Kirkkotie 10 82600 Tohmajärvi
2 (33) Sisällys 1 Yleistä... 4 2 Analyysit... 5 2.1 3 4 5 6 7 8 9 10 Materiaalimikrobinäytteet... 5 Perustiedot kohteesta... 6 3.1 Sadevesijärjestelmät... 8 3.2 Havainnot... 8 3.3 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset... 10 Perustukset... 10 4.1 Rakenteet... 10 4.2 Mikrobitutkimukset... 11 4.3 Havainnot... 12 4.4 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset... 13 Alapohjat... 14 5.1 Rakenteet... 14 5.2 Rakennekosteusmittaukset... 15 5.3 Mikrobitutkimukset... 16 5.4 Havainnot... 17 5.5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpideesitykset... 19 Välipohjat... 19 6.1 Rakenteet... 19 6.2 Johtopäätökset ja jatkotoimenpideesitykset... 20 Kantavat rakenteet... 20 7.1 Rakenteet... 20 7.2 Johtopäätökset ja jatkotoimenpideesitykset... 21 Yläpohjat ja vesikatot... 21 8.1 Rakenteet... 21 8.2 Havainnot... 22 8.3 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset... 24 Ulkoseinät... 24 9.1 Rakenteet... 24 9.2 Havainnot... 24 9.3 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset... 25 Ikkunat ja ulkoovet... 27 10.1 Havainnot... 27 Ytunnus: 25192846
3 (33) 10.2 11 12 13 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset... 28 Ulkotasot... 28 11.1 Havainnot... 28 11.2 Johtopäätökset ja jatkotoimenpideesitykset... 29 Tilaosat ja pinnat... 29 12.1 Havainnot... 29 12.2 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset... 31 Ilmanvaihto... 31 13.1 Järjestelmän kuvaus... 31 13.2 Havainnot... 31 13.3 Johtopäätökset ja toimenpideehdotukset... 33 Liitteet Paikannuspiirrokset Kosteusmittauspöytäkirja Laboratorion analyysivastaukset Ytunnus: 25192846
4 (33) 1 Yleistä Kohde Kirkkotie 10 82600 Tohmajärvi Tilaaja Tohmajärven kunta Tekninen toimiala Kauppakatu 4 82600 Tohmajärvi Tutkimusajankohta ja tutkijat 30.9.2015 alkukartoitus, Milja Kiiskinen 13.10.2015 kuntotutkimukset, Jussi Mertanen ja Milja Kiiskinen 16.10.2015 rakennekosteusmittaukset, Jussi Mertanen 20.10.2015 kuntotutkimukset, Jussi Mertanen Toimeksianto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakennuksen rakennusteknistä kuntoa ja haittaaineet peruskorjaussuunnittelua varten. Tutkimusmenetelmät ja rajaukset Rakennuksen rakennusosien ja järjestelmien kuntoa arvioitiin rakennustekniikan osalta aistinvaraisten havaintojen ja käytettävissä olleiden suunnitelmaasiakirjojen perusteella. Aistinvaraisten tutkimushavaintojen ja pintakosteuskartoituksen lisäksi rakenteisiin kohdistettiin seuraavia rakennusteknisiä kuntotutkimuksia: Ulkoseinä/sokkelirakenteen kuntotutkimus ikkunan alapuolelta ja maanpinnan tasosta eri seinustoilta vanhalta osalta ja laajennusosan kohdalta Alapohjarakenteen kosteusteknisen toiminnan selvitys rakennekosteus ja viiltomittauksin vanhan ja laajennusosan sekä entisen ulkoseinäanturan ja vanhan kosteusvauriokohdan kohdilta Pintakosteuskartoitus Ala ja välipohja, ulkoseinä ja maanvastaisen seinärakenteiden rakenneselvitys Yläpohjan ja vesikaton aistinvarainen tarkastus Alakattotilojen ja ilmanvaihtojärjestelmän aistinvarainen tarkastus ja vuotoilmareittien pistokoeluontoinen kartoitus Ytunnus: 25192846
5 (33) Tässä kuntotutkimuksessa ei arvioitu kiinteistön alueosia (päällysteet, varusteet, alueen rakenteet) eikä salaojajärjestelmiä. LVISjärjestelmien osalta tarkastellaan ainoastaan ilmanvaihtoa. Käytetyt mittalaitteet 2 pintakosteudenosoitin ja piikkikosteusmittari Tramex Moisture Meter rakennekosteusmittalaite Vaisala HMI41 ja HM40 + mittaanturit HMP42 ja HMP40S merkkisavu Dräger ch 216 Analyysit Aistinvaraisten kuntotutkimusten ja mittausten tueksi kohteesta otettiin laboratoriossa analysoitavia näytteitä. Alla on esitelty lyhyt kuvaus analyysimenetelmistä ja tulkinnoista. 2.1 Materiaalimikrobinäytteet Materiaalinäytteet otettiin suoraan minigripsalpapussiin. Mikrobinäytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä (semikvantitatiivisesti) Mikrobioni Oy:n laboratoriossa Kuopiossa. Tulosten tulkinnassa on käytetty Mikrobioni Oy:n omaa validointiaineistoa sekä Työterveyslaitoksen julkaisemia tuloksia (Reiman ym. 1999). Kooste tulosten tulkinnasta on esitetty taulukossa 2.1.1. Taulukko 2.1.1 Materiaalimikrobinäytteiden tulosten tulkinta Tulosmer Tulkinta Tulos elatusalustalla <mr Ei mikrobikasvua materiaalissa Tulos alle menetelmän määritysrajan + Ei mikrobikasvua materiaalissa vähän mikrobeja, sienten pesäkemäärä alustalla kintä <50 bakteerien pesäkemäärä alustalla <75 <10 sädesienipesäkettä korkeintaan 1 indikaattorisieni yksittäisenä pesäkehavaintona ++ Epäily mikrobikasvusta materiaalissa vähintään 2 indikaattorisientä, tai yksi indikaattorisieni > 50 % kokonaispesäkemäärästä sädesienipesäkemäärä >20 +++ Selvä mikrobikasvu materiaalissa paljon mikrobeja, sienten pesäkemäärä alustalla >50 bakteerien pesäkemäärä >75 sädesienipesäkemäärä >20 Ytunnus: 25192846
6 (33) 3 Perustiedot kohteesta Yleistiedot Tutkimuksen kohteena on Tohmajärven, joka koostuu vanhasta osasta ja laajennusosasta (sininen alue). Vanha osa on rakennettu 1957 ja laajennusosa 1983. Kuva 2.1 Rakennuksessa on 2 kerrosta, rapattu tiiliverhous ja loiva harjakatto. Vesikatteena on ohutteräslevy. Rakennuksen kantavana runkona on teräbetoninen pilari palkkirunko. Rakennuksessa ei ole räystäitä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto. Kiinteistössä tehdyt korjaus/muutostoimenpiteet Kohteessa on tehty laajennus ja peruskorjaus vuonna 1982. 90luvulla entinen liikuntasali on muutettu kahdeksi luokaksi, uusittu ikkunat puutyöluokkaan ja liikuntasaliin sekä uusittu keittiön lattiapinnoite. Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat Sisäilmatutkimus, Raksystems Anticimex 18.5.2009 ja 18.2.2011 Vanhan osan rakennusselitys, Maaseudun keskusrakennustoimisto 25.8.1957 Laajennusosan rakennusselitys, Tohmajärven kunta 24.5.1982 Vanhan osan yleisleikkaukset, Maaseudun keskusrakennustoimisto 1957 Laajennusosan yleisleikkaus, Tohmajärven kunta 17.6.1982 Laajennusosan rakennepiirustukset, Juva 1982 Ytunnus: 25192846
