YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.12.2009 Dnro UUS-2006-Y-1-111 Annettu julkipanon jälkeen No 1636 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan ympäristölupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKIJA M-I Finland Oy, kotipaikka Helsinki PL 191, 06101 Porvoo LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI M-I Finland Oy:n FIA-tehdas ja siihen liittyvät toiminnat sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä Kilpilahden teollisuusalueen Teknologiakeskuksen alueella osoitteessa F-talo, Teknologiakeskus, Kilpilahti, 06850 Kulloo. Kiinteistön omistaja: Neste Oil Oyj Kiinteistön rekisterinumero: 638-463-0001-0066 Toimialatunnus: 2059 Liike- ja yhteisötunnus: 1749703-3 Ympäristövahinkovakuutus: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, 0293940000 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 4 e) ja 5 a) Uudenmaan ympäristökeskuksen FIA-koetehtaalle myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 532/13.6.2001 mukaan toiminnan harjoittajan on toimitettava 31.12.2005 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 ) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 4 d) MAKSU 4 626 (A14-111-AT2107) Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (33) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 2.1.2006. Muut vireillä olevat asiat M-I Finland Oy on 25.3.2009 toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle FIA-tehtaan valvontaan liittyvän selvityksen ympäristölupapäätöksen No YS 532/13.6.2001 lupamääräyksessä 4. annetun raja-arvon ylittymisestä sekä tehtävistä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaikataulusta kyseisen raja-arvon saavuttamiseksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös Fortum Oil and Gas Oy:n FIA-koetehtaalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 532/13.6.2001). Fortum Oil and Gas Oy on myynyt FIA-tehtaan liiketoiminnan M-I Finland Oy:lle 31.1.2004. Päätös ympäristölupapäätökseen No YS 532/13.6.2001 liittyvän tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 493/6.5.2002). M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus, joka on myöntänyt tehtaalle luvan vaarallisten kemikaalien laajamittaiselle käsittelylle ja varastoinnille. M-I Finland Oy:n FIA-tehdas sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella, joka on voimassa olevassa 7.4.2000 rakennuskaavan muutoksena vahvistetussa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Asemakaava-aluetta ympäröivässä Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön yleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille merkitty Sköldvikin teollisuuslaitosten sisempi (T1) ja ulompi (T2) suojavyöhyke. Sisemmälle, n. 1 km:n, suojavyöhykkeelle ei kaavamääräysten mukaan saa sijoittaa uusia tiloja ympärivuotiseen asutukseen. Kilpilahden teollisuusalueesta vajaan kilometrin etäisyydelle ulottuvissa vuonna 2008 valmistuneessa Sipoon yleiskaavassa 2025 sekä Boxin alueen osayleiskaavaehdotuksessa on Kilpilahden teollisuusalueen ympärillä n. 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueen reunasta merkintä Sevesokonsultointivyöhykkeestä. Teollisuusalueelle on maakuntakaavaan 2007 merkitty teollisuus- ja varastoalue (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia ke-
3 (33) mikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Teollisuusalueen ympärillä on sisempi ja ulompi suojavyöhyke. Suojavyöhykkeelle ei sallita uutta asutusta, yleisölle tarkoitettuja kokoontumistiloja tai uusia yleisiä virkistysalueita. Suojavyöhykkeitä ulommaksi merkitty konsultointivyöhykkeen raja ulottuu 2 km:n etäisyydelle (T/kem)-aluevarauksen reunasta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ M-I Finland Oy:n DRA-lisäainetta valmistava FIA-tehdas (koe- ja tuotantolaitteet, laboratorio-, ohjaamo- ja toimistotilat) ja siihen liittyvät toiminnat (raaka-aine- ja tuotevarastot, katalyyttinen poltin ja soihtu) sijaitsevat Porvoon kaupungissa Kilpilahden teollisuusalueella vajaan 20 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta lounaaseen. Pääosa Kilpilahden teollisuusalueesta on sen koillisosassa sijaitsevan Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja satama) käytössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii myös useita muita, pääasiassa kemian alan yrityksiä, joista suurimmat ovat öljynjalostamon eteläpuolella sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat ja petrokemian tehtaista lounaaseen sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat. M-I Finland Oy:n FIA-tehdas ja siihen liittyvät toiminnat sijaitsevat muovitehtaiden pohjoispuolella Kilpilahden teollisuusalueen keskellä olevan Teknologiakeskuksen alueella, jossa toimii myös muita tutkimusja kehitystarkoituksiin rakennettuja pilot-laitoksia, laboratorioita ja toimistoja. Teknologiakeskuksen vieressä sen luoteispuolella on tekoallas, joka toimii Kilpilahden teollisuuden raakavesilähteenä. Kulkureitti FIAtehtaalle on tekoaltaan yli. Teknologiakeskuksen eteläpuolella on tie ja rautatie ja pohjoispuolella n. 200 m:n etäisyydellä FIA-tehtaasta Neste Oil Oyj:n suljettu teollisuusjätteen kaatopaikka. Teknologiakeskuksen ympäristössä on myös rakentamatonta metsämaata ja itäpuolella on suoalue. Kilpilahden teollisuusalueella on lisäksi mm. StyroChem Finland Oy:n polystyreenimuovia valmistava tehdas, Ashland Finland Oy:n polyesterihartseja valmistavat tehtaat, Oy AGA Ab:n hiilidioksidin talteenottolaitos, ilmakaasutehdas ja sen maakaasun nesteytysyksikkö, Oy Innogas Ab:n nestekaasun täyttölaitos ja Fingrid Oyj:n kaasuturbiinivoimalaitos. Gasum Oy:n rakenteilla oleva nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos valmistuu Kilpilahden teollisuusalueelle vuonna 2010. Kilpilahden teollisuusalueella on myös maantie- ja rautatieterminaalit. Alueella toimii myös useita alueen toiminnan harjoittajia palvelevia yrityksiä. Kilpilahden teollisuusalueella toimivissa yrityksissä työskentelee yhteensä n. 3 500 henkilöä, mutta tilapäisten huoltojen yhteydessä henkilömäärä voi kasvaa jopa 3 000 henkilöllä. Kilpilahden teollisuusaluetta ympäröivät alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Pohjoisessa ja idässä Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu mereen.
4 (33) Asutus ja muut lähimmät häiriintyvät kohteet Ympäristön tila ja laatu Lähimmät asuintalot sijaitsevat Kilpilahden teollisuusalueen eteläpuolella sijaitsevan Svartbäckin kylän pohjoisosassa n. 1,5 km:n ja Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolella sijaitsevan Nybyn kylän eteläosassa n. 1,7 km:n etäisyydellä FIA-tehtaasta. Svartbäckin kylässä asuu vakituisesti n. 60 henkilöä. Kahden kilometrin etäisyydellä teollisuusalueesta asuu muutamia satoja henkilöitä. Kilpilahden teollisuusalueen läheisyydessä on myös useita lomaasutuskäytössä olevia kiinteistöjä, mm. pohjoisessa Illvardenissa ja Rantakylässä sekä etelässä Nikubyssä. Runsaan kilometrin etäisyydellä teollisuusalueesta kaakkoon Nikuvikenissä on Keravan kaupungin virkistysalue ja venesatama. Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsee Nubyn kylässä n. 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueen pohjoispuolella. Alueen hydrologia, geologia sekä ympäristön luonnon ja vesistöjen tila Kilpilahden teollisuusalue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (Kulloon Mickelsböle 0161307) sijaitsee Kulloon kylän pohjoispuolella n. 5 km:n etäisyydellä tehdasalueesta luoteeseen. Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueen geologinen rakenne muodostuu vuorottelevista avokallioista ja suopainanteista. FIA-tehtaan sijoituspaikalla maaperä on täytemaata. Sijoituspaikan itäpuolella on suopainanne. Kilpilahden alueen pintavedet virtaavat mereen neljää suurta ja useaa pientä ojaa tai puroa pitkin. FIA-tehtaan alueelta pintavedet ohjautuvat tehtaan itäpuolella täyttöalueen reunan lähellä olevassa avo-ojassa pohjoiseen Kartanonlahteen laskevaan ojaan, johon ohjautuvat myös suljetulta kaatopaikalta tulevat pintavedet ja myöhemmin myös osa öljynjalostamon alueen pintavesistä. Lähin luonnonsuojelualue on n. 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta etelään sijaitseva mäntyvaltainen kallioniemi Kilpilahdessa. Lähin Natura 2000 suojeluverkostoon kuuluva alue on valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan sisältyvä, kolmesta erillisestä Sipoon ja Porvoon rajalla sijaitsevasta suosta muodostuva Boxin suoalue (FI0100068) n. 1 km:n etäisyydellä teollisuusalueen länsi-lounaispuolella. Teknologiakeskuksen vieressä on tekoallas, joka toimii Kilpilahden alueen teollisuuslaitosten makean prosessiveden lähteenä.
