TUTKIMUSRAPORTTI. Nro VTT-R-03007-08 17.4.2008. Julkinen

TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-03007-08 17.4.2008 Julkinen

Raportin nimi Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset rahavirrat ja työllistävyys Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Rakennusteollisuus RT Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi RT kalvojen päivitys 25153 Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Terttu Vainio, Erkki Lehtinen, Eero Nippala Tekstit 25 sivua Kalvot 41 kpl Avainsanat Raportin numero Rakentaminen, rahavirta, työllisyys, panos-tuotos, VTT-R-03007-08 energia, tuottavuus, verot Tiivistelmä Tämän tutkimuksen ovat tilanneet rakennusteollisuuden toimialajärjestöt. Tehtävää ohjasivat Ensio Hakkarainen, Risto Pesonen, Paavo Syrjö, Kim Kaskiaro Kim, Juha Helmijoki, Jari Syrjälä, Bo Salmén, Jussi Heiskala ja Tapani Karonen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut kuvata rakentamisen rahavirrat ja työllistävyys tilastolähteiden ja laskentamallien tulosten perusteella. Vastaava kooste on tehty edellisen kerran vuonna 2001. Nyt kysymyksessä oli osittain aineiston päivitys, osittain aineiston täydentäminen tilaajan tietotarpeisiin. Luottamuksellisuus Julkinen Tampereella 17. huhtikuuta 2008 Allekirjoitukset erikoistutkija Terttu Vainio VTT:n yhteystiedot PL 1300, 33101 Tampere p. 020 722 111 Jakelu (asiakkaat ja VTT) Rakennusteollisuus RT - Talonrakennus - Tuoteteollisuus - Infra - Pinta - Tekninen urakointi tiiminvetäjä Markku Riihimäki Tekijät Arkisto VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

Tämä dokumentti on kiinteä osa Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset - rahavirrat ja työllistävyys kalvosarjaa ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä kalvojen kanssa. Kalvosarjan herättämissä kysymyksissä voi kääntyä tekijätahon (terttu.vainio@vtt.fi) tai tilaajan (bo.salmen@rakennusteollisuus.fi) puoleen. Lisätietoa löytyy myös tämän dokumentin viimeisellä sivulla mainituista lähteistä. Y H T E I S E T K A L VO T... 3 RAKENTAMINEN KANSANTALOUDESTA 2007... 3 530 000 HENKILÖTYÖVUOTTA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HYVÄKSI... 4 RAKENNUSALAN KANSAINVÄLISTYMINEN... 4 RAKENTAMINEN SUOMESSA... 4 RAKENTAMINEN ASIAKKAITTAIN 28 MRD. VUONNA 2007... 5 TARPEESEEN NÄHDEN RIITTÄMÄTÖN KUNNOSSAPITO KASVATTAA KORJAUSVELKAA... 5 ENERGIAN LOPPUKÄYTTÖKOHTEET... 6 ASUINKERROSTALOJEN ENERGIANKULUTUS... 7 JÄTTEIDEN MUODOSTUMINEN 2005... 7 RAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ KOTIMAASSA... 7 MILJOONAN EURON SIJOITUS RAKENNUSALAN ERI SEKTOREIHIN TYÖLLISTÄÄ... 8 MILJOONAN EURON SIJOITUS TYÖLLISTÄÄ ERI TOIMIALOILLA... 8 KOTIMAAN RAKENTAMISEN RAHAVIRTA... 9 REMONTIN TEETTÄJÄN VEROKIILA... 11 RAKENTAMISEN TUOTTAVUUS... 11 TEHOA INFRARAKENTAMISEEN... 11 TUOTTAVUUTTA TALONRAKENNUSTYÖHÖN... 11 I N F R A - R A K E N T A M I N E N... 12 INFRARAKENTAMISEN ASIAKKAAT VUONNA 2007... 12 INFRA LOPPUTUOTTEET 2007... 12 INFRA TYÖLAJIT 2007... 13 INFRARAKENTAMISEEN SIJOITETTU EURO JAKAANTUU... 13 MILJOONAN EURON SIJOITUS INFRARAKENTAMISEEN TYÖLLISTÄÄ... 14 1

T A L O N R A K E N T A M I N E N... 14 22 MRD. ARVOISEN TALONRAKENTAMISEN TUOTTEET VUONNA 2007... 14 TALONRAKENTAMISEN ASIAKKAAT 2007... 15 TALONRAKENTAMISEN KUSTANNUSJAKAUMA... 16 TALONRAKENTAMISEEN SIJOITETUN EURON JAKAVAT... 16 MILJOONAN EURON SIJOITUS TALONRAKENTAMISEEN TYÖLLISTÄÄ... 17 KERROSTALOASUNNON NELIÖHINNAN JAKAVAT... 17 L V I T E K N I N E N U R A K O I N T I... 18 TEKNINEN URAKOINTI 2,8 MRD. VUONNA 2007... 18 TEKNISEN URAKOINNIN KUSTANNUSJAKAUMA... 18 LVI-TEKNISEEN URAKOINTIIN SIJOITETTU EURO JAKAANTUU... 19 MILJOONAN EURON SIJOITUS TEKNISEEN URAKOINTIIN TYÖLLISTÄÄ... 19 P I N T A- J A K A T T O T Y Ö T... 20 PINTA- JA KATTOTYÖT 3,6 MRD. EUROA VUONNA 2007... 20 PINTA- JA KATTOTYÖT KUSTANNUSJAKAUMA... 20 PINTA- JA KATTOTYÖHÖN SIJOITETTU EURO JAKAANTUU... 21 MILJOONAN EURON SIJOITUS PINTA- JA KATTOTYÖHÖN TYÖLLISTÄÄ... 21 R A K E N N U S T U O T T E E T... 22 RAKENNUSTUOTTEIDEN TUOTANTO... 22 RAKENNUSTUOTTEET KOTIMAAN RAKENTAMISESSA 11,4 MRD.... 22 SUOMESSA VALMISTETUT RAKENNUSTUOTTEET 14,3 MRD.... 22 RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSESTA EURON JAKAVAT... 24 RAKENNUSTUOTTEIDEN MILJOONAN EURON ARVOINEN TUOTANTO TYÖLLISTÄÄ... 24 T I E T O L Ä H T E E T... 25 2

Y H T E I S E T K A L VO T KALVO 1 RAKENTAMINEN KANSANTALOUDESTA 2007 - Lukuarvot kalvoon 1 Kansantalous Rakentaminen Teollisuus Investoinnit milj. 32 000 23 300 64 % Tuotanto milj. 179 000 Rak. investoinnit 23 300 Kunnossapito 4 700 Tuotevienti 5 500 19 % Tavara- ja palveluvienti milj. 80 000 Projekti ja suunnittelu 600 Tuotevienti 5 500 8 % Tuonti milj. 55 000 Työmaille 2 900 Teollisuus 2 800 10 % Työlliset hlö 2 492 000 365 000 15 % Palkkatulot milj. 105 000 11 300 11 % Energia TJ 1123 000 56 000 5 % Ylijäämämaat Jätteet tonnia 65 000 Työmaat 1 800 20 000 10 000 43 % - Suurin osa kansantalouden investoinneista on rakennusinvestointeja. Rakennusinvestoinnit ovat uusien rakennusten ja infrastruktuurin rakentamista tai olemassa olevan kannan perusteellista korjaamista tai uudistamista. Muita investointeja ovat kone-, laite-, kuljetusväline- ja ohjelmistoinvestoinnit. - Rakennusinvestointien määrä romahti 1990-luvun alussa bruttokansantuotetta enemmän. Matalimmillaan rakennusinvestointien osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 1994. 1990 1994 1998 2006 2007 Rakennusinvestointien osuus BKT:stä 17% 8,5% 10% 12% 13% 160 140 BRUTTOKANSANTUOTE JA RAKENNUSINVESTOINNIT Volyymi-indeksi 1990=100 BKT Asuinrak.invest. Muut talonrak.invest. MVR-investoinnit 120 100 80 60 40 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Lähde: Tilastokeskus VTT 12/2007 3

