TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI - JOULUKUU 2016

LIITE TETOLA 22.3.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI - JOULUKUU 2016

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi vastaa seuraavien palvelukokonaisuuksien mukaisten palvelujen järjestämisestä tamperelaisille: ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Ydinprosessin järjestämillä palveluilla luodaan edellytyksiä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä aktivoidaan ja tuetaan kuntalaisia mahdollisimman hyvän terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänhallinnan saavuttamiseksi. Ydinprosessin palvelut kohdistuvat pääosin työikäiseen väestöön. Palvelujen painopisteitä ovat ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki. Toimintaympäristön Toimintavuotta leimasi edellisvuoden tapaan tiukka talous. Muun muassa yli 3 000 asukkaan väestönkasvun ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelutarpeiden kasvun haasteisiin ei kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja etenkin avopalvelujen osalta palvelujen saatavuudessa esiintyi jonkin verran ongelmia. Terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja hankitaan yli kuudeltakymmeneltä oman palvelutuotannon ulkopuoliselta sopimuskumppanilta. Palvelutilaukseltaan suurin oman tuotannon ulkopuolinen sopimuskumppani oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Pshp). Vuonna 2016 otettiin käyttöön Pshp:n kanssa uusi sopimusohjauksen ja -seurannan käytäntö, jonka tarkoituksena oli saada ajantasaisempaa tietoa sopimuksen toteumasta ja tehdä toiminnasta sopimusohjauksen näkökulmasta aikaisempaa läpinäkyvämpää. Sairaalapalveluissa jatkettiin strategian mukaisesti hoidonporrastuksen ja työnjaon kehittämistä tavoitteena perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon palvelujen vahvistaminen ja vaativan erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen. Vuonna 2016 vaativan erikoissairaanhoidon (PSHP) tilauksesta tavoiteltiin säästöjä, joilla oli tarkoitus rahoittaa perustason erikoissairaanhoidon vahvistamista. PSHP:lta tilattavien erikoissairaanhoidon palvelujen laskutus kuitenkin kasvoi 6 % vuoteen 2015 verrattuna, minkä vuoksi suunniteltuja resurssisiirtoja ei pystytty tekemään ja erikoissairaanhoidon menot ylittivät alkuperäisen budjetin yhteensä lähes 6 milj. eurolla vuonna 2016. Tampereen kaupunki osallistui kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) peruspalveluiden kehittämisen Parempi Arki -hankkeeseen, jossa kehitettiin paljon palveluita tarvitsevien palveluja. Tampereen työttömyysaste oli edelleen suurten kaupunkien korkein. Vuonna 2016 Tampereella työttömyysaste oli keskimäärin 18,2 %, ja työttömiä työnhakijoita lähes 21 000. Työttömyys on luonut paineita toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenojen kasvulle. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin perustoimeentulotuen siirtymistä Kelan järjestettäväksi vuoden 2017 alussa. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve jatkoi kasvuaan, kun laitosasumista purettiin ja aikuisikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä muutti lapsuudenkodeistaan asumispalvelujen piiriin.

Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2016 Toimintatuotot TA 2016 Myyntituotot 13 684 11 836 1 848 Maksutuotot 20 428 17 555 2 873 Tuet ja avustukset 19 975 19 920 55 Muut toimintatuotot 2 430 2 050 380 Tuotot yhteensä 56 518 51 361 5 157 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 873-1 541-333 Palvelujen ostot -456 717-449 226-7 491 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 257-872 -385 Avustukset -64 142-62 403-1 739 Vuokrakulut -133-47 -86 Muut toimintakulut -879-536 -344 Kulut yhteensä -525 002-514 624-10 378 Toimintakate -468 485-463 263-5 222 Rahoitustuotot ja -kulut 48 0 48 Vuosikate -468 437-463 263-5 174 Poistot ja arvonalentumiset -31-22 -9 Tilikauden tulos -468 467-463 285-5 182 Olennaiset poikkeamat on Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 5,2 milj. euroa budjetoitua suurempina. Perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen maksutuotot kertyivät selvästi budjetoitua parempina, koska vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotusten tarkempi taso ja kohdentuminen ei ollut n laadintavaiheessa vielä tiedossa. Lisäksi kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetut valtionkorvaukset ja vammaispalvelujen kotikuntalain mukaiset kotikuntakorvaukset toteutuivat budjetoitua suurempina. Ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 10,4 milj. euroa budjetoitua suurempina, vaikka kaupunginvaltuuston muutoksessa lisättiin määrärahoja yhteensä 6,6 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat Hatanpään sairaalan palvelutilauksessa ja sosiaalisen tuen palveluissa. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (bruttobudjetoitu) 1 000 euroa Toteuma Alkuperäinen KV:n Muut Toimintatuotot 56 518 51 361 5 157 51 315 46 0 Toimintakulut -525 002-514 624-10 378-507 975-6 649 0 Toimintakate -468 485-463 263-5 222-456 660-6 603 0 Investoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 TA 2016 Alkup. TA 2016 KV:n Muut AINEELLISET HYÖDYKKEET -56-65 9-65 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -56-65 9-65 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -56-65 9-65 0 0

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta ohjaa ja valvoo yksikön toimintaa. Lautakunta vastaa hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta. Tilaajapäällikkö ja tilaajajohtaja johtavat ja kehittävät lautakunnan alaista toimintaa ja huolehtivat sen hallinnon, talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Ydinprosessin käytössä on ollut sen 28.9.2016 hyväksymä kaupunginhallituksen 1.2.2016 ohje Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei lautakunnan tiedossa ole. Tuloksen muodostumisesta ja n toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu toimintakertomuksessa. Tilaajalautakuntien yhteinen riskienhallintasuunnitelma on käytössä. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa lautakunnan toiminnalle. Tilikauden aikana lautakunnassa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä yksikkö ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Lautakunnan sopimusvalvonta on vastuutettu. Tilaajaryhmän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Lautakunta hyväksyi 26.1.2017 itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin perusteella. Kokonaisarviona terveyden ja toimintakyvyn edistämisen johto lausuu, että yksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat sopimushallintajärjestelmän kehittäminen sekä riskiprofiilin ja riskiarvioiden laadinta.

Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat terveystarkastukset ja seulonnat, työttömien eläkeselvittelyt, valtimotautien ehkäisy sekä alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toiminta-avustukset. Palvelujen pääasialliset tehtävät ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Toimintaa säätelevät terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki, tartuntatautilaki, terveydensuojelulaki, laki ehkäisevästä päihdetyöstä ja laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Työttömien terveystarkastusten tavoitteena oli sosioekonomisten hyvinvointierojen vähentäminen ja työllistymisen esteiden poistaminen. Vuonna 2016 jatkettiin pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelytoimintaa, jonka tavoitteena on kartoittaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet palata työmarkkinoille tai siirtyä eläkkeensaajiksi. Eläkeselvittelyt aloitettiin vuoden 2016 aikana 189 asiakkaalle. Kelaan toimitetuista eläkehakemuksista 60 % johti eläkkeelle siirtymiseen. Aikuisneuvonnassa jatkettiin diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien ehkäisytoimintaa. Diabeteksen ennaltaehkäisytoiminnassa keskeistä oli diabetesriskissä olevien tunnistaminen ja ohjaaminen soveltuviin palveluihin ennen sairastumista. Liikunnanohjaajan antamaa liikuntaneuvontaa sai seitsemällä eri terveysasemalla: Hatanpää, Hervanta, Kaukajärvi, Lielahti, Linnainmaa, Tammelakeskus ja Tipotie. Yhteensä 332 asiakasta sai liikuntaneuvontaa terveysasemilla. Liikuntaneuvonnassa käyneiden asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta on seurattu vuonna 2016 ja liikkumisen lisääntymistä on kirjattuna 169 asiakkaan kohdalla. Terveysneuvontaa ITE-pisteillä annettiin vuonna 2016 ajan eri palvelualueilla tarjoten elintapaneuvontaa ja palveluohjausta ilman ajanvarausta tai lähetettä. Vuoden aikana terveysneuvonnassa kävi noin 280 asiakasta. Aktiivisimpia palvelun käyttäjiä olivat yli 60-vuotiaat naiset, ja neuvonta kohdistui pääasiallisesti ohjaukseen terveyspalveluihin ja omahoidon tukemiseen. Pitkäaikaissairaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu Arkeen Voimaa -vertaisryhmätoiminta aloitettiin vuonna 2016. Ensimmäisenä toimintavuonna koulutettiin neljä ohjaajaa. Kolmeen toteutettuun ryhmään osallistui 28 ryhmäläistä. Palvelutilauksen toteutuminen Ennaltaehkäisevät palvelut Toteuma Terveystarkastukset ja seulonnat 1 294 1 331 37 Valtimotautien ehkäisy ja alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 198 198 0 Muut palvelut 5 5 0 Oma tuotanto yhteensä 1 498 1 535 37 Avustukset 440 409-31 Muu tuotanto yhteensä 440 409-31 Muut 24-24 Yhteensä 1 962 1 944-18 Palvelukokonaisuuden talous Ennaltaehkäisevät palvelut 1 000 euroa Toteuma Alkuperäinen KV:n Muut Toimintatuotot 8 0 8 0 0 0 Toimintakulut -1 962-1 944-18 -1 749 0-195 Toimintakate -1 953-1 944-9 -1 749 0-195

Perusterveydenhuollon avopalvelut Perusterveydenhuollon avopalvelujen palvelukokonaisuus sisältää terveydenhuoltolain mukaisesti suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja avosairaanhoidon palvelut. Palveluihin sisältyy perusterveydenhuollon alueellisen vastaanottotoiminnan ja suun terveydenhuollon lisäksi perusterveydenhuollon erikoisvastaanottojen palveluja. Palvelujen tavoitteena on edistää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Noin 68 prosenttia perusterveydenhuollon avopalveluihin suunnatuista määrärahoista kohdistui hankintoihin kaupungin omilta tuotantoyksiköiltä. Ostopalveluina hankittiin päivystyspalvelut (Acuta) Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp) ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja sekä hammaslääkäripalveluja useilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Pshp muutti vuoden 2016 alussa päivystystoiminnan järjestelyjään, jolloin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys yhdistettiin. Terveysasemien palveluja hankittiin Pihlajalinna Oy:ltä keskustassa Kehräsaaren ja Hervannan Omapihlaja-terveysasemilta. Lisäksi Oriveden terveysaseman avovastaanoton lääkäripalvelut hankittiin Pihlajalinna Oy:ltä. Moniammatillisesti ja yhdessä potilaan kanssa laadittujen yksilöllisten hoitosuunnitelmien tekeminen pitkäaikaissairauksia sairastaville on ollut perusterveydenhuollon avopalvelujen painopisteenä. Terveysasemilla oli ajoittain ongelmia kiireettömien lääkäriaikojen saatavuudessa, ja oman toiminnan osalta keskimääräiset odotusajat vastaanotolle venyivät liian pitkiksi. Huhtikuussa 2016 siirryttiin terveysasemien toiminnassa alueisiin perustuvasta väestövastuumallista listautumismalliin, jota oltiin pilotoitu kahdella terveysasemalla kahden vuoden ajan. Kaupungin sisällä terveysasemaa vaihtoi 1 304 asiakasta. Tesoman terveysaseman sisäilmaongelmia ei saatu vuoden 2015 aikana korjattua remontilla, minkä vuoksi terveysasema suljettiin vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 aikana asiakkaat ohjattiin Tipotien ja Lielahden terveysasemille sekä Lielahden väistötiloissa sijaitsevaan yksikköön. Kanta-Sarviksen laajennus valmistui kesällä 2016, ja tartuntatautien valvonnan ja infektioiden torjuntayksikön muuttivat samoihin tiloihin. Yhteisissä tiloissa toimii myös Pshp:n sukupuolitautien vastaanotto. Sähköisiä asiointipalveluja lisättiin vuoden kuluessa, ja toimintamalleja uudistettiin palvelujen laajentuessa muun muassa suojattuun viestinvälitykseen asiakkaan ja lääkärin välillä. Sähköisiä omahoitopalveluja kehitettiin osallistumalla Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeeseen. Aikuisväestön suun terveydenhuollossa pilotoitiin monihuonemallia suun terveystarkastuksen ja hammaslääkärin tutkimuksen yhdistämisestä samalle käyntikerralle. Toiminnasta saadut kokemukset olivat hyviä, ja suuhygienistin, hammaslääkärin ja hammashoitajan monihuonemallia laajennetaan vuonna 2017. Alaselkä-, lantio- ja alaraajaoireisten potilaiden suoravastaanottotoiminta alkoi huhtikuussa 2016 avokuntoutuksessa. Palvelussa lääkärin tehtäviä siirtyi fysioterapeutille tuki- ja liikuntaelinasioissa. Fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautui terveyspalvelujen neuvonnan kautta sovittujen kriteerien mukaisesti 460 potilasta. Kustannuksia säästyy jatkossa, kun vaivan kroonistuminen voidaan ehkäistä ennalta, ja lääkäriaikoja vapautuu muille potilasryhmille. Väli-Suomen Parempi arki -Kaste-hankkeessa kehitettiin sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palveluohjausta ja palveluja. Hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja, joissa korostuvat paljon palveluja tarvitsevien tunnistaminen ja asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien laatiminen hyödyntämällä olemassa olevaa tietoa. Diabeteksen hoidon koordinointi keskitettiin vuoden alusta Diabetesvastaanotolle, joka vastaa jatkossa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamiskeskuksena verkoston tukemana mm. diabeteshoidon ja -koulutuksen koordinoinnista. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon laatumittaristoa kehitettiin vuoden 2016 aikana. Yhteistyössä Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitran kanssa valmisteltiin hakeutumista Sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeen valinnanvapauskokeiluun. Tampere pääsi mukaan kokeiluun, johon myönnettiin 1,5 M valtionavustusta vuosille 2017-2018. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmisteltiin alueellisen apuvälinekeskuksen suunnitelmaa.