5 (33) Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Porvoon seudulla ovat Kilpilahden teollisuusalueen, energiantuotannon ja tieliikenteen päästöt. Porvoon seudulla on tehty 1960 1970 luvuilta lähtien lukuisia, lähinnä Kilpilahden teollisuusalueen tuotantolaitosten päästöjen vaikutusaluetta koskevia selvityksiä ja mittauksia. Kilpilahden teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat typenoksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Vuonna 2008 teollisuuden päästöt Porvoossa olivat n. 2 900 t/a typenoksideja, n. 3 900 t/a rikkidioksidia, n. 203 t/a hiukkasia ja n. 4 000 t/a hiilivetyjä. Kilpilahden teollisuusalueen päästöt heikentävät ajoittain lähialueen ilmanlaatua. Neste Oil Oyj seuraa Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön ilmanlaatua mittaamalla jatkuvatoimisesti ulkoilman rikkidioksidi-, typenoksidija otsonipitoisuuksia sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Mittausasemat sijaitsevat Riemarissa Kilpilahden teollisuusalueen suojavyöhykkeellä (ns. teollisuusasema) sekä Mustijoella (ns. teollisuustausta-asema) ja Sipoon Löparössä (ns. tausta-asema). Ilmanlaadun mittausverkostoon kuuluu myös erillinen säähavaintoasema. Vuonna 2007 hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisesti myös yhdellä Porvoon keskustassa vilkasliikenteisessä ympäristössä Mannerheiminkadulla sijaitsevalla kiinteällä mittausasemalla. Typpidioksidipitoisuuksia mitattiin vuonna 2007 Porvoossa myös passiivikeräinmenetelmällä kolmessa mittauspisteessä. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia kasvillisuuteen seurataan viiden vuoden välein suoritettavien bioindikaattoritutkimusten avulla. Bioindikaattoreina on käytetty puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa. Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007 (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 16/2008, Uudenmaan ympäristökeskus) selvityksen mukaan Porvoon ilmanlaatu oli vuonna 2007 valtaosan ajasta hyvää tai tyydyttävää. Keväällä katupölyaikaan hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet olivat ajoittain korkeita ja ilmanlaatu huono tai erittäin huono. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat kuitenkin raja-arvojen alapuolella, mutta vuorokausiohjearvo ylittyi maalis- ja joulukuussa Porvoossa Mannerheiminkadun mittausasemalla. Typpidioksidipitoisuuden raja- ja ohjearvot alittuivat Porvoossa vuonna 2007. Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet olivat vuonna 2007 tavanomaista alhaisemmat. Otsonin terveysperusteinen vuoden 2010 tavoitearvo ei ylittynyt Porvoossa Kilpilahden alueella. Kilpilahden ympäristössä tausta-asemilla ja YTV:n pääkaupunkiseudun mittausasemilla mitattujen otsonipitoisuuksien perusteella voidaan arvioida, että otsonin terveys- ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet ylittyivät vuonna 2007 Porvoossa. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet rikkidioksidille annettuja ohje- tai raja-arvoja Mustijoen ja Löparön mittausasemilla.
6 (33) Sormipaisukarpeen kunto Porvoon näytealoilla oli vuoden 2004 bioindikaattoriseurannassa hieman huonompi kuin Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla keskimäärin, mutta toisaalta jäkälälajisto oli keskimääräistä runsaampaa. Pahasti vaurioitunutta sormipaisukarve oli yhdellä näytealalla Porvoon keskustassa ja Kilpilahden alueella. Muualla sormipaisukarve oli lievästi vaurioitunutta. Maaperän ja pohjaveden tila M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan ulkona olevat prosessialueet ja ajotiet on asfaltoitu lukuunottamatta varastosäiliö- ja säiliöautojen lastaus- ja purkualueita, jotka on päällystetty betonilaatoilla. Kilpilahden teollisuusalueen maaperässä on kemikaaleja erilaisten vuotojen seurauksena mm. Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaan alueella ja Neste Oil Oyj:n suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailussa on pohjavedestä mitattu kaatopaikalta peräisin olevien hiilivetyjen lievästi kohonneita pitoisuuksia. Kilpilahden teollisuusalueen pohjavesi ei ole näitä yksittäistapauksia lukuunottamatta merkittävästi likaantunut eikä FIA-tehtaan laitosalueen maaperään tiedetä päässeen epäpuhtauksia. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kilpilahden alueen melu muodostuu Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevien laitosten toiminnoista aiheutuvasta melusta. Teollisuuslaitosten voimakkaimmat melulähteet sijaitsevat öljynjalostamon, petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden alueella. Teollisuusmelulähteet aiheuttavat jatkuvaa, tasaista melua ympäri vuorokauden. Kilpilahden alueen liikenne muodostuu pääasiassa teollisuusalueen toimintaan liittyvästä satama-, juna- ja raskasliikenteestä sekä työpaikkaliikenteestä. Kilpilahden teollisuusalueelle liikenne kulkee teollisuusalueen pohjoispuolelta maantietä 148 pitkin. FIA-tehtaalle kuljetukset reititetään maantieltä 148 teknologiakeskuksen teitä pitkin. Kilpilahden alueelle suunnitteilla oleva uusi tieyhteys rakennetaan teollisuusalueen länsipuolelta pohjoisesta maantieltä 170 (vanha Porvoontie). Maantiellä 148 kulkee arkipäivisin keskimäärin 7 600 ajoneuvoa/d, josta raskasliikenteen osuus on n. 20 %. FIA-tehtaan toimintaan liittyvä raakaaine- ja tuotetoimituksista muodostuva raskasliikenne (enimmillään 1 2 säiliöautoa/d arkipäivisin päiväaikaan) on alle 0,2 % Kilpilahden teollisuusalueen raskasliikennemäärästä. Kilpilahden teollisuusalueelle päättyy myös teollisuusalueen tuotantolaitosten tarpeita palveleva teollisuusrautatie. Kilpilahden teollisuusalueen toiminnan aiheuttamaa melua mitataan vuosittain Kilpilahden teollisuusalueen merkittävimpien teollisuusmelulähteiden (öljynjalostamo, petrokemian tehtaat ja muovitehtaat) ympäristössä sijaitsevissa 20 mittauspisteessä. Vuonna 2007 melulle annetut ohjearvot ylittyivät muutamia kertoja näiden tuotantolaitosten tai sataman toiminnan aiheuttaman melun ja soihdutusten seurauksena. Soihtuja on käytössä teollisuusalueen koillisosassa sijaitsevalla Neste Oil Oyj:n öl-
