MATKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaisen matkailukeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kriteeristö, joka mahdollistaa kestävän lappilaisen matkailualueen määrittelyn ja arvioinnin. Kriteeristön kehittämiseksi hankkeessa tutkitaan muun muassa minkälaisilla rakentamisperiaatteilla ja energiaratkaisuilla kestävää matkailualuetta pitäisi suunnitella. Tarkastelu ulottuu aluesuunnittelusta rakentamisen ja arkkitehtuurin periaatteisiin. Kestävään rakentamiseen liittyvät keskeisesti eri energiamuotojen ja energiatehokkaiden tuotantotapojen tarkastelu, niin rakennuskohtaisesti kuin yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden osalta.! Tässä esityksessä käydään läpi kriteeristön kehittämisen vaiheita esittelemällä vaihtoehtoisia lähtökohtia aluesuunnitteluun sekä energiajärjestelmän vaihtoehtoisia skenaarioita. Rakentamistapaperiaatteita ja arkkitehtuuriratkaisuja tarkastellaan Minna Jokirannan ja Iina Valkeisenmäen esityksessä Kestävän rakentamisen malli pilottialueelle.! Lisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi! 1!
Kriteeristön kehittäminen tehdään hankkeen pilottialueen avulla. Pilottialueena on Ylläs II osayleiskaavan Äkäslompolon uusi rinnekeskus ja siihen kytkeytyvät loma-asumisen alueet Maisematien alapuolella. Tavoitteena on kytkeä kestävä kehitys aluesuunnitteluun tarkastelemalla minkälaisilla periaatteilla pilottialueen suunnittelua voidaan ohjata, ja sitä kautta tunnistaa minkälaisilla kriteereillä kestävä matkailualue voidaan määritellä. Osayleiskaava ja Ylläs II kehittämissuunnitelma (kts. linkki alla) antavat suunnitteluperiaatteille tavoitteelliset ja mitoitukselliset reunaehdot. Pilottialueen kautta määrittyvät myös ekologiset, topografiset ja yhdyskuntarakenteelliset puitteet. Kestävän matkailualueen visiota, tavoitteita ja ulottuvuuksia on haettu Ylläksen toimijoille järjestetyillä ryhmähaastatteluilla. Lisäksi kehittämistyössä on tarkasteltu olemassa olevia aluetason kriteeristöjä sekä kansainvälisten matkailualueiden laatimia kestävän matkailuyhdyskunnan visioita ja suunnittelumalleja.! Keskeisin kansainvälinen esimerkki on ollut kanadalainen Whistlerin matkailualue. Whistlerin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi kestävänä matkailuyhdyskuntana. Kestävän yhdyskunnan tavoitteiden ja kriteerien pohjalta on laadittu alueen kaikkea suunnittelua ja toimintaa ohjaava kestävän matkailualueen visio Whistler 2020 (kts. linkki alla).! Tässä esitettävät suunnitteluperiaatteet eivät ole suunnitteluratkaisuja pilottialueelle. Alueen tulevassa suunnittelussa ja ohjeistuksessa voidaan toivottavasti hyödyntää tässä hankkeessa kehitettyjä suunnitteluperiaatteitta ja kestävän matkailualueen kriteeristöä.! Lisätietoa:! whistler2020.ca! www.kolari.fi/web/index.php?id=560! 2!
Pirjo Siipola tarkasteli lisensiaatintyössään Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla (2000) kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutusta. Siipola tiivistää ekokylien rakentamisen kriteeristön kolmen ulottuvuuden alle: paikan olosuhteet, energiatalous ja aineiden kiertokulku sekä ihmisen resurssit.! Tässä esityksessä pohdittujen kestävän matkailualueen suunnitteluperiaatteiden lähtökohdiksi on otettu pilottialueen ekologiset ja topografiset ominaisuudet, erityisesti paikan vesiolosuhteet, sekä joukkoliikenteen ja luonnon saavutettavuus (kävelyetäisyydet).! Siipolan kriteeristö sisällyttää myös rakennusperinteen mallit. Ylläksen toimijaryhmähaastatteluissa keskusteltiin paikallisuuden määrittelyistä ja kylämäisyyden säilyttämisestä. Perinteiset suomalaisen ja lappilaisen rakentamisen mallit kytkeytyvät olennaisesti näihin keskusteluihin. Miten perinteisestä kylärakenteesta ja arkkitehtuurista voidaan ammentaa uuden alueen suunnitteluun?! 3!