Palvelutilauksen toteutuminen Perusterveydenhuollon avopalvelut Toteuma Alueellinen vastaanottotoiminta 26 100 25 944-155 Terveyspalvelujen neuvonta 1 299 1 299 0 Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta ja diabetesvastaanotto 3 212 3 303 91 Tartuntatautien valvonta ja infektioiden torjuntayksikkö 758 724-35 Erityistyöntekijöiden palvelut 1 435 1 393-42 Aikuisväestön suun terveydenhuolto 8 392 8 190-202 Avokuntoutus 5 524 5 257-267 Maahanmuuttajien erillispalvelut 201 201 0 Jalkojenhoitopalvelut 36 36 0 Oriveden palvelut 2 779 2 651-128 Oma tuotanto yhteensä 49 738 48 999-738 Päivystys (Acuta) 7 964 7 817-147 Omalääkäripalvelut 3 816 3 507-309 Suun terveydenhuollon ostopalvelut 6 956 7 172 216 Lääkinnällinen kuntoutus 2 071 2 237 166 Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) 876 823-53 Muut palvelut 742 369-373 Oriveden palvelut 1 179 1 063-116 Muu tuotanto yhteensä 23 603 22 988-615 Muut 527 192-335 Yhteensä 73 868 72 179-1 688 Palvelukokonaisuuden talous Perusterveydenhuollon avopalvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 2,6 milj. euroa ta suurempina, mikä johtui pääosin terveyskeskusmaksujen ja suun terveydenhuollon asiakasmaksutuottojen kasvusta. Lautakunta päätti korottaa asiakasmaksuja vähemmän kuin maksuasetuksen muutos olisi mahdollistanut. Oriveden maksama yhteistoimintaosuus toteutui 0,2 milj. euroa budjetoitua suurempana, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin nettokustannuksiin. Palvelukokonaisuuden toimintakulujen toteuma oli yhteensä 1,7 milj. euroa ta suurempi. Oman tuotannon palvelutilauksen ylitykset johtuivat vastaanottotoiminnan, suun terveydenhuollon ja avokuntoutuksen käytöstä. Ostopalvelujen ylitykset johtuivat mm. muiden kuntien laskuttamista terveysaseman vaihtajista, Acutan päivystyspalveluista ja Pshp:n tekemistä silmänpohjakuvauksista. Lisäksi asiakasmaksuista kirjattavat luottotappiot toteutuivat budjetoitua suurempina. Perusterveydenhuollon avopalvelut 1 000 euroa Toteuma Alkuperäinen KV:n Muut Toimintatuotot 14 969 12 357 2 612 12 357 0 0 Toimintakulut -73 868-72 179-1 688-80 835 212 8 444 Toimintakate -58 899-59 822 924-68 478 212 8 444