7 (33) Yhteenveto n kuntotutkimuksessa selvitettiin rakenteiden rakennus ja kosteusteknistä kuntoa sekä sisäilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä, peruskorjaussuunnittelun tueksi. Tutkimusten perusteella sade ja sulamisvesien ohjautuminen pois ulkoseinärakenteista ja rakennuksen vierustoilta ei ole riittävä. Lisäksi riittämättömät ikkunapellitysten viettokallistukset ja epätiiviit liittymät mahdollistavat ulkoseinärakenteen kosteus ja mikrobivaurioitumisen. Mikrobimääritystulosten perusteella sokkelirakenteen eristemateriaalissa on selvää mikrobikasvua. Runsas kosteusvaurioindikaattoripitoisuus viittaa rakenteen liialliseen ulkopuoliseen kosteusrasitukseen. Mikäli rakenneliittymät eivät ole tiiviit (esim. ulkoseinä/ikkuna), on mikrobiepäpuhtauksien mahdollista kulkeutua vuotoilmavirtausten mukana sisäilmaan aiheuttaen sisäilmahaittariskin. Sokkelirakenteen kosteusrasituksen vähentämiseksi maan pinta tulisi muotoilla uudelleen RakMK D1ohjeen mukaisesti rakennuksesta poispäin viettäväksi, suorittaa ulkopuolisten halkeamien paikkakorjaus ja ikkunapellitysten uusiminen. Näiden lisäksi rakenneliittymät tulisi tiivistää erillisen tiivistyskorjaussuunnitelman mukaisesti. Mikrobimääritystulosten perusteella vanhan osan alapohjan tojaxeristeessä on selvää mikrobikasvua materiaalissa. Runsas kosteusvaurioindikaattoripitoisuus viittaa maaperän kosteuden aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Mikäli rakenneliittymät (esim. ulkoseinä/alapohja) tai läpiviennit eivät ole tiiviit, on mikrobiepäpuhtauksien mahdollista kulkeutua vuotoilmavirtausten mukana sisäilmaan aiheuttaen sisäilmahaittariskin. Rakennekosteusmittausten perusteella vanhan osan alapohjarakenne (kaksoisbetonilaatta) toimii rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan puutteellisesti. Tojax eristetilaan muodostuu mikrobikasvulle suotuisat olosuhteet. Kaksoisbetonilaattarakenne on nykykäsityksen mukaan kosteusvaurioaltis rakenne. Laajennusosalla lattiarakenteena on alapuolelta lämmöneristetty maanvarainen betonilaatta. Eristeen ja alustatäytön välissä on rakennusmuovi. Rakenne toimii rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan pääosin hyvin, eikä lattiarakenteeseen pääse muodostumaan kosteusvauriolle suotuisia olosuhteita. Alapohjarakenteen kosteusolosuhteita välittömästi pinnoitteen (muovimatto) alla selvitettiin viiltokosteusmittauksin. Mittausten perusteella todettiin pinnoitteiden alla kosteusvaurioita käytävän laajennusosan vastaisella seinustalla. Vauriot ovat aiheutuneet maaperästä kapillaarisesti/diffuusiolla kulkeutuneen kosteuden seurauksena. Vanhan osan vesikatteena on konesaumattu ohutteräslevy, joka on alkuperäinen (v. 1957). Laajennusosan rivisaumattu ohutteräslevykate on myös alkuperäinen (v. 1982), jonka yhteydessä vanhan osan vesikate on todennäköisesti myös pinnoitettu maalaamalla. Vesikate todettiin kokonaisuutena peruskuntoiseksi, katteessa todettiin paikoin pinnoitevaurioita ja ruostevaurioita, katteessa ei kuiten Ytunnus: 25192846
8 (33) kaan havaittu vuotokohtia. Vanhan osan vesikate on teknisen käyttöikänsä (40..50 v) päässä ja se suositellaan uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä. Laajennusosan vesikate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä puolivälin, kate suositellaan huollettavaksi / uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä. Yläpohja vanhalla osalla on lappeen suuntaisesti tuulettuva rakenne, jossa ei ole nykytietämyksen mukaista riittävää tuuletusrakoa eristekerroksen ja vesikatteen välissä. Kiinteistönhoitajan mukaan katolla on todettu viitteitä puutteellisesta tuulettuvuudesta (lämpövuodot, lumen sulaminen ja jääpuikkojen muodostuminen), jonka vuoksi yläpohjan tuulettuvuutta on pyritty parantamaan lisäämällä harjalle tuuletusputkia. Yläpohjatila tarkastettiin ilmanvaihtokonehuoneen ja lämpimän keskiosan kohdalta (lämmin osa keskellä rakennusta, jossa kulkevat mm. ilmanvaihtoputket), sekä rakennuksen eteläpäädyn kohdalta; yläpohjatiloissa ei todettu poikkeavaa. Muilta osin yläpohjatilaa ei voitu tarkastaa. Alakattotiloissa on rakennusaikaista epäpuhtautta, mineraalikuitulähteitä sekä epätiiviitä läpivientejä ja avonaisia rakenneaineisia kanavia. Alakattotilat tulisi puhdistaa, mineraalikuitulähteet poistaa, läpiviennit tiivistää ja vanhat kanavat tukkia. Pinnoitteet ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa eivätkä vaadi normaaleja huoltotoimenpiteitä suurempia korjauksia, lukuun ottamatta kosteusvaurioalueita. Pinnoitteen/tasoitteen alla on vanhaa asbestipitoista liimaa. Mikäli lattiapinnoitteita uusitaan, tulee työ tehdä asbestipurkutyönä. Huomioitavaa on, että lattiapinnoitteet ovat pääsääntöisesti ylittäneet teknisen käyttöikänsä (30 v). Tuloilman suodatustaso ei vastaa nykymääräyksiä ja järjestelmässä on runsaasti mineraalikuitulähteitä ja muuta epäpuhtautta. Ivkone on teknisen käyttöikänsä (15..30 v) päässä. Ensisijaisesti ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteet tulisi poistaa ja järjestelmä puhdistaa sekä parantaa suodatinten suodatustasoa nykymääräysten mukaiseksi. Ivjärjestelmä suositellaan uusittavaksi kokonaisuudessaan seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. 3.1 Sadevesijärjestelmät Vesikattorakenteena on loiva harjakatto, jossa sadevedet on johdettu piiloasennettujen sadevesikourujen kautta sadevesikaivoihin ja takapihalla loiskekiville. Loiskekiviltä vedet ohjautuvat paikoin sadevesikaivoihin ja paikoin maahan. 3.2 Havainnot Sadevesikourujen kiinnikkeet olivat paikoin irti/vaurioituneet. Ivkonehuoneen kohdalla sadevesikouru oli tarkastushetkellä kokonaan irti. Maanpinnan kaltevuus ei ole kaikilta osin riittävä ohjaamaan sade ja sulamisvesiä pois rakennuksen vierustalta. Sokkelirakenne on kastunut takapihan syöksytorvien kohdalta. Asuntolan puoleisessa päädyssä maanpinta viettää rakennukseen päin. Ytunnus: 25192846
