Kaavoituksen haasteita:!
|
|
- Anne-Mari Hovinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKA-hankkeessa tutkittiin, miten yhdyskuntasuunnittelun keinoilla vastataan kestävän kehityksen haasteisiin matkailualueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Hankkeessa kehitettiin kriteerejä ja toimintatapoja kestävän, pohjoisen matkailualueen suunnitteluun. Tässä esityksessä kerrotaan, miten hankkeessa lähestyttiin maankäytönsuunnittelua, kun tavoitteena on kestävä matkailualue.! Kestävän matkailualueen suunnittelu perustuu yhteiseen visioon alueen tulevaisuudesta, ja edellyttää pitkäjänteistä sekä keskustelevaa yhteistyötä. Matkailualueilla suunnittelu on kytkettävä matkailijoiden, asukkaiden, kunnan, matkailualan ja muiden elinkeinojen toimijoiden sekä eri asiantuntijoiden tarpeisiin ja tavoitteisiin.! MATKA-hankkeessa tunnistettiin, että kestävän matkailualueen suunnittelu edellyttää vahvaa yhteisen vision lähtökohtiin sitoutumista, mutta joustavuutta suunnittelun työkaluilta.! MATKA-hankkeen toteutuksesta vastasivat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin ja energiatekniikan laitokset sekä Metsäntutkimuslaitos Metla. Hanke kuuluu Tekesin Kestävän yhdyskunnan ohjelmaan ja sen rahoittajina ovat olleet Tekesin lisäksi Kolarin kunta, Fortum, Laatumaa, Lapland Hotels ja Lemminkäinen Talo Oy.! MATKA-hankkeen pilottialueena oli Ylläs II osayleiskaavan mukainen uusi rinnekeskus Akäslompolossa.! 1!
2 Esityksen aluksi puretaan lyhyesti ne lähtökohdat, mistä käsin työtä hankkeessa on tehty. Sen jälkeen käydään läpi yhteisen vision kehittämisen pääperiaatteet.! Hankkeessa kehitettyjä vision tavoitteita ja suunnittelukriteerejä testattiin osana Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailun ohjeistusta. Kilpailuehdotukset myös arvioitiin ko. tavoitteiden ja ohjeistuksen näkökulmasta.! Lopuksi esityksessä tiivistetään visiolähtöisen suunnittelun prosessin vaiheet ja keskeiset merkitykset verrattuna yhdyskuntasuunnittelun nykykäytäntöihin. MATKA-hankkeessa tunnistettiin, että kestävän matkailualueen suunnittelu edellyttää vahvaa yhteisen vision lähtökohtiin sitoutumista, mutta joustavuutta suunnittelun työkaluilta.! 2!
3 MATKA-hankkeen pilottialueena on ollut Ylläs II osayleiskaavan Äkäslompolon uusi rinnekeskus ja siihen kytkeytyvät loma-asumisen alueet Maisematien alapuolella.! Ylläksen osayleiskaava ja Ylläs II kehittämissuunnitelma asettavat tietyt tavoitteelliset ja mitoitukselliset puitteet alueen kehittämiselle, joita on tarkasteltu lähtökohtina myös tässä työssä.! Kaavoituksen haasteita:! Kaava suunnittelutyökaluna on varsin jäykkä ja kaavoitusprosessit ovat usein pitkiä. Laaja osallistuminen vaatii kunnalta resursseja ja aidon vuorovaikutuksen keinot ovat heikot. Koettu vaikuttavuus voi jäädä ohueksi ja jopa ristiriitaiset tavoitteet eri toimijoiden ja käyttäjien kesken hankaloittaa keskustelua. MATKA-hankkeessa havaittiin, että vastaavat haasteet on kohdattu myös Ylläksen osayleiskaavaprosessissa.! Kestävän yhdyskunnan tavoite edellyttää suunnittelulta ja kaavoitukselta kykyä reagoida uusiin, prosessin aikana esiin nouseviin tilanteisiin. Kuitenkin, nykyiset keinot jättää joustavuutta kaavaan eivät vastaa tähän tarpeeseen: väljyys esimerkiksi kerrosneliömäärissä voi johtaa tarpeettoman hajanaiseen rakenteeseen ja/tai ylilyönteihin mitoituksessa.! 3!
