KESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN

Transkriptio

1 KESTÄVÄN MATKAILUALUEEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Mäntyharjun loma-asuntomessuilla Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos

2 1. MATKA-tutkimushanke 2. Kestävän matkailukylän kehittäminen 3. Energiatehokas aluesuunnittelu 4. Matkailualueen energiatehokas arkkitehtuuri

3 MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa TEKES tutkimushanke ( ) Osa Kestävä yhdyskunta ohjelmaa Johtoryhmä Ylläksellä maaliskuussa 2009 Tutkimuskumppanit: Aalto-yliopisto -arkkitehtuurin laitos -energiatekniikan laitos Metsäntutkimuslaitos Metla Yrityskumppanit: Fortum Kolarin kunta Laatumaa Lapland Hotels Lemminkäinen Talo Oy Rahoitus: Tekes 60%, yritykset 20 %, tutkimuslaitokset 20 %

4 Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot ja ekotehokkuus Metla ja LaY Ekotehokkaan matkailualueen energiahuolto Aalto/energia Ekotehokkaan matkailualueen maankäyttö ja rakentaminen Aalto/arkk Ekotehokas matkailualue, esimerkki (Aalto/arkk) Miten matkailuteollisuus integroituu kestävästi aluekehitykseen? Tutkimuksen keskeinen kysymys: Kuinka kestävän kehityksen vaatimukset sovitetaan matkailualueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja palvelutarjontaan niin, että kestävällä matkailulla on perusteet kehittyä kansainväliseksi kilpailueduksi?

5 YLLÄS, OSAYLEISKAAVA YLLÄS OSAYLEISKAAVA: ~1000 ha alue > k-m vuodepaikkaa

6 VISIOSTA TOTEUTUKSEEN

7 VISION ULOTTUVUUDET, YLLÄS YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ LIIKENNE JA REITISTÖT LUONNONYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT ELINKEINOT JA LIIKETOIMINTA YHTEISÖ JA HYVINVOINTI KYLÄKUVA JA LÄHIYMPÄRISTÖ Kuva: photo.jhassy / flickr.com

8 YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Kilpailuehdotusten analysointi: Miten kestävän matkailukylän tavoitteita on tulkittu ehdotuksissa? Minkälaisia painoarvoja kestävyyden ulottuvuuksille on annettu? Minkälaisia suunnitteluratkaisuja MATKA kriteerit ovat tuottaneet? Kuva: Eriksson Arkkitehdit Oy

9 KRITEERIT JA SUUNNITTELUN OHJAUS YHDYSKUNTASUUNNITTELU: Maankäyttö ja aluerakenne, suunnitteluprosessi Alueen tulevaisuudesta laaditaan yhteinen visio, jonka tavoitteisiin sitoudutaan Suunnittelulla edistetään aluerakenteellista tasapainoa Alueellinen elinkaaritarkastelu ohjaa suunnittelua ja toteutusta Tunturirakentamisen erityispiirteet ovat suunnittelun lähtökohtina Monialainen suunnittelutieto hyödynnetään prosessin eri vaiheissa Keskusteleva suunnittelu otetaan käytännöksi kaikilla tasoilla VISIO TAVOITTEET JA PRIORITEETIT OHJEITA ARKKITEHTUURIKILPAILUUN: Kilpailualuetta tulee tarkastella osana laajempaa Ylläksen aluerakennetta ja kylien kokonaisuutta. Kilpailualueen rakenteelliset lähtökohdat ja tavoitteellinen mitoitus on määritelty yleiskaavassa. Yksityiskohtaisemman suunnittelun tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa uuden tien linjaus ja liittyminen Maisematiehen sekä alueen palvelukeskustan luonne ja sen sisäiset yhteydet Maisematien kahden puolen. Alue tulee voida toteuttaa vaiheittain ja niin, että infrastruktuuriratkaisut tukevat vaiheittaisuutta. Rakentamisen tiiviyden, rakeisuuden ja massoittelun tulee olla maisemaan sopivaa, lappilaisen tiivistä. Alueen energiahuolto, rakentamisen energiatehokkuus, kestävien liikkumisvalintojen ja autottomuuden mahdollistaminen ovat niin ikään kilpailualueen rakennetta keskeisesti ohjaavat tavoitteet. SUUNNITTELU- KRITEERIT Uudelle alueelle tavoitellaan imagoa, joka tukee kestävän rakentamisen tavoitteita. Alueesta visioidaan kestävän rakentamisen edelläkävijää. Alueen suunnittelussa on huomioitava ympäristön kestävyys pitkällä aikavälillä: ratkaisujen toteutustapa, ylläpito ja ympäristövaikutukset.