LEED ND (neighbourhood development) on pohjoisamerikkalainen aluetason kestävyyden arvioimiseksi kehitetty sertifiointijärjestelmä. LEED vahvistaa koko ajan asemaansa myös Euroopassa ja Suomessakin on jo toteutettu LEED sertifioituja rakennuksia, mutta ei vielä alueita.! Oheinen LEED ND kriteeristö listaa samantapaisia asioita kuin Siipola lisensiaatintyössään. Vesistöjen ja kosteikkojen säilyttäminen on LEED ND sertifioinnin saamiseksi ehdoton edellytys. Autoriippuvuuden vähentäminen, jalankulkuun kannustava reitistö ja kompakti aluerakenne ovat tavoitteita, joilla on keskeinen merkitys LEED arvioinnissa.! 4!
Kestävään rakentamiseen liittyvät keskeisesti eri energiamuotojen ja energiatehokkaiden tuotantotapojen tarkastelu. MATKA-hankkeen yksi keskeinen osa-alue onkin ekotehokkaan matkailualueen energiahuolto. Tutkimuksessa mallinnetaan ja analysoidaan hankkeen pilottialueen lämmöntarve. Tutkimus sisältää lisäksi alueen energiajärjestelmän kokonaisvaltaisen analyysin ja skenaariot. Näitä aineistoja ja tämän hetkisiä tuloksia esitellään Jukka Paateron (Aalto-yliopiston energiatekniikanlaitos) kokoamana tämän esityksen toisessa osuudessa.! Myös LEED ND kriteeristössä nostetaan esiin muun muassa paikalliset uusiutuvan energian tuotannon muodot, kaukolämpöjärjestelmä ja yhdyskuntatekniikan energiatehokkuus.! 5!
MATKA-hankkeen pilottialue on Ylläs II osayleiskaavan Äkäslompolon uusi rinnekeskus ja siihen kytkeytyvät loma-asumisen alueet Maisematien alapuolella. Suunnitteluperiaatteiden ja kestävän matkailualueen kriteeristön kehittäminen tehdään pilottialueen antamien reunaehtojen puitteissa. Pilottialue antaa kehittämistyölle ekologiset ja topografiset olosuhteet, ja osayleiskaavasta ja Ylläs II kehittämissuunnitelmasta saadaan ohjeellinen mitoitus ja tavoitteet.! Kuva: Ote osayleiskaavasta, http://projektit.maajavesi.fi/yllas/! 6!
Suunnitteluperiaatteiden kehittäminen ja kestävän matkailualueen kriteeristön luominen on aloitettu tarkastelemalla olemassa olevia olosuhteita ja reunaehtoja. Oheinen kuva osoittaa pilottialueen topografian, avokalliot ja rakkakivikot. Alue sijoittuu pääosin rakentamisen kannalta haasteelliselle tunturilta laskeutuvalle rinnealueelle. Maisematien molemmin puolin alueella sijaitsee geologisesti arvokkaita lieveuomastoja. Alue on valtaosin metsäistä.! 7!
Tässä kuvassa nähdään miten vesistöt, suot ja kosteikot asettuvat pilottialueelle. Kuvassa näkyvät lisäksi osayleiskaavan mukaiset ekologisesti herkkien ja arvokkaiden luonnonympäristöjen ja eriasteisten suojelualueiden rajaukset.! 8!
Paikan olosuhteiden tarkasteluun lisätään vielä olemassa oleva yhdyskuntarakenne tiet, reitistöt ja rakentaminen.! 9!
Pilottialueen erilaisilla kaavamääräyksillä ohjatut rakentamisen alueet.! 10!
Suunnitteluperiaate 1! Miten kaavoitettavat alueet rajataan paikan ekologiset olosuhteet huomioon ottaen?! Jos otetaan suunnitteluperiaatteeksi ja kriteeriksi, että arvokkaille luonnonympäristöille ja kosteikoille ei rakenneta, saadaan osayleiskaavassa määriteltyjen pilottialueen ulottuvuuksia mukaillen kuvan mukainen rakentamiselle soveltuva alue. (HUOM. Tässä tarkastelun alla Maisematien alapuolinen kaava-alue pois lukien Kellokasta vastapäätä sijoittuva RM/s-1-alue)! 11!
Osayleiskaavaan ohjeellinen tielinjaus.! 12!
