KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYS 1 Arvt ja timinta-ajatus... 3 2 Yleiset kasvatuksen ja petuksen tavitteet... 4 3 Kielihjelma... 5 4 Nudatettava paikallinen tuntijak... 6 5 ppimisympäristön ja työtapjen kuvaukset... 7 6 Timintakulttuuri ja Aihekknaisuuksien tteuttaminen... 7 7 Opetuksen tavitteet ja sisällöt vusilukittain eri ppiaineissa tai pintkknaisuuksittain vusilukkiin jakamattmassa petuksessa... 10 7.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, sumi äidinkielenä... 10 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, sumi tisena kielenä... 21 7.3 Vieraat kielet, englanti... 24 7.4 Vieraat kielet, ranska... 29 7.5 Vieraat kielet, saksa... 34 7.6 Matematiikka... 39 7.7 Ympäristö- ja lunnntiet... 46 7.8 Bilgia ja maantiet... 52 7.9 Fysiikka ja kemia... 54 7.10 Usknt, evankelisluterilainen usknt... 56 7.11 Usknt, rtdksinen usknt... 59 7.12 Usknt, katlinen usknt... 63 7.13 Usknt, islamin usknt... 67 7.14 Elämänkatsmustiet... 71 7.15 Histria... 74 7.16 Musiikki... 76 7.17 Kuvataide... 81 7.18 Käsityö... 87 7.19 Liikunta... 94 7.20 Oppilaanhjaus... 98 8 Tavitteet ppilaan käyttäytymiselle... 100 9 Yhteistyö esipetuksen ja muun peruspetuksen kanssa... 100 10 Kdin ja kulun yhteistyö... 101 11 Yhteistyö muiden tahjen kanssa... 102 1

12 hulln suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen 102 13 Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet... 105 14 Ohjaustiminta piskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt... 106 15 Kerhtiminnan järjestäminen... 106 16 Tukipetuksen järjestäminen... 107 17 Erityistä tukea tarvitsevien ppilaiden petus... 107 18 kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien ppilaiden petus... 110 19 Oppilaan arviinti ja sen perustuminen hyvän saamisen kuvauksiin ja päättöarviinnin kriteereihin... 111 20 Opinnissa etenemisen periaatteet... 114 21 Tdistukset... 115 22 Tietstrategia... 116 23 Timinnan arviinti ja jatkuva kehittäminen... 120 LIITTEET Kantkasken kulun tuntijassa käytettyjen kulukhtaisten välystuntien tavitteet ja sisällöt Kantkasken kulun kirjast-petussuunnitelma Kantkasken esipetussuunnitelma Tdistukset 2

1 ARVOT JA TOIMINTA- AJATUS ARVOT KH:n hyväksymä 8.4.2003, Sumenkielinen kulutuslautakunta 4.6.2003 Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän hultajiensa erilaisia tarpeita ja tavitteita arvstetaan kulun timinnassa. Kulun timintaa kehitettäessä tetaan humin asiakkailta saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arv Hyvään kuluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jkainen yhteisön jäsen n tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökhtana n kaikille avin kulu, jssa ppilas n aktiivinen timija. Kulutuksellisen tasa-arvn mukaisesti hulehditaan siitä, että jkainen esplaislapsi ja -nuri saa perustietjen ja -taitjen, jatk-pintjen ja kansalaistiminnan kannalta hyödyllisen petuksen. Luvuus ja innvatiivisuus Oppilaita, pettajia ja kulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kkeilemaan uusia timintamutja. Kk kuluyhteisölle n tärkeää ppimisen iln säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Kulutyön innvaatiita ja parhaita käytäntöjä jaetaan tietverkssa ja muilla frumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Kulua kehitetään yhteistyössä ktien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan petussuunnitelmassa tavitteet, jiden tteutumista arviidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdllisuuksia etsittäessä humiidaan mm. mnikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja mnipulisen elinkeinrakenteen sumat mahdllisuudet. Tulksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja mista lähtökhdista käsin tapahtuva tietjen ja taitjen pettelu, piskelu ja maksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen vat petustiminnan keskiössä. Opetuksen tukipalveluissa n keskeistä ennalta ehkäisevä timinta sekä mahdllisimman varhainen vastaaminen erityisen tuen tarpeisiin. Yhteistyössä päivähidn henkilöstön ja muiden asiantuntijiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä peruspetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tulksellisuutta arviidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Kulujen arkipäivässä timitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä tetaan humin j kulutiljen suunnittelussa. KANTOKASKEN KOULUN ARVOPOHJA Kantkasken kulun timinta perustuu suvaitsevaisuudelle, yhteisöllisyydelle ja avimuudelle. Yksilön ikeus tulla hyväksytyksi mana itsenään tteutuu, kun kaikki kulussa työskentelevät kunniittavat tisiaan yksilöinä ja khtelevat jkaista yhteisön jäsentä tasa-arvisesti. Suvaitsevaisuus laajenee yksilön kunniittamisesta eri ryhmien sekä tisten kansallisuuksien ja kulttuurien kunniittamiseen Yhteisöllisyyden kehittyminen edellyttää vastuullisuutta. Vastuun ttaminen itsestä sekä tisten ihmisten ja ympäristön vastuullinen humiiminen lisäävät yhteisöllisyyttä, jka tarjaa yksilölle ja ryhmille turvallisuutta ja tasapaina. Suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys mahdllistuvat avimessa timintaympäristössä, jssa yksilön luvuus ja innvatiivisuus vapautuvat. Ne pulestaan auttavat löytämään yhä uusia keinja khdata ja hyväksyä erilaisuutta, kehittyä yhteisön vastuulliseksi jäseneksi ja siten lisätä tasa-arva. 3

TOIMINTA-AJATUS Sumenkielisen kulutuskeskuksen jhtryhmän hyväksymä 4.1.2000 Espn sumenkielisen petustimen visi: Espn sumenkielinen petustimi tarjaa lapsille ja nurille krkeatasiset, mnipuliset ja alueellisesti tasapuliset kulutusmahdllisuudet. Timinnan lähtökhtana n kulutuksellinen tasa-arv, jka humii ppijan yksilölliset minaisuudet KANTOKASKEN TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTYNÄ Kantkasken kulussa lapsella n mahdllisuus kasvaa yksilöiden erilaisuutta kunniittavaksi, maa kansallista kulttuuriamme arvstavaksi ja kansainvälisyyteen luntevasti suhtautuvaksi nureksi, jlla n valmiudet vurvaikutukseen ja taidt yhteistyöhön erilaisissa timintaympäristöissä. 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITT EET KH:n hyväksymä 8.4.2003, Sumenkielinen kulutuslautakunta 4.6.2003: Kasvatus- ja petustyön päämääränä n ppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja petuksen tavitteena n, että ppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja ppii ppimaan. Kuluyhteisön tavitteena n tukea kululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainisuutta ja tervettä itsetunta, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvinnin vaalimista, kasvua hyviin tapihin sekä luttamusta itseen, tisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi ppijaksi edistävät ppimisen halu ja työnten arvstaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidt, kehittyneet ajattelun, tiednhallinnan ja viestinnän taidt, luvuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. Kantkasken kulun kasvatuksen ja petuksen tavitteet phjautuvat Espn kaupungin arvihin. Arvista n keskusteltu yhdessä hultajien, pettajien ja ppilaiden kanssa ja niistä n valittu yhteisesti tärkeimpinä pidetyt. Hyvien tapjen nudattaminen sekä tisten kunniittaminen luvat turvallisen ppimisympäristön, jssa luttamus itseen, tisiin ja tulevaisuuteen vahvistuu. Ohjaamme ppilasta kasvamaan vastuuntuntiseksi ja suvaitsevaiseksi yhteisön jäseneksi, jka arvstaa maa sekä tisten työtä. Opetuksen tulee kannustaa ppilasta luvuuteen ja innvatiivisuuteen. Säännöllinen ja avin, ppilaan parhaaksi tehtävä yhteistyö edesauttaa ktien ja kulun petus- ja kasvatustehtävää. 4

3 KIELIOHJELMA Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 27.11.2002 ja 14.5.2003 3.1. Kaikilla palvelualueilla tarjtaan A-kielenä englantia, ranskaa, rutsia ja saksaa. 3.2. Jkainen peruskulua käyvä ppilas alittaa englannin piskelun jk A1-kielenä tai A2- kielenä. Tämä merkitsee, että niiden ppilaiden, jtka valitsevat A1-kieleksi jnkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ttaa pint-hjelmaansa A2-kielenä englanti. 3.3. Samassa alakulussa muu kieli kuin englanti ei vi lla sekä A1- että A2-kielenä. 3.4. A2-kielen petus alitetaan kaikissa peruskuluissa neljänneltä vusilukalta. 3.5. Kaikilla palvelualueilla tarjtaan jk varhennettua kieltenpetusta, kaksikielistä petusta, kielikylpy- tai vieraskielistä petusta. 3.6. Jkainen ala-asteen kulu tarjaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. 3.7. Alkavan A-kielen minimippilasmäärä n 14 ppilasta. Pakankylän ja Nuuksin kulujen alkavien A2-kielien ryhmäkk n 10 ppilasta. 3.8. Uusi kielihjelma astuu vimaan 1.8.2004 alkaen asteittain. Kielivalintansa keväällä 2003 tehneet jatkavat tullin vimassa lleen kielihjelman mukaisesti myös yläkulussa. Uusissa yläkuluissa kielihjelma astuu vimaan kulun valmistuttua. KANTOKASKEN KOULUN KIELIOHJELMA ENSIMMÄINEN VIERAS KIELI (A1) Kantkasken kulu tarjaa Espn kaupungin kielihjelman mukaan Espnlahden palvelualueella varhennettua kielten petusta saksan ja ranskan kielissä. Vieraan kielen piskeleminen yleispetuksen lukilla alkaa ensimmäisen lukuvuden aikana, jllin ppilas alittaa jk ranskan tai saksan kielen piskelun. 1.-2. -lukilla kaikille yhteistä A1- kielen petusta n yksi vusiviikktunti. Klmannelta lukalta alkaen kielten petusta n kaksi vusiviikktuntia jkaisella lukka-asteella. Erityispetuksen lukilla ensimmäisenä vieraana kielenä piskellaan englantia, jka alkaa klmannen lukan aikana. TOINEN VIERAS KIELI (A2) Valinnaisena kielenä yleispetuksen ppilas piskelee 4. lukalta lähtien englantia kaksi vusiviikk-tuntia. 5

4 NOUDATETTAVA PAIKALL INEN TUNTIJAKO Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 3.3.2004 Vusilukilla 1-6 tait- ja taideaineiden välystuntien käytöstä päättää kulu sana tuntijaka. Kulujen tulee tehdä päätös, miten tämä yhteinen petusaika käytetään. Yhteiseen petusaikaan kuuluvia vusiviikktunteja ei vi kulukhtaisesti nimetä muilla ppiainenimikkeillä kuin musiikki, kuvataide, käsityö tai liikunta. Kulujen tulee vusilukilla 1-2 sijittaa välystunnit musiikkiin, kuvataiteeseen tai käsityöhön. Vusilukilla 1-4- Espn maan välykseen kuuluvat 5 vusiviikktuntia vidaan nimetä kulun päättämällä tavalla. KANTOKASKEN KOULUN TUNTIJAKO: Kantkasken tuntijak selviää seuraavasta tauluksta. Ns. kulukhtaisten välystuntien määrä n lisätty taulukkn. (Esim. +1). Näistä petustunneista draamakasvatuksen (3.-4.-lukat), digitaalisen kuvankäsittelyn (5.-lukat) ja terveystiedn (6.-lukat) petuksen tavitteet ja sisällöt esitetään liitteessä 1. KANTOKASKEN KOULUN TUNTIJAKO YLEISOPETUS 1 2 3 4 5 6 äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5+1 5+1 4 5 A1-kieli +1 +1 2 2 2 2 matematiikka 3 3 4 4+1 4 4 ympäristö- ja lunnntiet 2 2 3 2 bilgia ja maantiet 2 1 fysiikka kemia 1 1 usknt/et 1 1 1 1 2 2 histria 1 2 musiikki 1 1 1 1 1+1 1 kuvataide 1+1 1 1+1 1+1 1+2 1+1 käsityö 1 1+1 1+1 1+1 2 2+1 liikunta 2 2 2 2 2 2+1 A2-kieli 2 2 2 ppilaan tuntimäärä yht. 20 20 23 25 27 28 ERITYISOPETUS 1 2 3 4 5 6 äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5+1 5+1 4 5 A1-kieli 2 2 2 2 matematiikka 3+1 3+1 4 4+1 4 4 ympäristö- ja lunnntiet 2 2 3 2 bilgia ja maantiet 2 1 fysiikka kemia 1 1 usknt/et 1 1 1 1 2 2 histria 1 2 musiikki 1 1 1 1 1+1 1 kuvataide 1+1 1 1+1 1+1 1+2 1+1 käsityö 1 1+1 1+1 1+1 2 2+1 liikunta 2 2 2 2 2 2+1 ppilaan tuntimäärä yht. 20 20 23 23 25 26 6