9 (33) Kuva 3.2.1 IV konehuoneen sadevesikouru on irti. Kuva 3.2.2. Sadevesikourun kiinnikkeet paikoin irti. Kuva 3.2.3 Sadevedet on takapihan puolella ohjattu Kuva 3.2.4 Sokkelirakenne on kastunut takapihan loiskekivillä pois rakennuksen vierustoilta. Maanpin syöksytorvien kohdalta. nan kaltevuus ei ole riittävä. Kuva 3.2.5 Asuntolan puoleisessa päädyssä maanpinta viettää rakennukseen päin. Ytunnus: 25192846
10 (33) 3.3 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset Sade ja sulamisvesien ohjautuminen pois ulkoseinärakenteista ja rakennuksen vierustoilta ei ole riittävä. Liiallinen ulkopuolinen kosteusrasitus voi heikentää ulkoseinärakenteen mikrobiologista ja kosteusteknistä kuntoa. Vesien ohjausjärjestelmää tulisi parantaa ja muotoilla maanpinnan kaltevuutta poispäin seinien vierustoilta. 4 Perustukset 4.1 Rakenteet Rakennuksen sokkelit ovat maalattuja teräsbetonirakenteita. Perustuksen ja ulkoseinän liittymän kohdassa on ns. valesokkelirakenne. Rakennuksessa on pieni kellari, jossa on maanvastainen perusmuuri. Rakenteet on esitetty alla olevissa periaateleikkauksissa. Kuva 4.1.1 Periaateleikkaus vanhan osan sokkelira Kuva 4.1.2 Periaateleikkaus laajennusosan sokkeli kenteesta rakenteesta Kuva 4.1.3 Periaateleikkaus kellarin perustuksesta. Ytunnus: 25192846
11 (33) 4.2 Mikrobitutkimukset Sokkelirakenteen mikrobiologista kuntoa selvitettiin rakennuksen eri seinustoilta viidestä kohdasta (RT1 RT5). Näytteitä otettiin maanpinnan tasosta ja 100 150 mm sokkelin yläpinnantason alapuolelta. Näytteenottokohdat on esitetty alla olevassa paikannuspiirroksessa (ympäröity punaisella) ja yhteenveto mikrobimääritystuloksista on esitetty taulukossa 5.2.1. Kuva 5.2.1 Sokkelirakenteen materiaalimikrobinäytteiden näytteenottokohdat. Taulukko 5.2.1. Yhteenveto sokkelieristeen materiaalimikrobimääritysten tuloksista Näytteenottokohta Tulosyhteenveto Johtopäätös 1, lastuvilla, RT1, sok Vähän homeita (+) ja bakteereita (+) ei mikrobikasvua materiaa keli, maanpinnan taso, lissa urheiluhallin puoleinen pääty 2, mineraalivilla, RT1, Vähän homeita (++), mutta indikaat selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, sokkelin ylä torimikrobeita (Eurotium 2 lissa pinta 150, urheiluhal pmy/malja ja A. versicolor 1 lin puoleinen pääty pmy/malja). Bakteereissa paljon sädesieniä (81 pmy/malja). Ytunnus: 25192846
12 (33) 3, mineraalivilla, RT2, Paljon homeita (+++), indikaattori selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, maanpinnan mikrobia yksittäinen pesäke (Acre lissa taso, takapiha, vanha monium). Vähän bakteereita (+). osa 4, mineraalivilla, RT2, Homeet alle määritysrajan (< mr), selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, sokkelin ylä paljon bakteereita (+++) lissa 5, mineraalivilla, RT 3, Paljon homeita (+++), myös indikaat selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, maanpinnan torimikrobia (A.versicolor +++T). Bak lissa taso, takapiha, laajen teereissa paljon sädesieniä 155 nusosa pmy/malja. 6, mineraalivilla, RT3, Vähän homeita (++), mutta indikaat selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, sokkelin ylä torimikrobeita Eurotium 1 lissa pinta 100, takapiha, pmy/malja, Trichoderma 1 laajennusosa pmy/malja ja sädesieni 1 pmy/malja. pinta 150, takapiha, vanha osa Paljon bakteereita (+++). 7, mineraalivilla, RT4, Paljon homeita (+++) ja bakteereita selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, maanpinnan (+++), myös indikaattorimikrobeita lissa taso, asuntolan puolei (Acremonium 56 pmy/malja ja A.ver nen pääty sicolor 9 pmy/malja). 8, mineraalivilla, RT4, Vähän homeita (+), paljon baktee selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, sokkelin ylä reita (+++). Bakteereissa myös paljon lissa pinta 100, asuntolan sädesieniä (135 pmy/malja). puoleinen pääty 9, mineraalivilla, RT5, Vähän homeita (+), paljon baktee selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, maanpinnan reita (+++). Bakteereissa myös sä lissa taso, etupiha desieniä (10 pmy/malja). 10, mineraalivilla, RT5, Paljon homeita (+++) ja bakteereita selvä mikrobikasvu materiaa sokkeli, sokkelin ylä (+++). Bakteereissa myös paljon sä lissa pinta 100, etupiha desieniä (29 pmy/malja). Mikrobimääritystulosten perusteella sokkelirakenteen eristemateriaalissa on selvää mikrobikasvua. Runsas kosteusvaurioindikaattoripitoisuus viittaa rakenteen liialliseen ulkopuoliseen kosteusrasitukseen. Mikäli rakenneliittymät eivät ole tiiviit (esim. ulkoseinä/ikkuna), on mikrobiepäpuhtauksien mahdollista kulkeutua vuotoilmavirtausten mukana sisäilmaan aiheuttaen sisäilmahaittariskin. 4.3 Havainnot Sokkelirakenteissa on paikoin pieniä halkeamia. Etupihan puolelle on asennettu perusmuurilevy. Ytunnus: 25192846
13 (33) Sokkelissa on paikoin kosteusjälkiä. Erityisesti takapihan puolella vanhan osan ja laajennuksen liittymän kohdalla (kuva 4.2.4). 4.4 Kuva 4.3.1 Pieni halkeama sokkelissa puutyöluokan 4.3.2 kohdalla perusmuurilevy Kuva 4.3.3 Sokkelin rakennetutkimuskohta maan Kuva pinnan tasolta rakennetutkimus Etupihan 4.3.4 puolelle Kellarin on asennettu maanvastaisen seinän Johtopäätökset ja toimenpideesitykset Suosittelemme sokkelirakenteen kosteusrasituksen vähentämiseksi maanpinnan uudelleenmuotoilua RakMK D1ohjeen mukaisesti rakennuksesta poispäin viettäväksi, sekä halkeamien paikkakorjausta ja rakenneliittymien sisäpuolista tiivistämistä erillisen tiivistyskorjaussuunnitelman mukaisesti. Peruskorjauksen suunnittelussa suositellaan perustusten kuivatusjärjestelmä (salaojitus, perusmuurilevyt, salaojittava kerros rakennuksen vierustalla) otettavaksi huomioon kokonaisuudessaan. Nykyinen järjestelmä ei kaikilta osin ole riittävä. Ytunnus: 25192846