- Rakennusinvestointien lisäksi rakentaminen sisältää kulutuskysynnän piiriin kuuluvia tehtäviä, kuten rakenteiden ylläpitoa, kunnossapitoa ja pienimuotoista korjausrakentamista sekä vientituotteiden valmistusta. - Rakennustuotteiden vienniksi lasketaan rakennusaineet ja -tuotteet, rakennusosat, sekä laitteet ja järjestelmät, jotka menevät kiinteäksi osaksi rakennuksia tai rakenteita uudis- ja korjausrakentamisessa tai kunnossapidossa. Lisäksi urakointiyritykset rakentavat projektivientikohteita ja suunnittelija vievät suunnittelupalvelua Suomesta muihin maihin. - Rakentamiseen tuodaan tuontituotteita (esimerkiksi betoniterästä paikalla valettuihin rakenteisiin) ja raaka-aineita rakennustuoteteollisuuden tarpeisiin (esimerkiksi betoniterästä elementtitehtaaseen). - Rakentamisen työllisyyteen on laskettu rakennusliikkeiden, rakennustuoteteollisuuden ja rakentamisen palvelualojen työllistämät henkilöt. Kiinteistönhoitoalalta on laskettu mukaan vain piha-alueiden hoitotöitä tekevät. - Kotitalouksien palkkatulot ovat yrityksien työntekijöilleen maksamien palkkojen summa. Rakentamisen osuuteen on laskettu rakennusliikkeiden, rakennustuoteteollisuuden ja rakentamisen palvelualojen maksamat palkat. KALVO 2 530 000 HENKILÖTYÖVUOTTA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HYVÄKSI - Rakentaminen, rakennusteollisuus ja näihin kytkeytyvät palvelut tarjoavat 365 000 henkilötyövuotta. - Olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon käytetään 165 000 henkilötyövuotta. - Yhteensä rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tarjoavat yli puoli miljoonaa henkilötyövuotta, joka on noin viidennes Suomen työllisyydestä. KALVO 3 RAKENNUSALAN KANSAINVÄLISTYMINEN - Euroopan Unionin sisämarkkinat ja talouden globalisoituminen ovat näkyneet myös rakennusalan kansainvälistymisenä. - Suomalaiset yritykset ovat kasvattaneet kansainvälisten toimintojen osuutta - sekä vientiä että etabloitumista muihin maihin. - Rakennustuoteteollisuuden kansainvälistymiskehitys sai vauhtia 1990-luvun alun lamasta. Rakennusliikkeet ovat lisänneet omaa toimintaansa ulkomailla vasta aivan viime vuosina. KALVO 4 RAKENTAMINEN SUOMESSA - Rakentamisen määrä on kasvanut tasaisesti 1990-luvun puolesta välistä lähtien. 2000- luvulla rakentamisen määrä on lisääntynyt 5 mrd. (vuoden 2007 hinnoin arvotettuna) - Uudistalonrakentamisen on kasvanut keskimäärin 7 % vuodessa, korjausrakentaminen 4 % vuodessa ja infrarakentaminen 1 % vuodessa 1995 2008 välisenä aikana 4

KALVO 5 RAKENTAMINEN ASIAKKAITTAIN 28 MRD. VUONNA 2007 - Kotimaan rakentamisen arvo oli vuonna 2007 yhteensä 28 miljardia euroa: 13,5 miljardia euroa talonrakentamista, 8,8 miljardia euroa korjausrakentamista ja 5,0 miljardia euroa infrarakentamista - Sekä uudistalonrakentamisessa että korjausrakentamisessa merkittävin asiakasryhmä ovat yksityistaloudet joko suoraan tai asunto-osakeyhtiön välityksellä. Yksityistaloudet rakennuttavat itse omakotitaloja, kesämökkejä, erilaisia talousrakennuksia sekä jonkin verran maatalouden rakennuksia. - Infra-alan töistä tilaa yli 70 % julkinen sektori eli kunnat ja valtion väylävirastot sekä julkiset liikelaitokset. Julkisen sektorin omistamat yritykset (mm. osa vesilaitoksista) on laskettu yrityksiksi Rakentamisen osasektoreiden asiakkaat Infrahoito ja kunnossapito Uudistalon- Korjaus- Infrarakentaminen rakentaminen investoinnit Yhteensä Kotitaloudet 39 % 40 % 1 % 1 % 32 % Asunto-osakeyhtiöt 14 % 11 % 0 % 0 % 11 % Vuokratalot ja muut kiinteistöyhtiöt 15 % 15 % 0 % 0 % 12 % Yritykset 25 % 15 % 36 % 25 % 24 % Kunta, kunnan liikelaitokset 6 % 16 % 34 % 42 % 15 % Valtio, valtion liikelaitokset 1 % 3 % 28 % 31 % 7 % Säätiöt, yhdistykset, muut 39 % 40 % 1 % 1 % 32 % Yhteensä 14 % 11 % 0 % 0 % 11 % KALVO 6 TARPEESEEN NÄHDEN RIITTÄMÄTÖN KUNNOSSAPITO KASVATTAA KORJAUSVELKAA Korjaukset ja kunnossapito 2006 Rakenteiden kuluminen 2006 Suhde Asuinrakennukset 4 200 6 100 70 % Muut talonrakennukset 3 900 5 400 72 % Infrarakenteet 1 400 2 800 50 % - Rakennetun ympäristön kuluminen on kansantalouden pääomatilinpidon mukaan vuosittain suurempaa kuin siihen sijoitetun kunnossapidon määrää. Olemassa olevaan rakennuskantaan keräytyy vuosittain lisää korjausvelkaa. - Suurin vaje on infrarakenteiden kunnossapidossa, missä vuotuinen kunnossapito on vain 50 % kulumisesta. Asuntokannan kunnossapito vastaa 70 % kulumisesta ja muiden rakennusten 72 %. KALVO 7 5

ENERGIAN LOPPUKÄYTTÖKOHTEET - Rakentaminen ja rakennustuotteiden valmistus ovat 5 % energian vuotuisesta hyötykäytöstä. Rakennuskannan lämmitys käyttää noin kuusinkertaisen määrän energiaa joka vuosi. - Rakennuskannan koon kasvu ja laatutason nosto lisäävät energiankulutusta enemmän kuin mitä poistuvaa rakennuskantaa energiatehokkaampi uudistuotanto ja energiansäästötoimenpiteet vähentävät. - Suomessa tuotetaan tai tuodaan maahan energiaa yhteensä 1 492 293 TJ, josta hyötykäyttöön saadaan 75 %, 1123 000 TJ (T = tera = 10 12 ) - Kasvihuonekaasupäästöt liittyvät kiinteästi energiankulutukseen. Rakennusten lämmittämisessä käytetään energialähteitä, jotka ovat keskimääräistä vähäpäästöisempiä ja tästä syystä rakennuskannan osuus kasvihuonekaasupäästöistä on pienempi kuin energiankulutuksesta. - Asuin- ja palvelurakennusten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä oli vuonna 2003 19,5 milj. hiilitonnia. Vuonna 2010 päästömäärän on arvioitu olevan 20,4 milj. hiili tonnia eli kasvua olisi 10 vuodessa 6 %. - Vuonna 2010 asuin- ja palvelurakennusten aiheuttamista kasvihuone-kaasupäästöistä tulee noin neljäsosa huoneisto- ja kiinteistösähkön käytöstä, toinen neljäsosa lämmityssähkön käytöstä, reilu neljäsosa kaukolämmön käytöstä ja viidesosa lämmitysöljyn käytöstä. - Kokonaisuudessaan Suomessa pääsee ilmakehään kasvihuonekaasuja 85 Mt CO 2003 eli 85 megatonnia hiiltä. (M = mega = 10 6, tonni = 1000 kg) -EKV 22 Kasvihuonekaasujen lähteet Suomessa Muut 14% Liikenne 16% Teollisuustuotanto 44% Rakennusten Käyttösähkö (pl. tehtaat) 5% Lähde: Tilastokeskus, VTT Rakennusten lämmitys (pl. tehtaat) 18% Rakennustuotteiden valmistus ja työmaatoiminnat 4% KALVO 8 6