Tarkennettu tienlinjaus: tien linjausta tarkennettiin siten, että se kulkee vaikeakulkuisen rinnemaaston loivimpia kohtia ja noudattelee mahdollisuuksien mukaan maastonmuotojen harjalinjaa. Liittyminen Maisematielle tuotiin etelämmäksi. Liittymiskohta voisi toimia tulevan rakentamisen rajana. Samalla liittyminen saataisiin maastonmuodoltaan loivempaan kohtaan ja autoliikenne ohjattua pois uuden rinnekeskuksen ytimestä.! 13!
Suunnitteluperiaate 2! Miten joukkoliikenteen saavutettavuus ja nopea yhteys luontoon ja reiteille voidaan varmistaa?! Kun tielinjauksesta mitataan kävelyetäisyys, tässä 600 m, molemmin puolin ja yhdistetään se aiemmin määriteltyyn rakentamisen alueeseen, saadaan kuvan osoittama alue.! 14!
Suunnitteluperiaate 2! Miten joukkoliikenteen saavutettavuus ja nopea yhteys luontoon ja reiteille voidaan varmistaa?! Näin rajattu alue on noin 65 ha pienempi kuin osayleiskaavan alueet yhteensä, mutta keskiarvoisella aluetehokkuudella se on mahdollista toteuttaa vastaavalla mitoituksella.! Tällä rajauksella majoituspaikoista on noin 600 metriä tielle (ski-bussi) ja toisaalta aina enintään 600 metriä luontoon ja reiteille. Malli tukee autottoman keskuksen rakentumista.! 15!
Rinnekeskuksen suunnittelu ja toteutus on pilottialueella erityisen haastavaa. Maisematien yläpuolinen ja alapuolinen alue ovat eri luonteisia, mutta niitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Rinnemaasto ja arvokkaat lieveuomastot edellyttävät rakentamiselta huolellista suunnittelua. Pilottialueen ytimen liittyminen Maisematiehen ja keskusten kytkeminen sen yli luovat alueen suunnittelulle lisähaasteita.! Kuva: Osayleiskaavan hotelli- ja liikerakentamisen alueet (KL- alueet) ja kytkeytyminen tiehen.! 16!
Suunnitteluperiaate 3! Kävelykeskusta?! Jos tie linjataan siten, että se liittyy Maisematiehen etelämpänä tien molemminpuolisten keskusten yhteys toisiinsa muodostuu luontevammin. Näin myös kävelykeskustan suunnittelu on mahdollista, kun tie linjaus ja sen liittyminen Maisematiehen eivät sijoitu alueen ytimeen. Korkein ja tiivein hotelli- ja liikerakentaminen on luontevaa ja tarkoituksenmukaista sijoittaa tien linjauksen yhteyteen, jolloin ydinalueesta muodostuu kompakti.! Suunnitteluperiaate 4! Miten rakentamisen alue rajataan ja rönsyily estetään?! Tien liittymiskohtaa voitaisiin myös ajatella rakennetun ympäristön rajana sen eteläpuolelle ei rakentaminen olisi sallittua. Siten Maisematien ympäristön säilymistä rakentamattomana voidaan tukea.! 17!
Rakeisuus- ja tiiviystarkasteluun valittiin osayleiskaavasta kaksi eri luonteista aluetta. Toinen on lomaasuntoalue (RA-1) Maisematien alapuolella etelärinteessä, ja toinen Maisematien yläpuolinen RM-alue maastollisesti, ekologisesti ja maisemallisesti haastavalla lieveuomastojen alueella.! Kuva: Pilottialueen mitoitus kaavaselostuksen laskennallisen ohjeen mukaan.! 18!
Suunnitteluperiaate 5! Mitä lappilainen tiiviys tarkoittaa? Miten perinteinen kylärakenne heijastuu uuteen rakentamiseen?! RA- alueelle on kuvassa sijoitettu 12 000 k-m 2 / 600 vp yhteen tasoon Äkäslompolon kylärakenteen tiiviydellä.! 19!
Suunnitteluperiaate 6! Miten topografia ohjaa rakeisuutta ja rakentamisen sijoittumisen suunnittelua?! Toisenlaisissa olosuhteissa tilanne on eri: rakenteellinen väljyys ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan (ekologiset ja maisemalliset lähtökohdat sekä topografiset haasteet alueella liikkumiselle ja toimimiselle). Kuvassa RM-alueelle on sijoitettu tavoitteen mukaisia kerrosneliöitä vastaava määrä 1-3 krs rakennuksia.! 20!