5 OPPIM ISYMPÄRISTÖN JA TYÖT APOJEN KUVAUKSET KH:n hyväksymä 8.4.2003, Sumenkielinen kulutuslautakunta 4.6.2003 Espn kuluverkstn kehittämisen tavitteita n tarjta ppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen ppimisympäristö. Hyvä ppimisympäristö tarjaa nnistumisen kkemuksia, kasvun ja ppimisen haasteita sekä tukea, apua ja hjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä humiidaan ppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Kulu n turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jkaisella n työrauha. Kulussa vaalitaan avinta timintakulttuuria. Espssa edistetään myös mm. kuluyhteisöjen hyvinvintia ja jhtamiskulttuuria sekä kiinnitetään humita justaviin petusjärjestelyihin. Opetuksessa käytetään ppilaita sallistavia ja vurvaikutteisia työtapja. Samat periaatteet hjaavat yhteistyötä hultajien ja ympäröivän yhteiskunnan timijiden kanssa. Espn mnimutinen lunt, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä elinkeinelämä ja kulttuuri tarjavat phjan tutustua histriallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin. Kaupungin kulujen timintakulttuuriin kuuluu vahva tiet- ja viestintätekniikan petuskäyttö. Yhdessä kulujen kehittyvien kirjast- ja tietpalvelujen sekä ajanmukaisten ja mnipulisten ppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva phja tiednhallinnan taidille ja tutkivalle työtteelle, jilla n suuri merkitys elinikäisen ppimisen kannalta. 6 TOIMINTAKULTTUURI JA AIHEKOKONAISUUK SIEN TOTEUTTA MINEN Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 31.3.2004 Aihekknaisuudet vat sellaisia kasvatus- ja petustyön keskeisiä painalueita, jiden tavitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin ppiaineisiin. Ne vat kasvatusta ja petusta eheyttäviä teemja. Niiden kautta vastataan myös ajan kulutushaasteisiin. Aihekknaisuudet n kirjattu peruspetuksen petussuunnitelman perusteisiin mana kknaisuutenaan, mutta niiden pääasiat sisältyvät myös eri ppiaineisiin niille lunteenmaisista näkökulmista. Kulun petussuunnitelmaa laadittaessa aihekknaisuuksia täsmennetään, ajankhtaistetaan ja knkretisidaan yhteisten ja valinnaisten ppiaineiden sekä kulun yhteisten tapahtumien kuvauksessa, ja niiden tulee lisäksi näkyä kulun timintakulttuurissa. Aihekknaisuuksien tteuttamisessa kulu vi ttaa humin Espn ja kk pääkaupunkiseudun sekä erityisesti man lähiympäristönsä tarjamat mahdllisuudet. Aihekknaisuuksien tteuttamiseen vi ttaa mahdllisuuksien mukaan myös yhteistyökumppaneita. Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt aihekknaisuudet vat 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediatait 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknlgia Kaikkien aihekknaisuuksien yhteisenä kantavana periaatteena n tulevaisuusnäkökulma, jllin tavitteena n, että ppilas ppii kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla havainnimaan ja analysimaan nykyajan ilmiöitä ja timintaympäristöjä, khteena ma elämä, ktiseutu, Sumi ja muu maailma, esittämään perusteltuja käsityksiä taviteltavasta tulevaisuudesta, 7

phtimaan man timintansa vaikutusta siihen, millaiseksi tulevaisuus mudstuu, arviimaan maa elämäntapaansa tulevaisuusnäkökulmasta sekä tekemään valintja ja timimaan taviteltavana pitämänsä tulevaisuuden pulesta. Peruspetuksen kaikilla vusilukilla paneudutaan erityisesti aihekknaisuuteen ihmisenä kasvaminen. Aihekknaisuuksien eri sa-alueita n tarkituksenmukaista käsitellä ppilaiden kehitysvaiheelle lunteenmaisissa yhteyksissä. Kulu vi lisäksi sisällyttää petussuunnitelmaansa mia aihekknaisuuksia. Aihekknaisuudet kulu kirjaa maan petussuunnitelmaansa ja tarvittaessa lukuvusisuunnitelmaan. Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen aihekknaisuuksien tteutumiseen viitataan myös kappaleessa 7 Opetuksen tavitteet ja sisällöt ppiaineittain kirjainyhdistelmällä AK5, AK7, jne. Aihekknaisuudet eheyttävät Kantkasken kulun jkapäiväistä työskentelyä eli vat sa kulun timintakulttuuria. Opettajat valitsevat lukuvusittain timinnan suunnittelun phjaksi kaksi aihekknaisuutta, jiden painttaminen mnipulistaa ja syventää valittujen teemjen käsittelyä. Seuraavissa luettelissa esitetään aihekknaisuuksien sisältöjä ja tteuttamistapja. Ne tarkentuvat lukuvusittain paintusten mukaista timintaa suunniteltaessa ja tteutettaessa. 1. Ihmisenä kasvaminen Kdin ja kulun yhteistyö vanhempainillat ja vartit vanhempainyhdistys lukkatimikunnat jhtkunta ppilashult Vastuun ttaminen järjestyssäännöt kummippilastiminta prjektipiskelu ryhmässä timiminen ikeudenmukaisuus ja tasa-arv lukka- ja rukasalijärjestäjät Opiskelutaidt ma tavitteenasettelu man ainutkertaisuuden ja kasvun ymmärtäminen man ppimistyylin löytäminen Elämänhallintataidt fyysiseen ja psyykkiseen kasvuun vaikuttavat tekijät tunteiden tunnistaminen ja käsittely vireyteen ja luvuuteen vaikuttavat tekijät 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Sumalainen kulttuuri ktiseudun kulttuuri tapakulttuuri; juhlat ja tapahtumat retket ja leirikulut kerhtiminta mnimutinen Sumi ystävyyslukkatiminta sukuplvien ketju Kansainvälinen timinta phjismaiseen ja eurppalaiseen kulttuuriin tutustuminen mnikulttuurisuus ppilas- ja pettajavaiht kansainväliset kntaktit Cmenius- ja muut kansainväliset prjektit Eurppa-päivä 3. Viestintä ja mediatait Ilmaisu 8

kerht ilmaisutunnit erilaiset ilmaisukielet ppilasesitykset Tiedttaminen ktitiedtteet lukuvusipas kulun WWW-sivut sähköpsti vanhempainillat Mediataju median rli ja vaikutukset yhteiskunnassa median kuvaaman maailman suhde tdellisuuteen yhteistyö median kanssa 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuminen ja vaikuttaminen massa kulussa vaikutusmahdllisuudet; ppilasalitteet rukaraati kyselyt ja äänestäminen haastattelut hyväntekeväisyys verkstitumisen vima Yrittäjyys prjektien pitkäjänteinen suunnittelu, tteutus ja varainkeruu luva ideinti yritysvierailut eri ammatteihin tutustuminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kuluympäristöstä hulehtiminen vastuu yhteisestä maisuudesta kierrätys ja lajittelu taludellinen energian käyttö siivustalkt lähiympäristön arvstaminen ja siitä hulehtiminen 6. Turvallisuus ja liikenne Järjestyssäännöt Kulumatkat Valvnnat Turvallisuussuunnitelma Terveyskasvatus 7. Ihminen ja teknlgia Tekninen ja tekstiilityö Fysiikka ja kemia Ympäristötiet ATK-petus Kerht Opit Netlibris TVT-strategia 9

7 OPETUKSEN JA SISÄLLÖT VUOSILUOKIT TAIN ERI OPPI- AINEISSA TAI OPINTOK OKONAISUUKSITTAIN VU OSILUOKKIIN JAK A- MATTOMASSA OPETUKSES SA Kantkasken kulussa eri ppiaineiden petus perustuu sumenkielisen kulutus-lautakunnan v. 2004 hyväksymiin tavite- ja sisältökknaisuuksiin. Mahdlliset täydennykset, paintukset ja kulukhtaiset kehittämishankkeet kirjataan lukuvusittain kulun lukuvusisuunnitelmaan. Oppiainekhtaisia petusmenetelmiä esitellään tavitteiden ja sisältöjen jälkeen kussakin ppiaineessa. Opintjen aikainen arviinti n ttuudenmukaista ja se perustuu mnipuliseen näyttöön. Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen ja edistymiseen ppimisen eri sa-alueilla. Arviinti perustuu ppiaineittain annettuihin tavitteisiin ja keskeisiin ppisisältöihin. 7.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, sumi äidinkielenä Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä Äidinkieli ja kirjallisuus n tiet-, tait- ja taideaine. Oppiaineen phjalla n laaja tekstikäsitys: tekstit vat puhuttuja ja kirjitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Kirjallisuudenpetuksessa pettaja spii kunkin lukan kanssa luettavien kknaistesten vähimmäismäärän. VUOSILUOKAT 1-2 Opetuksen tulee lla kknaisvaltaista, kaikki kielen sa-alueet kattavaa ppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kmmunikaatita, jka tukee ppilaan yksilöllistä kielenppimista. Opetuksessa n tettava humin, että ppilaat vivat lla ppimisprsessissaan hyvin eri vaiheissa. 1. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat tttuu kulun vurvaikutustilanteisiin AK1 pettelee kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen rhkaistuu ilmaisemaan itseään mnipulisesti ryhmässä AK1, AK3 pettelee kysymään ja vastaamaan AK3 rhkaistuu kertmaan mista kkemuksistaan, näkemästään ja kuulemastaan kehittää ja laajentaa sana- ja käsitevarastaan pettelee luvaa ilmaisua hjatuissa ja vapaissa leikeissä ja esityksissä AK1, AK3 Oppilaan luku- ja kirjitustaidt kehittyvät ymmärtää puhutun, luetun ja kirjitetun kielen yhteyden pettelee lukemisen ja kirjittamisen perustekniikat ymmärtää säännöllisen harjittelun merkityksen lukemisessa ja kirjittamisessa pettelee kirjitetun kielen spimuksia ja sääntöjä kiinnstuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti AK3 kiinnstuu ttamaan selvää asiista hankkimansa lukutaidn avulla AK3 pettelee keskeiset kieleen liittyvät käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, virke, lpetusmerkki, tsikk tutustuu tiettekniikan käyttöön viestintävälineenä AK7 10

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu mnipulisesti erilaiseen kirjallisuuteen kuunnellen, katsellen ja lukien AK2 pettelee valitsemaan itseään kiinnstavaa luettavaa pettelee nauttimaan kirjallisuuden tarjamista elämyksistä AK1 pettelee kertmaan ja keskustelemaan lukemastaan pettelee phtimaan sanjen merkitystä tutustuu mediaan kulutelevisin ja erilaisten petushjelmien avulla Vurvaikutustaidt harjitusta arkipäivän vurvaikutustilanteissa AK4 harjitusta ilmaisun eri sa-alueiden hallinnassa: ilmeet, eleet, puhe, äänenpaint, kuuntelu, tunnetilat, liike AK3 ilmaisuharjituksia leikkien, imprvisiden ja dramatisiden harjitusta mien kkemusten, havaintjen ja tapahtumien jakamisesta keskustellen ryhmässä AK4 runjen ja lrujen pettelua ja esittämistä Lukeminen ja kirjittaminen kielellisen tietisuuden kehittämistä erilaisin harjituksin, tavuilla ja äänteillä leikkien äänne-kirjain vastaavuuden harjittelua kirjainten yhdistämistä tavuiksi ja saniksi tavuttaminen ja tavurytmi aakksjärjestys ja aakksleikkejä ikean kynätteen, kirjitussuunnan ja kirjainmutjen harjittelua pien- ja suuraakksin ikeinkirjituksen harjittelua sana- ja lausetaslla, niin että kirjittamisen rytmi löytyy sanavälien, sanan jakamisen, isjen alkukirjainten ja virkkeen lpetusmerkkien käytön harjittelua lyhyiden asiatekstien ja mien kirjitelmien tuttamista siirtymistä lyhyiden tuttujen sanjen tunnistamisesta myös udmpien sanjen tunnistamiseen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen lukemisen ja kirjittamisen päivittäistä harjittelua ppilas tutustuu tekstin kirjittamiseen tietkneella Kirjallisuus ja kieli mnipulista kirjallisuuteen tutustumista kuvia katsellen, kuunnellen ja vähitellen itse lukien 2. lk runjen, lrujen, satujen, tariniden ja sarjakuvien elämyksellistä käsittelyä, lukukkemusten jakamista keskustellen, kirjittaen ja piirtäen sanjen merkityksen erittelyä kirjastn käytön ja kirjjen valitsemisen harjittelua kaun- ja tietkirjallisuuden erjen tutkimista, tutustumista eri tietlähteisiin (esim. cd-rm) lastennäytelmiin tutustumista mediihin tutustumista (esim. TV, elkuva, sanma- ja aikakauslehdet) AK3 Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat pettelee ilmaisemaan itseään erilaisissa kulun vurvaikutustilanteissa AK1 harjittelee löytämään kuulemastaan leelliset asiat uskaltaa esiintyä ryhmän jäsenenä AK4 11

pettelee keskustelemaan vastavurisesti ja dttamaan vuraan AK1 vahvistaa sana- ja käsitevarastaan harjittelee luvaa ilmaisua hjatuissa ja vapaissa leikeissä ja esityksissä AK1 Oppilaan luku- ja kirjitustaidt kehittyvät vahvistaa lukemisen perustekniikkaa khti sujuvaa ja ymmärtävää lukemista AK3 pettelee kirjituskirjaimet pettelee maa tekstiä kirjittaessa ttamaan humin kirjitettua kieltä kskevia spimuksia rhkaistuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti harjittelee tekstin tuttamista käsin ja tekstinkäsittelyhjelmalla AK3, AK7 harjittelee tietjen etsimistä kertmuksesta ja helpsta asiatekstistä pettelee vastaamaan kirjallisesti tekstiä kskeviin kysymyksiin harjittelee faktan ja fiktin erttamista tisistaan Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu tutustuu kieleen ilmiönä ja tttuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja mutja AK2 valitsee, lukee ja kuuntelee ikä- ja taittaslleen spivia kirjja eläytyy kuulemaansa ja lukemaansa AK1 saa lukemastaan aineksia ajattelu- ja päättelytaitjensa kehittämiseen harjittelee kertmaan ja keskustelemaan lukemastaan tutustuu kirjallisuuden keskeisiin käsitteisiin pettelee nauttimaan lukuelämyksistä AK1 tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin ja kuvia ja ääntä sisältäviin mediateksteihin AK3 Vurvaikutustaidt keskustelua ryhmässä tisia kuunnellen, aiheessa pysyen ja maa vura dttaen (esim. pari-, pienryhmä- ja lukkakeskustelut) AK1 kknaisilmaisun ja mielikuvituksen käytön vahvistusta (esim. hjattujen esitysten harjittelua, esiintymistttumusten kartuttamista, äänenkäytön harjittelua ) vahvistusta arkipäivän viestintätilanteissa timimiseen AK4 Lukeminen ja kirjittaminen lukemisen ja kirjittamisen mnipulista, päivittäistä harjittelua AK3 teknisen lukutaidn kehittyminen sujuvaksi, ymmärtäväksi lukemiseksi kirjitetun kielen ja yleispuhekielen erjen havainnintia luetusta keskustelua (sekä painetut että sähköiset tekstit) lukemisen ja tekstinymmärtämisen strategiiden harjittelua ja vahvistamista (esim. tavujen ja sanjen erttaminen, alleviivaus, käsitekartat) aakksjärjestyksen ja sen käyttämisen harjittelua tiednhaussa kirjituskirjainten pettelua ja kirjainten yhdistämisen harjittelua miin kkemuksiin, ajatuksiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuttamista, päähumi sisällössä ja lumisen ilssa, myös sarjakuvien tuttamista AK1 tekstin kirjittamista myös tietkneella AK3 Kirjallisuus ja kieli ikä- ja taittaslleen spivien kirjjen lukemista luetuista kirjista keskustelemista ja niistä muille kertmista ja kirjittamista lukukkemusten tulkintaa erilaisin taiteen keinin päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta 12