14 (33) 5 Alapohjat 5.1 Rakenteet Vanhalla osalla, opetusvälinenvaraston kohdalla (RT6), alapohjarakenteena on sementtilastulevyllä (Tojax) eristetty maanvarainen kaksoisbetonilaatta AP1. Opetusvälinenvaraston ulkoseinän viereisen kanaalin kohdalla (RT7) alapohjarakenteena on sementtilastulevyllä eristetty teräsbetonilaatta AP2. Laajennusosalla, luokan 3 kohdalla (RT8), alapohjarakenteena on alapuolelta eristetty teräsbetonilaatta AP3. Veistoluokan entisen suihkutilan kanaalin kohdalla (RT9) alapohjarakenteena on sementtilastulevyllä eristetty teräsbetonilaatta AP4. Veistoluokan kohdalla (RT10) alapohjarakenteena on teräsbetonilaatan päälle koolattu mineraalivilla ja tojaxlevyllä eristetty ponttilautalattia AP5. Kellarin kohdalla (RT11) alapohjarakenteena on pikisivelyllä kosteuseristetty teräsbetonilaatta AP6. Alapohjarakenteet on esitetty alla olevissa periaateleikkauksissa. Kuva 5.1.1 Vanhan osan lastuvillalla eristetty teräsbe Kuva 5.1.2 Vanhan osan kanaalin päällä oleva las tonilaatta AP1 tuvillalevyllä eristetty teräsbetonilaatta AP2 Kuva 5.1.3 Laajennusosan alapuolelta eristetty teräs Kuva 5.1.4 Veistoluokan entisen suihkutilan ka betonilaatta AP3 naalin päällä oleva lastuvillalevyllä eristetty teräsbetonilaatta AP4 Ytunnus: 25192846
15 (33) 5.2 Kuva 5.1.5 Veistoluokan betonilaatan päälle koolattu Kuva 5.1.6 Kellarin pikisivelyllä kosteuseristetty puulattia AP5 teräsbetonilaatta AP6 Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittausten perusteella vanhan osan alapohjarakenne (kaksoisbetonilaatta) toimii rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan puutteellisesti. Tojax eristetilaan muodostuu mikrobikasvulle suotuisat olosuhteet. Kaksoisbetonilaattarakenne on nykykäsityksen mukaan kosteusvaurioaltis rakenne. Laajennusosalla lattiarakenteena on alapuolelta lämmöneristetty maanvarainen betonilaatta. Eristeen ja alustatäytön välissä on rakennusmuovi. Rakenne toimii rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan pääosin hyvin, eikä lattiarakenteeseen pääse muodostumaan kosteusvauriolle suotuisia olosuhteita. Alapohjarakenteen kosteusolosuhteita pinnoitteen (muovimatto) alla selvitettiin viiltokosteusmittauksin. Mittauskohdat ja mittaustulokset ovat kokonaisuudessaan liitteenä. Mittausten perusteella todettiin pinnoitteiden alla kosteusvaurioita käytävän laajennusosan vastaisella seinustalla. Vauriot ovat aiheutuneet maaperästä kapillaarisesti/diffuusiolla kulkeutuneen kosteuden seurauksena. Yleisesti muovimattopinnoitteiden alla todettiin paikoin rakentamisajankohtaan nähden koholla olevia kosteuspitoisuuksia. Muovimattopinnoite on rakennusfysikaalisesti tarkasteltuna liian tiivis pinnoite etenkin vanhalla rakennusosalla, jolloin riskinä on kosteuden kulkeutuminen diffuusiolla lattiapinnoitteen alle, jolloin pinnoitteen alla voi muodostua kiinnitysliiman kosteusvaurioitumista. Kiinnitysliiman kemiallisesta vaurioitumisesta todettiin paikoin viitteitä vanhalla osalla sekä laajennusosan luokan (luokka 3) käytävän puoleisella seinustalla (kemiallista hajua pinnoitteen alla). Ytunnus: 25192846
16 (33) Kuva 6.2.1 Alapohjan rakennetutkimuskohdat on ympyröity punaisella. Arvioitu lattiapinnoitteiden kosteusvaurioalue on merkitty sinisellä varjostuksella. 5.3 Mikrobitutkimukset Alapohjarakenteen mikrobiologista kuntoa selvitettiin kolmesta kohdasta. Näytteenottokohdat on esitetty alla olevassa paikannuspiirroksessa (ympyröity punaisella) ja yhteenveto mikrobimääritystuloksista taulukossa 6.3.1. Kuva 6.3.1 Alapohjarakenteen materiaalimikrobinäytteiden näytteenottokohdat. Ytunnus: 25192846
17 (33) Taulukko 6.3.1 Yhteenveto alapohjan materiaalimikrobimääritystuloksista Näytteenottokohta Tulosyhteenveto Johtopäätös 11, lastuvilla, RT6, Paljon homeita (+++) ja bakteereita (+++), selvä mikrobikasvu materiaa alapohja, opetusvä myös indikaattorimikrobeita (Acremo lissa linevarasto, vanha nium +++T ja säsesieniä +++T). osa 12, lastuvilla, RT16, Paljon homeita (+++) ja bakteereita (+++), selvä mikrobikasvu materiaa alapohja, luokka, myös indikaattorimikrobeita (Acremo lissa vanha osa nium +++T ja säsesieniä +++T). 13, mineraalivilla, Homeet alle määritysrajan (<mr), vähän ei mikrobikasvua materiaa RT10, alapohja, veis bakteereita (+). lissa toluokka, vanha osa Mikrobimääritystulosten perusteella alapohjan tojaxeristeessä on selvää mikrobikasvua materiaalissa. Runsas kosteusvaurioindikaattori pitoisuus viittaa maaperän kosteuden aiheuttamasta kosteusrasituksesta. Mikäli rakenneliittymät (esim. ulkoseinä/alapohja) tai läpiviennit eivät ole tiiviit, on mikrobiepäpuhtauksien mahdollista kulkeutua vuotoilmavirtausten mukana sisäilmaan aiheuttaen sisäilmahaittariskin. 5.4 Havainnot Havainnot alapohjarakenteista on esitetty alla olevissa valokuvissa Kuva 5.4.1 Rakenneavaus opetusvälinevaraston Kuva 5.4.2 Rakenneavaus opetusvälinevaraston ka kohdalla (AP1) naalin kohdalla (AP2) Ytunnus: 25192846
18 (33) Kuva 5.4.3 Rakenneavaus laajennusosan luokan Kuva 5.4.4 Rakenneavaus veistoluokan entisen suih kohdalla (AP3) kutilan kohdalla (AP4) Kuva 5.4.5 Rakenneavaus veistoluokan kohdalla Kuva 5.4.6. Rakenneavaus kellarin kohdalla (AP6) (AP5) Kuva 5.4.7 Rakennekosteusmittaus vanhan osan Kuva luokan 2 kohdalla (RH 1). Pinnoitteen alla kosteusvaurio. Ytunnus: 25192846 5.4.8 Kosteusmittaus (RH4) käytävältä.