10 KRITEERIT JA SUUNNITTELUN OHJAUS

11 KRITEERIT JA SUUNNITTELUN OHJAUS

12 YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Tiina Merikoski -seminaari

13 YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Tiina Merikoski -seminaari

14 YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU YLLÄKSEN ARKKITEHTUURIKILPAILU Kilpailuehdotusten analysointi: Osayleiskaavan väljyys ei ohjannut kestävyyteen; rakentaminen leviää laajalle alueelle. Kilpailualueen rajaus tärkeää: Laaja kilpailualue - hyöty yleiskaavan Fokusoidumpi kilpailualue - hyöty asemakaavoitukseen ja rakennussuunnitteluun. Energiatehokkuuden arviointi edellyttää huolellista kilpailuaineiston määrittelyä. Visuaaliset, karttapohjaiset arviointimenetelmät osoittautuivat käyttökelpoisiksi. Kuva: Eriksson Arkkitehdit Oy

15 VISIOSTA TOTEUTUKSEEN masterplan asemakaava

16 OHJAUSJÄRJESTELMÄ Minkälaisilla ohjausvälineillä eri vaiheissa?

17 MILLAINEN ON POHJOISEN MATKAILUALUEEN KESTÄVÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄ?

18 ENERGIA-ALUEET Kuva: Tiina Merikoski

19 LÄMMITYSTARPEEN AJALLINEN JAKAUTUMINEN Lämmitysenergia [MWh] Mökit Hotellit Liikerak Kuukausi Passiivimökin lämmitystarve ja käyttöaste % huippukulutuksesta / -käytöstä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kuukausi Käyttöaste Lämmitystarve

20 ALUELÄMPÖ BIOENERGIALLA Lappilainen kestävän kehityksen mukainen lämmönlähde = HAKE paikallinen, uusiutuva ja joustava ratkaisu Kaukolämpöratkaisu tiiviille alueelle Tarvitsee myös huipputuotantoratkaisun pelletti / sähkö / öljy Jukka Paatero Aalto-yliopiston energiatekniikan laitos -seminaari

21 ALUELÄMPÖJÄRJESTELMÄN REUNAEHDOT Tiivis mökkialue on mahdollista liittää aluelämpöjärjestelmään hyvällä suunnittelulla kokonaisvaltainen sitoutuminen mökkiryppäät tai ketjut minimoivat häviöitä kokonaisuuden tasapainottaminen rakentamisjärjestys matalaenergiarakentaminen Esimerkki tiiviistä mökkialueesta: Kuura

22 TIIVIS MÖKKIALUE: ESIMERKKINÄ KUDELMA Tiivis mökkialue kilpailuehdotuksesta Kudelma

23 HAJA-ALUEEN LÄMPÖJÄRJESTELMÄT Mökkiryppäät tarjoavat ekologisuutta jaettu energiainvestointi yhteiskäytön synergiat Väljän mökkialueen haasteet suuret etäisyydet yksityismökkien matala käyttöaste sähkölämmityksestä pois vain yhteisratkaisuilla Yhteisjärjestelmälle soveltuvia mökkiryppäitä: Ylys (yllä) ja Kuura (alla).

24 HAJA-ALUEEN TEKNOLOGIARATKAISUT Paikallinen maalämpöjärjestelmä tehokas peruslämmön tuottaja lattialämmitys matala huoltotarve korkea automaatioaste etäohjausmahdollisuus yksityiskäyttö hidas lämpövaste tarvitsee huippulämpöä takka tai suorasähkö lämmin käyttövesi katoaa maisemaan Kuva kilpailu-ehdotuksesta Kuura

25 KILPAILUEHDOTUS KUURA JA ENERGIA Tiivis ja ketjutettu mökkirakenne tukee kaukolämpöjärjestelmän laajaa hyödyntämistä Matalat siirtohäviöt ja investoinnit Mökkiryppäät mahdollistavat yhteiset paikallistason energiaratkaisut Erätuvat liian hajanaisia yhteisille energiaratkaisuille Kuura alueratkaisuna

26 YHTEENVETO Modernilla rakentamisella päästään matalaenergia- ja passiivitaloratkaisuihin Matkailualueen haasteet energiajärjestelmälle: Matalaenergiarakentaminen lisää kulutuksen piikkejä Kausikäyttö samoin Yhteisratkaisujen toimivuus Tiiveys lisää energiatehokkuutta mutta haastaa suunnittelun paikallistaso & makrotaso Laajamittainen maalämpöjärjestelmä todettiin hankkeessa kestämättömäksi Suurkenttä jäädyttää kallion Monta pientä kenttää aiheuttavat suuret häviöt Kesäajan lämmitys mahdollinen ratkaisu Pohjoisen ympäristöystävällinen energiajärjestelmä perustuu puuenergiaan ja kaukolämpöön