4 Pilottialueen kautta ovat määrittyneet myös ekologiset, topografiset ja yhdyskuntarakenteelliset reunaehdot. MATKA-hankkeessa on korostettu paikan ominaisuuksien keskeistä merkitystä kaiken suunnittelun lähtökohtana.! Tähän karttaan on poimittu alueen topografia ja avo- ja rakkakalliot.! 4!
5 Tässä kuvassa nähdään miten vesistöt, suot ja kosteikot asettuvat alueelle. Kuvassa näkyvät lisäksi osayleiskaavan mukaiset ekologisesti herkkien ja arvokkaiden luonnonympäristöjen ja eriasteisten suojelualueiden rajaukset.! 5!
6 Tarkasteluun lisätään vielä olemassa oleva yhdyskuntarakenne: tiet, reitistöt ja rakentaminen.! 6!
7 MATKA-hankkeen yksi keskeinen kysymys on, miten eri käyttäjien ja toimijoiden tavoitteet ja toiveet yhdistyvät kestävän matkailualueen visioksi. Matkailualueilla vaikuttavien toimijoiden verkosto on moniulotteinen ja siten myös intressit alueen kehittämisessä voivat olla erilaisia tai jopa ristiriitaisia keskenään.! MATKA-hankkeen puitteissa paikallisia Ylläksen vaikuttajia on kutsuttu sekä henkilö- että ryhmähaastatteluihin keskustelemaan tutkijoiden kanssa kestävyyden merkityksistä ja kestävän matkailualueen visiosta Ylläksen tapauksen avulla.! 7!
8 MINKÄLAINEN VISIO SAADAAN ERI TOIMIJOIDEN JA KÄYTTÄJIEN TAVOITTEIDEN JA TOIVEIDEN YHDISTELMÄSTÄ? MIKÄ ON TÄRKEÄÄ? Eri toimija- ja käyttäjäryhmien edustajia haastateltiin ja kutsuttiin keskustelemaan MATKA-hankkeen tutkijoiden kanssa kestävyyden merkityksistä ja kestävän matkailualueen visiosta pilottialueen kautta.! Tutkijat jäsensivät haastatteluiden ideat, ajatukset, prioriteetit ja tavoitteet jo haastattelutilanteessa teemoittain. Kun eri haastatteluiden tulokset koottiin yhteen voitiin tunnistaa ja poimia toistuvat teemat kestävän matkailualueen kriteeristön pohjaksi ja siten vision hahmottelemiseksi.! 8!
9 Vision ja tavoitteiden jäsentämisessä hyödynnettiin aiemmin Tekesille tehtyä Kestävän Yhdyskuntarakenteen mallia ( Tavoitteet jaettiin kestävän matkailualueen vision kuudeksi ulottuvuudeksi:! Kestävän matkailualueen tavoitteet määritellään pitkälle jo suunnitteluvaiheessa ja alueen toteutumiseen vaikutetaan yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Yhdyskuntarakenteelliset ratkaisut alueen rakenteellinen tiiviys/ väljyys sekä sijoittuminen laajassa alue- ja maisemarakenteessa ovat merkityksellisiä myös liikenteellisten ratkaisujen ja liikkumisen näkökulmasta: miten alueelle saavutaan, miten siellä liikutaan ja minkälaiseen liikkumiseen kannustetaan.! Perinteiset kestävyyden ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Matkailualueiden ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on luonnonympäristön kantokyky. Turismi hyödyntää luontoa vetovoimatekijänä, mutta edellyttää samalla luontoalueiden suojelua ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Ekologisiin kestävyyden kysymyksiin sisältyvät niin luonnonresurssien kestävä hyödyntäminen, energiantuotannon päästöttömyys ja uusiutuvat energiamuodot kuin maisemakin. Kestävällä matkailualueella matkailutoiminta on taloudellisesti kannattavaa ja kunnan talous voi hyvin. Matkailutoiminta on osa alueen eri elinkeinojen kokonaisuutta. Paikallisesti kestävyys merkitsee ennen kaikkea elinvoimaista yhteisöä ja sosiaalisten ympäristöjen hyvinvoinnin näkyvyyttä kyläkuvassa. Osana sosiaalista kestävyyttä voidaan nähdä myös eri toimijoiden ja käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet sekä erilaisten ja joskus ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen.! Viime kädessä kestävyys heijastuu lähiympäristöön ja arkkitehtuuriin: minkälaista ympäristöä eri kestävyyden reunaehdot ja kriteerit rakentavat, miltä se näyttää?! 9!
