YHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi

Transkriptio

1 Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 1/6 YHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi Alueen tulevaisuudesta laaditaan yhteinen visio, jonka tavoitteisiin sitoudutaan Suunnittelulla edistetään aluerakenteellista tasapainoa Alueellinen elinkaaritarkastelu ohjaa suunnittelua ja toteutusta Tunturirakentamisen erityispiirteet ovat suunnittelun lähtökohtina Monialainen suunnittelutieto hyödynnetään prosessin eri vaiheissa Keskusteleva suunnittelu otetaan käytännöksi kaikilla tasoilla Kilpailualuetta tulee tarkastella osana laajempaa Ylläksen aluerakennetta ja kylien kokonaisuutta. Kilpailualueen rakenteelliset lähtökohdat ja tavoitteellinen mitoitus on määritelty yleiskaavassa. Yksityiskohtaisemman suunnittelun tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa uuden tien linjaus ja liittyminen Maisematiehen sekä alueen palvelukeskustan luonne ja sen sisäiset yhteydet Maisematien kahden puolen. Alue tulee voida toteuttaa vaiheittain ja niin, että infrastruktuuriratkaisut tukevat vaiheittaisuutta. Rakentamisen tiiviyden, rakeisuuden ja massoittelun tulee olla maisemaan sopivaa, lappilaisen tiivistä. Alueen energiahuolto, rakentamisen energiatehokkuus, kestävien liikkumisvalintojen ja autottomuuden mahdollistaminen ovat niin ikään kilpailualueen rakennetta keskeisesti ohjaavat tavoitteet. Uudelle alueelle tavoitellaan imagoa, joka tukee kestävän rakentamisen tavoitteita. Alueesta visioidaan kestävän rakentamisen edelläkävijää. Alueen suunnittelussa on huomioitava ympäristön kestävyys pitkällä aikavälillä: ratkaisujen toteutustapa, ylläpito ja ympäristövaikutukset.

2 Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 2/6 LIIKENNE JA REITISTÖT: Saavutettavuus, liikkumismuodot ja reittisuunnittelu Reittiverkosto suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja huolellisesti Eri käyttäjäryhmien tarpeet ja eri liikkumismuotojen vaatimukset ovat reittisuunnittelun lähtökohtina Luonto on fyysisesti ja visuaalisesti lähellä Kestävät ja kevyet liikkumismuodot ovat houkuttelevia Palvelut keskitetään ja ovat saavutettavissa kävelyetäisyydellä Kilpailuehdotuksessa tulee erityistä huolellisuutta kohdistaa reitistöjen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Suunnittelussa on huomioitava eri liikkumismuotojen vaatimukset ja käyttäjäryhmien tarpeet, kaikkina vuodenaikoina. Tavoitteena uudelle alueelle on omaleimainen ja houkutteleva kevyen liikenteen verkosto, joka ei ole sidottu tielinjauksiin: "polut, jotka saavat ihmiset kulkemaan jalkaisin". Autottomuuteen kannustavia ratkaisuja suositaan, mutta samalla huolehditaan siitä, että saapumis- ja purkuliikenteelle esitetään riittävät ja hyvin toimivat ratkaisut. Saapumiset ja lähtemiset ovat tärkeitä tunnelmaa luovia tilanteita, joita hyvällä reittija lähiympäristösuunnittelulla voidaan tukea. Autottoman lomailun mahdollistaa rinnekeskukseen kytkeytyvä kävelykeskusta, johon uuden alueen palvelut keskitetään. Koko alueen rakenteellisessa ratkaisussa on otettava huomioon joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja saavutettavuus (esim. ski bussi) sekä nopeat ja luontevat yhteydet luontoon. Saavutettavuuden lähtökohtina ovat kävelyetäisyys (esim. 600 m) ja visuaaliset yhteydet luontoon ja palveluihin (näkymät, opastus, kevyen liikenteen verkosto). Liikkuminen majoitusalueelta rinnekeskukseen tapahtuu siirtymähissillä, jonka linjaus kilpailuehdotuksessa tulee esittää.