7 (33) jynjalostamolla sekä Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitoksilla, joilta soihtujen aiheuttama melu kohdistuu erityisesti teollisuusalueen etelä- ja lounaispuolelle. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vuonna 2001 Fortum Oil and Gas Oy:n omistuksessa toimintansa aloittaneessa M-I Finland Oy:n FIA (Flow Improving Agent) -tehtaassa valmistetaan polymeerisiä lisäaineita (ns. DRA-tuotteet, Drag reducing additive), joilla vähennetään öljyjen ja öljytuotteiden virtausvastusta putkistoissa. FIA-tehtaan pääraaka-aineita ovat kasviöljy ja olefiinihiilivedyt, jotka polymeroidaan tuotteiksi kerosiinin kaltaisessa liuottimessa. Tuotantoprosesseissa ei muodostu jätevesiä. Prosesseissa muodostuvat jätteet hyödynnetään Neste Oil Oyj:n öljynjalostamolla tai toimitetaan ongelmajätteinä ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. Pistemäisistä päästölähteistä ilmaan johdettavat poistokaasut poltetaan katalyyttisessä polttolaitteistossa tai soihdussa. M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan työntekijämäärä on n. 20 henkilöä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti FIA-tehtaassa valmistetaan raakaöljyn ja öljytuotteiden siirtoputkistoissa virtausvastuksen vähentämiseksi käytettäviä DRA-tuotteita (DRAgeelituote ja DRA-dispersiotuote). FIA-tehtaan tuotantokapasiteetti on 15 000 t/a DRA-geelituotetta (haitallisuusluokitus Xn, F) tai vaihtoehtoisesti maksimissaan n. 2 400 t/a DRA-dispersiotuotetta (ei luokiteltu palavaksi tai vaaralliseksi valmisteeksi). FIA-dispersiotuotetta valmistettiin n. 360 t/a vuonna 2008 ja n. 230 t/a vuonna 2007. DRA-geelituotetta ei ole viime vuosina valmistettu. Prosessit Geelituote valmistetaan polymeroimalla olefiineja kerosiinin kaltaisessa liuottimessa katalyytin avulla. Konsentroitu dispersiotuote valmistetaan polymeeristä ja kasviöljystä. FIA-tehdas toimii tuotantotarpeiden mukaan yhdessä, kahdessa tai kolmessa vuorossa. Tuotantopäivien lukumäärä oli 77 vuonna 2008 ja 51 vuonna 2007. Raaka-aineet ja kemikaalit sekä niiden varastointi FIA-tehtaan pääraaka-aineita ovat alfaolefiinihiilivedyt ja kasviöljy. Valmistettavista tuotteista riippuen tehtaalla käytetään myös alifaattisia hiilivetyliuottimia, epäorgaanisia happoja ja emäksiä sekä katalyyttejä.
8 (33) M-I Finland Oy:n FIA-tehtaalla käytettyjen raaka-aineiden kulutukseksi (t/a) on vuosina 2006 2008 ilmoitettu: Raaka-aineet 2006 2007 2008 Orgaaniset liuottimet ja muut orgaaniset nesteet 61 75 110 (alfaolefiinit) Orgaaniset liuottimet ja muut orgaaniset nesteet 0,7 0,9 1,3 (alifaattiset hiilivedyt) Muut orgaaniset raaka-aineet 120 170 250 (kasviöljyt, orgaaniset hapot) Epäorgaaniset hapot ja emäkset (natriumhydroksidi) 1,4 1,7 2,6 Maksimituotantotilanteessa alifaattisten hiilivetyliuottimien kulutus on 12 000 t/a, alfaolefiinien n. 3 000 t/a ja kasviöljyn n. 1 600 t/a. Kasviöljyn enimmäismäärä prosessissa/suurin kertavarastointimäärä tehtaalla on 90 t. Tärkeimmät FIA-tehtaalla käytettävät orgaanisiin liuottimiin ja muihin orgaanisiin nesteisiin sisältyvät sekä muut kemikaalilainsäädännön mukaan haitalliseksi luokitellut kemikaalit ja niiden varastointimäärät ovat: Kemikaali Haitallisuusluokitus Suurin kertavarastointimäärä/laitteistossa oleva määrä (t) Ammoniakki T, N 1 Dietyleeniglykoli 50 % Xn 5 Alfaolefiinit F, Xn, N 75 Alifaattiset hiilivetyliuottimet F, Xn 75 Natriumhydroksidi C 3 Katalyytit T, F, C, N, Xn 2,1 Lisäaine Xi 1 Natriumhypokloriitti C 0,1 Kasviöljy ja alifaattiset hiilivetyliuottimet tuodaan tehtaalle säiliöautoilla ja alfaolefiinit maantiekuljetuksena säiliökonteissa, joista ne puretaan tehtaan piha-alueella betonisessa vallitilassa oleviin 51 m 3 :n varastosäiliöihin. Raaka-aineiden varastosäiliöistä on korkealla putkisilloissa olevat siirtoputket tehtaalle. Samassa vallititilassa raaka-ainesäiliöiden kanssa on yksi 20 m 3 :n ns. hylkytuotesäiliö. Monomeerien syöttösäiliöt (2 kpl) sijaitsevat vallitilassa laitosrakennuksen vieressä. Kokatalyytti varastoidaan omassa 1-2 m 3 :n kuljetussäiliössään tehdasalueella erillisessä betonirakennuksessa, josta johtaa maanalainen, betonikaukalossa oleva putkilinja tehdasrakennukseen. Osa raaka-aineista toimitetaan 200 l:n tynnyreissä tai 1 m 3 :n konteissa, jotka varastoidaan tehdasrakennuksessa tai säiliöalueen vieressä olevassa betonireunuksella allastetussa kemikaalivarastossa, joka on viemäröity öljyisten vesien viemäriin sulkuventtiilin kautta. Tuotteet varastoidaan 200 l:n tynnyreissä tai 1 m 3 :n konteissa tehdasalueelle vuonna 2006 rakennetussa erillisessä hallirakennuksessa.
