta kaksi asukastilaisuutta (länsi- ja eteläosat yhdessä, itäosa erikseen) ja valitsee niiden puheenjohtajiksi Harriet Klar- Nykvistin (länsi- ja eteläosa) ja Kimmo Oilan (itäosa). 5. Kaupunkisuunnittelulautakunta ilmaisee seuraavat näkemyksensä, jonka mukaisesti osayleiskaavan valmistelijoiden tulee jo nähtävillä olon aikana jatkaa asian valmistelua siten, että seuraavien linjausten mukaiset ehdotukset ovat lautakunnan päätettävissä asian seuraavassa lautakuntavaiheessa: a) Espoon ranta- ja saaristoalueiden tarjoamia mahdollisuuksia monipuoliseen vapaa-ajantoimintaan tulee kehittää ja lisätä. Tutkitaan mitä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja on lisätä ranta-alueiden ja rantaa lähellä olevien saarten matkailu-, palvelu-, ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja miten nämä vaihtoehdot voidaan määritellä saariston osayleiskaavaan. b) Espoon saariston itäosan saarten ensisijainen käyttötarkoitus on ympärivuotisen asumisen sijasta matkailu ja virkistyskäyttö sekä loma-asuminen siten, että saariin on mahdollistettava nykytilannetta täydentävää ja olemassa olevia rakennuksia uudistavaa loma-asutusta sekä lisättävä myös yleistä kaikille avointa virkistyskäyttöä ja merellisiä palveluita. Ottaen huomioon mahdollisten siltaratkaisujen suuret kustannukset lautakunta kirjaa jatkovalmistelua ohjaavaksi linjaukseksi, että kevyt siltaratkaisu on syytä säilyttää mahdollisuutena vain Tvijälpiin sellaisena kuin se on nykyisin voimassa olevassa Etelä- Espoon yleiskaavassa. c) Kytön satama-alueen kokoa on syytä laajentaa hieman ja mahdollistaa em. sataman olemassa olevien rakennusten säilyminen, kunnostus tai korvaaminen uusilla rakennuksilla. d) Pentalan saaren eteläkärkeen mahdollistetaan LS-alueelle kulkuyhteys saaren keskiosista. Pentalan pohjoisosan museoalueeseen ja pursiseuraan rajautuvaa LS-aluetta rajataan koilliskärjestä siten, ettei se risteä veneväylän kanssa. 6. Lisäksi nähtävillä olon aikana selvitetään: a) onko tarkoituksenmukaista määritellä joitakin vesialueita, joilla moottoriveneliikenne on kielletty sekä b) mitkä ovat kevyen liikenteen reitin toteuttamismahdollisuudet Pentalaan.
21.1.2016 9
21.1.2016 10
Kalastajatorpat 1750-1870-luku Poikkeusluvilla 1970-luvun jälkeen rakennetut mökit Huvilakulttuurin aika 1870-1940-luku Mökkiasutuksen aika 1940-1960-liku 21.1.2016 11
ESPOON SAARISTON MAISEMAN SYNTY JA KULTTUURIHISTORIALLISET AIKAKAUDET Tuomo Näränen, 2015 21.1.2016 12
21.1.2016 13
21.1.2016 14
21.1.2016 15
21.1.2016 16
21.1.2016 17
Arvokkaat luontokohteet, länsisaaristo 21.1.2016 18
Arvokkaat luontokohteet, itäsaaristo 21.1.2016 19
Arvokkaat luontokohteet, eteläsaaristo 21.1.2016 20
Rakennusoikeuden perusteena käytetyn rantaviivan määrittäminen - Rantarakentamisen määrää eri emätilojen välillä arvioidaan niiden rantaviivojen suhteessa. Tässä emätilalla tarkoitetaan kiinteistörakennetta ennen 1.7.1959. - Muunnettu rantaviiva: Luonnollisen rantaviivan pituutta suhteessa rakennusoikeuteen vähennetään seuraavien tekijöiden perusteella: * niemien, lahtien, salmien tai jokien kapeus * saarten pienuus * merkittävimmät rakentamiseen täysin soveltumattomat rannat - Hyväksytty oikeuskäytännössä. - Rakentamisen määrää kilometrille kutsutaan mitoitukseksi. - Mitoitussuositus on enintään 6 rakennusta luonnonarvoiltaan herkillä alueilla vähemmän. 21.1.2016 21
21.1.2016 22
Loma-asuntoalueiden rakennusoikeudet Rakennuspaikka Kokonaisrakennusoikeus Päärakennus Vierasmaja, talousrakennus Sauna RA-1 yli 5000 m2 250 k-m2 160 k-m2 40 k-m2 25 k-m2 alle 5000 m2 150 k-m2 90 k-m2 25 k-m2 25 k-m2 RA-2 Kytö RA-3 Vehkasaari RA-4 yli 5000 k-m2 135 k-m2 90 k-m2 20 k-m2 talousrakennus n. 800 m2 - e = 0,05 kaikilla rakennuspaikoilla 25 k-m2 yli 4000 m2 +3 mpy. 250 k-m2 160 k-m2 40 k-m2 25 k-m2 yli 2000 m2 +3 mpy 150 k-m2 90 k-m2 25 k-m2 25 k-m2 yli 1000 m2 +3 mpy 65 k-m2 25 k-m2 alle 1000 m2 +3 mpy 40 k-m2 25 k-m2 kokonaan alle +3 mpy 25 k-m2 Uuden rakennuspaikan muodostamisen edellytyksenä on, että loma-asuntoalueeksi osoitetun alueen vähimmäispinta-ala on 5000 m2 ja omarantaisen rakennuspaikan 21.1.2016 rantaviivan pituus n. 40 metriä. 23
RM loma- ja majoitusrakennusten alueet loma-asunto max 80 k-m2 Korkeasaaressa 40 k-m2 yhteinen sauna max 25 k-m2 21.1.2016 24
21.1.2016 25
21.1.2016 26
21.1.2016 27
21.1.2016 28
21.1.2016 29
21.1.2016 30
Svartholmen Lilla Pentala Pentala 21.1.2016 31
21.1.2016 32
21.1.2016 33
21.1.2016 34
21.1.2016 35
Miessaari 21.1.2016 36
21.1.2016 37
Pukkisaari 21.1.2016 38
Pyöräsaari 21.1.2016 39
21.1.2016 40
Stora Ådholmen 21.1.2016 41
Niittysaaret 21.1.2016 42
VEHKASAARI 21.1.2016 43
Varsasaari 21.1.2016 44
Tvijälp 21.1.2016 45
Småholm 21.1.2016 46
TAVOITTEET JA OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO 2016 syksy 2017 Luonnos nähtävillä 25.1.2016 saakka, mielipiteet toimitettava siihen mennessä Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 21.1.2016 47
KIITOS 21.1.2016 48
Espoon eteläosien yleiskaava 1:30 000 21.1.2016 Kaava on oikeusvaikutteinen lukuun ottamatta viivoitettua aluetta 49
Vesiliikennerajoitukset 21.1.2016 50
21.1.2016 51