ASUINKERROSTALOJEN ENERGIANKULUTUS - Talonrakentamiselle ilmastonmuutos on kaksinkertainen haaste: energiataloudellisella rakentamisella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tätä kautta hillitä ilmastonmuutosta. Toisaalta ilmastonmuutos muuttaa sääilmiöitä siten, että ne on syytä huomioida rakennusten sijainnissa, rakenteiden suunnittelussa ja rakennustyössä. - Noin 60 % asuinkerrostalon energian kulutuksesta on lämmitystä, johon voidaan vaikuttaa rakennusteknisillä ratkaisuilla. 40 % kulutuksesta johtuu asukkaiden omista valinnoista (lämpimän veden ja käyttösähkön kulutus) - Rakennusten energiataloutta on parannettu mm. tiiviydellä, lämmöneristeillä, lämmöntalteenotolla ja ikkunaratkaisuilla. Parantamista on edelleen syytä jatkaa. - Tämän päivän matalaenergiarakentamisen teknisiä ratkaisuja ovat ulkovaipan lämpöhäviöiden pienentäminen, ilmanvaihdon hallinta ja poistoilman lämmön talteenotto, lämmityksen ja ilmanvaihdon tarpeenmukainen käyttö ja ohjaus, sisäisten ja ulkoisten lämpökuormien (ilmaisenergioiden) tehokas hyödyntäminen, vedenkulutuksen hallinta ja vähän kuluttavien laitteiden ja kodinkoneiden valitseminen. - Tärkeä osa matalaenergiarakentamista on huolellinen suunnittelu, joka pyrkii yksinkertaisiin ratkaisuihin ja huomioi mahdolliset muutostarpeet sekä huolellinen rakentaminen, jotta rakennuksen ulkovaipasta tulee tuulenpitävä ja kylmäsillaton. KALVO 9 JÄTTEIDEN MUODOSTUMINEN 2005 - Rakentamisen kasvu sekä tonttien uudelleen rakentaminen lisää rakennus- ja purkujätteiden määriä. Erityisesti lisääntyvät korjausrakentamisen tuottamat jätteet, koska rakennusten purkaminen on lisääntynyt. Jätteiden määrää on voitu vähentää kierrätystä ja hyödyntämistä lisäämällä. Talonrakentamisen jätteistä hyödynnetään yli 40 %. - Rakennustuoteteollisuuden jätteistä 90 % on peräisin saha- ja puutuoteteollisuudesta ja loput lähes yksinomaan metallirakenteiden valmistuksesta. Näitä jätteitä ei kuitenkaan viedä kaatopaikalle vaan metallit kierrätetään ja puujäte poltetaan tai hyödynnetään esim. ympäristörakentamisessa. - Varsinaisia rakennusjätteitä arvioidaan syntyvän rakennustyömailla v.2005 1,8 milj. tonnia. Tilastoihin lasketaan tämän päälle talonrakentamisen ja infrarakentamisen ylijäämämaat, joita on valtavasti. - Talonrakentamisen jätteistä syntyy työmailla 15 %, korjausrakentamisessa 55 % ja kokonaisten rakennusten purkamisesta 30 %. KALVO 10 RAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ KOTIMAASSA - 1990-luvun alun laman jälkeen rakentaminen on työllistänyt kotimaassa vuosi vuodelta useamman työntekijän välittömästi työmailla ja välillisesti tuoteteollisuudessa sekä palveluissa. - Kuva alkaa laman pohjalta vuodelta 1994. Verrattuna siihen ajanhetkeen, rakentaminen tarjoaa töitä 1,6 kertaiselle määrälle työntekijöitä 2000-luvun puolivälissä. 7

KALVO 11 MILJOONAN EURON SIJOITUS RAKENNUSALAN ERI SEKTOREIHIN TYÖLLISTÄÄ - Rakentamiseen sijoitettu miljoona euroa työllistää 15 17 henkilöä sektorista riippuen - Yhtä työmaan työntekijää kohti työllistyy toinen joko teollisuudessa tai palvelualoilla - Rakentamisen työllistävyys on laskettu lopputuotteiden kautta: kuinka paljon on tehtävä työtä ensin tuoteteollisuuden ja palveluiden piirissä, jotta tuotteet on suunniteltu, esivalmistettu ja toimitettu työmaalle ja edelleen asennettu paikalleen - Esimerkiksi betonointi työmaalla vaatii enemmän työpanosta työmaalla kuin betonielementtirakentaminen, joka puolestaan työllistää enemmän elementtitehtaassa. Purkaminen työllistää työmaalla mutta siihen ei tarvita lainkaan työpanosta tuoteteollisuudessa. Ulkoalueiden hoitoon tarvitaan työtä ja koneita mutta vain niukasti suunnittelua tai rakennustuotteita - Työllistävyys on suhteutettu miljoonaan euroon. Talonrakentamiseen investoitu miljoona euroa tuottaa työtä vuodeksi 17 henkilölle. Suhdelukuja voi käyttää kuvaamaan hankkeiden työllistävyysvaikutusta. Esim. 10 miljoonan euron hanke tuottaa työtä yhteensä 170 htv: 10 milj.euroa x 8 = 80 htv työmaalla 10 milj.euroa x 6 = 60 htv rakennustuoteteollisuudessa 10 milj.euroa x 3 = 30 htv rakentamiseen kytkeytyvissä palveluissa KALVO 12 MILJOONAN EURON SIJOITUS TYÖLLISTÄÄ ERI TOIMIALOILLA - Rakentaminen työllistää tehdasteollisuutta tehokkaammin ja vain hieman heikommin kuin palvelualat. - Sekä rakentamisessa että teollisuudessa jalostusketjut ovat pitkiä ja tästä syystä välillinen työllistävyys merkittävää verrattuna palvelualoihin. Välillistä työllistävyyttä muodostuu raaka-aineiden, alihankintojen ja palvelujen ostamisesta muilta toimialoilta. 8