Alueen energiajärjestelmän tarkastelussa käytetään keskitetylle järjestelmälle kahta eri laajuutta. Suppeammassa skenaariossa vain alueen ydinosat liittyvät keskitettyyn järjestelmään. Laajempaan skenaarioon sisältyy harvemmin rakennettuakin aluetta, jossa rakentaminen pyritään toteuttamaan alueen sisäisiä keskittymiä hyödyntäen. Keskitetty järjestelmä kattaa molemmissa tarkasteluissa kaikki varsinaista liiketoimintaa sisältävät alueet.! 21!
Alueen rakentamisen ajallista jakautumista mallinnetaan 2-vaiheisen tarkastelun avulla. Energiajärjestelmän osalta tämä vaikuttaa erityisesti keskitetyn järjestelmän suunnitteluun. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa keskitetyn järjestelmän alueet rakennetaan 30-100 % valmiiksi, kuten kuvasta voidaan havaita.! Keskitetyn järjestelmän energiateknisinä ratkaisuina sovelletaan hakelaitosta tai hakelaitoksen ja maalämpölaitoksen yhdistelmää. Lisäksi järjestelmässä on huipputehokattila. Aurinkolämmön osalta tarkastellaan kesäaikaista lämpimän käyttöveden tuotantoa sekä mahdollisuutta tallentaa osa tuotannosta maalämpökenttään.! Keskitetyn järjestelmän ulkopuolella olevissa mökeissä käytetään talokohtaista lämmitysjärjestelmää, jossa hyödynnetään ilmalämpöpumppua.! 22!
Energiajärjestelmän mallintamisessa hyödynnetään RETScreen-ohjelmistoa. Se mahdollistaa monipuolisen kaukolämpöjärjestelmän analyysin, mukaan lukien kustannus-, päästö-, ja riskianalyysin. Ohessa havainnekuva ohjelmiston käyttöliittymästä. Maalämpöpumppujärjestelmän mallintamiseen käytetään Earth Energy Designer-ohjelmistoa.! 23!
Järjestelmän suunnittelulle merkittävän haasteen muodostaa lämmitystarpeen merkittävän voimakas vuotuinen vaihtelu. Vasemmassa kuvassa on paksulla tummansinisellä viivalla mökin kuukausittainen keskilämmitystarve mökin käyttöasteen ollessa 100%. Vaaleansininen kapea viiva osoittaa vastaavan lämmitystarpeen mökin ollessa tyhjillään. Keltaoranssi kapea viiva puolestaan osoittaa kuukausittaisen mökkien käyttöasteen. Käyttöasteen huomioiva lämmitystarve koko energiajärjestelmälle on kuvassa paksulla oranssilla viivalla. Tämä käyrä osoittaa sen kuorman, jonka lämmitysjärjestelmä näkee. Sama järjestelmälle näkyvä lämmitystarvekäyrä on oikealla ylhäällä olevassa kuvassa, johon on lisäksi piirretty passiivimökkien käytöstä syntyvä lämmitystarpeen vähennys kun verrataan tavalliseen vuoden 2010 rakentamismääräykset täyttävään mökkiin. Oikealla alhaalla oleva kuva näyttää kuukausittaiset keskilämpötilat laskennassa käytetylle esimerkkivuodelle 2001. Tuloskäyrienkin osalta on hyvä huomioida, että vuoden 2001 tammikuu oli poikkeuksellisen lämmin.! 24!
Kuvassa on nähtävissä tarkasteltavan alueen lämmitystarve, kun rakentamiseen on käytetty passiivirakentamista. Taulukkoarvoista näkyy liiketoimitila-alueiden A, B ja D sekä mökkirakentamisalueiden 2, 3, 4, 8 ja C osalta laskennassa käytetyt kerrosneliömetrit sekä vuotuisen lämmitystarpeen suhteellinen jakautuminen niiden kesken.! 25!
Kaukolämpökeskuksen sijoittamisen avainkysymyksiä ovat mm. laitoksen sijoittuminen maisemaan, riittävä liikenneyhteys ja keskimäärin päivittäin kulkevan hakerekan kulkureitti, laitoksen etäisyys lämmitystarvealueesta ja asumisesta, sekä maalämpökentän sijoittaminen.! 26!