sanjen merkityksien ja mutjen tarkastelua (esim. riimit, ylä- ja alakäsitteet) kuullun, luetun ja nähdyn arviintia sekä tden ja epätden erttamista AK3 kirjallisuuden keskeisiin käsitteisiin tutustumista (päähenkilö, aika ja paikka, juni) kirjastn käytön harjittelua AK4 ikäkaudelle spiviin äidinkielen petushjelmiin tutustumista AK7 teatterin maailmaan tutustumista (esim. nukke- ja varjteatteri) AK1 mediihin tutustumista (esim. TV, elkuva, sanma- ja aikakauslehdet) AK3 VUOSILUOKAT 3-5 Vusilukkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden petuksen keskeinen tehtävä n äidinkielen perustaitjen ppiminen. Opetuksen tavitteena n sujuvan luku- ja kirjitustekniikan ppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiednhankintataitjen kartuttaminen. 3. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat rhkaistuu ilmaisemaan itseään ryhmässä mnipulisesti AK4 pettelee aktiiviseksi kuuntelijaksi vurvaikutustilanteessa harjittelee kertmaan havainnistaan ja kuvailemaan niitä pettelee ymmärtämään, että n lemassa erilaisia tekstiympäristöjä (esim. sanja, kuvia tai ääntä sisältäviä) AK3 Oppilaan tait tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy kehittyy lukijana; pettelee käyttämään erilaisia lukustrategiita ppii tarkkailemaan lukemistaan, etsimään pääasiita ja tekemään itselleen kysymyksiä harjaantuu hahmttamaan kuvia ja ääntä sisältäviä tekstejä AK3 pettelee valitsemaan ikäkaudelleen ja taidilleen spivan tasista luettavaa sekä kaunkirjallisuudesta että tietteksteistä pettelee hjatusti etsimään ja käyttämään tieta erilaisista tietlähteistä AK3 Oppilaan tait tuttaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkituksiin kehittyy harjittelee pienten suullisten ja kirjallisten esitysten tekemistä harjittelee mien ajatusten ilmaisua kirjallisesti pettelee käyttämään erilaisia lauseita ja nudattamaan kirjitetun kielen spimuksia kirjitelmissaan pettelee tuttamaan erilaisia arkielämän viestejä sekä suullisesti että kirjallisesti AK3 harjittelee ja varmentaa käsiala- sekä tekstaustaitjaan ja harjittelee tiettekniikan käyttöä viestintävälineenä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee lukee mahdllisimman paljn lasten- ja nurtenkirjallisuutta pettelee jakamaan lukukkemuksensa ryhmässä pettelee hjatusti käyttämään kirjasta ja valitsemaan kirjaststa itselleen spivaa luettavaa AK4 pettelee havainnimaan kielen perusrakennetta sanjen lukittelun avulla sekä vertailemaan puhuttua ja kirjitettua kieltä tutustuu erilaisiin mediateksteihin AK3 tutustuu elkuvan ja teatterin maailmaan 13

tutustuu man ja muiden maiden kulttuureihin satujen, tariniden ja lastenkirjallisuuden kautta AK2 Vurvaikutustaidt vurvaikutuksen harjittelua: kertmista ja kuvailua, kuuntelemista, puheenvurn pyytämistä ja man mielipiteen esittämistä keskustelussa AK3, AK4 man ilmaisun rikastuttamista, ilmeikkään lukemisen harjittelua erilaisten ilmaisukeinjen harjittelua ryhmässä vurvaikutustilanteiden ja erilaisten viestintävälineiden käytön harjittelua tavallisissa asiintitilanteissa (esim. puhelimen käyttö) AK3 Tekstinymmärtäminen lukutaidn harjaannuttamista sujuvaksi; man lukutaidn arviintia ja ymmärtämisen varmistusta mnenlaisten tekstien, myös tiettekstien lukemista AK3 luetun ymmärtämistä edistävien strategiiden käyttämistä (esim. kysymysten tekeminen, pääasian etsiminen luetusta) havaintjen tekemistä luetusta ja kuullusta sekä mien ajatusten ja mielipiteiden esittämistä niiden phjalta AK3 sähköisten tekstien lukemisen harjittelua (esim. internet, cd-rm) AK3 Puhe-esitysten ja kirjitusten laatiminen tutun asian selstamisen ja kuvailun harjittelemista suullisesti ja kirjallisesti (esim. selstus, kuvailu, käyttöhje, resepti) maan tietn, mielikuvitukseen ja kkemukseen perustuvien tekstien tuttamista (esim. kertmus, satu, run ja riimittely, sarjakuva, tiivistelmä) mielipiteen ilmaisun ja perustelemisen harjittelemista AK3 aakkstamisen harjittelua sekä vkaalien ja knsnanttien pettelua ikeinkirjituksen perusasiiden harjittelua: sanatasinen ikeinkirjitus, yhdyssanat, erisnimet ja virkkeiden alittaminen islla, lpetusmerkit, pilkun käyttö luettelssa, sanjen tavutus missa kirjitelmissa lause- ja virkerakenteen harjittelemista selkeän ja sujuvan käsialan sekä tekstauksen harjittelemista tekstin tuttamista myös tietkneella, tekstinkäsittelyn perustaitjen harjittelemista (tekstin tuttaminen, mukkaus ja tallentaminen) AK3, AK7 Tiednhallintataidt pääasiiden etsimistä tietteksteistä sekä mielipiteiden ja tsiasiiden erttamisen harjittelua AK 3 tiedn jäsentelyn ja lukittelun harjittelua tiedn mukkaamisen harjittelua maksi tutkseksi kirjastn käytön harjittelua (esim. lainaaminen ja palautus) AK4 Kielen tehtävät ja rakenne sanastn rikastamista (esim. vastakhdat, synnyymit, ylä- ja alakäsitteet) sanjen merkitysten tarkastelua ja vertailua tekstissä (substantiivi, adjektiivi, verbi) lauseiden tunnistamista tekstistä, lause- ja virkerakenteen tunnistamisen harjittelua puhutun ja kirjitetun kielen erjen ja yhtäläisyyksien tarkastelua Kirjallisuus ja muu kulttuuri lukukkemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kkemusten ilmaisemista eri tavin itselle mieluisten ja ikä- ja taittaslle spivien tekstien valitsemista ja lukemista erilaisten ja eri maista lähtöisin levien kaunkirjallisten tekstien (esim. sadut, kertmukset, runt, näytelmät) lukemista ja kuuntelua AK2 elkuvan ja teatterin maailmaan tutustumista (esim. lastennäytelmät, nukketeatteri) 14

4. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat harjittelee vurvaikutusta erilaisissa tilanteissa AK3 saa kuunnella tisia rhkaistuu ilmaisemaan mielipiteensä ja sallistumaan keskusteluun AK4 pettelee ilmaisemaan itseään mnipulisesti harjittelee tarinan kertmista pettelee vertailemaan erilaisista teksteistä tekemiään havaintja ja keskustelemaan niistä Oppilaan tait tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy pettelee lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä, harjaantuu käyttämään erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategiita hahmttaa tekstikknaisuuksia, jtka sisältävät ääntä ja kuvia AK3 pettelee arviimaan itseään lukijana AK1 harjaantuu lukemaan ikä- ja taittaslleen spivaa tekstiä mnipulisesti sekä kaun- että tietkirjallisuudesta tttuu phtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia ja liittämään niitä maan elämäänsä AK1 tutustuu tiednhaun prsessin eri vaiheisiin ja pettelee tunnistamaan ikä- ja taittaslleen spivia tietlähteitä ja hakemaan tieta niistä. AK3 Oppilaan tait tuttaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkituksiin kehittyy pettelee jäsentämään maa kirjitettua ja puhuttua tekstiään jhdnmukaiseksi kknaisuudeksi harjittelee käyttämään kirjitetun kielen spimuksia kirjitelmissaan harjaantuu käsin kirjittamisessa ja tutustuu hjatusti tekstinkäsittelyyn ja erilaisiin viestintävälineisiin Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee lukee mnipulisesti lasten- ja nurtenkirjallisuutta ja ppii valitsemaan itselleen kirjaststa kiinnstavaa ja spivaa luettavaa pettelee keskustelemaan lukukkemuksestaan käyttämällä kirjallisuuden peruskäsitteitä tekee havaintja kielen rakenteesta ja merkityksistä (esim. erilaiset lausetyypit, sanalukat merkityksen rakentajina) ppii perustietja mediasta ja käyttää viestintävälineitä tavitteellisesti AK3 tutustuu maan ja muiden maiden kulttuureihin tiet- ja kaunkirjallisuuden avulla AK2 Vurvaikutustaidt puhe-esitysten harjittelemista yksin ja ryhmissä selkeän äänenkäytön harjittelua ja kntaktin ttamista yleisöön ryhmävurvaikutustaitjen harjittelemista: aktiivinen kuuntelu, man mielipiteen esittäminen ja perustelu AK1, AK3 mien kkemusten ja havaintjen kertmista tutussa ympäristössä vurvaikutustilanteiden ja erilaisten viestintävälineiden käytön harjittelua tavallisissa asiintitilanteissa AK1, AK3 mnipulisia ilmaisutaidn harjituksia (esim. imprvisintiharjitukset ja pantmiimit) erilaisiin tekstiympäristöihin tutustumista (esim. kirjallisuus, TV- ja radi, teatteri, elkuva, verkkympäristöt, sanma- ja aikakauslehdet) AK3 15

Tekstinymmärtäminen lukutaidn varmentamista, ymmärtävän lukemisen strategiita (esim. ennakiva ja silmäilevä lukeminen, tiivistäminen, min sanin kertminen). mielipiteiden ja ajatusten vaihta tekstien phjalta, vertaamista ennakkkäsityksiin ja miin kkemuksiin AK1, AK3 tutustumista erilaisiin mediateksteihin AK3 Puhe-esitysten ja kirjitusten laatiminen man tekstin suunnittelua, mukkaamista ja viimeistelyä palautteen phjalta (esim. tsikintia, miellekartan laadintaa, junellisten kknaisuuksien tuttamista, asiiden krnlgisen esittämisen harjittelua) mnenlaisten tekstien tuttamista (tarinat, mainkset, uutiset) man käsialan ja tekstaustaidn varmentamista ikeinkirjituksen perusasiiden harjittelemista (esim. alkukirjain, virkeraja, yhdyssanat, välimerkit, vursanat) kappalejakn tutustumista ja sen käytön harjittelua yleiskielen käytön harjittelemista missa kirjitelmissa tekstin tuttamista tietkneella, vastuullisen tietkneenkäytön perusteisiin tutustumista AK7, AK3 Tiednhallintataidt tiettekstien avaamisen harjittelua erilaisia lukustrategiita käyttäen (esim. tsikt, kuvat, diagrammit, käsitekartat) tiednhankinnan päävaiheiden hjattua harjittelemista (aiheen rajaus, tiednhaku, man tiedn tuttaminen, arviinti) AK3 lähdekritiikin harjittelua (esim. tiedn ikeellisuus ja käytettävyys) AK3 kulu- tai lähikirjastn aineistn ryhmittelyyn tutustumista Kielen tehtävät ja rakenne sanastn rikastamista (esim. vastakhdat, synnyymit, ylä- ja alakäsitteet) sanalukkien pettelua ja niiden merkitysten tarkastelua lauseessa (esim. verbin persnamudt, prnminiryhmät, knjunktit) suran esityksen välimerkit erilaisten virkkeiden ja lauseiden tunnistamista ja tarkastelua tekstistä lauseiden yhdistämistä virkkeiksi (sidssanjen käytön harjittelua) Kirjallisuus ja muu kulttuuri lukan sekä yhteisten että vapaavalintaisten testen lukemista ja käsittelyä yhdessä lukukkemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kkemusten ilmaisemista eri tavin man lukuharrastuksen kehittämistä ja mnipulistamista ja sen arviintia kirjallisuuden peruskäsitteisiin tutustumista (esim. päähenkilö, sivuhenkilöt, juni, tapahtumapaikka ja aika) kirjallisuuden lajeihin tutustumista (esim. sadut, runt, näytelmät, sarjakuvat) ja kirjallisuutta teemittain (esim. huumri, jännitys, fantasia) tutustumista jihinkin phjismaisiin sadunkertjiin ja heidän teksteihinsä sekä tarinihin eri maista AK2 elämyksellistä tutustumista kirjallisuuteen elkuvan, teatterin, kuunnelmien ym. keinin AK1, AK2 16

5. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat kehittyy erilaisissa viestintätilanteissa käyttämään aktiivisen vastaanttajan ja viestijän taitja AK4, AK3 rhkaistuu sallistumaan keskusteluihin perustelluin puheenvurin ja pyrkii ttamaan vastaanttajan humin massa viestinnässään saa pitää lyhyen suullisen esityksen tutulle yleisölle kehittää mnipulisesti ilmaisutaitaan Oppilaan tait tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy vahvistaa peruslukutaitaan ja käyttää sitä hyödyksi ja huviksi hyödyntää erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategiita ppii löytämään keskeiset sisällöt mediateksteistä sekä arviimaan niiden sveltuvuutta eri tarkituksiin AK3 ppii mudstamaan lukemastaan perustellun mielipiteen sekä phtimaan tekstin sisällön merkitystä itselle ppii tuntemaan tiednhankinnan päävaiheet AK3 ppii käyttämään kirjastn palveluja tiednhankinnassa AK4 pettelee lukemaan kriittisesti erilaisia tekstejä harjaantuu arviimaan itseään lukijana Oppilaan tait tuttaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkituksiin kehittyy ppii ideimaan ja rakentamaan lgisesti eteneviä suullisia ja kirjallisia tekstejä, jtka perustuvat tietn, kkemukseen ja mielikuvitukseen harjittelee käyttämään kirjitetun kielen spimuksia kirjitelmissaan ppii arviimaan maa ilmaisuaan AK1 kehittää taitaan ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti ppii kirjittamaan sujuvasti käsin ja harjittelee tekstinkäsittelytaitja AK3, AK7 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee lukee runsaasti erilaisia tekstejä ja tutustuu kirjallisuuden lajeihin pettelee käyttämään kirjallisuuden keskeisiä käsitteitä saa löytää itselleen kiinnstavaa ja ikä- ja taittaslleen spivaa luettavaa ppii käyttämään vastuullisesti kirjasta ja tutustuu kirjastlukitukseen AK4 ppii perustietja mediasta, erittelee mediatekstejä ja harjaantuu kriittiseksi ja tavitteelliseksi viestien vastaanttajaksi AK3 perehtyy teatterin ja elkuvan keinihin tutustuu maan ja muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden ja median avulla AK2 ppii havainnimaan lukemiensa ja kirjittamiensa tekstien sanjen mutja ja merkityksiä Vurvaikutustaidt viestinnän peruskäsitteisiin ja tarkituksenmukaisiin viestintävälineisiin tutustumista (viestin lähettäjä ja vastaanttaja, erilaiset viestimet, kuten radi, tv, internet) AK 3 keskustelun, kuuntelemisen ja mielipiteen perustelun harjittelua AK3 pienimutisten esitysten pitämistä ja mien ja tisten esitysten arviintia ilmaisutaitharjituksia (esim. imprvisinti, pienet näytelmät) 17

puheviestintäharjituksia esim. tukisanalistan avulla Tekstinymmärtäminen erilaisten lukustrategiiden harjittelua mnipulisesti sana piskelutaitja (esim. muistiinpantekniikita, välitsikintia, päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta) erilaisten tekstien vertailemisen harjittelua, ja niiden lutettavuuden ja käytettävyyden arviintia mediatekstien lukemista ja arviintia (lehdet, sarjakuvat, tv, radi, verkktekstit) AK3 Puhe-esitysten ja kirjitusten laatiminen puhe-esitysten jaksttamisen harjittelua ja havainnllistamista välinein maan tietn, mielikuvitukseen ja kkemukseen perustuvien tekstien tuttamista (esim. kuvaus, kertmus, satu, run, näytelmä, sarjakuva) erilaisten tekstien tuttamisen harjittelemista (esim. uutinen, mains, käyttöhje, selstus) keskeisten ikeinkirjitustaitjen ja selkeän käsialan varmentamista Tiednhallintataidt tutkielmien ten ja tiednhaun harjittelua hjatusti (aiheen rajaus, tiednhaku useista lähteistä ja lähdekritiikki, man tiedn tuttaminen ja julkaiseminen, arviinti) AK3 kirjastpalvelujen käytön harjittelua, kirjjen varaamista ja hakua verkkpalveluista AK3 turvallisuus- ja vastuukysymyksiin tutustuminen sähköpstin ja verkkympäristön käytössä AK3, AK7 Kielen tehtävät ja rakenne sanastn rikastamista (esim. nmatpeettiset sanat, vertaukset, kielikuvat, hmnyymit, vierasperäiset sanat) sanalukkien merkitysten tarkastelua tekstissä (esim. mitä verbi tuttaa lauseeseen, aikamudn, aktiivin ja passiivin aiheuttama merkityksen muuts, sanjen minaisuuksien ja mutjen tarkastelua) lauseen pääjäsenten merkitysten ja tehtävien tutkimista tekstissä (subjekti ja predikaatti) lause- ja virketajun vahvistamista tekstejä tutkimalla puhutun ja kirjitetun kielen tarkastelua ja kielenkäyttötilanteen humiimista massa ilmaisussa Kirjallisuus ja muu kulttuuri lyhyiden tekstien (runt, nvellit) sekä lukan yhteisten kknaistesten käsittelemistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä: kertja, pää- ja sivuhenkilöt, miljöö, juni kirjailijan kerrntatapaan ja tyyliin tutustumista mien havaintjen kautta mnipulista kirjallisuuteen tutustumista valinnaistesten avulla (esim. fantasia, kauhu, huumri, scifi, klassikt, luntkirjat); erityisesti lasten- ja nurtenkirjja lukukkemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kkemusten ilmaisemista eri tavin (esim. lukupäiväkirja, esitykset, kuvataiteen ja ilmaisutaidn keint ) man lukuharrastuksen kehittämistä ja mnipulistamista ja sen arviintia man maan kansallisesti merkittäviin kaunkirjallisiin teksiin tutustumista (esim. Kalevala) tutustumista myös muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elkuvan keinin AK2 VUOSILUOKAT 6-9 Vusilukilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden petuksen ydintehtävä n laajentaa ppilaan tekstitaitja khti yleiskielen ja ppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys n, että ppilas tulee entistä tietisemmaksi tavitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä n kannustaa ppilasta lukemaan ja arviimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus hjaa ppilasta hankkimaan yleissivistävää tieta kirjallisuudesta ja innstaa häntä tutkimaan kieltä. 18

6. lk Oppilaan vurvaikutustaidt karttuvat kehittää viestintätaitjaan erilaisissa tilanteissa AK3 pyrkii pitämään yllä myönteistä ilmapiiriä Oppilaan viestintärhkeus ja ilmaisun il kehittyvät AK1 Oppilaan tait tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu arviimaan ja tulkitsemaan lukemaansa ja kuulemaansa ppii tunnistamaan ja vertailemaan erilaisia tekstilajeja pettelee hjatusti hankkimaan tieta man ppimisensa tueksi AK3 Oppilaan tait tuttaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkituksiin kehittyy pettelee tuttamaan erityyppisiä tekstejä ja arviimaan tutksiaan harjaantuu ttamaan puhuttua ja kirjitettua tekstiä suunnitellessaan humin vastaanttajan ja tilanteen rhkaistuu tumaan esiin näkemyksiään ja kmmentimaan muiden ajatuksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee ppii perustieta masta äidinkielestään ja sen rakenteesta AK2 harjaantuu lukemaan mnipulisesti erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, ja löytämään lukunautinnn itseään kiinnstavista kirjista tutustuu jihinkin lasten- ja nurtenkirjallisuuden klassikihin ja valikiden jidenkin kirjailijiden elämänvaiheisiin saa kkemuksia teatterin ja/ tai elkuvan ilmaisukeinista Vurvaikutustaidt viestintärhkeuden ja varmuuden kehittämistä: mien näkemysten esittämisen ja pulustamisen sekä ilmaisutapjen harjittelua AK3 keskustelutyyppejä ja harjituksia (esim. ryhmäkeskustelu, väittely) yksilö- ja pariesityksiä ilmaisuharjituksia (esim. draamaleikit, pantmiimi, sketsit, pienet näytelmät, runesitykset) Tekstinymmärtäminen luetun ja kuullun ymmärtämisen kehittämistä erilaisten tekstien avulla kaunkirjallisen tekstin, mediatekstin, kuunnelman/kuullun tekstin ja kuvan/merkin ilmaisukeinjen tarkastelua (esim. tyyli, rakenne, sanma) AK3 Puhe-esitysten ja kirjitelmien laatiminen yksilö- ja ryhmäpuhe-esitysten suunnittelua (esim. esitelmä, selstus, kuvaus; ryhmäkeskustelu; keskustelu rleissa) kirjitettujen tekstien suunnittelua ja tteuttamista, myös mahdllisesti tiettekniikkaa hyödyntäen (esim. kirjitelmat, kertmukset, runt, näytelmät, selstukset, kuvaukset, asiatekstit) AK3 kirjitetun tekstin ulkasun vakiinnuttamista (esim. lause- ja virkerakenne, pää- ja sivulauselajit, ikeinkirjitus, välimerkit, kappalejak, tsikt, välitsikt, kuvan ja tekstin yhdistäminen) 19

Tiednhallintataidt tiednhakua erilaisista lähteistä AK3 tietjen lutettavuuden ja tarpeellisuuden arviintia AK3 yksinkertaisten lähdemerkintöjen teka (esim. tekijä, tes, julkaisuaika ja paikka) tiednhankinnan prsessin vaiheiden (aiheen rajaaminen, tiednhaku, karsiminen, uuden tiedn tuttaminen, arviinti) sekä kirjastnkäytön harjittelua Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin kirjallisuuden eri lajeihin kuuluvien yhteisten ja valinnaisten testen, myös lasten- ja nurtenkirjjen lukemista sekä jidenkin kirjailijiden elämänvaiheisiin tutustumista lyhyiden tekstien (kaunkirjalliset sekä asia- ja mediatekstit) lukemista ja käsittelyä kirjallisuuden erittelyä käsitteiden avulla (esim. aihe, juni, henkilöt, ympäristö, kertja, teema) kaunkirjallisten tekstien tarkastelua elämysten antajana AK1 tekstien tulkintaa man kkemuksen valssa ja lukukkemuksen jakamista tekstien tarkastelua sanastn kannalta; sanastn rikastamista (esim. synnyymit, vierasperäiset sanat) sanalukkien taipumisen tarkastelua merkityksen mudstajana tekstiyhteydessä (nminien sijamudt, verbien persna-, aika- ja kieltmudt sekä aktiivi ja passiivi) lauseenjäsenten merkitystehtävien tarkastelua tekstiyhteydessä (subjekti, predikaatti, bjekti) teatterin ja/tai elkuvan keinihin tutustumista mahdllisuuksien mukaan esplaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin sallistumista AK4, AK2 MENETELMÄT kuuntelu, katselu yhteistiminnallinen ppiminen petuskeskustelu kirjalliset harjitteet prjektit integrituina muihin ppiaineisiin lukemaan pettaminen eri menetelmin lukeminen itsenäisesti, pareittain, lukupiireissä lukutukka, lukupuu, lukupäiväkirja, lukudiplmi kirja-arvstelut kirjittamaan pettaminen sanelut tistkirjitukset käsitekartat erilaisten tekstien tuttaminen prsessikirjittaminen suullinen esittäminen leikit eläytyminen, draama väittely tiednhaku eri lähteistä kirjastn käyttö tiet- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ARVIOINTI jatkuva havainninti itsearviinti pariarviinti ryhmäarviinti arviintikeskustelu kirjallisten tutsten arviinti kirjalliset kkeet kuullun ymmärtämisen seuranta luetun ymmärtämisen seuranta 20

7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, sumi tisena kielenä Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä 1.lk rhkaistuu käyttämään sumen kieltä, ppii ääntämään sumen kieltä selkeästi ja saamaan itsensä ymmärretyksi jkapäiväisissä tilanteissa sekä selviämään kulumaailman eri tilanteissa AK1, AK3 tiedstaa sumen kielen sanjen taipumisen ppii lukutaita laajentaa sanavarastaan ppii kirjitustaita tutustuu tärkeimpiin sumalaisiin juhlapäiviin AK2 pettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa, pyytämään apua ja esittämään kysymyksiä sekä ymmärtämään jkapäiväisiä hjeita, pyyntöjä ja kieltja AK1, AK3 tutustuu sanjen taivuttamiseen harjitellen verbin aktiivin persnataivutuksen preesensiä sekä myöntö- ja kieltmutja harjittelee lukutaita ja innstuu käyttämään sitä sekä tutustuu jihinkin kansansatuihin ja tavallisimpiin lruihin ja runihin AK2, AK3 pettelee käyttämään jkapäiväiseen elämään liittyvää sanasta (kti, kulu, ruka, ihminen, lukusanat, viiknpäivät) pettelee pien- ja suuraakksia ja harjittelee sanatasn ikeinkirjitusta tutustuu tärkeimpiin sumalaisiin juhlapäiviin, niiden merkitykseen ja vietttapihin AK2 2. lk tttuu käyttämään sumen kieltä pelkäämättä virheitä lisää tietämystään sumen kielen sanjen taipumisesta saa lukea lyhyitä sumenkielisiä tekstejä laajentaa jkapäiväiseen elämään liittyvää sanasta kehittää kirjitustaitaan tutustuu sumalaiseen kulttuuriperintöön ja tapakulttuuriin AK2 kert itseensä ja jkapäiväiseen elämäänsä liittyvistä asiista, harjittelee keskustelemaan tutuista aihepiireistä sekä käyttämään puheessaan ikeita mutja AK3 harjittelee paikallissijjen käyttöä ja tavallisimpia rektiita ja tulee tietiseksi verbin perusmudsta sekä imperfektistä ppii sujuvaa ja ymmärtävää lukemista sekä lukee ikä- ja taittaslleen spivia lyhyitä tekstejä, esimerkiksi satuja, lruja ja runja pettelee hallitsemaan jkapäiväiseen elämään liittyvän sanastn lisäksi aikaan, luntn ja laajemmin ympäristöönsä liittyvää sanasta (esim. kellnajat, kuukaudet) 21

3. lk harjittelee kirjittamaan pieniä kertmuksia ja käsialakirjitusta sekä tutustuu lauseen tuntmerkkeihin (is alkukirjain, päättövälimerkit) tutustuu sumalaisen arkielämän tapihin AK2 kykenee ilmaisemaan itseään sumen kielellä ja saa keskustella vastavurisesti AK1, AK3 tutustuu pääsanalukkiin ja lisää tietämystään sumen kielen kielipista löytää leelliset asiat tutusta tekstistä ja syventää lukutaitaan laajentaa sanavarastaan syventää kirjitustaitaan tutustuu sumalaiseen kulttuuriperintöön ja ppii vertailemaan maa ja sumalaista kulttuuria ja arvstamaan mlempia kulttuureja AK2 harjittelee vurvaikutustaitja ja pettelee kertmaan jhdnmukaisesti tapahtumaketjun AK3 4. lk pettelee tunnistamaan pääsanalukat (substantiivi, adjektiivi, verbi) sekä käyttämään astevaihtelua tutuissa sanissa ja hallitsemaan verbin myönteiset ja kielteiset persnamudt preesensissä ja imperfektissä tutustuu taittaslleen spiviin asiateksteihin ja kaunkirjallisiin teksteihin ppii ajan ilmaisemiseen liittyvää sanasta ja ilmaisemaan vastakhtaisuutta ja samankaltaisuutta kirjittaa pieniä tarinita kknaisin lausein tuntee sumalaisia kansansatuja ja muita sumalaiseen kulttuuriin kuuluvia satuja ja kertmuksia sekä tuntee jitakin Kalevalan tapahtumia ja tu esille man kulttuurinsa arkipäivään ja juhliin liittyviä tapja ja tttumuksia AK2 ymmärtää eri aihepiireihin liittyvää puhetta AK3 tuntee sumen kielen rakennetta ja peruskielippia ja hallitsee pääsanalukat syventää ymmärtävää lukemista laajentaa sana- ja käsitevarastaan saa kirjittaa jhdnmukaisesti etenevää tekstiä tuntee eri maiden kulttuuriperintöä ja syventää tietjaan sumalaisesta tapakulttuurista AK2 vertailee ja keskustelee havainnistaan AK1 tutustuu adjektiiviattribuutin ja pääsanan kngruenttiin taivutukseen, käyttää adjektiivien vertailumutja ja tutustuu kaikkiin sanalukkiin tutustuu lasten- ja nurten kirjallisuuteen ja kert lukemastaan pääasiat min sanin sekä harjittelee löytämään asiatekstistä lennaisen tiedn AK2, AK3 tutustuu sanjen lukitteluun (ylä- ja alakäsitteet) ja pettelee käyttämään ppiaineiden peruskäsitteistöä ja sanasta tuntee päättövälimerkit ja ist alkukirjaimet ja niiden käytön ja tutustuu pilkun käyttöön tutustuu eri maiden sananlaskuihin, kansansatuihin ja kertmuksiin AK2 22