10 LEED ND (neighbourhood development) on pohjoisamerikkalainen aluetason suunnittelun ja rakentamisen kestävyyttä arvioiva sertifiointijärjestelmä. LEED vahvistaa koko ajan asemaansa myös Euroopassa ja Suomessakin on jo toteutettu LEED sertifioituja rakennuksia, mutta ei vielä alueita.! Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa autoriippuvuuden vähentäminen, jalankulkuun kannustava reitistö sekä kompakti aluerakenne. Vesistöjen ja kosteikkojen säilyttäminen on LEED ND sertifioinnin saamiseksi ehdoton edellytys.! 10!
11 MATKA-hankkeessa visualisoitiin, miten tavoitteita voidaan tulkita suunnittelussa.! Tavoite: Luonnon erityispiirteiden vaaliminen! Haaste: Miten kaavoitettavat alueet rajataan paikan ekologiset olosuhteet huomioon ottaen?! Suunnitteluperiaate: Jos otetaan suunnitteluperiaatteeksi ja kriteeriksi, että arvokkaille luonnonympäristöille ja kosteikoille ei rakenneta, saadaan osayleiskaavassa määriteltyjen pilottialueen ulottuvuuksilla kuvan mukainen rakentamiselle soveltuva, pinkki, alue. (HUOM. Tässä tarkastelun alla Maisematien alapuolinen kaava-alue pois lukien Kellokasta vastapäätä sijoittuva RM/s-1-alue)! Tavoite: Luonnon ja palveluiden fyysinen ja visuaalinen saavutettavuus! Haaste: Miten joukkoliikenteen saavutettavuus ja nopea yhteys luontoon ja reiteille voidaan varmistaa?! Suunnitteluperiaate: Kun tielinjauksesta mitataan kävelyetäisyys, tässä 600 m, molemmin puolin ja yhdistetään se aiemmin määriteltyyn rakentamisen alueeseen, saadaan kuvan osoittama, sininen, alue.! 11!
12 Näin rajattu alue on noin 65 ha pienempi kuin osayleiskaavan alueet yhteensä, mutta keskiarvoisella aluetehokkuudella se on mahdollista toteuttaa vastaavalla mitoituksella.! Tällä rajauksella majoituspaikoista on noin 600 metriä tielle (ski-bussi) ja toisaalta aina enintään 600 metriä luontoon ja reiteille. Malli tukee autottoman keskuksen rakentumista.!.! 12!
13 Minkälaisilla kriteereillä kestävää matkailualuetta suunnitellaan ja miten tavoitteet alkavat näkyä toteutuksessa?! Näihin kysymyksiin on haettiin vastauksia pilottialuetta koskevan suunnittelukilpailun kautta. Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailuun kutsuttiin viisi monialaista tiimiä ja MATKA-hanke laati omalta osaltaan kestävän matkailukylän tavoitteista ohjeet kilpailuohjelmaan.! 13!
14 Kilpailuehdotukset saatiin alkusyksystä ja osana MATKA-hanketta nämä ehdotukset arvioitiin juuri kestävän matkailukylän tavoitteiden näkökulmasta miten ehdotuksiin on tavoitteita tulkittu ja miten ratkaisut tuovat niitä käytäntöön?! 14!
15 Kilpailuehdotukset arvioitiin annettujen tavoitteiden ja ohjeiden kannalta. Lisäksi ehdotuksia heijasteltiin myös mm. LEED-kriteeristöön.! Aluerakenteellisen tehokkuuden arvioimiseksi ehdotuksista poimittiin rakennetun ympäristön rajaamat alueet, jolloin niitä voitiin tarkastella päällekkäin. Menetelmä osoitti, että ehdotuskohtaiset visualisoinnit ja muut esitystekniset keinot vaikuttavat eri suunnitelmien vertailukelpoisuuteen.! Vastaavasti, ehdotusten tie- ja reittiverkostot poimittiin päällekkäiseen tarkasteluun.! Menetelmä osoittaa helposti ja havainnollisesti aluerakenteelliset erot (hajanainen-tiivis, suhtautuminen luonnonympäristöön) sekä esimerkiksi tieverkoston tehokkuuden (verkoston laajuus ja pituus, huom. vaikutus kustannuksiin) ja toimivuuden (soveltuvuus joukkoliikenteelle, autottomuuden tukeminen).! 15!