KALVO 13 KOTIMAAN RAKENTAMISEN RAHAVIRTA - Kansantalouden teorian mukaan kaikki taloudellinen toiminta purkautuu lopulta peruspanoksiksi, joita ovat työ, tuotantopääoman kuluminen (poistot), tuonti ulkomailta, voitto (kate) sekä verot ja veroluonteiset maksut. Rakentamisessa peruspanoksia käytetään: - työmaalla: rakennustyömiehet tekevät työtä käyttäen apunaan pääomia sitoneita rakennuskoneita. Asennettavat rakennustuotteet voivat olla ulkomailta tuotuja - rakennustuoteteollisuudessa: elementtitehtaan työntekijät valmistavat elementtejä pääomia sitoneisiin muotteihin, pääomaa sitoneella betonimyllyllä. Prosessissa voidaan tarvita ulkomailta tuotavia raaka-aineita - palvelualoilla: suunnittelija piirtää pääomia sitoneella cad-laitteistolla, kuljetusliikkeen kuljettaja toimittaa pääomaa sitoneella rekalla elementit tehtaalta työmaalle - Taloudellisissa laskelmissa työpanoksella tarkoitetaan työnantajayrityksen maksamia palkkakustannuksia (työajan palkka, palkalliset vapaa-päivät, vuosiloma, työantajan maksamat tapaturma-, sosiaaliturva- ja eläkekustannukset). - Tuotantopääoma (poistot) kuvaa tässä yhteydessä kustannuksia, jotka aiheutuvat tuotannossa tarvittavista koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Vuositason tarkasteluissa pääoma arvotetaan poistojen suuruiseksi. - Taloudellinen toiminta tuottaa tuloja kaikille jalostusketjuun osallistuneille yrityksille. - Peruspanosten käytöstä saatu korvaus osoitetaan loogisesti ensitulona sen tuottaneille talousyksiköille. Korvaukset eivät jää täysimääräisinä käyttöön, vaan niistä maksetaan tulonsiirtoja eli veroja ja Kela-maksuja julkiselle sektorille ja pakollisia vakuutusmaksuja vakuutusyhtiöille. - Työmaatoiminta on näkyvin mutta ei ainoa osa rakentamisen prosessia. Sektorista riippuen tuoteteollisuuden ja palvelujen osuus vaihtelee 40 60 % kustannuksilla mitattuna. - Kotimaan rakentamisen lopputuotteita ovat uudisrakennukset, rakennuskannan remontit (~korjausrakentaminen), infrainvestoinnit ja kunnossapito, infran ja talojen ulkoalueiden hoito. Eri talousyksiköille osoitettavat tulolajit Valtio: - valtion osuus tuloverotuksesta - valtion osuus yhteisöverosta - uudisasuntotuotantoon ja kotitalouksien remontteihin sisältyvät arvonlisäverot - uusien asuntojen kauppaan liittyvä varainsiirtovero - oman organisaation toteuttamien hankkeiden laskennalliset työkustannukset - työnantajien ja -tekijöiden maksamat sosiaaliturvamaksut (kelalle), sairauspäivärahamaksut ja sairausvakuutusmaksut - tuote- ja tuotantoverot, haittaverot 9

Vakuuttajat: - työnantajien ja -tekijöiden maksamat eläkemaksut - tapaturmavakuutusmaksut Kunnat: - kunnallisveron osuus tuloverotuksesta - kuntien osuus yhteisöverosta Kirkko - kirkollisveron osuus tuloveroista Kotitaloudet: - palkkatulot, joista on vähennetty tuloverot, sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut Yritykset: - voitto ja poistot, joista on vähennetty yhteisöverot Verot Kunnallisvero (vähennysten jälkeen palkkatulosta) korkein keskimäärin pienin 21 % 18,45 % 16 % Valtion vero (vähennysten jälkeen palkkatulosta) alaraja 20 400 alaraja 33 400 vero alarajalla 728 3 263 alarajan ylittävältä osuudelta 19,5 % 24 % Kirkollisvero (vähennysten jälkeen palkkatulosta) korkein keskimäärin pienin 2,25 % 1,33 % 1 % Yhteisövero 26 % Arvonlisävero Varainsiirtovero osakekaupassa 22 % 1,6 % Palkkaan sidottuja veroluonteisia maksuja (% palkasta) Työnantaja Työntekijä - eläkevakuutus 21,44 % 4,30 % - työttömyysvakuutus 0,898 % 0,58 % - sosiaaliturvamaksu 2,060 % - tapaturmavakuus toimialoittain vaihteleva 1-5 % (rakentamisessa suurempi kuin teollisuudessa) - sairauspäiväraha 0,67% - sairausvakuutusmaksu (vähennysten jälkeisestä tulosta) 1,24 % 10

KALVO 14 REMONTIN TEETTÄJÄN VEROKIILA - Yksityisen henkilön on tienattava tuplasti se, minkä hän maksaa toiselle henkilölle esimerkiksi remontin tekemisestä. Tästä erotuksesta voidaan käyttää käsitettä verokiila. - Verokiilan muodostavat remontin teettäjän palkkatulon verotus, palkkatuloon sidotut Kela-maksut, työnantajan ominaisuudessa maksettavat Kela-maksut ja vakuutukset. Verokiilaa voi kaventaa hyödyntämällä kotitalousvähennyksen (1150 / henkilö) ellei vähennystä ole käytetty hoiva- tai kotipalvelujen ostamiseen. - Tarkemmin kts. kalvon 13 selitys talousyksiköille kohdistettavista tulolajeista ja tulonsiirroista (verot ja veroluonteiset maksut). KALVO 15 RAKENTAMISEN TUOTTAVUUS - Rakentamisen laman jälkeen sekä infrarakentamisen että talonrakentamisen tuottavuus on parantunut. Yhteensä rakentamisen tuottavuus on parantunut noin 3-4 % vuodessa - Tilastojen mukaan infrarakentamisen tuottavuuskehitys on polkenut paikallaan 2000-luvulla. Syynä tähän on tuotannon rakenteen muuttuminen siten, että tehokkaasti toteutettavaa uudisrakentamista on vähemmän ja vaikeissa olosuhteissa tehtävää täydennys- ja korjausrakentamisesta on enemmän. - Infraa rakennetaan aiempaa enemmän olemassa olevassa infrastruktuurissa rakenteiden käyttäjien ehdoilla. Liikenneväylien korjausinvestoinneissa, ylläpito- ja hoitotöissä liikenne haittaa töiden tekoa huomatavan paljon enemmän kuin esim. 1980-luvulla. Liikennemäärät ovat olleet koko ajan kasvussa. KALVO 16 TEHOA INFRARAKENTAMISEEN - Työsaavutusten kasvu, jopa kaksinkertaistuminen infrarakentamisessa perustuu kone- ja laiteteknologian kehittymiseen - Pienissä, maantieteellisesti hajallaan sijaitsevissa kohteissa tehokkuutta on saatu aikaan sillä, että siirrot kohteesta toiseen tapahtuvat nopeasti. Tähän tarpeeseen on kehitetty mm. helposti siirrettäviä murskauslaitoksia ja asfaltin sekoitusasemia KALVO 17 TUOTTAVUUTTA TALONRAKENNUSTYÖHÖN - Työlajista riippuen tuottavuus (työsaavutukset aikayksikössä) on kasvanut 20 35 % aikavälillä 1997 2004. Tuottavuutta on kehitetty laaja-alaisesti. - Rakennusmateriaalien ja - tuotteiden ominaisuuksia on kehitetty niin, että asennettavuus työmaalla on nopeutunut (laastit, tasoitteet, esivalmistetut rakennustuotteet). - Rakennustelineillä ja kevyemmillä rakennuskoneilla on helpotettu asennustöitä ja parannettu työturvallisuutta. - Tietotekniikan sovelluksilla, mittaustekniikan kehittymisellä sekä työmaan siirtotekniikoilla on tehostettu suunnittelu/valmistus/asennus prosessia. 11