19 (33) 5.5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpideesitykset Vanhalla osalla alapohjarakenteena olevan kaksoisbetonilaattarakenteen Tojax eristeissä todettiin kosteus ja mikrobivaurioita. Rakenne on nykykäsityksen mukaan kosteustekninen riskirakenne. Riskinä on rakenteissa todettujen mikrobiepäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan, rakenteiden epätiiveyskohtien kautta. Rakenne suositellaan ensisijaisesti uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä, poistamalla riskialttiit rakenneosat ja tekemällä nykyaikainen lattiarakenne. Toissijaisena vaihtoehtona on epäpuhtauksien leviämisen ehkäiseminen parantamalla rakenteen ilmatiiveyttä (kapseloivat toimnepiteet): riskinä on vaurioituneiden materiaalien jääminen rakenteisiin, jolloin niistä voi jatkossa aiheutua sisäilmahaittoja. Laajennusosan alapohja on alapuolelta lämmöneristetty teräsbetonilaattarakenne, jossa ei lähtökohtaisesti todettu korjaustarpeita. Muovimattopinnoitteiden alla todettiin kosteusvaurioita käytävällä, laajennusosan vastaisella seinustalla. Vauriot ovat aiheutuneet rakenteisiin maaperästä kulkeutuneen kosteuden seurauksena, todennäköisesti käytävän kantavan väliseinän perustusrakenteiden kautta. Pienialaista vaurioitumista todettiin em. seinustalla myös laajennusosan puolella. Lattiapinnoitteet on pääosin asennettu edellisen peruskorjauksen/laajennuksen yhteydessä, ja ne ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Tämän vuoksi pinnoitteet suositellaan ensisijaisesti uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä. Suunnittelun lähtökohtana suositellaan käytettäväksi vesihöyryä läpäiseviä pinnoitemateriaaleja, kuten vinyyli/klinkkerilaatoitusta. Uusimistyön suunnittelussa tulee ottaa huomioon pinnoitteiden/vanhan kiinnitysliiman sisältämät haittaaineet (matto osin lyijy, vanha kiinnitysliima asbesti), jotka lisäävät merkittävästi korjauskustannuksia. 6 6.1 Välipohjat Rakenteet Vanhalla osalla entisen pimiön kohdalla (RT13) välipohjarakenteena on teräsbetonilaatta VP1. Laajennusosan opetustilan kohdalla (RT14) välipohjarakenteena on teräsbetonilaatta VP2. Entisen liikuntasalin kohdalla (RT15) välipohjarakenteena on teräsbetoniholvin päälle koolattu ponttilautalattia VP3. Ytunnus: 25192846
20 (33) Kuva 6.1.1 Vanhan osan teräsbetoninen välipohja Kuva 6.1.2 Laajennusosan teräsbetoninen välipohja VP1. VP2. Kuva 6.1.3 Vanhan osan välipohja voimistelusalin kohdalla VP3. 6.2 Johtopäätökset ja jatkotoimenpideesitykset Välipohjarakenteet ovat hyväkuntoiset. Ei jatkotoimenpideesityksiä. Pinnoitteiden uusimisessa samat suositukset kuin alapohjarakenteen osalla. 7 Kantavat rakenteet 7.1 Rakenteet Rakennuksen kantavana runkona teräsbetoninen pilari palkkirunko. Ytunnus: 25192846
21 (33) Kuva 7.1.1 Kantavana runkona on pilari palkkirakenne. 7.2 Johtopäätökset ja jatkotoimenpideesitykset Kantavissa rakenteissa ei havaittu korjaustarvetta. 8 Yläpohjat ja vesikatot 8.1 Rakenteet Vanhan osan yläpohjarakenne on lappeen suuntainen paikalla valettu teräsbetoniholvi, joka on yläpuolelta lämmöneristetty (Tojax/min. villa). Laajennusosan vesikattorakenne on tehty puukannattimien päälle. Katteen vanhalla osalla on alkuperäinen (1957) maalattu ohutteräslevykate ja laajennusosalla maalattu rivisaumattu kate (1983). Rakenteet on esitetty alla olevissa periaateleikkauksissa. Kuva 8.1.1 Yläpohjarakenne laajennusosan koh Kuva 8.1.2 Yläpohjarakenne vanhan osan kohdalla. dalla Rakenne esitetty tarkemmin alla. Ytunnus: 25192846
22 (33) Vanhan osan yläpohjarakenne tarkastusluukun kohdalla, alhaalta ylöspäin: 8.2 Kantava teräsbetonilaatta (paksuutta ei mitattu) Tojax eriste 100 mm Laasti/betonitasaus 20..40 mm Koolausväli (ei yhtäjaksoisesti tuulettuva) 50..70 mm Harvalaudoitus k150..160 22 Konesaumattu ohutteräslevykate Havainnot Katteessa on paikoin pinnoitevaurioita niin vanhalla kuin laajennusosallakin. Vuotokohtia ei kuitenkaan todettu. Laajennusosan ja vanhan liikuntasalin liitoskohdan rintataitepellitys todettiin epätiiviiksi. Läpiviennit pellityksineen ovat peruskuntoisia. Viemärin tuuletusputkien yläosat ovat halki eikä niissä ole sääsuojaa. Kiinteistön huollon mukaan yläpohjassa on ollut jäätymisongelmaa, etenkin vanhan osan takanurkissa (liikuntahallin puoli). Tilannetta on yritetty parantaa lisäämällä tuuletusputkia harjan puolelle. Yläpohjatila tarkastettiin ilmanvaihtokonehuoneen ja lämpimän keskiosan kohdalta (lämmin osa keskellä rakennusta, jossa kulkevat mm. ilmanvaihtoputket), sekä rakennuksen eteläpäädyn kohdalta; yläpohjatiloissa ei todettu poikkeavaa. Muilta osin yläpohjatilaa ei voitu tarkastaa. Kuva 8.2.3 Yleiskuva, vanhan osan vesikate. Ytunnus: 25192846 Kuva 8.2.4. Yleiskuva, laajennuosan vesikate.
23 (33) Kuva 8.2.5 Katteessa paikoin pinnoitevaurioita. Kuva 8.2.6 Laajennusosan ja liikuntasalin liittymäkohdassa rintataite epätiivis. Kuva 8.2.7 Päädyn kuistin pellityksen ylösnosto Kuva 8.2.8 Vanhan osan yläpohjan tuuletusta epätiivis. parannettu lisäämällä harjalle tuuletusputkia. Kuva 8.2.9 Vanhan osan yläpohjan ja vesikatteen Kuva 8.2.10 Vanha osa, eteläpääty tuuletustila. tuuletusväli matala, 50..70 mm. Viemärin tuuletusputki huonokuntoinen. Ytunnus: 25192846
24 (33) 8.3 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset Vanhan osan vesikatteena on konesaumattu ohutteräslevy, joka on alkuperäinen (v. 1957). Laajennusosan rivisaumattu ohutteräslevykate on myös alkuperäinen (v. 1982), jonka yhteydessä vanhan osan vesikate on todennäköisesti myös pinnoitettu maalaamalla. Vesikate todettiin kokonaisuutena peruskuntoiseksi, katteessa todettiin paikoin pinnoitevaurioita ja ruostevaurioita, katteessa ei kuitenkaan havaittu vuotokohtia. Vanhan osan vesikate on teknisen käyttöikänsä (40..50 v) päässä ja se suositellaan uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä. Laajennusosan vesikate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä puolivälin, kate suositellaan huollettavaksi / uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä. Yläpohja vanhalla osalla on lappeen suuntaisesti tuulettuva rakenne, jossa ei ole nykytietämyksen mukaista riittävää tuuletusrakoa eristekerroksen ja vesikatteen välissä. Kiinteistönhoitajan mukaan katolla on todettu viitteitä puutteellisesta tuulettuvuudesta (lämpövuodot, lumen sulaminen ja jääpuikkojen muodostuminen), jonka vuoksi yläpohjan tuulettuvuutta on pyritty parantamaan lisäämällä harjalle tuuletusputkia. Yläpohjarakenteen kunto suositellaan tarkastettavaksi vesikatteen uusimisen yhteydessä: lähtökohtaisesti yläpohjarakenne suositellaan lisäeristettäväksi ja tuuletusta parannettavaksi, korottamalla vesikattoa ja lisäämällä tuuletusta. 