5. lk syventää vurvaikutustaitjaan AK1, AK3 syventää sumen kielen rakenteen ja kielipin tuntemusta tuntee erilaisia tekstityyppejä AK3 pyrkii laajentamaan itse aktiivisesti sanavarastaan saa kirjittaa jhdnmukaisesti etenevää tekstiä pyrkii ymmärtämään sumalaisia ja sumalaista kulttuuria sekä sitä arvmaailmaa, mihin sumalainen yhteiskunta perustuu AK2 haastattelee ja tekee muistiinpanja ja harjittelee suullisen esittämisen taitja AK1, AK3 pettelee aktiivin ja passiivin eri aikamudt sekä löytämään selkeistä lauseista subjektin, predikaatin ja bjektin tutustuu erilaisiin teksteihin (esim. uutinen, mains) ja lukee vähintään yhden kknaisen kirjan AK3 laajentaa sanavarastaan lukemalla, käyttämällä sanakirjaa, kysymällä ja tekemällä muistiinpanja ppitunneilla sekä tutustuu sanjen jhtamisen pääperiaatteisiin kirjittaa kertmuksen tai lyhennelmän etsii esimerkiksi sanmalehdistä erilaisia tiednhankkimistapja käyttäen tieta sumalaisesta kulttuurista AK2, AK7 6. lk tutustuu erilaisiin suullisiin esitystapihin ja tilanteisiin ja ymmärtää tilannesidnnaisen kielenkäytön tärkeyden hallitsee ikeakielisyyden yleisperiaatteet saa lukitella tekstejä niiden sisällön ja käyttötarkituksen mukaan ja tutustuu sumalaiseen kirjallisuuteen AK2 kasvattaa sanavarastaan ppii laatimaan erilaisia tekstejä harjittelee kriittistä suhtautumista tiedtusvälineisiin AK3 pettelee valitsemaan puhetilanteeseen spivan rekisterin (esim. kirjakieli, puhekieli, slangi) sekä ilmaisemaan khteliaasti mielipiteensä, tutustuu erilaisiin esitystapihin (esim. esitelmä, näytelmä, lausunta) AK1, AK2, AK3 ppii mudstamaan mnikllisia sijamutja, harjittelee bjektin käyttöä myönteisissä ja kielteisissä lauseissa, tutustuu mduksiin sekä ymmärtää tavallisimpia lauseenvastikkeita ja lyhenteitä laajentaa mediatietuttaan (esim. uutinen, mielipidekirjitus, mains) ja tutustuu ainakin nimeltä sumalaisiin kirjailijihin ja teksiin (esim. Kalevala ja sen henkilöhahmt) AK2, AK3 kasvattaa sanavarastaan päättelemällä sanjen merkityksiä teksti- tai asiayhteyden perusteella saa kkemusta vaikuttamaan ja tiedttamaan pyrkivien tekstien laatimisesta (esim. mains, mielipide, uutinen, juliste, lukkalehden tekeminen) pettelee arviimaan kriittisesti tiedtusvälineitä ja mainksia sekä ymmärtämään niiden merkityksen yhteiskunnassa AK3 23

MENETELMÄT Sumea tisena kielenä petettaessa n mahdllisimman tarkasti kartitettava ppilaan kielellinen alkutilanne. Opetuksen edetessä ja arviinnissa n tettava humin ppilaan ikä ja kulttuuriset taustatekijät. kuuntelu, katselu yhteistiminnallinen ppiminen petuskeskustelu kirjalliset harjitteet prjektit integrituina muihin ppiaineisiin lukemaan pettaminen eri menetelmin lukeminen itsenäisesti, pareittain, lukupiireissä lukutukka, lukupuu, lukupäiväkirja, lukudiplmi kirja-arvstelut kirjittamaan pettaminen sanelut tistkirjitukset käsitekartat erilaisten tekstien tuttaminen prsessikirjittaminen suullinen esittäminen leikit eläytyminen, draama väittely tiednhaku eri lähteistä kirjastn käyttö tiet- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ARVIOINTI jatkuva havainninti itsearviinti pariarviinti ryhmäarviinti arviintikeskustelu kirjallisten tutsten arviinti kirjalliset kkeet kuullun ymmärtämisen seuranta luetun ymmärtämisen seuranta 7.3 Vieraat kielet, englanti Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä Englanti A1 kielenä 3. lk Kielitait AK3 ppii vahvistamaan tietisuuttaan äidinkielen ja vieraiden kielten käytöstä viestinnän välineenä että englannin puhuttu ja kirjitettu kieli eravat tisistaan tiedstamaan myönteisen asenteen merkityksen kielten piskelua ja eri kulttuureita khtaan ymmärtämään pettajan khdekielellä antamat tistuvat hjeet englannin kielelle tyypillisiä äänteitä sanataslla kmmunikimaan arkipäivän viestintätilanteissa ymmärtämään lyhyen, puhutun ja kirjitetun kielen keskeisimmän sisällön 24

kirjittamaan englannin kielen perussanja ja lyhyitä viestejä man kielellisen kmpetenssinsa mukaan Kulttuuritaidt AK2 ppii ikätasaan vastaavan khdekielen kulttuurin piirteitä käyttämään khdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallin mukaan hjatusti Opiskelustrategiat AK1 ppii hulehtimaan ktitehtävistä ja kulutarvikkeista käyttämään ppikirjja hjatusti työskentelemään yhdessä parin ja/tai ryhmän kanssa hjatusti itsearviinnin alkeita Tilanteet ja aihepiirit ppilas itse ja hänen lähiympäristönsä AK1 asiiminen arkipäivän tutuissa tilanteissa mallin mukaan aika: viiknpäivät numert 1-20 Rakenteet sanjen ryhmittelyä käytön mukaan lyhyet lauseet mallin mukaan mistaminen ja saaminen yksikkö ja mnikk Viestintästrategiat tuttujen sanjen tunnistaminen tekstistä ja puheesta, aiheen ymmärtäminen 4. lk lyhyiden hjeiden ja dialgien ymmärtäminen sekä tuttuihin fraaseihin reagiminen mallin avulla ääneen lukeminen helppihin suullisiin ja kirjallisiin kysymyksiin vastaaminen Kielitait AK3 ppii käyttämään tuntitilanteeseen liittyviä pyyntöjä ja rhkaisuja hjatusti tuttamaan englannin kielelle tyypillisiä äänteitä lauseissa mallin mukaan kmmunikimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa hjatusti ymmärtämään lyhyen, puhutun ja kirjitetun kielen keskeisimmän sisällön kirjittamaan englannin kielen perussanja ja lyhyitä viestejä man kielellisen kmpetenssin mukaan Kulttuuritaidt AK2 ppii ikätasaan vastaavan khdekielen kulttuurin piirteitä käyttämään khdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallin mukaan Opiskelustrategiat AK1 ppii käyttämään muutamia piskelustrategiita hjatusti 25

käyttämään ppikirjja itsenäisesti piskelussaan työskentelemään parin ja/tai ryhmän kanssa ilman jatkuvaa hjausta tunnistamaan mia vahvuuksiaan ja heikkuksiaan itsearviinnin avulla Tilanteet ja aihepiirit Lukalla 3 esiin tulleiden asiiden kertaamisen lisäksi itsestä kertminen laajemmin asiiminen palvelutilanteissa mallin mukaan tutustuminen aakksiin keskeisten äänteiden tunnistaminen äännemerkkien avulla aika: kellnajat numert 1-100 Rakenteet Lukalla 3 esiin tulleiden asiiden kertaamisen lisäksi persnaprnminit ja mistusmudt kysymyslauseet preesensissä lauserakenteen vahvistaminen prepsitiita Viestintästrategiat lyhyen puhutun ja kirjitetun kielen keskeisimmän sisällön ymmärtäminen 5. lk satujen, kertmusten ja dialgien junen kulun seuraaminen tutun tekstin ääneen lukeminen ilman mallia valmiiden rlien esittäminen sekä itsestä kertminen suullisesti ja kirjallisesti Kielitait AK3 ppii käyttämään hjeita, pyyntöjä, rhkaisuja ilman jatkuvaa hjausta kielen intnaatita ja rytmiä sekä vahvistaa äänteiden tuttamista kmmunikimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa mallin mukaan etsimään tieta erilaisista lähteistä kirjittamaan lyhyitä viestejä Kulttuuritaidt AK3 ppii käyttämään khdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallia sveltaen tietja anglsaksisista maista ja tapakulttuureista Opiskelustrategiat ppii käyttämään piskelustrategiita hjatusti käyttämään ppikirjja/ppimateriaalia ja harjittelee käyttämään sanakirjaa käyttämään pari/ryhmätyöskentelyä tärkeänä kielen harjittelutapana käyttämään itsearviintia mien heikkuksien ja vahvuuksiensa kartittamiseen piskelun tukena käyttämään tiettekniikkaa kielen piskelun tukena AK7 26

Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3 Lukilla 3-4 esiin tulleiden asiiden kertaamisen lisäksi ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan timinnt asiiminen palvelutilanteissa mallia sveltaen aakkset aika: kuukaudet numert 1-1000 Rakenteet Lukilla 3-4 esiin tulleiden asiiden kertaamisen lisäksi yleispreesens kestpreesens alustavasti järjestysluvut säännöllinen imperfekti prepsitiita adjektiivien vertailua artikkelit Viestintästrategiat yksittäisen tiedn löytäminen lyhyestä tekstistä tai puheesta hjatusti man lyhyen suullisen tai kirjallisen viestin tuttaminen rutiininmaisesta, lähipiiriin liittyvästä haastattelusta selviytyminen tavallisista asiimistilanteista selviytyminen mallin avulla 6. lk Kielitait AK3 ppii tekemään mia suullisia esityksiä hjatusti harjittelee intnaatita, rytmiä ja äänteitä sekä sana- että lausetaslla kmmunikimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa kirjittamaan lyhyitä tekstejä apuneuvja käyttäen hjatusti Kulttuuritaidt AK2 ppii lisätietja anglsaksisista maista ja kulttuureista vertailemaan sumalaisen ja anglsaksisten maiden kulttuureja kulttuurille minaisen vapaamutisen keskustelun alkeita Opiskelustrategiat AK1 ppii käyttämään piskelustrategiita timimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenppimistilanteissa yhdessä muiden kanssa käyttämään sanakirjaa sekä muita tiednlähteitä käyttämään itsearviintia arviidessaan työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa annettuihin tavitteisiin Tilanteet ja aihepiirit Lukilla 3-5 esiin tulleiden asiiden kertaamisen lisäksi 27

nuriskulttuuriin tutustumista asiiminen itsenäisesti arkipäivän tutuissa tilanteissa numert ja aika Rakenteet Lukilla 3-5 esiin tulleiden asiiden kertaamisen lisäksi yleispreesensin vahvistaminen epäsäännöllinen imperfekti ainesanja prepsitiita adjektiivien vertailua Viestintästrategiat yksittäisen tiedn löytäminen tekstistä tai puheesta suullisen tai kirjallisen viestin tuttaminen itselle läheisestä aiheesta puhekumppanin humiiminen ja tukeminen suullisessa vurvaikutuksessa arkipäivän vapaamutisista keskustelutilanteista selviäminen Englanti A2 -kielenä 4. lk Opetuksessa svelletaan englanti A1 -kielenä 3. ja 4. lukan petussuunnitelmia. 5. lk Opetuksessa svelletaan englanti A1 -kielenä 4. ja 5. lukan petussuunnitelmia. 6. lk Opetuksessa svelletaan englanti A1 kielenä 5. ja 6. lukan petussuunnitelmia siten, että 6. lukan lpussa ppilaat vat saavuttaneet A1-kielen petussuunnitelman mukaiset tavitteet. MENETELMÄT 1.-2. lk Vierasta kieltä pitaan alkupetuksessa laulujen, leikkien ja lrujen avulla. Khdekieleen ja kulttuuriin tutustutaan päivittäisten tervehdysten ja sanntjen sekä sanjen pettelussa. Ilmaisukyky ja -halu edistyvät yksilöllisesti, jten kehittyvälle kielitaidlle annetaan tilaa ja aikaa. 3.-4.lk Sanja ja lauseita pitaan myös kirjittamaan vähitellen. Kulttuuri- ja viestintätaidt kehittyvät kielitaidn hessa, mm. ppikirjjen tekstien välityksellä. Mnipulisten harjitusten, itsearviinnin ja petuskeskustelujen avulla ppilas maksuu kielen ppimiseen tarvittavia työskentelytaitja. 5.-6.lk Opetukseen sisältyy lisäksi yhä enemmän tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä vieraan kielen maa tuttamista - suullisesti ja kirjallisesti. Kulttuuri- ja piskelutaitja vahvistetaan mm. itsenäisillä tiednhankintatehtävillä, ryhmätöiden, esitelmien tms. kautta. Eri vusilukilla käytetään vaihtelevasti mm. seuraavia työmutja: leikit ja pelit, musiikki, lrut ja laulut, dramatisinti ja rlileikit, kuvallinen ilmaisu, pari- ja ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, kirjeenvaiht, vide, cd-rm, Internet ja kansainväliset prjektit. 28