I N F R A - R A K E N T A M I N E N KALVO 18 INFRARAKENTAMISEN ASIAKKAAT VUONNA 2007 - Kuntien ja valtion kokonaan omistamien yritysten rakennuttamat ja ylläpitämät kohteet on laskettu yritysten töiksi. Kunnat omistavat kokonaan esimerkiksi energia- ja vesilaitoksia. - Kuntien ja valtion liikelaitosten rakennuttamat ja ylläpitämät kohteet ovat samassa luvussa kuntien ja valtion kanssa, kuten esimerkiksi ilmailuliikelaitos lentokenttien rakennuttajana. - Julkisen sektorin taloudellinen tilanne vaikuttaa merkittävästi infrarakentamisen kysyntään. - Infrarakentamisen arvoon on tässä yhteydessä laskettu mukaan myös talonrakentamisen pohjatyöt ja kiinteistöjen ulkohoito. Kunta, kuntien liikelaitokset Valtio, valtion liikelaitokset milj. Kotitaloudet, Julkiset ja Yhteensä muut As. Oy Vuokratalot ykstiyiset yritykset Tietoliikenneverkostot 650 - - - 618 13 20 Energiahuoltoverkostot 840 - - - 501 334 - Vesihuoltoverkostot 470 24 - - 282 165 - Ympäristö- ja muu infrarakenteet 670 7 13 13 134 268 235 Maan- ja yksityistiet 790 39 - - 39-709 Kadut 970 - - - - 965 - Radat 430 - - - 4 4 424 Lentokentät 40 - - - - - 35 Vesiväylät, satamat 170 - - - 66 66 33 5 000 70 13 13 1 645 1 815 1 456 Infrainvestoinnit ja kunnossapito Talojen pohjarakenteet 840 403 137 78 159 52 11 Kiinteistöjen ulkohoito 820 123 164 123 287 98 27 Infra- ja talotyöt yhteensä 6 700 660 330 230 3 740 3 780 2 950 KALVO 19 INFRA LOPPUTUOTTEET 2007 YHTEENSÄ 6,7 MRD. - Lopputuotteiden arvo, kts. tarkennukset yllä olevasta taulukosta. Arvosta ~ 60 % infrarakentamisesta on perinteistä maarakentamista, ~ 30 % verkostojen rakentamista ja loput reilu 10 % kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa. - Työmaatoiminnot ovat näkyvin mutta ei ainoa osa rakentamisen prosessia. - Infrarakentamisessa käytetään paljon koneita, työn ja konetyön osuus kustannuksista on 53 %. Verkostojen rakentaminen lisännyt rakennustuotemenekkiä. - Palvelujen merkitystä kasvattavat infrarakentamiseen liittyvät mittavat kuljetustarpeet sekä maansiirto- ja muiden työmaakoneiden huolto- ja korjaamopalvelut. 12

KALVO 20 INFRA TYÖLAJIT 2007 - Infran lopputuotteiden rakentaminen voidaan pilkkoa työlajeiksi. - Volyymiltaan suurin työlaji on olemassa olevien infrarakenteiden kunnossapito ja hoito. Investoinneissa tarvitaan eniten maarakentamista. KALVO 21 INFRARAKENTAMISEEN SIJOITETTU EURO JAKAANTUU - Infrarakentamiseen osallistuu yrityksiä myös useilta muilta toimialoilta (kuljetukset, huoltoja korjaamopalvelut, yms.). Infraan sijoitetuista pääomasta vain osa (5 %) on tuloja itse maanrakennusurakoitsijalle - Koska infrarakentamisessa käytetään paljon koneita, nousevat poistot suuriksi (20 %). Myös työn eli palkkakustannusten osuus on merkittävä ja siksi infrarakentaminen tuottaa runsaasti palkkatuloja kotitalouksien käyttöön. Tuontituotteita käytetään melko vähän. - Infrarakentamiseen sijoitetuista varoista 30 % kulkeutuu verotuksen tai tulonsiirtojen kautta tuloiksi julkiselle sektorille - Tarkemmin kts. kalvon 13 selitys talousyksiköille kohdistettavista tulolajeista ja tulonsiirroista (verot ja veroluonteiset maksut) Vuoden 2007 infrarakentamisesta tuloja saavat talousyksiköt (kuvan lukuarvot ja lukujen tarkennukset) mrd. Työntekijöiden palkat 25 % Työntekijöiden palkat 25 % 1,7 Rakentajien tulot 5 % Yritysten tulot (koko jalostusketju) Muiden yritysten tulot 8 % Rakentajien tuotantopääoma 14 % Yritysten tuotantopääoma (poistot) Muiden yritysten tuotantopääoma 6 % 13 % 0,9 20 % 1,3 Työeläke 9 % Vakuutukset 11 % 0,7 Työttömyys, tapaturma 2 % Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha 1 % Verot ja Kela-maksut 19 % 1,3 Valtionvero 7 % Arvonlisä- ja varainsiirtovero 3 % Kirkollisvero 1 % Kunnallisvero 8 % Ulkomaat 11 % Ulkomaat 11 % 0,8 Yhteensä 100 % 100 % 6,7 Infrarakentaminen (kalvo 18) 6,5 Arvonlisä- ja varainsiirtoverot 0,2 13

KALVO 22 MILJOONAN EURON SIJOITUS INFRARAKENTAMISEEN TYÖLLISTÄÄ - Infrarakentaminen työllistää kotimaassa erityisesti työmailla. - Palvelualoilta ostetaan mm. koneiden huoltoa. T A L O N R A K E N T A M I N E N KALVO 23 22 MRD. ARVOISEN TALONRAKENTAMISEN TUOTTEET VUONNA 2007 - Vuoden 2007 talonrakentamisen arvosta 46 % muodostui uusien asuntojen rakentamisesta tai olemassa olevien asuntojen korjaamisesta. - Uusia asuntoja aloitettiin yhteensä 31 000, joista 14 500 omakotitaloja ja loput rivi- ja kerrostaloasuntoja. Asuntoja on rakennettu aiempina vuosina hieman enemmän, ~ 34 000. Tulevina vuosina asuntotuotanto jää 30 000 paikkeille. - Toimitilarakentaminen koostuu kolmesta lähes yhtä suuresta segmentistä: liike- ja toimistorakentamisesta, julkisten rakennusten rakentamisesta sekä teollisuus- ja varastorakentamisesta. Talonrakentamisen lopputuotteet mrd. Uudistalonrakentaminen Korjausrakentaminen Yhteensä Yhteensä % Omakotitalot 3,7 1,6 5,3 24 % Rivi- ja kerrostalot 1,9 2,9 4,9 22 % Liike- ja toimistorakennukset 3,3 0,9 4,2 19 % Julkiset rakennukset 0,8 1,7 2,6 11 % Teollisuus- ja varastorakennukset 2,3 1,1 3,4 15 % Muut rakennukset 1,5 0,6 2,1 9 % Yhteensä 13,5 8,8 22,4 100 % 60 % 40 % 14

KALVO 24 TALONRAKENTAMISEN ASIAKKAAT 2007 - Vuonna 2007 uudisrakentamisen osuus talonrakentamisesta oli 60 % ja korjausrakentamisen 40 % - Kotitaloudet ovat suurin asiakassegmentti joko suoraan (37 %) tai välillisesti asuntoyhtiöiden (13 %) kautta - Yritysten osuus (35 %) muodostuu kiinteistöosakeyhtiöiden (14 %) ja yritysten (21 %) rakennuttamista kohteista - Julkisen sektorin osuus (13 %) muodostuu kuntien (11 %) ja valtion (2 %) rakennuttamista kohteista Uudistalonrakentaminen Korjausrakentaminen Yhteensä % mrd. Yhteensä Kotitaloudet, maanviljelijät 4,9 3,3 8,2 37 % Asunto-osakeyhtiöt 1,8 1,0 2,8 13 % Kiinteistöosakeyhtiöt 2,0 1,3 3,3 15 % Yritykset 3,4 1,3 4,8 21 % Kunta, kuntien liikelaitokset 0,9 1,4 2,3 10 % Valtio, valtion liikelaitokset 0,2 0,2 0,4 2 % Muut 0,3 0,3 0,6 3 % Yhteensä 13,5 8,8 22,4 100 % 60 % 40 % - Kotitalouksien ja maanviljelijöiden hankkeet ovat: Milj. Uudistalonrakentaminen Korjausrakentaminen Yhteensä Yhteensä % Omakotitalot 3 220 1 480 4 700 58 % Kesämökit 320 230 550 7 % Asunnot 30 1 230 1260 16 % Autotallit ja talousrakennukset 470 50 520 6 % Maatalouden rakennukset 560 90 650 8 % Muut rakennukset 310 140 450 6 % Yhteensä 4 900 3 200 8 100 100 % 15