9 (33) Energiankäyttö ja polttoaineet Muut prosessit M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan tarvitsema energia tulee Neste Oil Oyj:ltä. FIA-tehtaan maksimituotantotilanteessa sähkönkulutus on 4,6 GWh/a ja höyrynkulutus 3 400 t/a. Sähköä käytetään pumppujen ja sekoittimien moottoreissa, lämmitysvastuksissa ja putkien lämpösaatoissa sekä katalyyttipolttimen lämmittämiseen. FIA-tehtaan sähkönkulutus on ollut n. 1,2 GWh/a ja prosessin höyrynkulutus n. 420 t/a. Synteesipilot-rakennuksen ja M-I Finland Oy:n toimistorakennuksena toimivan F-talon lämmitykseen käytetään Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon jätelämmöstä tuotettua kaukolämpöä. Soihdun pilot-liekin tukipolttoaineena käytetään maakaasua, jonka kulutus on n. 63 000 m 3 /a (45 t/a), kun soihtu on jatkuvasti käytössä. Vuonna 2007 soihdun tukipolttoaineena käytetyn maakaasun kulutus oli n. 60 000 m 3 /a. Maakaasun rikkipitoisuus on < 1 mg/m 3 (n) ja tehollinen lämpöarvo n. 36 MJ/m 3 (n). Veden käyttö DRA-tuotteiden valmistusprosessissa ei käytetä vettä. FIA-tehtaalla käytettävä talousvesi sekä laitteiden jäähdytyksessä ja tilojen puhdistuksessa käytettävä vesi otetaan Porvoon kaupungin vesijohtoverkosta. Prosessilaitteiden jäähdytyksessä ja laboratoriossa käytettävän veden kulutus on n. 700 m 3 /a. Vedenkulutukselle ei ole rakennuskohtaista mittausta. FIA-tehtaan prosessilaitteiden jäähdytys tapahtuu läpivirtausperiaatteella kierrättämällä prosessissa joko kylmäkoneella jäähdytettyä glykolivettä tai tehdasrakennuksen katolla olevasta jäähdytysvesitornista otettavaa vettä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Euroopan yhteisön komissio on laatinut polymeerejä valmistavalle kemian teollisuudelle parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjan (BREF, IPPC, Draft Reference Document on Best Available Techniques in the Production of Polymers). M-I Finland Oy:n FIAtehtaan kokoluokan polymeerisiä lisäaineita valmistaville laitoksille ei ole laadittu kansallista BAT-selvitystä. M-I Finland Oy ei ole tehnyt erillisiä energiansäästösopimuksia energiankäytön tehostamiseksi. Luvan hakijan mukaan FIA-tehtaan maaperäpäästöt on pyritty estämään sijoittamalla ulkona sijaitsevat säiliöt betonisiin vallitiloihin, päällystämällä säiliöautojen lastaus- ja purkupaikat betonilaatoilla sekä ulkona olevat prosessialueet ja ajotiet asfaltilla. Tehtaan tuotantoprosessissa ei muodostu jätevesiä. Kemikaalien lastaus- ja purkupaikat sekä betonilaatat on viemäröity keräilysäiliöön ja säiliöalueen pumput sijaitsevat öljyisen veden viemäriin viemäröidyllä alustalla. Säiliöalueen vallitilan, säiliöautojen lastaus- ja purkupaikkojen sekä prosessin ulkoalueen sade- ja
10 (33) sulamisvedet kerätään säiliöön, josta ne johdetaan läheiseen ojaan tai jos vesissä on hiilivetyjä, pumpataan säiliöautoon ja toimitetaan joko ongelmajätteiden käsittelylaitokselle poltettavaksi tai johdetaan öljyisen veden viemärin kautta öljynjalostamon jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Tuotantoprosessin pistemäisistä päästölähteistä tulevat poistokaasut kerätään kaasunkeräyssäiliöön, josta ne johdetaan käsiteltäväksi joko katalyyttisessä polttimessa tai soihdussa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä M-I Finland Oy:n FIA-tehtaalla ei ole standardin ISO 14 001 mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Tehtaalla noudatetaan kemianteollisuuden omia QHSE-terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jäte- ja jäähdytysvedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Jäte- ja jäähdytysvedet FIA-tehtaan prosessi- ja sosiaalijätevedet johdetaan Kilpilahden teollisuusalueen viemäriverkoston kautta öljynjalostamon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tehtaalta ei johdeta vesiin tai viemäriin valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 mainittuja aineita. FIA-tehtaan tuotantoprosesseissa ei muodostu viemäriin johdettavia jätevesiä, joten prosessijätevedet muodostuvat pienistä määristä laitteiden pesuvesiä ja tehtaan prosessitilojen lattianpesujätevesiä, jotka johdetaan jätevedenpuhdistamolle sulkuventtiilillä varustetun öljyisen veden viemärin kautta. Regeneroinnissa muodostuu vähäisiä määriä regenerointivesiä, jotka käsitellään ongelmajätteenä tuotannossa muodostuvien liuotinjätteiden kanssa. Tehtaan tuotantoprosessissa käytetystä höyrystä syntyneet lauhteet käytetään ensisijaisesti uudelleen jäähdytysvesikierrossa. Ylimääräinen lauhdevesi (talvella maksimissaan n. 1 000 l/d) johdetaan sulkuventtiilillä varustetun öljyisen veden viemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Luvan hakijan mukaan FIA-tehtaalta öljyisen veden viemäriin johdettavilla vesillä ei ole merkittävää vaikutusta jätevesien käsittelyyn jätevedenpuhdistamolla tai siellä puhdistetun veden ominaisuuksiin. Sade- ja hulevedet FIA-tehtaan prosessi- ja piha-alueet sekä ajotiet on päällystetty asfaltilla ja varastosäiliöiden vieressä olevat säiliöautojen lastaus- ja purkupaikat betonilaatoilla. Säiliöalueen vallitilan sekä säiliöautojen lastaus- ja purkupaikkojen sadevedet on viemäröity maanalaiseen, hiilivetyilmaisimella varustettuun 28 m 3 :n sadevesien keräilysäiliöön, josta sadevedet lasketaan tarkastuksen jälkeen tehtaan itäpuolella olevaan avo-ojaan. Sade-
11 (33) vesisäiliö tyhjennetään aina ennen kuin raaka-aineiden purku aloitetaan. Valumavesien keräilysäiliöön voi huuhtoutua pieniä määriä tehdasalueella käytettyjä raaka-aineita (kuten kasviöljy, alfaolefiinit, alifaattiset hiilivetyliuottimet) sekä säiliöpohjien suojaöljyä. Jos hiilivetyilmaisin osoittaa säiliöön päässeen hiilivetyjä, pumpataan vesi säiliöautoon ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle öljyisen veden viemärin kautta tai toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. Säiliöalueen pumput sijaitsevat öljyisen veden viemäriin viemäröidyllä alustalla ja myös pihaalueen sadevedet johdetaan öljyisten vesien viemäriin. Öljyisten vesien viemärit on mahdollista sulkea sulkuventtiilillä. Sadevettä ei lasketa ojaan, jos hiilivetyilmaisin havaitsee keräyssäiliön ilmatilassa olevan hiilivetyjä ja veden pinnalla on erottunut hiilivetykerros. Keräilysäiliön vedet on johdettu läheiseen ojaan, jos veden hekseenipitoisuus on ollut < 50 mg/l ja kokonaishiilivetypitoisuus < 10 mg/l. Vuosina 2003 2008 on keräilysäiliön veden THC-pitoisuus (kokonaishiilivedyt, C 9 C 40 ) ollut enimmillään 12,8 mg/l ja TVOCpitoisuus (haihtuvat hiilivedyt, C 3 C 10 ) enimmillään 0,7 mg/l. Veden 1- okteenipitoisuus on ollut alle 0,01 mg/l ja 1-hekseenipitoisuus enimmillään 0,3 mg/l. Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen FIA-tehtaan pistemäisistä päästölähteistä (reaktorit ja varastosäiliöt) tulevat poistokaasut johdetaan poistokaasujen keräilyputkiston kautta kaasunkeräyssäiliöön ja sieltä edelleen poltettavaksi joko katalyyttisessä polttolaitteistossa tai sen varolaitteena toimivassa soihdussa, mikäli katalyyttinen poltin ei kykene niitä käsittelemään. Poistokaasut syntyvät pääasiassa reaktorin paineistuksen purkamisesta ja erilaisista putkistojen typpipuhalluksista. Aiemman lupahakemuksen mukaan katalyyttinen poltin oli mitoitettu käsittelemään kaikki prosessista normaalin toiminnan aikana tulevat kaasumaiset päästöt, mutta ei satunnaisesti ja hetkellisesti muodostuvia varoventtiilien purkauskaasuja ja kuivaimien väkevimpiä regenerointikaasuja, jotka johdetaan soihtuun. Katalyyttisen polttimen suunniteltu polttoaste oli 96 % ja poistokaasujen hiilivetypitoisuuden takuuarvoksi ilmoitettiin 20 mg C/m 3 (n). FIA-tehtaan ilmaan johdettavien päästöjen on vuonna 2007, kun tehtaan tuotanto oli n. 230 t/a FIA-dispersiotuotetta, ilmoitettu olleen n. 5 t/a hiilivetyjä, n. 2 t/a typenoksideja ja n. 125 t/a hiilidioksidia. Hiilivetypäästöt ovat pääasiassa hajapäästöjä, joiden määrä riippuu erityisesti tehtaalla käytetyistä raaka-aineista ja niiden höyrynpaineista. Tehtaan nykyisessä tuotantotilanteessa on hajapäästöjen määrän vuoden 2002 merkkikaasumenetelmällä tehtyjen määritysten perusteella arvioitu olevan n. 5 t/a, kun soihdun arvioitu hiilivetypäästö on runsaat 200 kg/a ja hiilivetypäästö katalyyttiseltä polttimelta runsaat 100 kg/a. Tehtaan täydellä tuotantokapasiteetilla (n. 2 400 t/a dispersiotuotetta) toimittaessa on ilmaan johdettavan hiilivetyhajapäästömäärän laskettu olevan n. 30 t/a, kun pistemäisistä päästölähteistä ilmaan johdettava hiilivetypäästömäärä olisi arvion mukaan n. 1 t/a. Hiilivetyhajapäästöjen määrää on prosessiteknisin parannuksin pystytty jonkin verran vähentämään. Raaka-ainevarastosäiliöiden kaasutila yhdis-
12 (33) tetään hiilivetyraaka-aineita purettaessa kuljetusauton tai kontin kaasutilaan niin, että raaka-aineiden purun yhteydessä varastosäiliöstä haihtuvat kaasut ohjautuvat säiliöautoon. Lupahakemuksen mukaan katalyyttisen polttolaitteiston puhdistusteho on mittausten perusteella ollut n. 91 %. Katalyyttisen polttimen toimintaa täydentävän ja sen varolaitteena toimivan soihdun puhdistustehon on arvioitu olevan n. 70 %. Katalyyttisen polttimen piipun korkeus on 4 m. Katalyyttinen poltin pystyy käsittelemään kaasua n. 106 m 3 (n)/d (n. 4,4 m 3 (n)/h), mikä on keskimääräinen poistokaasuvirtaus kaasunkeräyssäiliöstä katalyyttiselle polttimelle. Katalyyttinen poltin ei kykene käsittelemään kaikkia prosessin poistokaasuja, mikä johtuu pääasiassa osittain panostoimisen tuotantoprosessin poistokaasujen virtausmäärien ja hiilivetypitoisuuden suurista vaihteluista sekä katalyyttisen polttimen kapasiteetin ylittävistä kaasumääristä ja hiilivetypitoisuuksista. Soihdussa pystytään käsittelemään kaikki prosessissa muodostuvat kaasut, koska sen kaasunkäsittelykapasiteetti on n. 1 500 m 3 /d. Pilot-alueen maasoihtu on tulipesältään 6 m korkea pohjastaan suljettu lieriö, joka on sijoitettu 2 m korkeiden tukijalkojen varaan. Soihdun pohjan tasolla on neljä maakaasusuutinta. Polttoon tulevat hiilivedyt tuodaan lieriön keskelle maakaasusuuttimien keskellä sijaitsevasta putkesta. Prosessista tulevat hiilivetypitoiset poistokaasut ovat pääosin hekseeniä, joka on helposti höyrystyvä, hyvin palava hiilivety, jota poltettaessa ei muodostu hiukkaspäästöjä. Soihtu oli alkuaan tarkoitettu vain varoventtiilien purkauskaasujen ja kuivainten regenerointikaasujen polttamiseen, mutta siinä on jouduttu käsittelemään myös normaalioperoinnissa syntyviä poistokaasuja. FIA-tehtaan maksimikapasiteetin mukaisessa tuotantotilanteessa (2 400 t/a dispersiotuotetta) on katalyyttisen polttimen käsittelemä osuus prosessin poistokaasuista n. 6 % ja poistokaasuista 94 % käsitellään soihdussa. Kun FIA-tehtaan tuotanto on n. 220 t/a dispersiotuotetta, on katalyyttisen polttimen arvioitu käsittelevän n. 65 % prosessin poistokaasuista. Vuonna 2007, kun tehtaan tuotanto oli n. 230 t/a FIAdispersiotuotetta, oli kokonaishiilivetypäästö katalyyttiseltä polttimelta n. 147 kg/a. Hiilivetypitoisuusmittaukset Katalyyttisen polttolaitoksen poistokaasujen kokonaishiilivetypitoisuus on vuosina 2003-2008 suoritetuissa mittauksissa vaihdellut välillä 121 673 mg C/m 3 (n) ylittäen voimassa olevassa ympäristöluvassa annetun raja-arvon (FIA-tehtaan kaasujenkäsittely-yksiköstä poistuvan kaasun hiilivetypitoisuus saa olla korkeintaan 20 mg C/m 3 (n) kokonaishiileksi laskettuna). Viimeisimmässä, vuonna 2009 suoritetussa, hiilivetypäästömittauksessa (M-I Finland Oy, Hiilivetymittaukset katalyyttisen polttolaitoksen poistokaasuista, Ramboll Analytics Oy, 89103972M1, 12.10.2009) mitattiin katalyyttiselle polttolaitokselle tulevan raakakaasun ja laimennetun kaasun hiilivetypitoisuudet. Lisäksi mitattiin poistokaasun hiilivetypitoisuus katalyyttisen polttolaitoksen jälkeen. Hiilivetymittaukset tehtiin JUM 3-
13 (33) 200 FID-analysaattorilla, joka mittaa hiilivetyjen kokonaispitoisuudet kosteasta kaasusta. Katalyyttiselle polttimelle tulevan kaasun hiilivetypitoisuus oli ennen laimennusta 49,9 g C/m 3 (n) kuivaa kaasua, mikä ylitti selvästi polttolaitteiston kapasiteetin 8 g C/m 3 (n). Laimennetun kaasun keskimääräinen hiilivetypitoisuus ennen polttoa oli 6 520 mg C/m 3 (n) kuivaa kaasua. Polton jälkeen poistokaasun hiilivetypitoisuus oli 1 490 mg C/m 3 (n) kuivaa kaasua, joten katalyyttisen polttolaitoksen erotusaste laimennetun poistokaasun ja polttolaitoksesta poistuvan kaasun pitoisuuksien perusteella laskettuna oli 77 %. Selvitys M-I Finland Oy on 25.3.2009 toimittamassaan selvityksessä todennut ympäristölupahakemuksessa esittäneensä katalyyttisestä polttimesta luopumista ja poistokaasujen käsittelemistä kokonaan soihdussa. Prosessikaasut ovat typpeä ja hiilivetyjä ja poistokaasun sisältämä hiilivety koostuu lähes yksinomaan hekseenistä, joten on oletettavaa, että sen palaminen soihdussa on hyvää laajalla tehoalueella ja palamatta jäävä hiilivetypitoisuus on alhainen. Katalyyttisen polttimen puhdistustehoksi