9 Ulkoseinät 9.1 Rakenteet Vanhan osan ulkoseinät ovat pääasiassa rapattuja tiilivillatiili rakenteita. Muuraus on paikoin korvattu teräsbetonilla. Voimistelusalin kohdalla ulkopuolella on lautaverhous. Eristeenä on mineraalivilla. Ulkoseinien alaosat on käsitelty aiemmin kohdassa 5. Perustukset. 9.2 Havainnot Ulkoseinän rappaus on hyväkuntoinen. Paikoin seinän yläosassa on kosteusjälkiä. Lautaverhous liikuntasalin kohdalla on peruskuntoinen. Puuverhoillun pieliosan kuntoa selvitettiin rakenneavauksen kautta vanhan osan etupihan puolella. Tuulensuojana toimiva tervapaperointi todettiin epätiiviiksi, paneloinnin takana ei ole yhtenäistä tuuletusrakoa. Pilarin ja sisäpuolisen muurauksen kohdalta on paikoin ilmayhteys sisätiloihin. Rakenteissa ei kuitenkaan todettu viitteitä vaurioista. Eristepaksuus on vähäinen. Ytunnus: 25192846
25 (33) 9.3 Kuva 9.2.1 Ulkoseinän yläosan rappauksessa Kuva 9.2.2 Lautaverhous liikuntasalin kohdalla on etupihan puolella on kosteusjälkiä. peruskuntoinen. Kuva 9.2.3 Ulkoseinärakenne vanhalla osalla, Kuva 9.2.4 Ikkunapellin liitoskohta osin epätiivis. ikkunapielien kohdalla. Eristepaksuus vähäinen Villassa (50..75 mm). värjääntymiä. Näkyvissä vanhat ikkunan karmipuut. näkyvissä ilmavuotojen aiheuttamia Johtopäätökset ja toimenpideesitykset Ulkoseinien lämmöneristeet ovat maanpinnan tasossa tai jopa sen alapuolella ja eristetila on tuulettumaton. Tällaiset olosuhteet luovat riskin materiaalin mikrobivaurioitumiselle. Ulkoseinästä poispäin viettämätön maanpinta lisää seinärakenteen alaosien kosteusrasitusta. Materiaalimikrobinäytteiden perusteella sokkelieristeessä oli kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa. Rakenteissa esiintyvien mikrobien ym. epäpuhtauksien leviämisen ehkäisemiseksi kivirakenteinen ulkoseinärakenne liittymäkohtineen suositellaan ensisijaisesti tiivistyskorjattavaksi. Toissijaisena vaihtoehtona on rakenteiden purkaminen ja uusiminen, joka ei kuitenkaan ole välttämättä taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Ytunnus: 25192846
26 (33) Puurakenteisten ulkoseinien tuulensuojarakenne sekä verhouksen tuuletusrako ovat nykykäsityksen mukaan osin puutteellisia, lisäksi rakenteen lämmöneristepaksuus on vähäinen. Tämän vuoksi rakenteet suositellaan lähtökohtaisesti uusittavaksi, korjaustavan kustannustehokkuuden vuoksi. Suosittelemme sokkeli/ulkoseinärakenteen kosteusrasituksen vähentämiseksi maan pinnan uudelleen muotoilua RakMK D1ohjeen mukaisesti rakennuksesta poispäin viettäväksi ja maanpinnan tason madaltamista mahdollisuuksien mukaan 100..200 mm. Ytunnus: 25192846
27 (33) 10 Ikkunat ja ulkoovet 10.1 Havainnot Vanhan osan ja laajennusosan ikkunat ovat 3lasisia tuuletusluukullisia puupuuikkunoita. Ikkunat on uusittu peruskorjauksen yhteydessä 1983. Entisen liikuntasalin ja veistoluokan ikkunat ovat 3lasisia puualumiiniikkunoita. Ikkunat on uusittu 90luvulla liikuntasalin muutostyön yhteydessä. Ikkunapellitykset ovat pinnoitettua ohutteräslevyä. Liitokset ja jatkokset eivät ole tiiviitä. Pääsisäänkäynnin ja asuntolan puoleisen sisäänkäynnin ulkoovet ovat uusia rakenneteräksisiä lasiovia. Lämmönjakohuoneen ja vanhan sivusisäänkäynnin puuulkoovet ovat huonokuntoiset. Kuva 10.1.1 Ikkunat ovat valtaosin 3lasisia puu Kuva 10.1.2 Entisen liikuntasalin ja veistoluokan ik puuikkunoita. kunat ovat 3lasisia puualumiiniikkunoita. Kuva 10.1.3 Ikkunapeltien viettokallistus ei ole Kuva 10.1.4 Lämmönjakohuoneen oven alaosa on riittävä eivätkä liittymät ole tiiviit. vaurioitunut. Ytunnus: 25192846
28 (33) Kuva 10.1.5 Sivusisäänkäynnin ulkoovi on huonokuntoinen. Kuva 10.1.6 Pääsisäänkäynnin ulkoovet ovat hyväkuntoiset. 10.2 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset Riittämättömät ikkunapellitysten viettokallistukset ja epätiiviit liittymät mahdollistavat ulkoseinärakenteen kosteus ja mikrobivaurioitumisen. Mikäli ikkunan ja ulkoseinärakenteen liittymä on epätiivis, voivat rakenteiden epäpuhtaudet kulkeutua vuotoilmavirtausten mukana sisäilmaan. Vesipellitykset suositellaan uusittaviksi. Seuraavan ikkunoiden huoltokorjauksen tai vaihdon yhteydessä suositellaan myös liittymien tiivistämistä erillisen tiivistyssuunnitelman mukaisesti. Ikkunoiden uusimista pidetään energiataloudellisesti järkevänä ratkaisuna. 11 Ulkotasot 11.1 Havainnot Pääoven kohdalla on huonokuntoinen teräsrunkoinen lautaverhottu katos/varasto. Kuva 11.1.1 Pääsisäänkäynnin huonokuntoinen katos/varasto Ytunnus: 25192846 edessä
29 (33) 11.2 Johtopäätökset ja jatkotoimenpideesitykset Katos on huonokuntoinen ja vaatii korjausta. 12 Tilaosat ja pinnat 12.1 Havainnot Väliseinät ovat hyväkuntoisia tiilirakenteita. Väliseinärakenteissa ei todettu peruskorjaustarvetta. 1. kerroksen käytävän alakattotilassa on paikoin pinnoittamattomia mineraalivillaeristeitä ja avoimia rakenneaineisia kanavia. Alakattotilan putkitusten mineraalivillaeristeet ovat paikoin paljaana, koska niiden päällysteenä olevien alumiinipaperien teippaukset ovat pettäneet. Alakattorakenteena ja katon akustomateriaalina on mineraalivillalevy. Akustolevyjen avoimet villapinnat on maalattu, mutta alakattolevyjen reunat ovat avoimet. Pääasiallisena lattiapinnoitteena on muovimatto, joka on uusittu viime peruskorjauksen yhteydessä. Muovimattojen alle on paikoin jäänyt poistettujen vinyylilaattapinnoitteiden liimaa (musta), joka sisältää asbestia. Osassa tiloista pinnoitteena on lauta tai maalattu betoni. Seinäpinnat ovat maalatut. Veistosali entisen pukuhuoneen ja varastotilan WC:n lattiapinnoitteena on alkuperäinen vinyylilaatta (laattakoko 30*30 cm). Wctilan laatta kiinnitysliimoineen sisältää asbestia. Wctilojen lattiapinnoitteena on muovimatto ja seinäpinnat ovat maalatut. Kuva 12.1.1 Väliseinät ovat tiilirakenteiset Kuva 12.1.2 1. kerroksen käytävän alakattotilassa on pinnoittamattomia mineraalivillaeristeitä Ytunnus: 25192846