KALVO 25 TALONRAKENTAMISEN KUSTANNUSJAKAUMA - Talonrakentamisen arvosta 39 % muodostuu rakennustyömailla työstä ja rakennuskoneiden käytöstä. - Rakennustuotteiden osuus kustannuksista on työmaata suurempi, 44 %. - kolme neljäsosaa rakennustuotteista on kotimaisia, yksi neljäsosa tuontituotteita. - Kustannusjakaumassa ovat mukana rakennuttamisen ja suunnittelun kustannukset, sekä rakennuskaupan, logistiikan ja liike-elämän palvelujen kustannukset. KALVO 26 TALONRAKENTAMISEEN SIJOITETUN EURON JAKAVAT - Rakentamisen jalostusketju on pitkä ja siihen osallistuu rakennustoimialan ohella yrityksiä useilta muilta toimialoilta (kauppa, kuljetukset, tuoteteollisuus). Jalostusketjun yritysten yhteenlasketut tulot ovat 14 % sijoitusta rahamäärästä, mutta vain osa (6%) päätyy rakennus- ja erikoisasennusliikkeille. - Rakentamisessa työn osuus on merkittävä ja siksi sijoitusta eurosta suuri osa (23 %) on tuloja kotitalouksille ja sitä johdosta myös veroja ja veroluonteisia maksuja (yht. 32 %). - Tarkemmin kts. kalvon 13 selitys talousyksiköille kohdistettavista tulolajeista ja tulonsiirroista (verot ja veroluonteiset maksut). Vuoden 2007 talonrakentamisesta tuloja saavat talousyksiköt (kuvan lukuarvot ja lukujen tarkennukset) 16 mrd. Työntekijöiden palkat 23 % Työntekijöiden palkat 23 % 5,5 Rakentajien tulot 6 % Yritysten tulot (koko jalostusketju) Muiden yritysten tulot 7 % Rakentajien tuotantopääoma 3 % Yritysten tuotantopääoma (poistot) Muiden yritysten tuotantopääoma 5 % 14 % 3,2 8 % 1,8 Työeläke 9 % Vakuutukset 10 % 2,4 Työttömyys, tapaturma 2 % Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha 1 % Verot ja Kela-maksut 22 % 5,1 Valtionvero 6 % Arvonlisä- ja varainsiirtovero 7 % Kirkollisvero 0 % Kunnallisvero 7 % Ulkomaat 23 % Ulkomaat 23 % 5,6 Yhteensä 100 % 100 % 23,7 Talonrakentaminen (kalvot 22, 23) 22 Arvonlisä- ja varainsiirtoverot 1,7

KALVO 27 MILJOONAN EURON SIJOITUS TALONRAKENTAMISEEN TYÖLLISTÄÄ - Miljoonan euron talonrakennushankkeessa on työtä vuodeksi 17 henkilölle, mikäli työssä noudatetaan normaalia työaikaa - Työpanoksesta puolet tehdään työmaalla ja toinen puolikas tuoteteollisuudessa ja rakentamista palvelevien toimialojen (rakennuttaminen, suunnittelu, kauppa, kuljetukset, yms) piirissä - Korjausrakentamisessa työtä tehdään hieman enemmän työmailla kuin uudisrakentamisessa KALVO 28 KERROSTALOASUNNON NELIÖHINNAN JAKAVAT - tästä tarkemmin kts. kalvon 13 selitys talousyksiköille kohdistettavista tulolajeista ja tulonsiirroista (verot ja veroluonteiset maksut) - Loppukäyttäjänä asunnonostaja joutuu maksamaan arvonlisäveron sekä varainsiirtoveron, jotka nostavat asuntorakentamisessa verojen osuutta verrattuna muuhun talorakentamiseen. Vuonna 2007 uuden kerrostaloasunnon neliöhinnan jakavat talousyksiköt esimerkkilaskelma 3500 neliöhinnalle (kuvan lukuarvot ja lukujen tarkennukset) Työntekijöiden palkat 20 % Työntekijöiden palkat 20 % 700 Rakentajien tulot Yritysten tulo 6 % (koko jalostusketju) 13 % 440 Muiden yritysten tulot 7 % Rakentajien tuotantopääoma 4 % Muiden yritysten tuotantopääoma 5 % Yritysten tuotantopääoma (poistot) 8 % 290 Työeläke 7 % Vakuutukset 8 % 300 Työttömyys, tapaturma 1 % Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha 1 % Verot ja Kela-maksut 32 % 1120 Valtionvero 6 % Arvonlisä- ja varainsiirtovero 19 % Kirkollisvero 0 % Kunnallisvero 6 % Ulkomaat 19 % Ulkomaat 19 % 660 Yhteensä 100 % Yhteensä 100 % 3500 17

L V I T E K N I N E N U R A K O I N T I KALVO 29 TEKNINEN URAKOINTI 2,8 MRD. VUONNA 2007 - Tähän markkinoiden arvoon on laskettu talonrakentamisen lämpö-, vesi- ja ilmastointiasennusten työ- ja materiaalipanosten arvo ilman arvonlisäveroa. Luku ei sisällä sähköasennuksia eikä yhdyskuntaverkostoja. - Teknisen urakoinnin eli LVI töiden osuus talonrakentamisesta on noin 15 %. - Eniten töitä ja materiaalia kuluu kotitalouksien hankkeisiin. - LVI ja sähköasennusten arvo oli vuonna 2007 yhteensä 2,8 + 1,6 = 4,4 mrd.. milj. Uudisrakennuksiin Korjausrakentamiseen Yhteensä LV I LV I LVI Muut rakennukset 50 30 35 5 120 Teollisuus- ja varastorak 130 155 145 40 470 Julkiset rakennukset 70 75 165 50 360 Liikerakennukset 260 245 110 40 655 Omakotitalot 300 65 270 5 640 Rivitalot 65 15 70 15 165 Asuinkerrostalot 120 20 245 15 400 Yhteensä 995 605 1 040 170 2 810 Sähköasennukset 1 600 Talotekniikka-asennukset yht. 4 410 KALVO 30 TEKNISEN URAKOINNIN KUSTANNUSJAKAUMA - Teknisestä urakoinnista puolet on käyttö- ja jätevesiasennuksia, neljännes lämmitysjärjestelmien asennuksia ja neljännes ilmanvaihtojärjestelmien asennuksia. - Teknisessä urakoinnissa tarvikkeiden osuus on työmaatyötä suurempi. Tarvikkeiden osuus teknisessä urakoinnissa on 57 %. 18