Sairaalapalvelut Sairaalapalveluihin sisältyvän vaativan erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (Pshp). Perustason erikoissairaanhoito hankittiin Hatanpään sairaalan (HASA) neurologian, yleislääketieteen ja geriatrian, sisätautien sekä leikkaustoiminnan palvelulinjoilta sekä järjestettiin palvelusetelillä. Erikoissairaanhoidon jatkokuntoutusta hankittiin Tammenlehväkeskukselta ja saattohoitoa Pirkanmaan Hoitokodilta. Sairaalapalvelujen tavoitteena on tuottaa hoitotakuun mukaisesti laadukkaita sairaalahoidon asiantuntijapalveluita ja tarjota potilaille tarvittavat tutkimukset ja hoidot, joissa kansanterveydellisesti yleisten ja merkittävien sairauksien hoito korostuu. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Vuonna 2016 jatkettiin Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan välisen työnjaon kehittämistä. Pshp:n ja HASA:n kuvantamistoiminnot yhdistettiin osaksi Pshp:n apteekki- ja kuvantamisliikelaitosta. Urologiset toimenpiteet keskitettiin Tays:iin ja vastaavasti rintasyöpäkirurgiset toimenpiteet siirrettiin Hatanpäälle. Lisäksi Tampereen kaupungin ja Tays:in sukupuolitautien poliklinikoiden toiminnot yhdistettiin osaksi kaupungin toimintaa. Vuoden 2015 erittäin hyvän kehityksen jälkeen erikoissairaanhoidon kustannukset kääntyivät uudestaan merkittävään kasvuun vuonna 2016. Pshp:lta tilattavien erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset kasvoivat 6 % eli 12,5 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Vastaavasti toteutuneiden käyntien määrä kasvoi 2 % ja hoitojaksojen määrä samoin 2 %. HASA:n laskutus puolestaan kasvoi 2 % eli 1,3 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. HASA:n käyntimäärä pienentyi 1 % ja hoitojaksojen määrä vastaavasti kasvoi 8 %. Kustannusten merkittävän kasvun taustalla on palvelujen käytön lisääntymisen lisäksi potilaiden hoitoisuuden lisääntyminen sekä tuotteistuksessa ja hinnoittelussa tapahtuneet. Esimerkiksi yhteispäivystys Acutan siirtyminen kokonaisuudessaan osaksi erikoissairaanhoitoa lisäsi merkittävästi Tampereen kustannuksia. Ensihoidon kustannukset kasvoivat 6 % eli 0,5 milj. euroa ja erityisvelvoitemaksun kustannukset pienentyivät 3 % eli 0,1 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Siirtoviivepäivät ja kustannukset vähenivät edelleen ja siirtoviivepäivä kertyi ainoastaan 13 kappaletta vuonna 2016. Oriveden osalta toteutettiin samat työnjakoa ja hoidonporrastusta koskevat toimenpiteet kuin tamperelaisten potilaiden osalta. HASA:n laskutus Oriveden osalta laski 6 % eli 0,1 milj. euroa. Vastaavasti käyntimäärä laski 2 % ja hoitojaksojen määrä 17 %. Hoitojaksojen määrän merkittävään vähentymiseen vaikuttivat Oriveden vuodeosaston toiminnan kehittyminen sekä Tammenlehvän lisääntynyt käyttö. Palvelutilauksen toteutuminen Sairaalapalvelut Toteuma Sisätautien palvelulinja 17 696 16 878-819 Neurologinen palvelulinja 9 813 8 970-843 Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja 20 215 18 777-1 438 Leikkaustoiminnan palvelulinja 24 960 24 905-56 Muut palvelut 640 320-320 Oriveden palvelut 1 689 1 676-14 Oma tuotanto yhteensä 75 014 71 525-3 489 Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut 809 874 65 Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP) 205 634 205 349-285 Ensihoitopalvelut (pshp) 7 940 8 185 245 Tammenlehväkeskuskuntoutus 3 298 3 544 246 Saattohoito 645 886 241 Avustukset 17 18 1 Oriveden palvelut 244 120-124 Muu tuotanto yhteensä 218 587 218 976 389 Muut 296-296 Yhteensä 293 898 290 501-3 397

Palvelukokonaisuuden talous Sairaalapalvelujen toimintatuotot toteutuivat 1,0 milj. euroa ta suurempina, mikä johtui Hatanpään sairaalan toiminnan volyymin kasvusta ja vuoden alusta voimaan tulleista asiakasmaksujen korotuksista. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät 3,4 milj. eurolla, mikä johtui Hatanpään sairaalan palvelutilauksen ylityksestä. Palvelulinjojen toiminnan volyymi oli selvästi palvelusopimusta suurempi. Pshp:n vaativan erikoissairaanhoidon palvelutilaukseen tehtiin 2 milj. euron lisä. Sairaalapalvelut 1 000 euroa Toteuma Alkuperäinen KV:n Muut Toimintatuotot 9 490 8 471 1 019 8 471 0 0 Toimintakulut -293 898-290 501-3 397-279 907-2 243-8 351 Toimintakate -284 408-282 030-2 378-271 436-2 243-8 351 Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelukokonaisuuteen kuuluvat psykiatrinen avohoito sisältäen psykiatrian poliklinikat ja päiväsairaalatoiminnan, päihdehuollon avohoidon, asumispalvelut ja päihdehuollon kuntoutuksen, laitospalvelut sekä tuetun ja tukiasumistoiminnan. Päihdepalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Mielenterveyspalvelujen tavoitteena on yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistäminen sekä mielen sairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja hoito. Oriveden päihde- ja mielenterveyspalvelut sisältyvät palvelukokonaisuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Päihde- ja mielenterveyspalveluissa painopistettä siirrettiin avopainotteiseksi ja matalan kynnyksen palveluihin kansallisen Mieli 2009 -mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten mukaisesti. Kaupunki avasi matalan kynnyksen psykiatria- ja päihdekeskuksen Sarvikselle kesällä 2016. Toimenpiteellä voitiin lisätä ja tehostaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja. Huumehoitopalvelut kilpailutettiin neuvottelumenettelyn avulla. Palveluntuottajiksi valittiin kaksi konsortiota: Helsingin Diakonissalaitos Hoiva Oy ja Abnoy Oy sekä A-klinikkasäätiö, Tampereen A-kilta sekä Siltavalmennusyhdistys ry. Tulosperusteinen, uusi palvelukokonaisuus aloitetaan 1.1.2017. Pshp:n kanssa jatkettiin yhteisten hoitoketjujen luomista. Oikeuspsykiatriselta osastolta on siirretty useita potilaita avo- ja asumispalveluihin, joka aiheuttaa paineita palvelujen toteuttamiselle. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty rakennemuutos, jossa siirrytään yhä enenevässä määrin kevyempään asumismuotoon, tukiasumiseen ja omaan kotiin annettavaan tuettuun asumiseen. Valmistauduttiin tuottamaan mielenterveyspalvelut Pirkkalan ja Vesilahden kunnille.