ARVIOINTI Arviinti perustuu ppilaan kieli- viestintä- ja kulttuuritaitjen sekä piskelustrategiiden kehittymiseen petuksen sisältöjen mukaisesti. Arviintimenetelminä käytetään mm. jatkuvaa seurantaa ja siihen liittyviä keskusteluja, itsearviintia, suullisia ja kirjallisia tekstejä sekä prtfliita. Alkupetuksessa ppilaan sallistumista ja aktiivisuutta seurataan, ja kielen piskelu mainitaan tdistuksessa. Kirjallinen taitjen arviinti alkaa vasta 3. vusilukalta. 7.4 Vieraat kielet, ranska Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä Ranska A1 -kielenä 1. lk Varhennettu ranskan petus tulee tietiseksi kielestä viestinnän välineenä, ja humaa, että äidinkielen lisäksi n muitakin kieliä. Näin ppilas humaa ranskan kielen erilaisuuden äidinkieleen verrattuna maksuu myönteisen asenteen ranskan kieltä ja ranskankielistä kulttuuria khtaan AK2 rhkaistuu timinnallisten ja leikinmaisten menetelmien avulla käyttämään kieltä suullisesti AK3 tistaa kuultua kieltä saa phjaa kielenpiskelutaidille ja myöhemmille kielipinnille Ranskan lippu ja pääkaupunki AK2 tervehtiminen, kiittäminen ym. tavallisia arkipäivän sanntja AK3 lukusanat 1-20 värit eläimiä lauluja, lruja ja leikkejä 2.lk Varhennettu ranskan petus jatkaa myönteisen asenteen maksumista vieraita kieliä khtaan käyttää kkemuspiiriinsä kuuluvaa helppa sanasta suullisessa kmmunikaatissa AK3 leikkii ja timii ranskan kielellä AK3 ppii humaamaan, että massa äidinkielessä ja ranskassa kirjitettu ja puhuttu kieli eravat tisistaan Vahvistetaan ja kerrataan 1. lukalla pittuja asiita, ja jkapäiväiseen elämään liittyvää perussanasta esim. vaatteita AK1 aakkset tutustuminen muutamiin Ranskan kaupunkeihin AK2 arkipäivän tilanteita esim. jäätelön staminen AK3 lauluja, lruja ja leikkejä 29

3.lk Kielitait AK3 harjittelee ranskankielelle tyypillisiä äänteitä, sidntaa ja intnaatita esim. väite / kysymyslauseessa ppii kmmunikimaan hjatusti arkipäivän hyvin knkreettisissa ja itselleen läheisissä viestintätilanteissa ppii ymmärtämään pettajan ranskaksi antamat hjeet, ja lyhyen puhutun ja kirjitetun kielen keskeisen sisällön alittaa aktiivisen sanastn harjittelun ja ranskankielisiin teksteihin tutustumisen harjittelee kirjittamaan ranskankielisiä sanja ja lauseita mallin mukaan Kulttuuritaidt AK2 tutustuu ranskankielisiin lauluihin, lruihin, leikkeihin, satuihin tutustuu Ranskaan: pääkaupunki ja jitakin sen nähtävyyksiä, lippu ja muutamia juhlapäiviä tutustuu khteliaisuusmutihin kuten teitittelyyn, Madame, Mnsieur, s il vus plaît, vilà, ja käyttämään niitä Opiskelustrategiat AK1 tutustuu kielenpiskelun tiednhankinta- ja työskentelytaitihin. Tavitteena n, että ppilaalle kehittyy hyvät kielenpiskelutttumukset ppii ymmärtämään säännöllisen työskentelyn kuten sanjen mieleen painamisen ja läksyjen tekemisen merkityksen kielenpiskelussa, ja hulehtimaan piskeluvälineistään harjaantuu ppikirjan ja sanastn käyttöön ttuttelee pari- ja ryhmätyöskentelyyn pettelee hulehtimaan työskentely-ympäristönsä siisteydestä ja viihtyisyydestä ttuttelee itsearviintiin Tilanteet ja aihepiirit ppilas itse ja hänen lähiympäristönsä AK1 aakkset lukusanat 0-31 värit lasten elämään läheisesti liittyviä substantiiveja aikakäsitteitä: viiknpäivät, kuukaudet, vudenajat, kellnajista tasatunnit tervehtiminen, itsensä esittely / itsestä ja perheestä kertminen asiintia tavallisissa arkipäivän tilanteissa aihepiirit vat sin kertausta, mikäli kieltä piskeltu j 3. lukkaa aiemmin Rakenteet artikkelit: maskuliini ja feminiini, yksikkö ja mnikk alustavasti keskeiset prepsitit il y a alustavasti verbit: phjustetaan être ja avir-verbejä sekä tutustutaan muutamiin er päätteisiin verbeihin alustavasti tutustutaan mistusprnmineihin alustavasti 30

Viestintästrategiat hitaan puheen ja lyhyehkön tekstin aiheen tunnistaminen yksittäisen tiedn löytäminen lyhyestä tekstistä ja puheesta hjatusti lyhyen man suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu maan kirjalliseen ppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuttamisessa 4.lk Kielitait AK3 ppii lisää ranskankielen ääntämistä kmmunikimaan arkipäivän viestintätilanteissa hjatusti ymmärtämään lyhyen puhutun ja kirjitetun kielen keskeisimmän sisällön kirjittamaan lyhyitä tekstejä esim. mallia muuntaen Kulttuuritaidt AK2 tutustuu edelleen ikätasaan vastaavaan ranskankielisen kulttuurin piirteisiin Opiskelustrategiat harjaantuu tekemään pari- ja ryhmätyötä ppii käyttämään ppikirjja itsenäisesti, ja painamaan mieleen sanja ja rakenteita tutustuu sanakirjan käyttöön apuvälineenä Tilanteet ja aihepiirit itsestä, lemmikistä, perheestä kysyminen ja kertminen (mm. ammattien avulla) lisää substantiiveja: hedelmiä, eläimiä, vaatteita, sukulaisuussanja ja arkiesineitä asiiden kuvailua mm. värein ja lukusanin asiiminen kaupassa Rakenteet lla ja mistaa verbit sekä muutamia er päätteisiä verbejä kerrataan yksikkö ja mnikk, epämääräinen ja määräinen artikkeli il y a ja prepsitirakenteita kieltsanat ne pas mistusprnminit lukusanat 0-100 värisanjen taipuminen lauseessa keskeistä sanasta Viestintästrategiat puheen (tarvittaessa tistetun) ja tekstin aiheen tunnistaminen yksittäisen tiedn löytäminen tekstistä ja puheesta hjatusti lyhyen man suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu maan kirjalliseen ppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuttamisessa 31

5.lk Kielitait AK3 harjittelee rakenteita suullisesti ja kirjallisesti lauseita tuttamalla ppii kmmunikimaan arkipäivän viestintätilanteissa itsenäisemmin Kulttuuritaidt AK2 Ranskan maantieta: maakuntia, kaupunkeja, meret, jet, vuristt ranskalainen kulujärjestelmä Opiskelustrategiat ppii käyttämään ppikirjja ja sanakirjaa itsenäisesti mien tutstensa apuna työskentelee ma-alitteisesti ja käyttää tarvitessaan myös apuvälineitä työskentelee parin kanssa / ryhmässä suullisesti ja kirjallisesti tutustuu tiettekniikan käyttöön kielenpiskelun apuvälineenä Tilanteet ja aihepiirit henkilön arkielämästä kertminen laajemmin vapaa-aika ja harrastukset kti- ja ktityöt lukujärjestys, kuluaineet sää luntsanasta Eurpan maita, pääkaupunkeja, kieliä ja kansallisuuksia ilmansuunnat kellnajat päivämäärät Rakenteet Uudet keskeiset rakenteet: verbintaivutus preesensissä: tavallisimpien epäsäännöllisten ja er lppuisten verbien taivutus, tutustutaan alustavasti re lppuisiin verbeihin genetiivi prepsitirakenteita syventäen Viestintästrategiat puheen ja tekstin aiheen ja pääasiiden tunnistaminen yksittäisen tiedn löytäminen tekstistä ja puheesta man suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu esim. krtti tai kirje puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vurvaikutuksessa tuttuun kirjalliseen ppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuttamisessa 6.lk Kielitait (AK3) ppii kmmunikimaan arkipäivän viestintätilanteissa itsenäisemmin 32

ppii laatimaan lyhyehköjä kirjitelmia sanakirjaa apuna käyttäen harjittelee laatimaan ja esittämään mia lyhyitä keskusteluja eri aihepiireistä ppii ääntämään ja lukemaan tekstiä ääneen sujuvammin Kulttuuritaidt AK2 ranskaa puhuvia maita Pariisi kulu Sumessa ja Ranskassa ranskalainen rukakulttuuri lauluja Opiskelustrategiat ppii asettamaan itselleen tavitteita, pyrkii niihin, ja ppii arviimaan työskentelyään ja itseään kielenppijana mien edellytystensä mukaisesti ymmärtämään säännöllisen ja pitkäjänteisen työn merkityksen tavitteiden saavuttamiseksi, kska kielen ppimisessa uudet asiat rakentuvat aiemmin pitulle Tilanteet ja aihepiirit tien kysyminen ja neuvminen AK6 rukailu / ravintla AK2 henkilön ulknäön kuvailu asuminen maalla ja kaupungissa Rakenteet Uudet keskeiset rakenteet: kysymysrakenteet aller-futuuri passé cmpsé - avir-apuverbillä säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä - être-apuverbillä verbit aller ja venir à / de + määräinen artikkeli adjektiivin taipuminen ja paikka Viestintästrategiat puheen ja tekstin aiheen ja pääasiiden tunnistaminen rajatun tiedn löytäminen tekstistä ja puheesta man pitemmän suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu puhekumppanin apuun ja nnverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vurvaikutuksessa muuhunkin kuin tuttuun kirjalliseen ppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuttamisessa MENETELMÄT Kats khta 7.3 Vieraat kielet, englanti ARVIOINTI Kats khta 7.3 Vieraat kielet, englanti 33

7.5 Vieraat kielet, saksa Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä Saksa A1 -kielenä 1.lk Varhennettu saksan petus AK 1-2 tulee tietiseksi saksan kielen erilaisuudesta äidinkieleen verrattuna kiinnstuu saksan kielen piskelusta ja saksankielisten maiden kulttuureista rhkaistuu suulliseen tuttamiseen sana- ja sanntataslla leikkien ja timinnan avulla tutustuu kielenpiskelutaitihin. itsensä esittelyyn ja päivittäisiin rutiineihin (tervehdykset, kuulumiset, sää) liittyvät sannnat lukanpetuksessa j käsitellyt teemat sanastllisesti: - värit - luvut 0-12, kellnajat tasatunnein, vudenajat, viiknpäivät - perhe, kti, ktieläimiä, kulutarvikkeet - rukia ja jumia laulut, lrut ja leikit, jtka liittyvät kulliseenkin teemaan Saksaan liittyviä kulttuurisia ja maantieteellisiä asiita pääpiirteittäin, esimerkiksi tyypillisimmät juhlat, lippu, pääkaupunki 2. lk Varhennettu saksan petus AK1-2 vahvistaa myönteistä asennettaan saksan kieltä khtaan sekä rhkeuttaan puhua saksan kieltä leikkii ja laulaa saksan kielellä sekä saa timia yksinkertaisten saksankielisten hjeiden mukaan tekee pettajan hjaamana havaintja saksan ja sumen kielen puhumisen ja kirjittamisen erilaisuudesta, esim. erilaisista äänteistä ja kirjaimista kirjittaa mallista yksittäisiä sanja pettajan hjaamana. kerrataan ja vahvistetaan 1. lukka-asteella pittuja sanja ja sanntja aakkset luvut 0-20 ja kymmenluvut kellnajat (tasat, pulet, vartit), kuukaudet keh ja vaatteet hunekalut, kulkuneuvt kuluaineet saksankielisiin maihin liittyviä kulttuurisia ja maantieteellisiä asiita: juhlia, liput, pääkaupungit 34

3. lk AK1-4 Kielitait ppii kmmunikimaan suullisesti tutuissa arkielämän tilanteissa ymmärtämään saksankielisiä kehtuksia ja hjeita lukemaan saksankielistä tekstiä halliten kielelle tyypillisiä ääntämisen ja intnaatin perusteita ymmärtämään saksankielisen lauseen mudstamisen perusperiaatteen kirjittamaan mallista sanja ja lyhyitä lauseita. Kulttuuritaidt ppii saksankielisiin maihin liittyviä perusasiita: pääkaupungit, liput ja jitakin juhlia myönteisen asenteen saksankieltä ja kulttuuria khtaan. Opiskelustrategiat ppii itsenäisen työskentelyn ja parityöskentelyn lukkatilanteessa ppikirjjen käytön läksyjen ten merkityksen pitkäjänteisessä kieltenpiskelussa arviimaan maa työskentelyään hjatusti. Tilanteet ja aihepiirit kanssakäyminen ihmisten kanssa: tervehtiminen, hyvästely ja kuulumiset itsestä ja masta perheestä kertminen, henkilötietjen kysyminen asiiden kuvailu värein ja lukusanin kehnsia, rukailutilanne kti, huneet, hunekalut luntn liittyviä sanja, sää aiheisiin liittyviä lauluja, lruja ja leikkejä Rakenteet Opetellaan: aakkset substantiivien suvut persnaprnminit verbien perusmut ja preesenstaivutus adjektiiveja kysymyssanja yksinkertainen lauseenmudstus: myönteiset, kielteiset ja kysyvät lauseet Viestintästrategiat hitaan puheen ja lyhyehkön tekstin aiheen tunnistaminen yksittäisen tiedn löytäminen lyhyestä tekstistä ja puheesta hjatusti lyhyen man suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu maan kirjalliseen ppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuttamisessa 35