hekseeniä sisältävällä poistokaasulla on mitattu 91 % ja soihdun puhdistustehoksi on arvioitu 70 %. Mittauksiin perustuva katalyyttisen polttimen poistokaasujen kokonaishiilivetypitoisuus on vuosina 2002 2007 vaihdellut välillä 64 673 mg/m 3 (n), mistä laskettuna vuotuinen hiilivetypäästö katalyyttiseltä polttimelta on ollut vastaavana aikana 42 223 kg. Katalyyttiseltä polttimelta aiheutuva vuotuinen kokonaishiilivetypäästö on alhainen verrattuna laitoksen hajapäästöön (4 5,6 t/a vastaavana aikana). Jos poistokaasu olisi katalyyttisen polttimen sijasta käsitelty kokonaan soihdussa (arvioidulla 70 %:n puhdistusteholla), olisi vastaava vuotuinen hiilivetypäästö vaihdellut välillä 140 740 kg. Katalyyttisellä polttimella saavutettu hyöty, 100 520 kg hiilivetykilon poistaminen vuodessa ei luvan hakijan mukaan ole Kilpilahden teollisuusalueella niin merkittävä, että katalyyttistä poltinta kannattaisi käyttää rinnakkaisena järjestelmänä soihdun lisäksi. Katalyyttisen polttimen käyttö rinnakkaisena poistokaasujen käsittelyjärjestelmänä kuluttaa ylimääräistä sähköenergiaa, aiheuttaa huolto- ja kunnossapitokustannuksia sekä monimutkaistaa operointia. Katalyyttisen polttimen käyttö ei vaikuta perustellulta tilanteessa, jossa tuotantomäärät kasvavat ja katalyyttisen polttimen suhteellinen osuus poistokaasujenkäsittelijänä laskee merkittävästi. Arvion mukaan katalyyttisen polttimen käsittelemä osuus prosessin poistokaasuista on n. 6 %, kun tehtaan tuotanto on nimelliskapasiteetin (2 400 t/a dispersiotuotetta) mukainen. Tällöin 94 % poistokaasuista joka tapauksessa käsitellään soihdussa. Katalyyttinen polttolaitteisto toimii niin, että puhdistettavaa kaasua ohjataan katalyyttikennojen läpi vuorotellen kumpaankin suuntaan. Virtaussuunnan vaihto tapahtuu aikaan tai lämpötilaan sidotun ehdon perusteella. Katalyyttisen polttimen kokonaispäästö muodostuu pääasiassa siitä pienestä kaasumäärästä, joka pääsee ulos puhdistamattomana, kun lait-
14 (33) Melu ja tärinä teisto kääntää toimintaperiaatteensa mukaisesti virtaussuuntaa. Päästötaso on virtaussuunnan vaihtotilannetta lukuunottamatta hyvin alhainen. Päästön pienentäminen harventamalla virtaussuunnan kääntämistä saattaisi vaurioittaa laitteistoa, koska kuuma kaasu johdettaisiin samaan suuntaan pitemmän aikaa. Katalyyttisen polttolaitoksen automatiikka suojaa laitteistoa ylipaineelta ja katalyyttiä ylikuumenemiselta. Ääritapauksessa automatiikka pysäyttää laitteiston katalyytin jäähdyttämiseksi tai jos alipaine pyrkii häviämään tulokanavasta, sulkeutuu kaasun tulolinjassa oleva säätöventtiili. Tällöin poistokaasu kertyy kaasunkeräyssäiliöön ja edelleen, jos katalyyttinen poltin on kyvytön vastaanottamaan kaasua, soihtuun poltettavaksi. Katalyyttinen polttolaitos kykenee käsittelemään hiilivetyjä enintään 8 g/m 3. Niin ollen laitevalmistajan ilmoittama puhdistetun kaasun takuuarvo (20 mg C/m 3 (n)) on käytännössä voimassa autotermisen polton alarajan (2,0 g/m 3 ) ja käsiteltävissä olevan enimmäispitoisuuden (8 g/m 3 ) välillä, joten laitteen optimaalinen toiminta-alue on hyvin kapea. Jos poltettavaksi tulevan kaasun pitoisuus on yli 8 g/m 3, kasvaa katalyyttiseltä polttimelta poistuvan puhdistetun kaasun keskimääräinen pitoisuus suunnilleen samassa suhteessa kuin mitä suunnanvaihdossa puhdistamattomana ulospääsevän kaasun pitoisuus on verrattuna pitoisuuteen 8 g/m 3. Katalyyttinen poltin toimii optimaalisesti, kun sille tulevan kaasun tilavuusvirta ja hiilivetypitoisuus pysyvät mahdollisimman vakioina. Tuotantoprosessin osittainen panostoimisuus aiheuttaa huomattavaa vaihtelua virtaukseen, hiilivetypitoisuuteen ja paineeseen. FIA-tehtaan toiminnasta aiheutuva melu muodostuu pääasiassa soihdun, moottorien, pumppujen ja puhaltimien sekä tehdasrakennuksen katolla olevasta jäähdytystornista valuvan veden aiheuttamasta melusta. Moottorit ja pumput ovat rakennuksen sisätiloissa, eivätkä ne aiheuta melua ympäristöön. Ulospuhalluksista aiheutuvaa melua vähennetään äänenvaimentimilla. Tehdasalueen keskellä sijaitseva maasoihtu on eristetty lieriö eikä siitä luvan hakijan mukaan aiheudu melua ympäristöön. Tehtaan normaalitoiminnasta aiheutuva melu ei luvan hakijan mukaan ylitä teollisuusalueen melulle asetettuja suunnitteluarvoja eikä melulle asetettuja ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Vuonna 2002 suoritetussa melumittauksessa melutaso, joka muodostui myös muiden Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevien melulähteiden aiheuttamasta melusta, oli viidessä tehdasalueella sijaitsevassa mittauspisteessä välillä 47,8 57,2 db (L Aeq ). FIA-tehtaan toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet sekä niiden käsittely, hyödyntäminen ja varastointi FIA-tehtaan toiminnasta on viime vuosien aikana syntynyt vuosittain vaihtelevia määriä seuraavia jätteitä:
15 (33) Jätelaji Jätenimike Määrä Käsittely- tai toimituspaikka (t/a) Hiilivetygeelijäte 07 07 03 10 Oy Ekokem Ab Kasviöljydispersiojäte 07 07 01 34 Oy Ekokem Ab 07 07 99 Kasviöljyjäte 07 01 08 4 Oy Ekokem Ab Hiilivetyjäte 07 07 04 34 Neste Oil Oyj Alifaattinen hiilivetyjäte 14 06 03 3 Oy Ekokem Ab Hiilivetygeeliä sis. pakkausjäte 15 01 10 9 Oy Ekokem Ab Massoja 14 06 05 5 Oy Ekokem Ab Liuotinjäte 14 06 03 16 Neste Oil Oyj Pesuliuotinjäte 14 06 03 2 Oy Ekokem Ab Laboratoriolasijäte 14 06 05 0,5 Oy Ekokem Ab Kiinteä öljypitoinen jäte 13 08 99 2 Oy Ekokem Ab Voiteluöljyjäte 13 02 08 0,2 Oy Ekokem Ab Glykolivesijäte 16 01 14 0,7 Oy Ekokem Ab Poltettava neste 16 03 05 0,4 Oy Ekokem Ab FIA-tehtaan toiminnassa muodostuu jätteitä pääasiassa prosessilaitteiden puhdistuksen sekä lisäksi prosessin mahdollisten ohjausvirheiden yhteydessä. FIA-tehtaalla käytetyt kemikaalit käytetään prosesseissa uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Prosessivirtojen suodatuksen ja prosessilaitteiden puhdistuksen yhteydessä muodostuvan kasviöljydispersiojätteen uudelleen käyttämistä tuotantoprosessissa on suunniteltu eikä kasviöljydispersiojätteen kaatopaikkakelpoisuutta ole selvitetty. Hiilivetyjätteet on toimitettu mahdollisuuksien mukaan Neste Oil Oyj:lle, joka on hyödyntänyt hiilivetyjätteitä öljynjalostamon syöttöaineena. Prosessissa muodostuvat jätteet (n. 40 t/a vuonna 2007) käsitellään ongelmajätteenä niiden sisältämien kemikaalijäämien takia. Jätteet lajitellaan ja välivarastoidaan tehdasalueella olevassa palavien nesteiden varastossa tai tehtaan piha-alueella betonilaatalla olevissa astioissa, säiliöissä ja keräyslavoilla. Tehtaalla muodostuva talousjäte toimitetaan käsiteltäviksi yhdessä teknologian keskuksen alueella muodostuvien vastaavien jätteiden kanssa. Päästöt maaperään (estäminen) FIA-tehtaan normaalitoiminnassa ei synny päästöjä maaperään. Raakaaineiden siirtoputket sijaitsevat putkisilloissa korkealla kulkureittien yläpuolella. Ulkona olevat prosessi- ja piha-alueet on asfaltoitu ja varastosäiliöt on sijoitettu betonisiin vallitiloihin. Säiliöautojen lastaus- ja tyhjennyspaikat on päällystetty betonilaatoilla. Säiliöalueen vallitila sekä säiliöautojen lastaus- ja purkupaikat on viemäröity sadevesien keräilysäiliöön eikä tehdasalueelta johdeta jätevesiä maastoon tai ojaan lukuun ottamatta sadevesien keräyssäiliön tyhjennysvesiä, jotka johdetaan tehdasalueen itäpuolella olevaan avo-ojaan, kun niiden haitattomuus on varmistettu. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Prosessin häiriötilanteet johtavat yleensä prosessien alasajoon eikä tavanomaisesta poikkeavia päästöjä tai jätteitä synny. Katalyyttisen polt-
16 (33) timen toimintahäiriötilanteissa poistokaasut käsitellään soihdussa, mikä lisää TOC-päästöjä enintään n. 110 g/h. Osa poistokaasuista käsitellään soihdussa normaalissa operointitilanteessakin. Mahdollisissa tulipalotilanteissa varastosäiliö- sekä säiliöautojen lastausja purkualueen sammutusvedet ohjautuvat sadevesien keräilysäilöön ja tehdasrakennuksen sammutusvedet sulkuventtiilillä varustettuun öljyisen veden viemäriin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU FIA-tehtaan tuotantoprosesseja valvotaan tehdasohjaamon ATKperusteisella tuotannonohjausjärjestelmällä, johon sisältyy pääasiassa eri tuotantovaiheissa tehtäviä lämpötila- ja painemittauksia. Tuotantoprosesseissa käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien kulutusta sekä valmistettavien tuotteiden tuotantomääriä seurataan. Tehtaalla käytettävän veden- tai energiankulutusta ei mitata. Uudenmaan ympäristökeskus on 6.5.2002 hyväksynyt FIA-koetehtaan 18.9.2001 päivätyn tarkkailusuunnitelman sekä ojaveden tarkkailuohjelman päätöksessä (No YS 493/6.5.2002) annetuin lisämääräyksin, jotka on otettu huomioon Fortum Oil and Gas Oy:n Uudenmaan ympäristökeskukselle 14.5.2002 toimittamissa, 10.5.2002 päivätyissä, tarkkailuohjelmassa ja suunnitelmassa. Katalyyttisestä polttolaitoksesta ilmaan johdettavien hiilivetyjen pitoisuus ja polttolaitoksen puhdistusteho on mitattu kerran vuodessa. Fortum Oil and Gas Oy:n Tutkimus- ja teknologiayksikön polttolaboratorion 30.1.2004 päästömittausten toteuttamisesta antaman lausunnon mukaan soihdun hiukkas- ja hiilivetypäästöjen määriä ja puhdistustehoa ei voi määrittää luotettavasti mittaamalla, vaan päästöt on syytä määrittää arvioperusteisesti. Sade- ja valumavesien keräilysäiliöön kertyneen veden laatua seurataan keräilysäiliöön liitetyllä kaasutilan hiilivetyilmaisimella. Keräilysäiliön veden hiilivetypitoisuus määritetään lisäksi neljä kertaa vuodessa analysoimalla veden THC (kokonaishiilivedyt)- ja TVOC (haihtuvat hiilivedyt)-pitoisuudet. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Sadevesien keräilysäiliön purkuputken purkautumiskohdasta itään olevasta ojaveden havaintopisteestä (S14) otettavista vesinäytteistä määritetään orgaanisten yhdisteiden (alfaolefiinit ja liuotin) pitoisuudet kaksi kertaa vuodessa (keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä syyslokakuussa). Ojavesinäytteistä määritetään FIA-tehtaan tuotannossa käytettyjen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC eli C 6 - ja C 8 -monomeerit), C 12 -monomeeri ja liuotin sekä ph, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus. Havaintopisteessä on mukana myös Neste Oil Oyj:n suljetulta teollisuusjätteen kaatopaikalta tulevat vedet. Ojaveden laatua seurataan myös ns. öljynjalostamon alueen purkupaikassa 2 ennen kuin ojavedet purkautuvat mereen Kartanonlahdessa.
17 (33) Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevien laitosten yhteisvaikutuksia ympäristöön seurataan jatkuvatoimisten ilmanlaatumittausten ja vuosittain tehtävien melutasomittausten lisäksi seuraamalla myös Kilpilahden alueen pohja- ja muita pintavesiä sekä meriveden laatua ja teollisuusalueelta mereen johdettavien päästöjen vaikutuksia kalastoon ja kalastuselinkeinoon. Raportointi Tehtaan toiminnasta on raportoitu vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ns. Vahti-vuosiyhteenvetolomakkeilla esitetään mm. tiedot tehtaan tuotannosta, tehtaalla käytetyn energian sekä raaka-aineiden ja kemikaalien kulutuksesta. Lisäksi esitetään tiedot ilmaan johdettavista päästöistä sekä tehtaalla muodostuneista jätteistä ja niiden toimittamisesta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN FIA-tehtaan ympäristövaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Luvan hakijan mukaan M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maaperään, pohjaveteen, luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tehtaan toiminnasta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän melulle asetettuja ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eikä tehtaan toiminnasta aiheudu tärinää. Tehtaan toiminnasta ei arvion mukaan aiheudu haittoja vesistölle. Sadevesien keräilysäiliön tyhjentäminen ei tehtaan itäpuolella olevasta ojasta otettujen vesinäytteiden perusteella vaikuta merkittävästi ojaveden laatuun. Vuosina 2003 2007 on ojaveden kemiallinen hapenkulutus vaihdellut välillä 1,1 13,9 mg O 2 /l, ph välillä 6,2 8,1 ja sähkönjohtavuus välillä 14 34 ms/m. Ojavedestä ei havaittu FIA-tehtaan tuotannossa käytettäviä kevyempiä monomeerejä, hekseeniä tai okteenia, joiden pitoisuudet olivat < 5 µg/l. Ojaveden kokonaishiilivetypitoisuus (THC, C 9 C 40 ) vaihteli välillä < 0,1 0,4 mg/l ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuus (TVOC, C 3 C 10 ) välillä < 0,01 0,18 mg/l. FIA-tehtaalta ilmaan johdettava hiilivetypäästö, n. 5 t/a, on n. 0,2 % Neste Oil Oyj:n hiilivetypäästömäärästä, joten FIA-tehtaan toiminnasta aiheutuvilla hiilivetypäästöillä ei luvan hakijan arvion mukaan ole merkittävää vaikutusta Kilpilahden alueen ilmanlaatuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan toiminta on vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaan kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia. FIAtehtaalle on laadittu asetuksen (59/1999) mukainen sisäinen pelastussuunnitelma.