Palvelutilauksen toteutuminen Päihde- ja m ielenterveyspalvelut Toteuma Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta 2 114 2 114 0 Mielenterveyden avohoito 8 784 8 076-708 Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut 2 920 2 920 0 Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta 1 452 1 587 136 Katkaisu- ja selviämisasema 1 341 1 523 183 Muut palvelut 30 30 0 Oriveden palvelut 614 789 175 Oma tuotanto yhteensä 17 255 17 040-215 Mielenterveyspalvelut 8 424 7 765-659 Päihdehuollon asumispalvelut 594 735 141 Päihdehuollon kuntoutus 3 344 3 385 41 Tuetun asumisen palvelut 5 426 4 896-530 Avustukset 1 051 1 051 0 Muut palvelut 78 20-58 Oriveden palvelut 202 230 28 Muu tuotanto yhteensä 19 119 18 082-1 037 Muut 53-53 Yhteensä 36 428 35 122-1 306 Palvelukokonaisuuden talous Päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,3 milj. euroa ta pienempinä, mikä johtui aiheutuneisiin kustannuksiin perustuvasta Oriveden yhteistoimintaosuudesta. Lisäksi maksutuotot toteutuivat budjetoitua pienempinä. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät yhteensä 1,3 milj. eurolla. Sairaalapalvelujen vähentäminen on nostanut merkittävästi erityishoivaa tarvitsevien mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kustannuksia. Oman tuotannon palvelutilaus ylittyi mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvusta johtuen. Päihde- ja mielenterveyspalveut 1 000 euroa Toteuma Alkuperäinen KV:n Muut Toimintatuotot 2 492 2 808-316 2 788 20 0 Toimintakulut -36 428-35 122-1 306-35 139-58 75 Toimintakate -33 936-32 314-1 622-32 351-38 75

Sosiaalisen tuen palvelut Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen sekä taloudellisen tuen palvelut, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttajanuorten kotouttamispalvelut, vastaanottokeskus, asioimistulkkaus- ja käännöspalvelut ja maahanmuuttajien neuvontapalvelut. Palveluihin sisältyy myös Oriveden kaupungin sosiaalisen tuen palvelut lukuun ottamatta kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalisen tuen palveluiden tarkoituksena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Työttömyyden pitkittyminen luo paineita toimeentulotukimenojen kasvulle. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimeentulotukimenot kasvoivat 2,2 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Täydentävän toimeentulotuen osuus kokonaismenoista oli 7,1 % (vuonna 2015: 7,1 %) ja ehkäisevän osuus oli 2,2 % (2,3 %). Toimeentulotuen käsittelyssä pysyttiin lain säätämissä käsittelyajoissa lukuun ottamatta yhtä viikkoa maaliskuun alussa. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen painopistealueiksi muodostuvat nuoret, alle 30-vuotiaat asiakkaat sekä pitkäaikaisasiakkaiden, yli vuoden toimeentulotukiasiakkaana olleiden, palvelutarpeen kartoitus. Työllistämistä edistävien palvelujen uudelleen organisointi ja tehostaminen -projektiin sisältyi sosiaalityön ja -ohjauksen palveluiden uudistaminen. Uudistusta valmisteltiin syksyyn 2016 saakka, jonka jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uudistuksen toteuttamista niin että uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Köyhyysohjelmaan kuuluva aktiivipassin käyttäjiä on ollut 2 264 ja aktiivipassia on käytetty 98 % joukkoliikenteessä. Sosiaalista luototuksen sopimuksia tehtiin 22 asiakkaalle ja sitä myönnettiin noin 140 000 euroa. Hätämajoitustoiminta jatkui alkuvuodesta, mutta yksiköitä ja paikkoja ajettiin vähitellen alas siirtämällä turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksiin. Kesäkuussa toimintansa aloittanut vastaanottokeskus täyttyi vuoden lopun aikana 300-paikkaiseksi yksiköksi. Osallisuutta vahvistava kuntouttava työtoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen kilpailutus aloitettiin yhdessä Työllisyyspalveluiden kanssa. Kyseessä on tulos- ja vaikuttavuusperusteinen hankinta. Asunnottomuuden vähentämisohjelma (AUNE) ja siihen liittyvä kuntastrategia -hanke aloitettiin alkuvuodesta 2016. Painopistealueita ovat asumisneuvonta, asumissosiaalisen osaamisen lisääminen palvelujärjestelmässä sekä erityistä tukea tarvitsevien asumisen turvaaminen. Palvelutilauksen toteutuminen Sosiaalisen tuen palvelut Toteuma Ennalta ehkäisevän sosiaalityön palvelut 2 956 2 790-166 Toimeentuloturvan palvelut 6 142 5 079-1 063 Maahanmuuttajapalvelut 175 201 26 Talous- ja velkaneuvonnan palvelut 276 276 0 Oriveden palvelut 175 211 36 Oma tuotanto yhteensä 9 724 8 556,29-1 168 Toimeentulotuki 43 987 43 201-786 Pakolaisten ja paluumuuttajien toimeentulotuki 2 993 1 700-1 293 Opiskelijoiden työllistäminen 451 485 34 Hankkeet 371 526 155 Sosiaalinen kuntoutus 317 451 134 Köyhyysohjelma 177 100-77 Oriveden palvelut 1 062 1 207 145 Muu tuotanto yhteensä 49 357 47 669-1 688 Muut 35-35 Yhteensä 59 117 56 225-2 891