4.lk AK1-4 Kielitait ppii hjatusti muuntelemaan suullista ilmaisuaan tutuissa arkielämän tilanteissa timimaan itsenäisesti saksankielisten kehtusten ja hjeiden mukaan ymmärtämään tekstistä aiheen ja pääkhtia kirjittamaan itsenäisesti lyhyitä lauseita. Kulttuuritaidt ppii juhliin ja arkipäivän tilanteisiin liittyviä tivtuksia teitittelyn juhliin liittyviä lauluja. Opiskelustrategiat ppii timimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenppimistilanteissa itsenäisen ja parityöskentelyn lisäksi pienryhmätyöskentelyä muuntelemaan tuttuja ilmaisuja miksi tutksikseen ppikirjan lisäksi käyttämään erilaisia tiednhankintavälineitä kuten sanakirjja arviimaan työskentelyään itsenäisesti. Tilanteet ja aihepiirit kulu vudenaikihin liittyviä harrastuksia ja pelejä eurppalaisia maita ja kieliä kulkuneuvja sukulaisten ja perheen esittelyä (esim. ammatteja, lemmikkien kuvailua) syntymäpäivät ja nnitteleminen vudenajat, kuukaudet, viiknpäivät, kellnaikja Rakenteet Kerrataan: persnaprnminit ja verbien preesenstaivutus, suvun käsite, kysymyssanat ja yksinkertainen lauseenmudstus Opetellaan: vkaalinmuutsverbejä substantiivien mnikkja erilaiset kieltsanat: nicht, nein, kein ist luvut jitakin mdaaliverbejä lisää adjektiiveja verbillä alkava kysymyslause Tutustutaan: imperatiiviin yksikössä es gibt -rakenteeseen Viestintästrategiat puheen (tarvittaessa tistetun) ja tekstin aiheen tunnistaminen yksittäisen tiedn löytäminen tekstistä ja puheesta hjatusti 36

lyhyen man suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu maan kirjalliseen ppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuttamisessa 5. lk AK1-7 Kielitait ppii hjatusti ilmaisemaan itseään suullisesti tutuissa arkielämän tilanteissa itsenäisesti käyttämään saksankielelle tyypillisiä khteliaisuusfraaseja ymmärtämään aihepiiriltään tutusta tekstistä ja puheesta pääasiat ja tärkeimmät yksityiskhdat kirjittamaan tutusta asiasta lyhyen tekstin hjatusti. Kulttuuritaidt ppii sumalaisten ja saksalaisten tapjen ja tttumusten eravaisuuksia tuntemaan pääkaupungin lisäksi muita Saksan kaupunkeja ja tutustuu mnikulttuuriseen Saksaan. Opiskelustrategiat ppii käyttämään itsenäisesti ppi- ja sanakirjan lisäksi muita tiednhankintavälineitä kuten tietknetta työskentelemään vastuullisesti ja yritteliäästi erilaissa kielenppimistilanteissa tunnistamaan mia vahvuuksiaan ja heikkuksiaan kielen piskelijana asettamaan itselleen tavitteita ja arviimaan työskentelyään. Tilanteet ja aihepiirit man elämänpiirin lisäksi ystävät ja harrastuksia asiiden kuvailua, esim. ulknäkö ja vaatetus asiimistilanteita, esim. ststen tek lmatapahtumista kertminen Sumeen ja sumalaisiin liittyviä keskeisiä asiita (esim. pääkaupungin ja ktipaikan kuvailua) Saksaan tutustuminen jidenkin kaupunkien kautta Rakenteet Kerrataan: verbien preesenstaivutus ja yksinkertainen lauseenmudstus Opetellaan: haben ja sein verbien er mdaaliverbejä teitittely akkusatiivi haben verbin kanssa pssessiiviprnminit mein ja dein lauseen mudstusta käänteistä sanajärjestystä ja mdaaliverbejä käyttäen Tutustutaan: epämääräisen ja määräisen artikkelin ern adjektiivien kmparatiivimutihin järjestyslukuihin ja päivämääriin vaihtprepsitiihin WO -ilmaisuissa perfektiin (säännölliset verbit) saksalle tyypillisiin rakenteisiin: passiivinen man, es gibt, finden mielipiteen ilmaisuissa 37

Viestintästrategiat puheen ja tekstin aiheen ja pääasiiden tunnistaminen yksittäisen tiedn löytäminen tekstistä ja puheesta man suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu esim. krtti tai kirje puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vurvaikutuksessa tuttuun kirjalliseen ppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuttamisessa 6. lk AK1-7 Kielitait ppii itsenäisesti ilmaisemaan itseään suullisesti tutuissa arkielämän tilanteissa käyttämään luntevasti khteliaisuusfraaseja ymmärtämään aihepiiriltään tutusta tekstistä ja puheesta sisällön kirjittamaan tutusta asiasta lyhyen kirjitelman itsenäisesti. Kulttuuritaidt ppii pettajan pastuksella savalti käsitettä tuntemaan Saksan karttaa maantieteellisesti: pinnanmudstusta, jkia (mm. Rhein), järviä (Bdensee) ja vuria (esim. Alpit, Schwarzwald) muutamia saksankielisen alueen merkkihenkilöitä ja tyypillisiä saksalaisia rukia. Opiskelustrategiat ppii käyttämään uusia sanja ja rakenteita missa tutksissaan arviimaan työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin. Tilanteet ja aihepiirit tien neuvminen ja kysyminen asiimistilanteita kuten ravintlassa tilaaminen, lääkärissä käynti ympäristö ja lunt, esim. maiseman kuvailua, kierrätys viestintä: sähköpsti, televisi ja sanma- ja aikakauslehtiä saksankielisiin maihin tutustuminen ja vertailua Sumeen saksankielisten maiden juhlia ja tapahtumia kuten Martinpäivä, Niklaus, julu, karnevaalit Rakenteet Kerrataan: verbien preesenstaivutus, mdaaliverbejä ja lauseen mudstusta Opetellaan: ist luvut adjektiivien kmparatiivi vaihtprepsitit WO ilmaisuissa datiiviprepsitiita perfektiä yksikön pssessiiviprnminit artikkelien ja persnaprnminien sijamutja yksikön imperatiivi perfektilauseen sanajärjestys 38

Viestintästrategiat puheen ja tekstin aiheen ja pääasiiden tunnistaminen rajatun tiedn löytäminen tekstistä ja puheesta man pitemmän suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu puhekumppanin apuun ja nnverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vurvaikutuksessa muuhunkin kuin tuttuun kirjalliseen ppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuttamisessa MENETELMÄT Kats khta 7.3 Vieraat kielet, englanti ARVIOINTI Kats khta 7.3 Vieraat kielet, englanti 7.6 Matematiikka Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä Matematiikan petuksen tehtävänä n tarjta mahdllisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien ppimiseen. Opetuksen tulee kehittää ppilaan luvaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee hjata ppilasta löytämään ja mukkaamaan ngelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys n nähtävä laajasti -se vaikuttaa ppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää ppilaan tavitteellista timintaa ja ssiaalista vurvaikutusta. Matematiikan petuksen n edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luda kestävä phja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden maksumiselle. Knkreettisuus timii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä ppilaan kkemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ngelmia, jita n mahdllista ratka matemaattisen ajattelun tai timinnan avulla, tulee hyödyntää tehkkaasti. Tiet- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää ppilaan ppimisprsessin tukemisessa AK7 VUOSILUOKAT 1-2 Vusilukkien 1-2 matematiikan petuksen ydintehtävinä vat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kmmunikinnin harjaannuttaminen sekä kkemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden mudstumisen perustaksi. 1-2. lk ppii keskittymään, kuuntelemaan, kmmunikimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja ila ngelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta saa mnipulisia kkemuksia eri tavista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden mudstusprsessissa keskeisiä vat puhuttu ja kirjitettu kieli, välineet, symblit ymmärtää käsitteiden mudstavan rakenteita ymmärtää lunnllisen luvun käsitteen ja ppii siihen sveltuvia peruslaskutaitja ppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään knkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja erja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita harjaantuu tekemään havaintja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ngelmista 39

1. lk Luvut ja laskutimitukset lukumäärä, lukusana ja numersymbli lukualue: minimi 0 20 rientituminen 0-20 lukualueella: 1. lukujnt 1, 2, 3,,20; 0, 2, 4,, 20; 0, 5,, 20 knkreeteilla välineillä 2. lukumäärän nimeäminen knkreeteista välineistä 3. lukumäärän näyttäminen knkreettisin välinein 4. järjestysluku lukujen minaisuudet: vertailu, lukittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajttaminen, kkaminen ja kymmeneksi täydentäminen knkreetein välinein kymmenjärjestelmän rakentumisen periaatteen phjustaminen yhteen- ja vähennyslaskun käsite erityisesti lukualueella 0 20 sekä laskutimitusten väliset yhteydet lunnllisilla luvuilla, lukualueen 0 10 yhteen- ja vähennyslaskujen hallinta ja analgiiden käyttö suuremmalla lukualueella (2 + 3 = 5, 12 + 3 = 15, 20 + 30 = 50 jne.) eri laskutapjen ja välineiden käyttöä: palikita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusura, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten vaihtehtjen lukumäärän tutkimista Algebra säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujnja Gemetria tilarientaati: ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden kkeminen (liikuntatunnit), havainninti ja kuvailu; käsitteet edessä, takana, ylhäällä., alhaalla, ikealla ja vasemmalla. ympäristössä levien gemetristen mutjen havainninti, kuvailu ja nimeäminen kaksiultteisten ja klmiultteisten mutjen tunnistaminen, selstaminen ja nimeäminen kaksiultteisten mutjen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä klmiultteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen yksinkertaisia peilauksia Mittaaminen mittaamisen periaatteen phjustaminen pituus, massa, tilavuus, aika ja hinta mittavälineiden käyttö tärkeimpien mittayksiköiden käyttö: senttimetri, metri; kilgramma; litra; tasa- ja pulet tunnit; eurt mittaustulksen arviinti Tietjen käsittely ja tilastt tietjen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukiden ja diagrammien lukeminen kttujen tietjen esittäminen pylväsdiagrammina 2. lk Luvut ja laskutimitukset lukumäärä, lukusana ja numersymbli lukualue minimi 0 100 40

rientituminen 0 100 lukualueella knkreeteilla välineillä (esim. satahelminauhalla) lukujnt 2, 4,, 100; 10, 20,, 100; 5, 10, 15,, 100; lukujen minaisuudet: vertailu, lukittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajttaminen ja kkaminen knkreetein välinein käsiteltävällä lukualueella, kymmeneksi ja sadaksi täydentäminen; parilliset ja parittmat luvut kymmenjärjestelmän rakentumisen periaatteen syventäminen yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutimitusten väliset yhteydet lunnllisilla luvuilla erityisesti lukualueella 0 100, analgiiden käyttäminen kertlaskua ja kerttauluja, käsite ja minimi 2-, 5-, ja 10-kerttaulut jaklaskua knkreettisilla välineillä luvun kaksinkertaistaminen ja pulittaminen eri laskutapjen ja välineiden käyttöä: palikita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusura, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten vaihtehtjen lukumäärän tutkimista murtluvun käsitteen phjustaminen knkreetein välinein Algebra säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujnja Gemetria tilarientaatin, suhde- ja suuntakäsitteiden varmentaminen ympäristössä levien gemetristen mutjen havainninti, kuvailu ja nimeäminen kaksiultteisten ja klmiultteisten mutjen tunnistaminen, selstaminen ja nimeäminen kaksiultteisten mutjen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä klmiultteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen gemetriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtviiva, pulisura, sura ja kulma yksinkertaisia peilauksia ja suurennksia Mittaaminen mittaamisen periaatteen varmentaminen pituus, massa, tilavuus, aika ja hinta pinta-alan käsitteen phjustaminen mittavälineiden käyttö tärkeimpien mittayksiköiden käyttö ja vertailu: metri, senttimetri; kilgramma; litra, desilitra; varttitunnit, viiden minuutin tarkkuus; eurt mittaustulksen arviinti Tietjen käsittely ja tilastt tietjen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukiden ja diagrammien lukeminen kttujen tietjen esittäminen pylväsdiagrammina VUOSILUOKAT 3-5 Vusilukkien 3-5 matematiikan petuksen ydintehtävinä vat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien ppimisen phjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutimitusten varmentaminen sekä kkemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden maksumisen phjaksi. 41

3-5. lk saa nnistumisen kkemuksia matematiikan parissa 3. lk ppii tutkien ja havainniden mudstamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä ppii käyttämään matemaattisia käsitteitä ppii peruslaskutaitja ja ratkaisemaan matemaattisia ngelmia löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja erja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita perustelee timintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille ppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintjen phjalta ppii käyttämään sääntöjä ja nudattamaan hjeita ppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä timimaan ryhmässä Luvut ja laskutimitukset lukualue minimi 0-1000 kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellnaikjen avulla lukujen lukittelua, järjestämistä kertlaskua, käsitteen varmentaminen ja 1-10 -kerttaulut sisältöjak, situsjak ja jallisuus, jaktaulut laskualgritmeja allekkainlaskua ja päässälaskua murtluvun käsite ja mm. suuruusvertailua laskutimitusten tulsten arviinti, tarkistaminen ja pyöristäminen sulkeiden käytön phjustaminen erilaisten vaihtehtjen lukumäärän tutkiminen Algebra lausekkeen käsite lukujnjen tulkitseminen ja kirjittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä (ja/tai 4. ja 5. lukalla) Gemetria suurennksia ja pienennöksiä yhdensuuntaiset ja khtisurat surat (tai 4. tai 5. lukalla) mittakaavan phjustaminen peilauksia suran suhteen, symmetria erilaisten mnikulmiiden tutkiminen ja lukittelu mnikulmin piiri ja surakulmin pinta-ala kuviiden ja kappaleiden gemetristen minaisuuksien tutkimista mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistamista mittayksiköiden (pituus: mm, cm, m ja km; massa: g ja kg; tilavuus: dl ja l; hinta: eur ja sentti; aika: min, h, d, vk, kk ja a) käyttöä, vertailua ja muuntamista (tai sa näistä myös 4. tai 5. lukalla) mittaustulksen arviintia ja mittauksen tarkistaminen Tietjen käsittely ja tilastt sekä tdennäköisyys tietjen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen yksinkertaisten taulukiden ja diagrammien lukeminen 42