3 Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 3/6 EKOLOGINEN KESTÄVYYS: Luonto ja maisema, energia- ja jätehuolto Luonnonympäristön monimuotoisuus ja elinvoimaisuus turvataan Maiseman ja luonnon erityispiirteet sekä paikallinen pienilmasto ovat suunnittelun lähtökohtia Energiatuotanto on kestävää ja ensisijaisesti alueellisesti tuotettua Rakentaminen on energia- ja materiaalitehokasta Jätteet käsitellään ja hyödynnetään paikallisesti Kilpailualueen suunnittelun lähtökohtia ovat olemassa olevat maisemalliset, ekologiset, topografiset ja pienilmastolliset olosuhteet. Kaukomaiseman avoimuuden säilyttäminen kylältä tunturiin ja järvelle edellyttää huolellista suunnittelua. Rakennusten sijoittelussa luontokokemus ja maisema otetaan huomioon asunnoista, huoneistoista ja muista sisätiloista avautuvissa näkymissä sekä lähiympäristön suunnittelussa (pihapiirit, katutilat, aukiot, tms.). Huolellisesti tutkitut näkymä- ja maisemayhteydet ohjaavat rakentamisen paikkaa, korkeutta ja rakentamistapaa. Tunturialueella tuulisuus on voimakasta, ja sääolosuhteet saattavat vaihtua nopeasti. Suunnitelmassa on tutkittava mahdollisuudet hyödyntää olemassa olevaa pienilmastoa ja vastaavasti mahdollisuudet muokata pienilmastoa suotuisammaksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lieveuomastoalueiden ratkaisuihin sekä alueen pintavesiolosuhteisiin (kosteikot, pienvesistöt, hule- ja sulamisvedet). Suunnitelma tulee esittää 3D-maastomalliin sovitettuna. Suunnitelmassa varataan paikka kaukolämpövoimalalle siten, että sijainti tukee kaukolämpöverkon piiriin rakennettavia korttelialueita tehokkaasti ja mahdollistaa niiden vaiheittaisen toteutuksen. Voimalan sijoittamisessa on otettava huomioon tarvittava huolto- ja kuljetusliikenne. Rakennusten materiaalivalintojen tulee olla elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia. Huomioitavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia ovat muun muassa materiaalien uusiutuvuus, kierrätettävyys, pitkäikäisyys ja turvallisuus. Materiaalivalinnoilla voi ottaa myös kantaa alueen hiilidioksidipäästöihin.

4 Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 4/6 TALOUDELLINEN KESTÄVYYS: Toimintaympäristö ja palvelurakenne, kasvu ja mitoitus Kestävästä rakentamisesta tehdään kilpailuvaltti: osaamisesta imagoon Ylläs on vetovoimainen matkailualue ympärivuotisesti Rakentamis- ja infrastruktuuri-investoinnit hyödynnetään tehokkaasti Palveluliiketoiminta perustuu hyvään yhteistyöhön ja verkottumiseen Eri elinkeinojen toimintaedellytykset on turvattu Laadulliset ja määrälliset tavoitteet ovat tasapainossa Tavoitteena on ympärivuotisesti vetovoimainen alue. Sen edellytyksenä on, että alue tarjoaa matkailijoille houkuttelevia vaihtoehtoja ja toimintaa myös nykyisten huippusesonkien ulkopuolella. Samalla tavoitellaan rakennus- ja infrastruktuuriinvestointien mahdollisimman hyvää käyttöastetta läpi vuoden sekä palvelutarjonnan ja kysynnän ympärivuotista tasapainoa. Suunnitelmassa kaupalliseen majoitukseen soveltuva osuus kaikesta rakentamisesta on huomioitava niin, että turvataan edellytykset alueen matkailu- ja palveluliiketoiminnan monipuoliselle ja ympärivuotiselle kehittymiselle. Kävelykeskustan alueella tilojen tulee olla joustavia ja muunneltavia. Alueen vaiheittainen rakentaminen ja kehittyminen edellyttävät palveluilta ja muulta liiketoiminnalta kykyä monipuolistua ja kasvaa suhteessa käyttäjämääriin ja alueen kasvuun. Uusi alue profiloidaan kestävän rakentamisen esimerkkialueeksi. Kestävällä rakentamisella tavoitellaan vähäisten ympäristövaikutusten lisäksi etua matkailualueiden keskinäisessä kilpailussa.