KALVO 31 LVI-TEKNISEEN URAKOINTIIN SIJOITETTU EURO JAKAANTUU - Talotekniikka-järjestelmissä käytetään muita rakennusosia enemmän tuontituotteita - Tarkemmin kts. kalvon 13 selitys talousyksiköille kohdistettavista tulolajeista ja tulonsiirroista (verot ja veroluonteiset maksut) Vuoden 2007 teknisestä urakoinnista tuloja saavat talousyksiköt (kuvan lukuarvot ja lukujen tarkennukset) mrd. Työntekijöiden palkkatulot 21 % Työntekijöiden palkkatulot 21 % 0,6 Rakentajien tulot 6 % Yritysten tulot (koko jalostusketju) Muiden yritysten tulot 5 % 11 % 0,3 Rakentajien tuotantopääoma 2 % Yritysten tuotantopääoma (poistot) 4 % 0,1 Muiden yritysten tuotantopääoma 3 % Työeläke 8 % Vakuutukset 9 % 0,3 Työttömyys, tapaturma 2 % Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha 1 % Verot ja Kela-maksut 18 % 0,6 Valtionvero 5 % Arvonlisä- ja varainsiirtovero 6 % Kirkollisvero 0,4 % Kunnallisvero 6 % Ulkomaat 36 % Ulkomaat 36 % 1,1 Yhteensä 100 % 100 % 3,0 Tekninen urakointi (kalvo 28) 2,8 Yksityisten kotitalouksien maksamat arvonlisäverot 0,2 - Kaikki taloudellinen toiminta purkautuu peruspanoksiin, joita ovat työ, pääoma, voitto (kate), verotus ja tuonti ulkomailta. Tuotantoketjut voidaan purkaa pala palalta alkutekijöihinsä. - Esim. vesijohtourakka asiakkaan näkökulmasta tarkasteluna sisältää asennustyötä ja putket yhteineen sekä yritystoiminnan katteen ja arvonlisäveron. Putkien ja putkijohtotarvikkeiden valmistukseen on käytetty tehtaassa työtä ja tuotantoprosessiin sijoitettua pääomaa sekä ulkomailta tuotuja raaka-aineita ja energiaa. Tarvikkeiden toimittaminen ensin tukkuun ja edelleen työmaalle on vaatinut kuljetusliikkeeltä työpanosta, kalustoa, johon on sijoitettu pääomia, tuontienergiaa ja voiton. KALVO 32 MILJOONAN EURON SIJOITUS TEKNISEEN URAKOINTIIN TYÖLLISTÄÄ - Tekninen urakointi työllistää kotimaassa erityisesti työmailla, koska urakoinnissa käytetään suhteellisen paljon tuontituotteita 19

P I N T A- J A K A T T O T Y Ö T (KATE, SISÄKATTO, LATTIA, SEINÄT) KALVO 33 PINTA- JA KATTOTYÖT 3,6 MRD. EUROA VUONNA 2007 - Tässä yhteydessä käsitelty markkina pitää sisällään vesikatteiden, sisä- ja ulkoseinien sekä sisäkattojen pintakäsittelyjen sekä lattiapintojen materiaalit ja asentamisen. - Pintakäsittelyt ovat hyvin tyypillinen tehtävä korjausrakentamisessa, jonka kustannuksista ne edustavatkin neljännestä. - Uudistalonrakentamisessa pintakäsittelyjen osuus jää pienemmäksi, koska kustannuksia ovat nostamassa monet arvokkaat, korjausrakentamisesta tyypillisesti puuttuvat rakennusosat kuten runko ja perustukset. - Kotitaloudet teettävät tai tekevät itse suuren osat pintakäsittelymarkkinasta. milj. Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Yhteensä % Kotitaloudet 500 1100 1600 44 % Asunto-osakeyhtiöt 200 270 470 13 % Kiinteistöosakeyhtiöt 215 235 450 12 % Yritykset 355 245 600 16 % Kunta 100 270 370 10 % Valtio 20 50 70 2 % Muut 35 50 85 2 % Yhteensä 1 425 2 220 3 645 100 % 40 % 60 % KALVO 34 PINTA- JA KATTOTYÖT KUSTANNUSJAKAUMA - Sisä- ja ulkoseinien pintakäsittelyjen osuus on 46 %, lattioiden 17 % ja vesikateasennusten 37 %. - Pintojen käsittelyn ja asennusten osuus kustannuksista on vain hieman suurempi kuin käytettyjen materiaalien ja tarvikkeiden. 20

KALVO 35 PINTA- JA KATTOTYÖHÖN SIJOITETTU EURO JAKAANTUU - Laskettu talonrakentamiseen sisältyvien vesikateasennusten, laatoitus-, maalaus-, matto- ja tapetointitöiden kustannusten perusteella. - Pintakäsittelyt ovat työvaltaista ja tuottavat tuloja kotitalouksille (25 % tuloista). Pääomapanoksen osuus on pieni (5 %). - Tarkemmin kts. kalvon 13 selitys talousyksiköille kohdistettavista tulolajeista ja tulonsiirroista (verot ja veroluonteiset maksut). Vuoden 2007 pintakäsittelyistä tuloja saavat talousyksiköt (kuvan lukuarvot ja lukujen tarkennukset) mrd. Työntekijöiden palkat 25 % Työntekijöiden palkat 25 % 960 Rakentajien tulot Yritysten tulot 6 % (koko jalostusketju) 12 % 480 Muiden yritysten tulot 6 % Rakentajien tuotantopääoma 2 % Muiden yritysten tuotantopääoma 3 % Yritysten tuotantopääoma (poistot) 5 % 190 Työeläke 9 % Vakuutukset 11 % 430 Työttömyys, tapaturma 2 % Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha 1 % Verot ja Kela-maksut 22 % 860 Valtionvero 6 % Arvonlisä- ja varainsiirtovero 7 % Kirkollisvero 1 % Kunnallisvero 7 % Ulkomaat 25 % Ulkomaat 25 % 980 Yhteensä 100 % 100 % 3 900 Pintatyöt (kalvo 34) 3 600 Kotitalouksien maksamat arvonlisäverot 300 - Kaikki taloudellinen toiminta purkautuu peruspanoksiin, joita ovat työ, pääoma, voitto (kate), verotus ja tuonti ulkomailta. Esim. vesikaton kokonaisurakka asiakkaan näkökulmasta tarkasteluna sisältää työtä ja vesikatteen asennustarvikkeineen sekä yritystoiminnan katteen ja arvonlisäveron. Vesikatteen valmistukseen on käytetty tehtaassa työtä ja tuotantoprosessiin sijoitettua pääomaa sekä ulkomailta tuotuja raaka-aineita ja energiaa. Katteen toimittaminen Työmaalle on vaatinut kuljetusliikkeeltä työpanosta, kalustoa, johon on sijoitettu pääomia, tuontienergiaa ja voiton. Tuotantoketjua voidaan purkaa pala palalta alkutekijöihinsä. KALVO 36 MILJOONAN EURON SIJOITUS PINTA- JA KATTOTYÖHÖN TYÖLLISTÄÄ - Pintakäsittely työllistää kotimaassa erityisesti työmailla. 21