30 (33) Kuva 12.1.3 Alakattotilassa on avaoimia Kuva 12.1.4 Mineraalivillaisten alakattolevyjen rakenneaineisia kanavia reunat ovat pinnoittamattomia Kuva 12.1.5 Pääasiallisena lattiapinnoitteena on Kuva 12.1.6 WCtilojen lattiapinnoitteena on muovimatto ja seinäpinnoitteena maali muovimatto Kuva 12.1.7 Wctilan vanha vinyylilaatta liimoineen Kuva 12.1.8 Muovimaton alla oleva vanha musta sisältää asbestia liima sisältää asbestia. Ytunnus: 25192846
31 (33) 12.2 Johtopäätökset ja toimenpideesitykset Alakattotilojen läpiviennit tulee tiivistää ja pinnoittamattomat mineraalivillat pinnoittaa. Pinnoitteet ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa eivätkä vaadi normaaleja huoltotoimenpiteitä suurempia korjauksia. Peruskorjauksessa pinnoitteet suositellaan kuitenkin uusittavaksi, koska ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Pinnoitteiden uusimistyössä tulee huomioida pinnoitteiden/kiinnitysliiman sisältämät haittaaineet, jolloin purkutyö tulee tehdä asbestipurkutyönä. 13 Ilmanvaihto 13.1 Järjestelmän kuvaus Koulun tiloja palvelee yksi ilmanvaihtokone, joka on varustettu lämmöntalteenotolla (kuutio). Kone on uusittu peruskorjauksen yhteydessä 1983. 13.2 Havainnot Ilmanvaihtokone Tuloilmakone todettiin olevan käyttöikänsä lopussa. Tuloilman suodatusluokka on M5 ja poistoilman G4. Tuloilmasuodattimet todettiin pölyisiksi ja niiden suodatuspintaala on pieni. Suodatinkehikot ovat epätiiviit. Poistoilmasuodattimet ovat pahvikehyssuodattimia, jotka eivät sovellu entisiin kiskoihin. Suodatintyypit on vaihdettu käsin kasattavista valmissuodattimiin n. 5 7 vuotta sitten. Ilmanvaihtokoneessa on mineraalivillaisia äänenvaimentimia ja pinnoitteet ovat osin rikki. Koneen pinnoilla, suodatuksen jälkeen, on pölyepäpuhtauksia. Ilmanvaihtokanavisto ja paineero Tulo ja poistoilmakanavat/päätelaitteet ovat likaiset. Kanavien liittymät päätelaitteille eivät ole nykypäiväiset. Ytunnus: 25192846
32 (33) Kuva 13.2.1 Likainen tuloilmakanava. Kuva 13.2.2 Tuloilmapäätelaitteen liittymä runkokanavassa. Kuva 13.2.3 asennettaessa Tuloilmasuodattimet painaudu tiiviisti eivät Kuva kiinni tuloilmasuodattimen asennuskehikkoon, josta aiheutuu ohivuotoja. 13.2.4 mineraalivillaisia Ilmanvaihtokoneessa jälkeen runsaasti ääneneristeitä. Eristeiden liittymkohdissa ei kuitusuojausta. Kuva 13.2.5 Mineraalivillaisten ääneneristeiden Kuva 13.2.6 Tuloilmasuodattimien suodatinpinta kuitusuojaukset paikoin rikki. ala vähäinen, suodatusluokka (M5) nykyaikainen. Ytunnus: 25192846 ei ole
33 (33) 13.3 Johtopäätökset ja toimenpideehdotukset Tuloilman suodatustaso ei vastaa nykymääräyksiä ja järjestelmässä on runsaasti mineraalikuitulähteitä ja muuta epäpuhtautta. Ivkone on teknisen käyttöikänsä päässä. Ensisijaisesti ilmanvaihtojärjestelmän kuitulähteet tulisi poistaa ja järjestelmä puhdistaa sekä parantaa suodatinten suodatustasoa nykymääräysten mukaiseksi. Suosittelemme ivjärjestelmän uusimista seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Joensuussa Jakelu Milja Kiiskinen, RI Jussi Mertanen, RI rakennusterveysasiantuntija rakenteiden kosteuden mittaaja VTTC102762613 VTTC105192413 Mika Ilvonen, Tohmajärven tekninen toimiala arkisto Ytunnus: 25192846
Tutkimuskohde Tohmajärven kunta, Kosteusmittauspöytäkirja Osoite Kirkkotie 10 82600 Tohmajärvi Rekkatie 3 Tutkija Jussi Mertanen, rakenteiden kosteuden mittaaja henkilösertifikaatti VTTC105192413 80100 Joensuu Mittausajankohta Piste Anturi Mittauskohta/materiaali/syvyys (mm) Rakenteen parametrit Mittausmene RH % T C p w Pa Abs g/m 3 RK VM Huom! 16.10.2015 RH 1 JOP 2 AP / alustatäyttö hk/sr / lp 200 mm 100,0 17,9 2051 15,3 X Tasaantumisaika 3 vrk 16.10.2015 RH 1 JO 3 AP / alempi betonilaatta / lp 130 mm 95,6 18,8 2073 15,4 X Tasaantumisaika 3 vrk 16.10.2015 RH 1 JOP 1 AP / eristetila Tojax / lp 80..90 mm 90,7 19,4 2042 15,1 X Tasaantumisaika 3 vrk 16.10.2015 RH 1 JO 1 AP / pintabetonilaatta / lp 30 mm 83,0 19,9 1927 14,3 X Tasaantumisaika 3 vrk 16.10.2015 RH 1 JOP 1 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 86,1 20,3 2049 15,1 X Tas. aika 15..20 min, lievä VOC haju pinn. alla 0 0,0 16.10.2015 RH 2 JOP 2 AP / alustatäyttö hk/sr / lp 150 mm 99,1 18,0 2045 15,2 X 16.10.2015 RH 2 JOP 2 AP / eristetila EPS / lp 90 mm 88,0 20,1 2068 15,3 X 16.10.2015 RH 2 JO 2 AP / betonilaatta / lp 45 mm 78,5 20,1 1845 13,6 X 16.10.2015 RH 2 JO 5 AP / betonilaatta / lp 20 mm 70,5 19,9 1637 12,1 X 16.10.2015 RH 2 JOP 1 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 79,2 20,4 1896 14,0 X Tas. aika 15..20 min, lievä VOC haju pinn. alla 0 0,0 16.10.2015 RH 3 JOP 2 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 75,8 19,1 1675 12,4 X Tas. aika 15..20 min, ei hajua pinn. alla 16.10.2015 RH 4 JOP 2 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 96,0 19,5 2174 16,1 X Tas. aika 15..20 min, pinn. alla kosteusvaurio 16.10.2015 RH 5 JOP 2 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 82,0 19,3 1834 13,6 X Tas. aika 15..20 min, lievä VOC haju pinn. alla 16.10.2015 RH 6 JOP 1 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 60,9 19,9 1414 10,5 X Tas. aika 15..20 min, ei hajua pinn. alla 16.10.2015 RH 7 JOP 2 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 92,7 19,6 2113 15,7 X Tas. aika 15..20 min, pinn. alla kosteusvaurio 16.10.2015 RH 8 JOP 1 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 87,2 19,9 2024 15,0 X Tas. aika 15..20 min, lievä VOC haju pinn. alla 16.10.2015 RH 9 JOP 1 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 84,0 20,3 1999 14,8 X Tas. aika 15..20 min, ei hajua pinn. alla 16.10.2015 RH 10 JOP 2 AP / viiltomittaus lattiapinn. alta / muovimatto 86,1 19,5 1950 14,5 X Tas. aika 15..20 min, ei hajua pinn. alla 0 0,0 16.10.2015 JOP 1 Sisäilma klo 16 36,0 20,7 878 6,5 16.10.2015 JOP 2 Ulkoilma klo 16 79,0 8,0 852 6,6 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Mittalaite Vaisala HMI41 RK=rakennekosteus LP=lattiapinta PM=perusmuuri Mittaanturit Vaisala 1 VM=viiltomittaus US=ulkoseinä AP=alapohja Mittalaitevalmistajan ilmoittama tarkkuus: ± 2,0 % RH (0 90 % RH), ± 3,0 % RH (90 100 % RH) ja lämpötila ± 0,4 C.