18 (33) Riskiarviointi FIA-tehtaalla käsiteltävät hiilivetykemikaalit ovat pääasiassa palavia nesteitä, joiden käyttöön liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä ovat tulipalot sekä räjähdykset. Mahdollisia vaaratekijöitä ovat myös säiliövuotojen aiheuttamat vahingot ympäristössä, kuten maaperän tai pohjaveden pilaantuminen kevyiden hiilivetyjen haihtuessa ilmaan. Kylmälaitteistossa käytettävä ammoniakki voi vakavassa vuototilanteessa aiheuttaa kaasuvaaran. FIA-tehtaan liikennejärjestelyjen riskikartoituksessa seurauksiltaan vakavimmiksi vaaratilanteiksi arvioitiin erilaiset ajoneuvojen aiheuttamat onnettomuudet sekä kemikaalien joutuminen tekoaltaaseen säiliöautojen kolaroinnin tai kaatumisen seurauksena. Toimet onnettomuuksien estämiseksi sekä onnettomuus- ja häiriötilanteissa M-I Finland Oy:n tehdasalue on aidattu alue, jossa FIA-tehtaan piha-alue ja ajotiet on päällystetty asfaltilla ja varastosäiliöiden vieressä olevat säiliöautojen lastaus- ja purkupaikat betonilaatoilla. Piha-alueella olevat raaka-aine- ja prosessisäiliöt ovat betonisissa vallitiloissa, jotka on viemäröity sadevesien keräyssäiliöön niin, että tulipalotilanteessa sammutusvedet eivät pääse ympäristöön. Prosessitilat, varastosäiliöiden vallitilat ja laatat sekä vesien keräyssäiliö on varustettu hiilivetyilmaisimilla, joista hälytys ohjautuu prosessin ohjausjärjestelmään. Kylmälaitetilassa on hälytyksellä varustettuja ammoniakki-ilmaisimia. FIA-tehtaalla on paloilmoitinnappeja sekä savu- ja lämpöilmaisimiin perustuva automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, josta hälytykset ohjautuvat suoraan Neste Oil Oyj:n Kilpilahden teollisuusalueen tehdaspalokunnalle. Rakennusten sisätiloissa ja teknologiakeskuksen ulkoalueella on paloilmoitusnappien lisäksi kaiutinjärjestelmä henkilöstön varoittamiseksi vaaratilanteiden varalta. Prosessitilassa ja ulkoalueella on paloposteja ja alkusammuttimia. Kemikaalien kuljetuksesta aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi teitä on avarrettu ja alueelle on asetettu nopeusrajoitus 30 km/h. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemukseen liittyy 25.3.2009 saapunut FIA-tehtaan valvontaan liittyvä selvitys, jota on täydennetty 15.10.2009 saapuneella selvityksellä katalyyttisen polttolaitoksen poistokaasujen hiilivetypitoisuuksista.
19 (33) Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin ilmoitustauluilla 2.3.2009 31.3.2009 sekä ilmoittamalla hakemuksen vireilläolosta myös Uusimaa ja Borgåbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Uudenmaan ympäristökeskuksessa ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Porvoon kaupungilta, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on 8.4.2009 antamassaan lausunnossa todennut mm., että FIA-tehtaan ilmaan johdettaviin hiilivetypäästöihin tulee kiinnittää huomiota. Alueen muihin toimijoihin verrattuna ei tehtaan päästömäärä ole nykyisellään suuri (n. 0,1 %), mutta hajapäästöjen osuus kokonaispäästöistä on suuri. Lupahakemuksessa ei ole tarkemmin eritelty eri päästölähteiden osuutta hajapäästöistä. Luvan hakijan on selvitettävä, miten hajapäästöjä voidaan vähentää ja millä vaihtoehtoisilla tavoilla laitoksella muodostuvia hiilivetypäästöjä voidaan käsitellä. Päästöjen ehkäisemiseen ja käsittelyyn tulee soveltaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ojaan johdettaviin sadevesiin tulee kiinnittää huomiota. Ympäristölupahakemuksesta ei ilmene, paljonko vettä ja öljyhiilivetyjä säiliön kautta ohjataan ojaan, joten vesien vaikutusta ojaveden laatuun ei myöskään voida tarkkaan arvioida. Ympäristöluvassa on määriteltävä, millä ehdoin sadevedet voidaan johtaa ojaan ja miten vesien kanssa muussa tapauksessa on meneteltävä. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto on 24.3.2009 antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole huomauttamista M-I Finland Oy:n ympäristölupahakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 6.11.2009 päivätyllä kirjeellä No YS 1383 varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Hakemuksesta on neuvoteltu 10.12.2009 käydyssä puhelinkeskustelussa ja puhelinkeskustelun perusteella tarkennettu luonnos lupapäätöksen kertoelmaosaksi on ollut luvan hakijalla tarkas-
20 (33) tettavana. Luvan hakijan esitys luottamuksellisina pidettävien tietojen osalta on otettu huomioon päätöksen kertoelmaosassa. Luvan hakija on esittänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle 4.12.2009 saapuneen vastineen Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunnossa esitetyn johdosta mm. seuraavasti: M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan prosessissa muodostuvat hiilivetypäästöt voidaan käsitellä vaihtoehtoisesti joko katalyyttisessä polttimessa tai soihdussa (23.3.2009 päivätty selvitys) ja luvan hakija ehdottaa, että jatkossa kyseiset hiilivetypitoiset ulospuhalluskaasut johdetaan yksinomaan soihtuun, mikä on tavanomainen käytäntö alueen öljynjalostus- ja petrokemian tehtailla. Hajapäästöjä muodostuu lähinnä raaka-aineiden vastaanoton, reaktoreiden puhdistuksen ja näytteenoton yhteydessä. Hajapäästöjä on vähennetty ohjeistamalla raaka-aineiden vastaanotto niin, että säiliökonttiin liitetään kaasunpalautuslinja. Prosessiparannukset ja uusi vuorojärjestelmä (24 h/d aiemman 16 h/d sijasta) ovat vähentäneet reaktoreiden puhdistuksia, kun pysähdyksiä on vain kerran viikossa aiemman viiden sijasta, mikä on vähentänyt myös muodostuvien jätteiden määrää. Näytteenottoa on harvennettu huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna, koska prosessi tunnetaan paremmin. Sadevesisäiliön tilavuus on 28 m 3 ja alueen vuotuinen sadevesimäärä laskennallisesti enimmillään 300 m 3. Sadevesisäiliö on varustettu hiilivetyilmaisimella ja säiliö tyhjennetään laskennallisesti n. 10 kertaa vuodessa, kuitenkin aina ennen raaka-aineen vastaanottoa. Keräilysäiliön sadevedestä määritetään hiilivetypitoisuus 10.5.2002 päivättyä tarkkailuohjelmaa noudattaen vähintään neljä kertaa vuodessa. Raja-arvoja (hekseenipitoisuus < 50 mg/l ja kokonaishiilivedyt < 10 mg/l) ei ole ylitetty. Toiminta vuototilanteissa on ohjeistettu eikä vuotoja tapahdu huomaamatta. Keruusäiliöön ohjattu vuoto poistetaan imuautolla ja viedään käsiteltäväksi ongelmajätteiden käsittelylaitokselle tai Neste Oil Oyj:n öljyisten vesien käsittelylaitokselle. Tehtaan itäpuolella olevan ojan vedestä analysoidaan kaksi kertaa vuodessa alfaolefiini- ja liuotinpitoisuudet eikä toiminnan ole havaittu vaikuttaneen merkittävästi ojaveden laatuun. YMPÄRISTÖLUPAVIRANOMAISEN RATKAISU Luparatkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää M-I Finland Oy:n FIA-tehtaan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Tällä päätöksellä ratkaistaan myös selvitys FIA-tehtaan kaasunkäsittelyyksiköstä poistuvan kaasun hiilivetypitoisuudesta. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon lupamääräyksiä ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesti tarkistettaessa.