5 Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 5/6 SOSIAALINEN KESTÄVYYS: Asuminen, yhteisö ja yhteistyö, paikalliskulttuuri Hyvinvoiva yhteisö on osa alueen vahvuutta ja vetovoimaa Kestävät asumisvalinnat koetaan houkutteleviksi Eri matkailijaryhmien tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan Elämä kylissä on ympärivuotisesti vilkasta Tarjolla on monipuolista kulttuuritoimintaa Yhteistyö- ja vaikuttamisverkostot toimivat tehokkaasti Uuden alueen suunnittelussa on huomioitava mahdollisuus muodostaa pienempiä kylä- tai korttelikokonaisuuksia, jotka voivat edustaa vaihtelevia asumisen ja käyttöasteen tavoitteita. Vakituisen asumisen ja lyhytaikaisen loma-asumisen lisäksi alueelle voi majoittua sesonkityöntekijöitä sekä kakkosasunnoissaan useita kertoja vuodessa, pidempiä aikoja viipyviä mökkiläisiä. Asumisratkaisujen suunnittelussa keskeistä on tunnistaa ympärivuotisen ja kausiluonteisen asumisen suhde sekä erilaiset matkailija- ja asukasryhmät. Suunnittelulla luodaan mahdollisuuksia sosiaalisen ympäristön monipuoliselle muotoutumiselle. Tärkeää on hahmottaa lomailutavat ja sesonkivaihtelut, palveluiden ja harrasteiden kuluttaminen, sekä kohtaamispaikkojen sijoittaminen ja kulttuuritoiminnan tukeminen kylärakenteellisesti.

6 Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 6/6 LÄHIYMPÄRISTÖ JA ARKKITEHTUURI: Ympäristön laatu ja rakentamistapa Rakennukset ja lähiympäristö ovat elinkaareltaan kestäviä, ja niiden suunnittelu, toteutus ja ylläpito on korkealaatuista Rakentamisen energiatehokkuudessa tavoitellaan edelläkävijyyttä Arkkitehtuurissa näkyy ja toteutuu ympäristöystävällisyys Arkkitehtuurilla luodaan paikallisidentiteettiä Kestävää rakentamista tuetaan neuvonnalla, ohjauksella ja valvonnalla Arkkitehtuuriratkaisut ovat keskeinen osa alueen tulevaa ilmettä. Rakennetulta ympäristöltä edellytetään lappilaisen arkkitehtuurin ominaispiirteiden tunnistamista ja hyödyntämistä niin arkkitehtuurissa kuin kortteliratkaisuissa: mistä tunnistetaan, että "ollaan Ylläksellä. Rakennukset suunnitellaan siten, että lämmitysenergian kulutuksen osalta ne ovat vähintään RIL Matalaenergiaoppaan luokituksen mukaisia Pohjois-Suomen matalaenergiataloja. Myös passiivitaloja voidaan harkita kokonais- tai osaratkaisuna alueelle. Passiivitalon tapauksessa käytetään RIL Matalaenergiaoppaan passiivitalon määritelmää sekä sen Pohjois-Suomen kerrointa. Kokonaisenergian kulutuksen suhteen alueen pientalojen tulee sijoittua energialuokkaan A ja liikerakennusten vähintään energialuokkaan B. Lämmitysenergian kulutus RILoppaassa määritellyn perustason mukaan on matalaenergiataloille 50 kwh/m 2 a ja passiivitaloille 25 kwh/m 2 a. Pohjois-Suomen kerroin matalaenergiataloille on 1,27 ja passiivitaloille 1,33, jolloin lämmitysenergian kulutustavoite on Ylläksellä matalaenergiataloille 63,5 kwh/m 2 a ja passiivitaloille 33,25 kwh/m 2 a. Rakenneteknisten ratkaisujen lisäksi energiatehokkuuteen haetaan erityisesti innovatiivisia arkkitehtonisia ratkaisuja. Rakennusten arkkitehtuurin tulee tukea energiatehokkuustavoitteita muun muassa kompaktin muodon, rakennuksen ilmatiiveyden sekä ikkunoiden suuntauksen ja pinta-alan osalta. Auringosta ikkunoiden kautta saatavaa passiivista energiahyötyä tulee tarkastella rakennusten ja ikkunoiden suuntauksia pohtimalla. Rakennuksen kesäaikainen ylilämpeneminen tulee lisäksi estää arkkitehtonisin keinoin siten, että koneellinen jäähdytys voidaan välttää. Lähde ja lisätietoa: RIL Matalaenergiarakentaminen. Asuinrakennukset