TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI
LÄHTÖKOHDAT Koskinen: Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla. Sosiaalisen aseman vaikutus terveyteen välittyykin sekä elinolojen ja elintapojen että palveluiden käytön ja sisällön kautta. Miksi terveydelle haitalliset elintavat ovat yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä? Miten sosioekonominen asema välittyy terveyttä edistäviksi tai haittaaviksi elintavoiksi? Miten edistää terveellisiä elintapoja alemmissa ryhmissä?
TUPAKKA JA ALKOHOLI TERVEYSEROJEN SELITTÄJINÄ Suomessa alkoholiin ja tupakkaan liittyvät kuolinsyyt selittävät miehillä 60 % ja naisilla 39 % ylimmän ja alimman tuloryhmän välisestä kuolleisuuserosta (Martikainen ym. 2014). Vuodesta 1988 vuoteen 2007 erityisesti alkoholikuolinsyiden merkitys on kasvanut. Elinajanodotteen erojen kasvusta suurin osa selittyy em. kuolinsyillä.
ELINTAPAEROT HELSINKILÄISNUORILLA Lähde: Helsingin tila ja kehitys 2013
ELINTAVAT JA SOSIAALINEN ASEMA Haitallisen alkoholinkäytön ja tupakoinnin yleisyys alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä: Lukuisia välittäviä tekijöitä, sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa mm. merkitykset, sosiaaliset funktiot, haitallisia tapoja tukevat elinolosuhteet. Elinolosuhteiden merkitys elintapamuutoksissa, motivaatiossa, itsekontrollissa? Ryan & Deci (2000: 68): Human beings can be proactive and engaged or, alternatively, passive and alienated, largely as a function of the social conditions in which they develop and function. Elinolosuhteiden tuettava kolmea perustavanlaatuista psykologista tarvetta: LIITTYMINEN, KOMPETENSSI, AUTONOMIA Keskeisiä myös päihteidenkäytön kulttuuristen ja sosiaalisten merkitysten ymmärtämisessä!
LIITTYMINEN Juominen helppo ja tehokas yhdessäolon ja yhteisöllisten tunteiden hallinnan tekniikka. Sosiaalisuus keskeinen tekijä tupakoinnin alkamisessa, mutta myös jatkumisessa. Elintavat sosiaaliseen maailmaan kuulumisen tapoina: vaihtelevat eri väestöryhmissä.
KOMPETENSSI Tunne omasta kyvykkyydestä, tarpeellisuudesta, toimintakyvystä. Myös päihteet voivat tyydyttää kompetenssitarpeita, toisaalta itselääkintä. Suomalaiset ja italialaiset nuoret alkoholinkäyttäjinä: Suomalaisnuorille juomisessa kyse osaamisesta ( hyvä viinapää ). Italialaisnuorilla varovainen suhde juomiseen (alkoholin addiktiopotentiaali ja kontrollin menetyksen pelko). (Rolando & Katainen 2014, Katainen & Rolando 2015) Alkoholiin liittyvä kompetenssiharha yleisempi suomalainen ilmiö?
AUTONOMIA Kokemus oman elämän hallinnasta ja vaikutusmahdollisuuksista: heikompi alemmissa sosiaaliryhmissä ja vaikeissa elämäntilanteissa. Päihteet ja autonomia: symbolinen ja käytännöllinen ulottuvuus. Käytännöllinen: tupakointi suorittavassa työssä oman ajan ja tilan hallinnan väline, alkoholinkäyttö irtiottona. Symbolinen: tupakoinnin perinteisessä merkitysmaailmassa keskeistä itsenäisyys ja riippumattomuus. Humalajuominen: karnevaali ja vapaus vs. arjen säännöt ja rutiinit. Mitä heikompi autonomian aste, sitä suurempi päihteiden merkitys. Päihdehaittojen ehkäisemisen ongelma: kokonaiskulutuksen sääntely kustannustehokkainta, mutta loukkaa kansalaisen autonomian tunnetta.
JOHTOPÄÄTÖKSET Terveyden alan tutkijat yhtä mieltä siitä, että sosiaalisella ympäristöllä on keskeinen merkitys yksilön terveyden ja elintapojen taustalla. Ympäristön on tuettava terveellisiä elintapoja eikä kaikkea voi jättää yksilön harteille. Terveellisiin elintapoihin vaikuttaminen muutakin kuin valistusta, kontrollia ja veropolitiikkaa. Ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen -> terveellisemmät elintavat. Miten muokata yhteiskunnan instituutioita ja elinympäristöjä niin että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten tarvetta liittymiseen, kompetenssiin ja autonomiaan? -> Merkittävää erityisesti alempien sosiaaliryhmien elintapojen parantamisessa.
LÄHTEET Helsingin tila ja kehitys 2013. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Katainen A & Rolando S (2015) Adolescents Understandings of Binge Drinking in Southern and Northern European Contexts Cultural Variations of Controlled Loss of Control. Journal of Youth Studies 18 (2): 151 166. Martikainen P, Mäkelä P, Peltonen R & Myrskylä M (2014) Income Differences in Life Expectancy: The Changing Contribution of Harmful Consumption of Alcohol and Smoking. Epidemiology 25 (2): 182 190. Rolando S & Katainen A (2014) Images of alcoholism among adolescents in individualistic and collectivistic geographies. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 31 (2): 189 205. Ryan R & Deci E (2000) Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist 55 (1): 68 78.