Palvelukokonaisuuden talous Sosiaalisen tuen palvelujen toimintatuotot toteutuivat yhteensä 1,1 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui lähinnä kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksiin maksetuista valtionkorvauksista. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittyivät yhteensä 2,9 milj. euroa, mikä johtui kiintiöpakolaisten palvelujen kustannuksista sekä toimeentulotuesta ja toimeentulotukihakemusten käsittelyn palvelutilauksesta. Toimeentulotukimenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 1,0 milj. euroa eli +2,2 prosenttia Sosiaalisen tuen palvelut 1 000 euroa Toteuma Alkuperäinen KV:n Muut Toimintatuotot 25 524 24 423 1 101 24 397 26 0 Toimintakulut -59 117-56 225-2 892-56 197-26 -2 Toimintakate -33 593-31 802-1 791-31 800 0-2 Vammaispalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammahuollon avopalvelut, kehitysvammahuollon laitospalvelut ja avustukset. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Vammaispalveluissa painopiste on avohoidon kehittämisessä ja vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän tukemisessa. Tavoitteena on edistää vammaisen henkilön tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kuntalaisten kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset Vammaispalvelujen piirissä oli vuonna 2016 yhteensä 6314 asiakasta, heistä kehitysvammaisia 1175. Kehitysvammaisia henkilöitä oli vuoden lopussa laitoshoidossa 30. Vammaispalvelujen varsinainen palvelutuotanto ostetaan pääosin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten avopalveluissa kaupungin omassa tuotannossa toimii seitsemän asumisyksikköä sekä neljä työ- ja päivätoimintayksikköä. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ja kehitysvammaisten laitoshoito hankitaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Kaupungin oman tuotannon kustannuksia kasvatti kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumispalvelun lisääminen. Laitoshoidosta muuttaville asiakkaille perustettiin Vuoreksen alueelle seutukunnallinen, 14- paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö ja vuoden 2015 lopussa käynnistyneen 10- paikkaisen asumisyksikön kustannukset sisältyivät on kokovuotisina. Kaupungin omaan työ- ja päivätoimintaan lisättiin 11 paikkaa. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 14 %, yhteensä asiakkaita oli 919. Kustannuksia kasvatti alalle solmittu työehtosopimus ja sen vaikutukset avustajien palkkoihin, kokemuslisiin ym. Myös asiakkaiden käyttämät tuntimäärät ovat kasvaneet. Työnantajina toimi vuoden aikana 443 vammaista henkilöä. Ostopalveluna henkilökohtaista apua järjestettiin 427 asiakkaalle, kasvua edelliseen vuoteen 15 %. Palvelusetelin käyttö henkilökohtaisen avun järjestämiseksi vaikeavammaisille henkilöille lisääntyi. Palveluseteliä käytti 227 asiakasta, kun edellisenä vuonna käyttäjiä oli 145. Vaikeavammaisten kuljetusten välitys- ja yhdistelypalveluissa jatkettiin pilottia, jossa vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja yhdistetään palvelulinjaliikenteeseen. Uusia palvelubusseja otettiin pilottiin 5 kpl. Tampereen kaupungin hallinnoima Pirkanmaan kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoidon yksikkö koordinoi kehitysvammaisten perhehoitoa Pirkanmaalla. Pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitettiin yksikön kautta kuusi kehitysvammaista aikuista vuonna 2016. Tilapäiseen perhehoitoon sijoitettiin 39 kehitysvammaista henkilöä ja kotiin annettavaa perhehoitoa järjestettiin kahdeksalle kehitysvammaiselle. Yksikön toiminta-alueella on 27 pitkäaikaista perhekotia ja 76 tilapäistä perhekotia. Ikäihmisten perhehoito yhdistettiin yksikköön syksyllä 2016.

Oriveden vammaispalvelujen järjestämisvastuu kuuluu Tampereen kaupungille. Kaupungin omassa tuotannossa on kehitysvammaisten ryhmäkoti ja toimintakeskus. Orivedellä oli vammaispalveluiden asiakkaita 222 ja kehitysvammaisia 60. Palvelutilauksen toteutuminen Vammaispalvelut Toteuma Asumispalvelut 3 909 3 819-90 Työ- ja päivätoiminta 2 551 2 418-133 Oriveden palvelut 238 322 84 Oma tuotanto yhteensä 6 698 6 559-139 Vammaisten palvelut ja tukitoimet 17 557 17 490-67 Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta 11 233 10 719-514 Kehitysvammahuollon avopalvelut 15 272 14 770-502 Kehitysvammahuollon laitospalvelut 6 395 6 265-130 Avustukset 670 670 0 Oriveden palvelut 1 906 2 180 274 Muu tuotanto yhteensä 53 032 52 094-938 Yhteensä 59 730 58 653-1 078 Palvelukokonaisuuden talous Vammaispalvelujen toimintatuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui kotikuntalain mukaisten palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta. Vastaavasti Oriveden maksama yhteistoimintaosuus oli budjetoitua pienempi, mikä perustui palvelujen toteutuneisiin kustannuksiin. Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 1,1 milj. euroa ta suurempina. Lisäksi kaupunginvaltuuston muutoksessa lisättiin määrärahoja vammaispalveluihin yhteensä 4,5 milj. euroa. Vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet edellisvuodesta 2,9 milj. euroa eli 5,1 prosenttia, mikä johtui lähinnä asumispalvelujen laajentamisesta sekä avustajapalvelujen kustannuksista. Vammaispalveluissa palvelut ja tukitoimet ovat pääosin subjektiivisia oikeuksia ja kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vamm aispalvelut 1 000 euroa Toteuma Alkuperäinen KV:n Muut Toimintatuotot 4 034 3 302 732 3 302 0 0 Toimintakulut -59 730-58 653-1 077-54 148-4 534 29 Toimintakate -55 697-55 351-346 -50 846-4 534 29 Investoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2016 TA 2016 Alkup. TA 2016 KV:n Muut AINEELLISET HYÖDYKKEET -56-65 9-65 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -56-65 9-65 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -56-65 9-65 0 0