27 MITÄ ON KESTÄVÄ LOMAKESKUSRAKENTAMINEN? MITEN SE TOIMII JA MILTÄ SE NÄYTTÄÄ?

28 PUURAKENTEISIA HOTELLEJA?

29 VAI MAISEMAAN ISTUTETTUJA ASUNTOJA?

30 SUPERENERGIATEHOKKAITA TALOJA?

31 NÄYTTÄÄKÖ SE TAVALLISELTA?

32 AVARUUSAJAN HIGH-TECH-RAKENNUKSELTA?

33 VAI PAIKALLISPERINTEITÄ VAALIVALTA?

34 SUUNNITTELUPERIAATTEET

35

36 MIKÄ ON TÄRKEÄÄ?

37 MIÄ ON TÄRKEÄÄ?

38 MIKÄ ON TÄRKEÄÄ?

39

40

41 SUUNNITTELUPERIAATTEET ARVIOINTIKRITEEREINÄ Ylläksen uuden matkailukylän arkkitehtuurikilpailussa - Ideatason ehdotusten arvioinnissa yksinkertaiset periaatteet - Kompaktiudessa eroja: mökkialueilla 0,93-1,38 ja keskustassa 0,23-0,39 - Aurinkosuojauksen sijoitus & sisäiset lämpökuormat vaihtelivat - Esitysmateriaalin viitteellisyys ongelma tarkempaan vertailuun

42 REFERENSSITALOSTA PASSIIVITALOKSI Lemminkäisen Ruka Salmenhovi, paritalo - Edustaa 2000-luvun lomarakentamista - 1 kerros + parvi - Ulkoseinät betonirakenteisia suurelementtejä - Sähkösauna 2 asuntoa: - 3h + k + s + parvi - Huoneistoala 156 m 2 - Bruttoala 227m 2

43 PASSIIVITALOMALLI ETELÄ 0,97 > 0,81 19% > 15%

44 PASSIIVITALOMALLI

45 LASKENNAN TULOKSET ERI LÄMMITYSMUODOILLA ENERGIATEHOKKUUSLUKU JA -LUOKKA RAKMK D5 KERROIN Sähkölämmityspatterit Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A C Vesiradiaattorit Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A A Vesikiertoinen lattialämmitys Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A A Sähköinen ilmanvaihtolämmitys Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A D Sähköinen lattialämmitys Rakennuksen energiatehokkuusluku kwh/brm²,a Rakennuksen energialuokka A D *Energiatehokkuus nykymääräysten mukaisesti ** KESEN-hankkeen mukaisten energiakertoimien avulla laskettu energiatehokkuusluku

46 LASKENNAN TULOKSET ERI LÄMMITYSMUODOILLA Lämmitysenergian kulutuksen tavoitearvot Pohjois-Suomessa RIL Passiivitalo: <33,25 kwh/brm² VTT Passiivitalo: <30 kwh/brm² TILOJEN LÄMMITYSENERGIANTARVE ERI LASKENTAMENETELMILLÄ SÄÄVUOSI Lämmitysmuoto kwh/brm²,a kwh/brm²,a Sähkölämmityspatterit 28,0 27,2 Vesiradiaattorit 32,8 27,9 Vesikiertoinen lattialämmitys 38,2 27,9 Sähköinen ilmanvaihtolämmitys 33,2 30,4 Sähköinen lattialämmitys 32,6 27,3

47 LASKENTATULOKSET

48 RAKENNUKSEN SUUNTAUS

49 KESÄN SUURIMMAT LÄMPÖTILAT ALAKERRASSA 1. Ei ikkunatuuletusta tai passiivista auringonsuojausta 2. Rakennuksessa on passiivinen auringonsuojaus ja ikkunatuuletusta käytetään

50 LOPPUPÄÄTELMÄT Passiivitaloja on mahdollista rakentaa Ylläksen arktiseen ilmastoon, mutta tavoite on äärimmäisen kunnianhimoinen ja edellyttää arkkitehtuurin ja talotekniikan optimointia. Optimaaliseen tavoitteeseen päästään vain, kun rakennusprojektin eri osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä jo luonnossuunnitteluvaiheessa. Tärkein tekijä on kuitenkin käyttäjä, jonka rooli lopullisessa energiankulutuksessa on keskeinen. Loma-asukkaat tuleekin perehdyttää uusien energiatehokkaiden rakennusten käytöstä.

51

52