Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Samankaltaiset tiedostot
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Korpien luontainen uudistaminen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Suomen metsien inventointi

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

SIMO-seminaari Helsinki

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Virman pittää tuottoo voettoo!

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Riittääkö puu VMI-tulokset

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Yhteistutkimushankkeen Suometsien käsittelyvaihtoehtojen tuotos ja talous perusteet käsittelysuosituksille loppuraportti

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Liite 5 Harvennusmallit

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

METSÄ SUUNNITELMÄ

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

SuojeluMOTTIohjelmisto

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsäpolitikkafoorumi

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

n.20,5 ha

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

MOTTI-OHJELMISTON KÄYTTÖOHJE versio 3.2. Metsäntutkimuslaitos

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Metsän uudistaminen.

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

MOTTI-OHJELMISTON KÄYTTÖOHJE versio 2.0

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki

Transkriptio:

Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla Lapin Metsätalouspäivät 13.-14.2.2014, Kittilä/Levi Center Hullu Poro

Lyhyt aikajänne: sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Aineisto painottui Pohjois- Suomeen Kaikkiaan 44 metsikköä (SINKA) Simulointitutkimus MOTTIohjelmistolla Suotyyppi alue runkoluku valtapituus läpimitta Ptkg II < 900 d.d. 1122 (607) 6.4m (1.6) 8.4 cm (1.4) Mtkg II < 900 d.d. 1087 (439) 8.0 m (1.2) 11.3 cm (2.8) Ptkg II 901-1025 d.d. 1811 (863) 7.0m (0.9) 6.4 cm (1.3) Mtkg II 901-1025 d.d 1505 (469) 9.6 m (1.6) 9.9 cm (1.4) (suluissa keskihajonta)

Kunnostusojituksen kasvureaktio Tässä esitetty ainoastaan kolmen metsikön kasvureaktiot (0 vuosi = kunnostusojituksen ajankohta)

Kunnostusojituksen kasvureaktio 3 koealaa

Kunnostusojituksen talous: lyhyt aikajänne/sijoitetun pääoman tuotto Tarkastellaan kunnostusojitukseen sijoitetun pääoman tuottoa lyhyellä aikajänteellä Millainen vuotuinen tuotto (%) voidaan saavuttaa kunnostusojitukseen sijoitetulle pääomalle? Kunnostusojitukseen sijoitettu pääoma realisoidaan seuraavassa harvennuksessa: Miten valtion tuki vaikuttaa sijoitetun pääoman tuottoon?

Kunnostusojituksen talous: lyhyt aikajänne/sijoitetun pääoman tuotto, % per annum (pylväiden päällä olevat puolijanat kuvaavat keskihajontaa)

Pitkä aikajänne: koko kiertoajan nettotulojen nykyarvo Paljonko suhteellisesti (%) kunnostusojituksella saadaan lisää, nettotulojen nykyarvossa mitattuna verrattuna kasvatusketjuun ilman kunnostusojituksia, KEMERA mukana 551 (Esimerkiksi, ilman kunnostusojituksia nettotulojen nykyarvo Mtkg II 901-1025 alueella oli 551 /ha)

Pitkä aikajänne: Optimointi Pohjois-Suomessa olevien turvemaan metsiköiden metsänkasvatusketjut (kunnostusojitus ja harvennus) optimoitiin Ilmastoalue Koeala-määrä, kpl runkoluku (KH) * / josta mäntyjä (KH) Painotettu läpimitta, cm (KH) Pohjapintaala, m 2 /ha(kh) Valtapituus, m (KH) 901 1025 d.d. 9 1,990 (861) / 1,480 (389) 8.7 (1.4) 7.4 (4.4) 8.3 (1.6) < 900 d.d. 8 1,122 (586) / 1,070 (508) 8.2 (1.4) 3.8 (2.5) 6.9 (1.7) * KH = keskihajonta

Optimoinnit - laskentakorkokanta 2, 3 tai 4% Pitkä aikajänne: Optimointi Tapio Lämpösumma-alue 901-1025 d.d. Vuosi Rasti = kunnostusojitus, neliö= harvennus, kolmio = päätehakkuu

Optimoinnit - laskentakorkokanta 2, 3 tai 4% Pitkä aikajänne: Optimointi Toimenpiteiden (kunnostusojitus, harvennus) määrä selkeästi vähenee korkokannan kasvaessa. Lisäksi kiertoaika lyhenee. Tapio Lämpösumma-alue < 900 d.d. Vuosi

Pitkä aikajänne: Optimointi Esimerkiksi, tällä kohteella optimimaal. metsänkäsittelyssä tuotos (MAI) laski n.10 %-yksikköä verrattuna Tapion ohjeiden mukaiseen kasvatusketjuun, mutta samanaikaisesti nettotulojen nykyarvo kasvoi n. 70%- yksikköä! Taloustulos ja tuotos eivät välttämättä kulje käsikädessä

Pitkä aikajänne: Optimointi Nettotulojen nykyarvon maksimi 2%, 3% ja 4%n laskentakorkokannalla, /ha Tapio Optimointi Lämpösumma-alue < 900 d.d. (** tarkoittaa tilastoll. merkitsevää eroa, p <.01)

Uudistaminen turvemailla viimeaikaisten taimiinventointien tuloksia Mustikkaturvekangas Vaalassa, kaksi vaihtoehtoa: 1) alikasvoksen hyödyntäminen (luontainen uudistaminen) ja 2) mätästys+ kuusen istutus Kumpi tapa kannattavampi?

Uudistaminen turvemailla viimeaikaisten taimiinventointien tuloksia Taimi-inventoinnin tulokset, taimikonharvennuksen jälkeen (14 vuotta kokeen perustamisesta) Vaihtoehto Runkoluku Keskipituus, m Keskiläpimitta, cm Ikä, v Luontainen Kuusen istutus * Hieskoivulla ei mitattu/määritetty 2450 (ku) 135 (mä) 258 (hiko) 2700 (ku) 53 (mä) 83 (hiko) 1.8 (ku) 2.5 (mä) - * 2.3 (ku) 3.1 (mä) - 1.4 (ku) 3.4 (mä) - 2.3 (ku) 4.8 (mä) - 18 (ku) 15 (mä) 15 (hiko) 18 (ku) 15 (mä) 15 (hiko)

Uudistaminen turvemailla talouslaskennan perusidea Motti-metsikkösimulaattorilla puuston kehitysennusteet loppukiertoajalle Tapion ohjeiden mukaisesti: Diskonttaus vuoteen t 0 Diskonttaus vuoteen t 0 + Huom. simulointivuosi 0 = 14 vuotta kokeen perustamisen jälkeen t 0 : kokeen perustaminen t 14 : taimi-inventointi taimikonhoidon jälkeen Luontainen: ei uudistamiskustannuksia Kuusen viljely: mätästys + istutus (yht. 930 /ha Molemmissa vaihtoehdoissa taimikonhoito, 339 /ha

Uudistaminen turvemailla hakkuukertymät 214.4 / 221.0 2.5 / 4.2 * 19.8 / 23.1 * Lukuarvot pylväiden yläpuolella ilmaisevat tukkipuukertymän, m 3 /ha

Uudistaminen turvemailla nettotulojen nykyarvot < 0!

Kiitos