PALVELUSOPIMUSTEN LAATUTAVOITTEIDEN TOTEUTUMAT 2016 Ennaltaehkäisevien palvelujen laadun arviointi, tiivistelmä 1-12/2016 Palvelukokonaisuus Onnistumiset Kehittämiskohteet Ennaltaehkäisevät palvelut Arkeen Voimaa -vertaistukiryhmätoiminta aloitettiin huhtikuussa. Ryhmiä oli kolme ja niihin osallistui 27 ryhmäläistä. Ryhmäläisistä neljä kävi Arkeen Voimaa - Eläkeselvittelypalvelu aloitettiin 152 pitkäaikaistyöttömälle, ja työttömien terveystarkastuksiin osallistui 488 asiakasta. Ennalta ehkäisevän toiminnan kohdentaminen paljon palveluja tarvitseville asukkaille Toimenpiteet, joilla vastataan ilmenneisiin kehittämiskohteisiin. Tesoman miähet -hanke jalkautui Tesomalle kartoittamaan asukkaiden toiveita. Itsehoidon neuvontapäivä toteutui huhti-kesäkuussa ja syys-joulukuussa neljällä ITEpisteellä. Työttömien voimavarapäivätapahtumassa Tipotiellä lokakuussa oli noin 200 osallistujaa. Perusterveydenhuollon avopalvelujen laadun arviointi, tiivistelmä 1-12/2016 Palvelukokonaisuus Onnistumiset Kehittämiskohteet Toimenpiteet, joilla vastataan ilmenneisiin kehittämiskohteisiin. Perusterveydenhuollon avopalvelut Hoitotakuu toteutui palveluissa Pitkäaikaissairaiden suunnitelmallinen hoito parani Odotusaika lääkärin ei-kiireellisille vastaanotoille on pidempi kuin asetettu tavoite (14 vrk). Sähköisten palvelujen käyttöönoton tehostaminen Listautumismalli otettu käyttöön kaikilla terveysasemilla huhtikuun alussa Omat Digiajan Hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeessa kehitettiin yhdessä henkilöstön kanssa asiakkaalle helppokäyttöistä sähköistä alustaa, jonka pilotointi aloitetaan kesällä 2017. Oman tuotannon erikoissairaanhoidon laadun arviointi, tiivistelmä 1-12/2016 Palvelukokonaisuus Onnistumiset Kehittämiskohteet Toimenpiteet, joilla vastataan ilmenneisiin kehittämiskohteisiin. Oman tuotannon erikoissairaanhoito Asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla ja hoitotakuu toteutui joulukuun lopussa. MRSA-esiintyneisyys edelleen kasvussa Kaupungin epidemiologin johdolla tehty toimintaohjeet tartujen vähentämiseksi, tiedostusta lisätty ja toimintaohjeita on käyty läpi yhdessä henkilöstön kanssa.

Oman tuotannon päihde- ja mielenterveyspalvelujen laadun arviointi, tiivistelmä 1-12/2016 Palvelukokonaisuus Onnistumiset Kehittämiskohteet Toimenpiteet, joilla vastataan ilmenneisiin kehittämiskohteisiin. Päihde- ja mielenterveyspalvelut oma tuotanto Hoitotakuu on toteutunut hyvin. Ryhmähoitojen ja hoitosuunnitelmien määrä on lisääntynyt. Psykiatrinen sairaalahoidon käyttö on pysynyt vuoden 2015 tasolla. Päivätoimintakeskus Huoltsussa on käynyt kuukausittain yli 1000 kävijää (tavoitteena 700 käyntiä/kk). Palveluiden kysyntä mielenterveyspalveluissa on ollut koko ajan haasteellisen suurta, erityisesti nuorten osuus on huolestuttavaa. Jatketaan rakennemuutosta päihde- ja mielenterveyspalveluissa, siirretään sairalaasta asumispalveluihin. Päihtyneiden päivätoimintakeskus Kalevassa sulki ovensa elokuussa ja uudet tilat avautuvat syyskuussa Viinikan liikenneympyrän läheisyyteen. Sosiaalisen tuen palvelujen laadun arviointi, tiivistelmä 1-12/2016 Palvelukokonaisuus Sosiaalisen tuen palvelut Toimeentulotukipäätösten keksimääräinen käsittelyaika vuonna 2016 oli 3,6 arkipäivää. Vuoden 2016 aikana hakemusten käsittely ylittyi yhden viikon ajan helmi-maaliskuun vaihteessa ja muilta osin hakemusten käsittelyssä pysyttiin lain edellyttämässä ajassa. Onnistumiset Toimeentulotukihakemuksia oli yhteensä 85138 kpl, joista kirjallisten hakemusten osuus oli 53,3 %, sähköisten hakemusten osuus 38,8 % ja henkilökohtaisen asioinnin yhteydessä käsiteltyjen osuus oli 8,0 %. Kotouttavassa sosiaalityössä on hyödynnetty hyvin tuloksin vapaaehtoisten käyttöä. Kehittämiskohteet Toimenpiteet, joilla vastataan ilmenneisiin kehittämiskohteisiin. Toimeentulotuessa yhteensä 16 ylimääräistä etuuskäsittelijää, jotta hakemusten käsittelyajat saatiin pysymään lain edellyttämässä ajassa, sosiaalitakuussa. Uusien asiakkaiden määrässä kasvu näkyi eritoten kesällä. Touko-syyskuun välisenä aikana opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden osuus oli merkittävä. Alle 30-vuotiaiden aikuissosiaalityön asiakkuuksien keskimääräinen kesto oli n. 14-15 kk kun tavoite oli päästä 6 kk:een. Valmistauduttiin perustoimeentulotuen käsittelyn siirtämiseen Kelaan ja uuden toimintamallin käyttöönottoon vuoden 2017 alussa. Sosiaalista luototusta myönnettiin yht. 17 kpl ja myönnetyn luoton määrä oli yht. 136 167,27 euroa. Käyttötarkoitus pääsääntöisesti talouden tasapainottamiseen ja lisänä osittain mm. takuuvuokriin tai kodinkoneiden hankintaan. Nuorten sosiaaliohjauksen piirissä yhteensä 515 nuorta.