16 Mistä kestävän matkailukylän tavoitteet ja visio muodostuvat, ja miten ne heijastetaan suunnitteluun ja toteutukseen? Eli minkälaisista vaiheista koostuu kestävän yhdyskunnan prosessi: visiosta toteukseen.! Kestävän yhdyskunnan kriteeristö koostuu ensinnäkin paikallisista tekijöistä: mikä on tärkeää, ja minkälaisia merkityksiä kestävyys saa paikallisesti. Paikallisiin tekijöihin yhdistyvät globaalit, yleisesti tunnustetut kestävän yhdyskunnan kriteerit kuten päästövähennystavoitteet, materiaali- ja energiatehokkuustavoitteet, jne.! Kestävän yhdyskunnan kriteeristön pohjalta voidaan muodostaa kestävän yhdyskunnan visio, eli näkemys siitä, minkälainen yhdyskunta halutaan tulevaisuudessa. Vision asettamat tavoitteet määräävät ne periaatteet ja kriteerit, joilla ohjataan suunnittelua (suunnittelukriteeristö).! 16!
17 Tulevaisuus on kuitenkin viime kädessä tuntematon, ja tulevia tarpeita ei aina voida ennakoida tai niihin varautua. Kestävän yhdyskunnan suunnitteluprosessilta ja työkaluilta vaaditaankin joustavuutta ja mukautumiskykyä joskus hyvinkin nopeaa reaktiota.! Olennainen ero yhdyskuntasuunnittelun nykytilanteeseen on se, että arvolatautuneisiin kestävän yhdyskunnan perustavoitteisiin suunnittelun tulisi olla kaikkein sitoutunein. Sen sijaan operatiivisilta tavoitteilta ja keinoilta kuten suunnittelutyökalut (kaava!), -kriteerit ja arviointimenetelmät vaaditaan entistä parempaa joustavuutta ja kykyä reagoida uusiin tilanteisiin.! 17!
18 18!
Lisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi!
MATKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaisen matkailukeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kriteeristö, joka mahdollistaa kestävän
LisätiedotMATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE
MATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentamistapa Aija Staffans Arkkitehtuurin laitos Aalto-yliopisto matka.tkk.fi TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa
LisätiedotLisätietoa MATKA-hankkeesta:! matka.tkk.fi!
MATKA-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kestävän kehityksen mukaisen matkailukeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtia. Hankkeen tavoitteena on kehittää kriteeristö, joka mahdollistaa kestävän
LisätiedotLuonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen
Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun
LisätiedotMATKAILIJA MATKAILUKESKUKSEN ASUKKAANA
Pohjoisen viherpäivät 2010 Levi 19.-20.8. MATKAILIJA MATKAILUKESKUKSEN ASUKKAANA MATKA-hankkeen matkailijakysely 2009-2010 Eija Hasu, Aalto-yliopisto Liisa Tyrväinen, Metla Harri Silvennoinen, Metla Marja
LisätiedotKESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
KESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Mäntyharjun loma-asuntomessuilla 21.6.2011 Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos 1. MATKA-tutkimushanke 2. Kestävän matkailukylän kehittäminen 3. Energiatehokas
LisätiedotYHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi
Kestävän matkailualueen tavoitteet ja Ylläksen arkkitehtuurikilpailun ohjeistus 1/6 YHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi Alueen tulevaisuudesta laaditaan yhteinen visio,
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotMatkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa. Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto
Matkailijoiden asumis- ja ympäristöpreferenssit Lapin matkailukeskuksissa Liisa Tyrväinen, Metla & Lapin yliopisto Tutkimuksen tausta Lapin matkailun piirteitä kansainvälistyminen sekä matkailukeskusten
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotKestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen
Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen Karoliina Tuokkola Liljavirta Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin laitos Suomen rakentamisen visio: (Työ ja elinkeinoministeriö)
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HULHAVANAHON, ISO-SYÖTTEEN JA LUOKKAVAARAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.10.2010 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotÄkäslompolon asemakaava, Röhkömukanmaan alue
1 Äkäslompolon asemakaava, Röhkömukanmaan alue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta. 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotMERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali
MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE 2017 Ajankohtaistilaisuus 18.4.2018 klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke Työtapa Kysely
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotLähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa
Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia
LisätiedotSavukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotTURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma
TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotSalla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMinkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin korttelin 27 tontin 1 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Iso-Syöte, Asemakaavan muutos korttelissa 55 a-b OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2017 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Syötteen hiihto- ja laskettelukeskuksessa.
LisätiedotKohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa
Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen
LisätiedotDigitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi
Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 2/3: Kilpailuetua tavoitteellisuudella 4. Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 1/3: Kestävästi tehokkuutta Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa
LisätiedotLUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Sanna Hast Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ( MRL 63 ja 64 ) esitetään
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotSuomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotEkologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen
Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla Anne Tolvanen Matkailun määrä kasvaa Yhteensovittamisen tarve muiden maankäyttömuotojen kanssa kasvaa Tarvitaan keinoja ja työkaluja,
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotSää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen
FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotAsukkaiden kokemustieto & vuorovaikutteinen suunnittelu pehmogis suunnitteluprosessin pyörteissä
Asukkaiden kokemustieto & vuorovaikutteinen suunnittelu pehmogis suunnitteluprosessin pyörteissä Anna Broberg Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Maankäyttötieteiden laitos, Aalto yliopisto
LisätiedotVastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Sanna Hiltunen
Helmi- Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Kehittämistyöpaja 16.8.2018 Helmi - Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 100 % rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotVISIO KESTÄVÄSTÄ MATKAILUALUEESTA SUUNNITTELUTYÖKALUNA Esimerkkialueena Whistler Kanada
Tiina Merikoski Maisema-arkkitehti, tutkija TKK Arkkitehtuurinlaitos tiina.merikoski@tkk.fi / 050 339 6163 ------- VISIO KESTÄVÄSTÄ MATKAILUALUEESTA SUUNNITTELUTYÖKALUNA Esimerkkialueena Whistler Kanada
LisätiedotKorttelin 4001 asemakaava
Korttelin 4001 asemakaava Kiteen kaupunki 25.10.2017 2 (6) 25.10.2017 Korttelin 4001 asemakaava SISÄLTÖ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA RAJAUS... 3 SELVITYKSET...
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotAsuinympäristön laadun kehitysnäkymiä. Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM
Asuinympäristön laadun kehitysnäkymiä Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Sisältö 1. Kenen laatu? 2. Kaavoitus vs. käyttö 3. Kehitysnäkymiä Mitä on asuinympäristön laatu? Laatua kenelle?
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotMiten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?
Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa? Seija Tuulentie seija.tuulentie@luke.fi Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miksi hallinta on aiheellinen kysymys? Matkailu kasvaa ja moninaistuu Kestävä matkailu
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 12.10.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017 Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotMika Ristimäki / SYKE,
Kaupunkikudokset ja päätöksentekopolut Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 SYKEn kehitystyö tarjoaa: 1) Kolmen kaupunkikudoksen ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lähestymistapa avuksi suunnitteluongelmien
LisätiedotKestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä
ISBN 951-40-1990-3 (PDF) ISSN 1795-150X Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä Seija Tuulentie ja Jarkko Saarinen (toim.) www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the
LisätiedotElävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys
ISBN-13: 978-951-40-2010-0 (PDF) ISBN-10: 951-40-2010-3 (PDF) ISSN 1795-150X Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys Toimittaneet Marja Uusitalo, Pertti Sarala
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotIIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 14 sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2019 Seitap Oy
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotMAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
LisätiedotMatkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotUtsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotKulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009
Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan
LisätiedotKasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotKestävän kehityksen mentoriverkoston kokoaminen, toiminta sekä mentorointimallit Tytti Pantsar ja Jaana Nuottanen
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimenpidesitoumus ja mentorointi osaamisen kehittämisessä Kestävän kehityksen mentoriverkoston kokoaminen, toiminta sekä mentorointimallit Tytti Pantsar ja Jaana
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotNykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotHistorian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä
Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotAsumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto
Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto 25.5.2010 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa:
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotAluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla
Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla Kielellisten palvelujen toimikunta Uudenmaan liitto 8.12.2017 Heli Vauhkonen Aluesuunnittelun vastuualue Tehtävät Maankäyttö, maakuntakaava,
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotEKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap
LisätiedotHöyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen
PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
Lisätiedot