R A K E N N U S T U O T T E E T KALVO 37 RAKENNUSTUOTTEIDEN TUOTANTO - Tasaisesti kasvanut rakennustuotanto on merkinnyt myös rakennustuotteiden menekin kasvua. - Rakennustuotteiden käyttö kotimaan rakentamisessa on kasvanut keskimäärin 7 % vuodessa ja vienti 4,5 % vuodessa aikajaksolla 1995 2007. KALVO 38 RAKENNUSTUOTTEET KOTIMAAN RAKENTAMISESSA 11,4 MRD. - Rakennustuotteiden osuus uudisrakentamisen kustannuksista on 40 %, korjausrakentamisesta 50 % ja infrarakentamisesta 15 %. - Rakentamisessa käytetyistä tuotteista 75 % on kotimaisia ja 25 % tuontituotteita. - Tuonti on kotimaan markkinoilla monille toimialoille ja yrityksille pahin kilpailija. Erityisesti suuri osa metallituotteista on tuotuja. milj. KALVO 39 Kotimaiset rakennustuotteet Tuontituotteet 22 Muut kustannukset Yhteensä Uudistalonrakentaminen 4 410 1 460 7 320 13 190 Korjausrakentaminen 3 190 1 230 4 380 8 800 Infrarakentaminen 990 120 5 390 6 500 Yhteensä 8 590 2 810 17 090 28 490 SUOMESSA VALMISTETUT RAKENNUSTUOTTEET 14,3 MRD. - Rakennustuotteita ovat rakennusaineet ja -tuotteet, rakennusosat, sekä laitteet ja järjestelmät, jotka menevät kiinteäksi osaksi rakennuksia tai rakenteita uudis- ja korjausrakentamisessa tai kunnossapidossa. Rakennustuotteiden ulkomaankauppa on näiden tuotteiden maasta vientiä ja maahantuontia. Määritelmä sulkee pois investointihyödykkeet kuten rakennuskoneet. Ne otetaan kuitenkin huomioon rakentamista koskevissa rahavirtalaskelmissa vuotuisina poistoina. - Rakennustuotteiden ulkomaankaupan seuranta perustuu ulkomaankauppatilastoista poimittaviin tietoihin. Koska rakennustuoteteollisuus ei ole tilastoissa oma toimialansa, sen tiedot on poimittava useiden toimialojen tiedoista. - Toimialasta / yrityksestä riippuen tärkeä markkina-alue on joko kotimaan rakentaminen tai kansainväliset rakennusmarkkinat - Puisia ja metallisia rakennustuotteita valmistavalle teollisuudelle kansainväliset rakennusmarkkinat ovat tärkeämpi segmentti kuin kotimaan rakentamisen markkinat - Puusta valmistettuja rakennustuotteita ovat muun muassa sahattu ja höylätty puutavara, vaneri ja muut puulevyt (lastulevyt, kuitulevyt), rakennuspuusepäntuotteet (puuikkunat, - ovet, puutalot, kiintokalusteet parketit) sekä ratapölkyt, pylväät ja liimapuu. Puuta on käytetty raaka-aineena myös tapeteissa.

- Betoni ja kivituotteisiin kuuluvat muun muassa maa-aines, luonnonkivet, betonielementit, valmisbetoni, tiilet, laatat, harkot, kattotiilet, katukivet, portland-sementti, laastit, tasoitteet, kipsilevyt, rakennustasolasi, lasivilla ja kivivilla. - Metallituotteita ovat betoniraudoitteet, talo- ja kunnallistekniikkajärjestelmien metalliputket, metallirakenteet ja profiilit, metalliovet ja -ikkunat, patterit ja lämmityskattilat, helat, saranat ja lukitustuotteet, naulat, ruuvit ja muut kiinnikkeet. Metallituotteisiin lasketaan myös hanat, venttiilit, pumput, keskuslämmityslaitteet, ilmastointikoneet, hissit, jääkaapit, pakastimet ja tiskikoneet. Kodinkoneiden osalta on noudatettu periaatetta, jonka mukaan suomalaisen käytännön mukaiseen muuttokuormaan sisältyvät tavarat eivät ole rakennustuotteita. Kääntäen asuntojen mukana myytävät kodinkoneet ovat rakennustuotteita. - Metallituotteisiin lasketaan myös sähkötekniset tuotteet, joita ovat sähkölämmittimet, sähköasennustarvikkeet, valaisimet sekä talo- ja kunnallistekniikan järjestelmiä toiminnassa pitävät sähkömoottorit. Valaisimista rakennustuotteiksi on luettu vain kiinteästi rakennuksiin, piha-alueille tai kulkuväylille asennetut valaisimet, ei jälkeenpäin asennettavia sisustusvalaisimia. Sähköisistä laitteista rakennustuotteita ovat taloihin kiinteästi asennettavat kiukaat ja sähköliedet. Mikroaaltouunit, keittiön pienkoneet ja viihde-elektroniikka ovat muun kulutuskysynnän piiriin kuuluvaa sisustamista ja varustamista, eivät rakentamista. - Muiden teollisuustoimialojen tuotteet (bitumi, asfaltti, maalit, lakat, lattianpäällysteet, vesiputket, suojaputket, sähköputket, muoviovet, -ikkunat ja -tilaelementit, silikoni, muovieristeet) on koottu yhteiseksi ryhmäksi. - Suomessa toimivan rakennustuoteteollisuuden kysyntä lasketaan kaavalla: + toimitukset kotimarkkinoille + vienti kansainvälisille markkinoille = Suomessa toimivan rakennustuoteteollisuuden kokonaiskysyntä Kotimaan rakentamisen kysyntä puolestaan lasketaan kaavalla: + toimitukset kotimarkkinoille + rakennustuotteiden tuonti = kotimaan (Suomen) rakennustuotekysyntä 23

KALVO 40 RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSESTA EURON JAKAVAT - Rakennustuotteiden valmistus sisältää tuoteteollisuuden sekä sen ostamien raakaaineiden, alihankintojen ja palvelujen kustannukset - Rakennustuotteiden valmistukseen käytetään paljon (30 %) tuontituotteita - Teollisuudessa työpanos on pienempi kuin rakentamisessa ja tästä syystä kotitalouksien palkkatulojen ja julkisen sektorin verotulojen osuus jää vähäisemmäksi kuin kotimaan rakentamisessa - Tarkemmin kts. kalvon 13 selitys talousyksiköille kohdistettavista tulolajeista ja tulonsiirroista (verot ja veroluonteiset maksut) Vuoden 2007 rakennustuotevalmistuksesta tuloja saavat talousyksiköt (kuvan lukuarvot ja lukujen tarkennukset) Työntekijöiden palkat 21 % Työntekijöiden palkat 21 % 2 880 Rakentajien tulot Yritysten tulot 0 % (koko jalostusketju) 16 % 2 180 Muiden yritysten tulot 16 % milj. Rakentajien tuotantopääoma 0 % Yritysten tuotantopääoma (poistot) 10 % 1 370 Muiden yritysten tuotantopääoma 10 % Työeläke 8 % Vakuutukset 8 % 1 160 Työttömyys, tapaturma 1 % Sosiaaliturva ja sairauspäiväraha 1 % Verot ja Kela-maksut 15 % 2 050 Valtionvero 7 % Arvonlisä- ja varainsiirtovero 0 % Kirkollisvero 0,5 % Kunnallisvero 6 % Ulkomaat 31 % Ulkomaat 31 % 4 360 Yhteensä 100 % 100 % 14 000 KALVO 42 RAKENNUSTUOTTEIDEN MILJOONAN EURON ARVOINEN TUOTANTO TYÖLLISTÄÄ - 10 12 henkilö vuodeksi riippuen tuoteteollisuuden segmentistä. - eniten työllistävä metalliteollisuus, jonka jalostusaste on korkea ja puutuoteteollisuus, joka käyttää tuotannossaan kotimaisia raaka-aineita. 24

T I E T O L Ä H T E E T Kalvojen laatimisesta on vastannut Terttu Vainio VTT:ltä. Projektiryhmään kuuluivat hänen lisäkseen Erkki Lehtinen (tekninen urakointi), Eero Nippala TAMK:lta (infrarakentaminen) ja Liisa Jaakkonen (ulkomaan kauppa). Kalvot ovat Rakennusteollisuuden Keskusliiton tilaaman "Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset" tutkimuksen tulosten päivitys. Päivitystyössä on käytetty seuraavia, pääasiassa Tilastokeskuksen internet-palvelun kautta saatavissa olevia tilastolähteitä: Kansantalouden tilinpito Panos-tuotos 2005 Talonrakentamisesta ja maa- ja vesirakentamista käsittelevät tilastot Maarakennuskustannusindeksi 2000 = 100 Rakennuskustannusindeksi 2005 = 100 Palkkatilastot Työllisyystilastot Rakennusalan tilinpäätöstilastot Yritysrekisteri Energiatilasto Jätetilasto Ulkomaankauppatilasto Vero-ohjeet Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa (Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila) Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus (Terttu Vainio, Eero Nippala, Hannu Kauranen, Pekka Pajakkala) 25