raportti RM2015440 Milja Kiiskinen Rekkatie 3 80100 Joensuu TULOSRAPORTTI KOHDE: NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Milja Kiiskinen,, 13.10.2015. Näytteet on vastaanotettu laboratorioon 15.10.2015 ja viljelty 15.10.2015. ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä suoraviljelymenetelmällä. Hienonnettua materiaalia ripoteltiin noin 0,5 ml suoraan elatusalustoille. Homeet viljeltiin mallasuute (M2) ja dikloranglyseroli18 (DG18)alustalle ja bakteerit tryptonihiivauuteglukoosialustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C:ssa 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi. (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Tulokset tulkitaan käyttäen Mikrobioni Oy:n omaa validointiaineistoa sekä Työterveyslaitoksen julkaisemia tuloksia (Reiman ym. 1999). tulosmerkintä tulkinta tulos elatusalustalla <mr ei mikrobikasvua tulos alle menetelmän määritysrajan materiaalissa + ei mikrobikasvua materiaalissa vähän mikrobeja, sienten pesäkemäärä alustalla <50 bakteerien pesäkemäärä alustalla <75 <10 sädesienipesäkettä korkeintaan 1 indikaattorisieni yksittäisenä pesäkehavaintona ++ epäily mikrobikasvusta materiaalissa vähintään 2 indikaattorisientä, tai yksi indikaattorisieni > 50 % kokonaispesäkemäärästä sädesienipesäkemäärä 1020 +++ selvä mikrobikasvu materiaalissa paljon mikrobeja, sienten pesäkemäärä alustalla >50 bakteerien pesäkemäärä >75 sädesienipesäkemäärä >20 Suoraviljelymenetelmän tulos vastaa Asumisterveysoppaan (2009) laimennossarjanäytteiden tulostulkinnan ohjearvoja siten, että suoraviljelytuloksissa +++ merkintä vastaa homeiden ja hiivojen kokonaispitoisuuden osalta Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 1/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2015440 pitoisuutta yli 10 000 pmy/g, bakteerien kokonaispitoisuuden osalta pitoisuutta yli 100 000 pmy/g ja sädesienien osalta pitoisuutta yli 500 pmy/g. Merkinnät ++ tai + vastaavat pitoisuuksia alle edellä mainittujen laimennossarjamenetelmän ohjearvojen, jolloin tarkastelussa on huomioitu erityisesti myös mikrobilajisto. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 1 pmy/0,5 ml. YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: 1, tojaxeriste, sokkeli. maan pinnan taso. vähän homeita ja bakteereita ei mikrobikasvua materiaalissa urheiluhallin puoleinen pääty 2, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 150. urheiluhallin puoleinen pääty 3, mineraalivilla, sokkeli. maanpinnan taso. takapiha. vanha osa vähän homeita, mutta indikaattorimikrobeita. Bakteereissa paljon sädesieniä paljon homeita, indikaattorimikrobia yksittäinen pesäke. Vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa 4, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 150. takapiha. vanha osa homeet alle määritysrajan, paljon bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa 5, mineraalivilla, sokkeli. maanpinnan taso. takapiha. uusi osa paljon homeita, myös indikaattorimikrobia. Bakteereissa paljon sädesieniä selvä mikrobikasvu materiaalissa 6, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 100. takapiha. uusi osa vähän homeita, mutta indikaattorimikrobeita. Paljon bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa 7, mineraalivilla, sokkeli. maanpinnan taso. asuntolan puoleinen pääty. vanha osa 8, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 100. asuntolan puoleinen pääty. vanha osa paljon homeita ja bakteereita, myös indikaattorimikrobeita vähän homeita, paljon bakteereita. Bakteereissa myös paljon sädesieniä selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 2/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2015440 9, mineraalivilla, sokkeli. maanpinnan taso. etupiha 10, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 100. etupiha vähän homeita, paljon bakteereita. Bakteereissa myös sädesieniä paljon homeita ja bakteereita. Bakteereissa myös paljon sädesieniä selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa 11, tojaxeriste, alapohja. LP 100. vanha osa. op.välinevarasto 12, tojaxeriste, alapohja. LP 100. vanha osa. keskilattia 13, mineraalivilla, alapohja. alapohjalaattaa vasten. puutyöluokka paljon homeita ja bakteereita, myös indikaattorimikrobeita paljon homeita ja bakteereita, myös indikaattorimikrobeita homeet alle määritysrajan, vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa Lisätietoja: Näytemateriaaleja näytteistä 4 ja 13 tarkasteltiin myös suoraan valomikroskoopilla. Tarkastelussa ei todettu yhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa ja itiöitä. Yksittäisten itiöiden ja rihmastopätkien havaitseminen valomikroskooppisesti voi olla vaikeaa. Suuri bakteeripitoisuus näytteessä 4 voi olla myös tavanomaista taustakontaminaatiota, jota on ajan kuluessa kertynyt materiaaliin ilmavirtausten ja likaantumisen seurauksena tai esimerkiksi mahdollisesta maaperäkontaktista. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista. Kuopiossa, 29.10.2015 Teija Meklin Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 3/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2015440 ANALYYSITULOKSET: YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan T = maljat täynnä pesäkkeitä, tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorit tähdellä. Kosteusvaurioindikaattorimikrobien osalta on lisäksi ilmoitettu havaittu pesäkemäärä. Näyte: 1, tojaxeriste, sokkeli. maan pinnan taso. urheiluhallin puoleinen pääty (tutkimustunnus: RM151859) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + steriilit + + muut bakteerit + Cladosporium sp. + + *sädesienet <mr Penicillium sp. + Näyte: 2, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 150. urheiluhallin puoleinen pääty (tutkimustunnus: RM151860) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + ++ Kokonaismäärä +++ Cladosporium sp. + + muut bakteerit +(YK) Penicillium sp. + + *sädesienet +++(81) steriilit + *Eurotium sp. +(2) hiivat + *Aspergillus versicolor +(1) Näyte: 3, mineraalivilla, sokkeli. maanpinnan taso. takapiha. vanha osa (tutkimustunnus: RM151861) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + +++ Kokonaismäärä + Aspergillus sp. +++ muut bakteerit +(YK) *Acremonium sp. +(1) *sädesienet <mr steriilit +(YK) Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 4/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2015440 Näyte: 4, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 150. takapiha. vanha osa (tutkimustunnus: RM151862) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä <mr <mr Kokonaismäärä +++ muut bakteerit +++ *sädesienet <mr Näyte: 5, mineraalivilla, sokkeli. maanpinnan taso. takapiha. uusi osa (tutkimustunnus: RM151863) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä +++ +++ Kokonaismäärä +++ Penicillium sp. + + muut bakteerit +(YK) *Aspergillus versicolor +++(T) +++(T) *sädesienet +++(155) Näyte: 6, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 100. takapiha. uusi osa (tutkimustunnus: RM151864) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä ++ ++ Kokonaismäärä +++ Cladosporium sp. + + muut bakteerit +++(YK) tunnistamaton + + *sädesienet +(1) Penicillium sp. + + *Eurotium sp. +(1) Aspergillus sp. + *Trichoderma sp. +(1,YK) hiivat + M2 ja DG18alustoilla kaikkia pesäkkeitä ei voitu tunnistaa niiden kasvaessa toisten pesäkkeiden alla. Näyte: 7, mineraalivilla, sokkeli. maanpinnan taso. asuntolan puoleinen pääty. vanha osa (tutkimustunnus: RM151865) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä +++ +++ Kokonaismäärä +++ *Acremonium sp. +++(54) +++(56) muut bakteerit +++ *Aspergillus versicolor +(6) +(9) *sädesienet <mr hiivat + Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 5/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.
raportti RM2015440 Näyte: 8, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 100. asuntolan puoleinen pääty. vanha osa (tutkimustunnus: RM151866) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä +++ Penicillium sp. + + muut bakteerit +++ steriilit + + *sädesienet +++(135) hiivat + Näyte: 9, mineraalivilla, sokkeli. maanpinnan taso. etupiha (tutkimustunnus: RM151867) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä +++ steriilit + muut bakteerit +++ Olpitrichum sp. + *sädesienet ++(10) hiivat + + Cladosporium sp. + Penicillium sp. + Näyte: 10, mineraalivilla, sokkeli. sokkelin yläpinta 100. etupiha (tutkimustunnus: RM151868) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + +++ Kokonaismäärä +++ Penicillium sp. + +++ muut bakteerit +++ Aspergillus sp. + *sädesienet +++(29) Olpitrichum sp. + Näyte: 11, tojaxeriste, alapohja. LP 100. vanha osa. op.välinevarasto (tutkimustunnus: RM151869) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä +++ +++ Kokonaismäärä +++ Cladosporium sp. + muut bakteerit +++ *Acremonium sp. +++(T) +++(T) *sädesienet +++(T) Mikrobioni Oy PL 1188 70211 Kuopio Puh. 010 321 0680 Sivu 6/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.