Kehitysvammaisten avopalvelujen laadun arviointi, tiivistelmä 1-12/2016 Palvelukokonaisuus Onnistumiset Kehittämiskohteet Toimenpiteet, joilla vastataan ilmenneisiin kehittämiskohteisiin. Kehitysvammaisten avopalvelut oma tuotanto Asiakkaita osallistettu erilaisiin ryhmiin ja asumisyksikön toimintaan. Uusia työhyvinvoinnin suunnitelmia on tehty kolmessa yksikössä. Omaisten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva ohjeistus on päivitetty. Uusia yksilöllisiä turvasuunnitelmia on tehty. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakuljetuksien pysyminen sovitussa aikataulussa. Kuljetusten ohjauskeskus (KUOHKE) kehittää ajanseurantajärjestelmää ja järjestelmästä saatavia raportteja. Kuljetuspalvelujen laadun arviointi, tiivistelmä 1-12/2016 Palvelukokonaisuus Onnistumiset Kehittämiskohteet Toimenpiteet, joilla vastataan ilmenneisiin kehittämiskohteisiin. Vammaisten palvelut ja tukitoimet, kuljetuspalvelut Matkan eri tilaustavat ovat toteutuneet (puhelin, sähköposti ja tekstiviesti) Asiakaspalautteet on käsitelty viivytyksettä. Matkojen yhdistely lisääntynyt 2,6 %. Tarkempi raportointi kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakuljetusten sovittujen aikataulujen toteutumisesta. Puhelin- ja verkkokatkoja ollut runsaasti. Puhelujen jonotusajat ovat ylittyneet joinakin viikkoina. Kuljetusten ohjauskeskuskus (KUOHKE) kehittää ajanseurantajärjestelmää ja järjestelmästä saatavia raportteja

KAUPUNKISTRATEGIAN RAPORTOINTI TAMMI - JOULUKUU 2016 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kaupunkistrategian tavoite Tavoitteen nimi Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %) Mittari Toiminnallinen tavoite Tavoitteen toteutuminen Toimenpide 4.1. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista/ Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen. 2016 Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yks. Tavoite ei toteutunut. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista oli 27,06 % eli se on laskenut 0,9 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on kuitenkin kehitetty suunnitellusti. Kehitetään PSHP:n ja oman tuotannon välistä työnjakoa ja hoidonporrastusta. Urologiset toimenpiteet keskitetään TAYS:iin ja rintasyöpäleikkaukset HASA:an. HASA:n ja PSHP:n kuvantamistoiminnot sekä sukupuolitautien poliklinikkatoiminnot yhdistetään. Toimenpiteen toteutuminen Tampereen kaupungin ja PSHP:n sukupuolitautien poliklinikoiden toiminnat yhdistettiin samaan, Tampereen kaupungin alaisuudessa toimivaan vastaanottoon. Uudella sukupuolitautivastaanotolla toimii Tampereen kaupungin henkilöstöä sekä PSHP:sta osa-aikaiset lääkäri- ja hoitajaresurssit. Vastaanotto palvelee koko Pirkanmaan alueen väestöä. Yhdistynyt poliklinikka aloitti toimintansa kesäkuussa Kanta-Sarviksen remontoiduissa tiloissa. Urologian toiminnot siirtyivät Hatanpään sairaalasta TAYS:aan 1.9.2016. Samaan aikaan rintasyöpäleikkaukset on keskitetty Hatanpään sairaalaan. Hatanpään sairaalan kuvantamisyksikkö liitettiin osaksi PSHP:n kuvantamis- ja apteekkiliikelaitosta 1.1.2016 alkaen. Toimenpide 4.2 Laajennetaan lääkäri-hoitaja-työparimalli Hervannan terveysasemalle, aloitetaan tuki- ja liikuntaelinoireisten fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta, keskitetään diabeteksen hoidon koordinointi ja lisätään sähköisiä palveluja. Toimenpiteen toteutuminen Hervannan terveysasemalla siirryttiin työparimalliin elokuussa terveysaseman remontin valmistuttua kesäsulun jälkeen. Fysioterapeuttien suoravastaanottopalvelu käynnistyi maaliskuun lopussa. Fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautui terveyspalvelujen neuvonnan kautta sovittujen kriteerien mukaisesti 460 asiakasta. Fysioterapeutit ovat kyenneet tekemään erotusdiagnostiikkaa, ja osa potilaista on tarvittaessa saatu lääkärin vastaanotolle nopeasti.

HOITO- JA SOSIAALITAKUUN TOTEUTUMINEN Sähköisiä palveluita on lisätty terveyspalveluissa ajanvarauksen lisäksi lomakkeisiin, mittauksiin (verensokeri, verenpaine, puhallusseuranta) ja elämäntapavalmennukseen. Hervannan terveysasemalla on jatkettu ihotautien etäkonsultaatiopilottia. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamiskeskus aloitti laadunarviointityön Tampereella. Tavoitteena on luoda menetelmä, jolla arvioidaan säännöllisesti diabeteksen ehkäisyn ja hoidon laatua kaupungin omana toimintana. Terveysasemilla pidettyjä diabeteskoulutuksia on jatkettu, ja diabeteskoulutusta laajennettiin Orivedelle. Diabeteksen hoitotasapainon seurannan sähköisten palvelujen pilotointia on jatkettu. Uutena kokonaisuutena otettiin käyttöön asiakkailla Flash-sensoritekniikalla toimivia verensokeriseurantalaitteita noin 100 kpl. Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen 2016 Perusterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito (oma) Toimeentulotukihakemusten käsittely tammi-joulukuu 2016 Perusterveydenhuollon avopalveluissa hoitotakuu toteutui. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui. Hatanpään sairaalassa hoitotakuu toteutui kaikilla erikoissaloilla vuoden lopun tilanteessa. Suurimmat haasteet hoitotakuun toteutumisessa olivat vuoden aikana kirurgiassa ja reumatologiassa. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutumisen arvioinnissa on käytetty ns. laajoja erikoisaloja sekä THL:n ja AVI:n määrittelemiä puuttumiskriteereitä. Sosiaalitakuu toteutui, toimeentulotukipäätösten käsittelyajat pysyivät vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hyvällä tasolla, eikä ylityksiä tapahtunut. Toimeentulotukipäätösten keksimääräinen käsittelyaika vuonna 2016 oli 3,6 arkipäivää. Vuoden 2016 aikana hakemusten käsittely ylittyi yhden viikon ajan helmi-maaliskuun vaihteessa ja muilta osin hakemusten käsittelyssä pysyttiin lain edellyttämässä ajassa. Toimeentulotukihakemuksia oli yhteensä 85 138 kpl, joista kirjallisten hakemusten osuus oli 53,3 %, sähköisten hakemusten osuus 38,8 % ja henkilökohtaisen asioinnin yhteydessä käsiteltyjen osuus oli 8,0 %.