4. lk Luvut ja laskutimitukset lukualue minimi 0 10 000 lukujen lukittelua, järjestämistä kertlaskun varmentamista sisältöjak, situsjak ja jallisuus, jaktaulujen varmentaminen jaklaskualgritmi, minimi yksinumerinen jakaja (jakkulma) laskualgritmien varmentamista (yhteen-, vähennys- ja kertlasku) päässälaskua kellnaikjen varmentamista (analginen digitaalinen) murtluvun käsitteen varmentamista, murtlukujen muunnksia, yhteen- ja vähennyslaskua desimaaliluvun käsite, desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua (käsite ja laskut: ja/tai 3. lukalla) laskutimitusten tulsten arviinti, tarkistaminen ja pyöristäminen sulkeiden käyttö negatiivisen kknaisluvun käsite erilaisten vaihtehtjen lukumäärän tutkiminen Algebra lausekkeen käsite lukujnjen tulkitseminen ja kirjittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä (ja/tai 3. ja 5. lukalla) Gemetria suurennksia ja pienennöksiä (ja/tai 3. ja 5. lukalla) peilauksia suran ja pisteen suhteen välineillä havainnllistamalla, symmetria, yhtenevyys knkreetein välinein (tai 5. lukalla) ympyrä ja sen sia (ja/tai 3. ja 5. lukalla) yhdensuuntaiset ja khtisurat surat (tai 3. tai 5. lukalla) kulmien lukittelu (tai 3. lukalla) erilaisten mnikulmiiden tutkiminen ja lukittelu kuviiden ja kappaleiden gemetristen minaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen mittayksiköiden käytön, vertailun ja muuntamisen varmentaminen mittaustulksen arviintia ja mittauksen tarkistaminen Tietjen käsittely ja tilastt sekä tdennäköisyys tietjen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen 5. lk yksinkertaisten taulukiden ja diagrammien lukeminen krdinaatist Luvut ja laskutimitukset lukualue minimi 0 100 000 lukujen lukittelua, järjestämistä peruslaskutimitusten ja algritmien varmentaminen päässälaskua 43

jallisuus murtluvun käsitteen varmentaminen, erinimisten murtlukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertminen ja jakaminen lunnllisella luvulla desimaaliluvun käsitteen varmentaminen, kertminen ja jakaminen lunnllisella luvulla murtluvun, desimaaliluvun ja prsentin välinen yhteys laskutimitusten tulsten arviinti, tarkistaminen ja pyöristäminen sulkeiden käyttö erilaisten vaihtehtjen lukumäärän tutkiminen Algebra lausekkeen käsite lukujnjen tulkitseminen ja kirjittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä Gemetria suurennksia ja pienennöksiä (ja/tai 3. ja 4. lukalla), yhdenmutisuus ja mittakaava yhtenevyys knkreetein välinein (tai 4. lukalla) ympyrän piirtäminen harpilla (tai 4. lukalla) kulman mitta ja kulman piirtäminen (tai 4. lukalla) erilaisten mnikulmiiden tutkiminen ja lukittelu piiri ja pinta-ala (mm2, cm2, dm2, m2, a, ha, km2) kuviiden ja kappaleiden gemetristen minaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista mittaustulksen arviintia ja mittauksen tarkistaminen Tietjen käsittely ja tilastt sekä tdennäköisyys tietjen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen krdinaatist, lukuparin esittäminen krdinaatistssa (ja/tai 3. ja 4. lukalla) yksinkertaisten taulukiden ja diagrammien lukeminen keskiarvn käsite ja laskeminen tietjen lukittelu ja järjestäminen, tyyppiarvn ja mediaanin käsitteiden phjustaminen kkemuksia klassisesta ja tilastllisesta tdennäköisyydestä (ja/tai 3. ja 4. lukalla) VUOSILUOKAT 6-9 Vusilukkien 6-9 matematiikan petuksen ydintehtävänä n syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjta riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ngelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien ppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjitteleminen. 6. lk ppii luttamaan itseensä ja ttamaan vastuun masta ppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkitystä sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitja ja ratkaisemaan matemaattisia ngelmia lgista ja luvaa ajattelua sveltamaan erilaisia menetelmiä tiedn hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan timintaansa ja päätelmiään 44

esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintjen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä timimaan ryhmässä. Ajattelun taidt ja menetelmät lgista ajattelua vaativia timintja, kuten lukittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista ja rakentamista tdistamisen phjustaminen: perustellut arvaukset ja kkeilut kmbinatristen ngelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrsten ja välineiden käyttöä Luvut ja laskutimitukset lunnlliset luvut, kknaisluvut, desimaali-, murt- ja sekaluvut peruslaskutimitusten varmentaminen aikalaskut, aikaväli alkuluku lukujen jallisuussääntöjä, kahdella, viidellä ja kymmenellä jallisuus murtlukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtlukuna kertminen ja jakaminen desimaaliluvulla murtluvun jakaminen kknais- ja murtluvulla lausekkeiden arvn laskeminen prsentin käsite ja yksinkertainen sveltaminen pyöristäminen ja arviinti sekä laskimen käyttö Algebra lukujnjen tutkimista ja mudstamista lauseke yhtälöiden ja epäyhtälöiden phjustaminen Funktit funktin käsitteen phjustaminen lukuparin etsiminen krdinaatiststa Gemetria mittaamista ja mittayksiköiden muunnksia, mittayksiköiden systemaattinen knti varmennetaan klmiihin ja nelikulmiihin liittyviä peruskäsitteitä yksinkertaisten taskuviiden piirin ja pinta-alan laskemisen varmentaminen kappaleiden nimeämistä ja lukittelua surakulmaisen särmiön tilavuuden ja pinta-alan laskeminen Tdennäköisyys ja tilastt diagrammien tulkinta tietjen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpisessa mudssa MENETELMÄT pettajajhtinen petus yhteistiminnallinen ppiminen ppikirjan tehtävät petushjelmat ja pelit erilaiset pelit ja leikit knkretisinti ngelmakeskeisyys 45

ARVIOINTI kkeet tuntityöskentely suulliset testit prtfli / vihktyö itsearviinti arviintikeskustelut vanhempien kanssa ppilaan man ppimisprsessin arviinti 7.7 Ympäristö- ja lunnntiet Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 1-4 1. lk ppii timimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään sujellen sekä nudattaa annettuja hjeita kulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä AK1, AK6 tuntemaan man lähiseudun lunta ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutksia sekä hahmttamaan ktiseutunsa sana Sumea AK5 hankkimaan tieta lunnsta ja ympäristöstä havainnimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistja käyttämällä AK1, AK5 tekemään havaintja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja lukittelemaan havaintjaan AK1, AK5, AK7 tekemään yksinkertaisia lunnntieteellisiä kkeita AK1, AK5 lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttja AK1, AK3 esittämään eri tavin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tieta AK3 käyttämään niitä käsitteitä, jiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja khteita kuvataan ja selitetään AK1, AK3 sujelemaan lunta AK1, AK5, AK7 psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvstamista ja ssiaalista saamista AK1, AK2, AK6 terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanasta ja timintatapja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintja. AK1, AK2, AK3, AK5 Eliöt ja elinympäristöt elttman ja elllisen lunnn peruspiirteet (eliö-käsite) erilaisia elinympäristöjä eliöitä (piha, puist, metsä, niitty ja pelt) man lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja (tunnistaminen, kuvaileminen, lukittelu) lunt eri vudenaikina (tarkkailu) kasvien elämänvaiheita (kasvin kasvatus, kasvin sat) Oma lähiympäristö, ktiseutu ja maapall ihmisen elinpaikkana ma lähiympäristö (lunnnilmiöiden havainniminen ja tutkiminen) vurkaudenajat (aamu, päivä, ilta, yö) lukan phjapiirustus (tutustuminen etsien) maapall ihmisen elinpaikkana avaruudessa (maapall ja planeetat) 46

Ympäristön aineita arkielämään kuuluvien esineiden ja aineiden tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys ilman minaisuuksien tutkiminen (havainninti) veden minaisuuksia ja lmutjen muutsten tutkiminen (havainninti) Ihminen ja terveys ihmisen kehn sat sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään, elämänkaari masta terveydestä hulehtiminen ja arkipäivän terveystttumukset (vurkausirytmi, riittävä lep ja uni, mnipulinen ja terveellinen ravint, päivittäinen ulkilu ja liikunta, ryhti, henkilökhtainen päivittäinen hygienia, pukeutuminen sään mukaan) sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, timiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputimet perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vurvaikutuksen merkitys hyvinvinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen kskemattmuuden kunniittaminen, man kdin ja kulun sekä lähiympäristön turvallisuus, vastuullinen liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden ennakinti ja välttäminen, kti- ja vapaa-ajan tapaturmat (turvallinen kulutie, liikennesääntöjen alkeet) 2. lk spimukset ja säännöt, hyvät tavat ja tisten humin ttaminen ja tisen maisuuden kunniittaminen ikäkauteen liittyvät vastuut ja ikeudet sekä mien tunteiden säätely (ristiriitatilanteiden ratkaiseminen myönteisin keinin) ppii timimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään sujellen sekä nudattaa annettuja hjeita kulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä AK1, AK6 tuntemaan man lähiseudun lunta ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutksia sekä hahmttamaan ktiseutunsa sana Sumea AK5 hankkimaan tieta lunnsta ja ympäristöstä havainnimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistja käyttämällä AK1, AK5 tekemään havaintja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja lukittelemaan havaintjaan AK1, AK5, AK7 tekemään yksinkertaisia lunnntieteellisiä kkeita(ak1, AK5 lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttja AK1, AK3 esittämään eri tavin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tieta AK3 käyttämään niitä käsitteitä, jiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja khteita kuvataan ja selitetään AK1, AK3 sujelemaan lunta ja säästämään energiavarja AK1, AK5, AK7 psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvstamista ja ssiaalista saamista AK1, AK2, AK6 terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanasta ja timintatapja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintja AK1, AK2, AK3, AK5 Eliöt ja elinympäristöt elttman ja elllisen lunnn peruspiirteet (eltn, elllinen, kullut) erilaisten elinympäristöjen havainninti man lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja lunt eri vudenaikina 47

kasvien ja eläinten elämänvaiheiin tutustuminen ja kasvullinen lisääntyminen ruan alkuperä ja tuttaminen (maatilan eläimet ja kasvit) Oma lähiympäristö, ktiseutu ja maapall ihmisen elinpaikkana man lähiympäristön lunnnilmiöiden havainniminen ja tutkiminen eri vudenaikina vurkauden- ja vudenajat (kevät, kesä, syksy, talvi) karttamainen piirrs esim. kulun pihasta (miellekartta) aurinka kiertävä maapall ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä (lämpötilan mittaaminen) kdin sähkölaitteet ja sähköturvallisuus Ympäristön aineita arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys ilman minaisuuksia sekä palaminen ja palturvallisuus (herkästi syttyvät aineet) lisää veden minaisuuksia ja lmudn muutkset (esim. kelluminen, pintajännitys) Ihminen ja terveys ihmisen keh sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään (keskeisimpiin elintimintihin tutustuminen sekä muutkset kehssa kasvun kannalta) masta terveydestä hulehtiminen ja arkipäivän terveystttumukset (vurkausirytmi, riittävä lep ja uni, mnipulinen ja terveellinen ravint, päivittäinen ulkilu ja liikunta, ryhti, henkilökhtainen päivittäinen hygienia, pukeutuminen sään mukaan) sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, timiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputimet perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vurvaikutuksen merkitys hyvinvinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen kskemattmuuden kunniittaminen, man kulun turvallisuus, vastuullinen liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden ennakinti ja välttäminen, kti- ja vapaa-ajan tapaturmat (sallitun ja ei-sallitun kskettamisen ern ppiminen) spimukset ja säännöt, hyvät tavat ja tisten humin ttaminen ja tisen maisuuden kunniittaminen ikäkauteen liittyvät vastuut ja ikeudet sekä mien tunteiden säätely (ristiriitatilanteiden ratkaiseminen myönteisin keinin) 3. lk ppii timimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään sujellen sekä nudattaa annettuja hjeita kulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä AK1, AK6 tuntemaan man lähiseudun lunta ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutksia sekä hahmttamaan ktiseutunsa sana Sumea AK5 hankkimaan tieta lunnsta ja ympäristöstä havainnimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistja käyttämällä AK1, AK5 tekemään havaintja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja lukittelemaan havaintjaan AK1, AK 5, AK7 tekemään yksinkertaisia lunnntieteellisiä kkeita AK1, AK5 lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttja sekä käyttämään kartasta AK1, AK3 esittämään eri tavin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tieta AK3 käyttämään niitä käsitteitä, jiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja khteita kuvataan ja selitetään AK1, AK3 48

sujelemaan lunta ja säästämään energiavarja AK1, AK5, AK7 psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvstamista ja ssiaalista saamista AK1, AK2, AK6 terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanasta ja timintatapja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintja AK1, AK2, AK3, AK5 Eliöt ja elinympäristöt erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden speutuminen niihin man lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja lunt eri vudenaikina kasvien ja eläinten elämänvaiheita ( siementen leviäminen) Oma lähiympäristö, ktiseutu ja maapall ihmisen elinpaikkana ma lähiympäristö vurkauden- ja vudenajat maastn keskeiset piirteet ja kartta ( ilmansuunnat, kartan värit, krkeuskäyrät, karttamerkit, mallintaminen) ktiseutu ja ma maakunta, niiden lunnnlt ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen timinta (ktiseuturetki) Sumi sekä maapall ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä ääneen ja valn liittyviä ilmiöitä sekä kuuln ja näön sujelu (esim. salama, varj) lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä (lämmittäminen) yksinkertaisten laitteiden timintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen (vipu, jusi ja pyörä) magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä (kmpassi, dynam) Ympäristön aineita arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys (puhtaat aineet ja sekset) ilman minaisuuksia sekä palaminen ja palturvallisuus veden minaisuuksia ja lmudn muutkset, veden käyttö ja kiertkulku lunnssa Ihminen ja terveys ihmisen kasvu ja kehitys masta terveydestä hulehtiminen ja arkipäivän terveystttumukset (vurkausirytmi, riittävä lep ja uni, mnipulinen ja terveellinen ravint, päivittäinen ulkilu ja liikunta, ryhti, henkilökhtainen päivittäinen hygienia) sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia ja niiden ennaltaehkäisy, timiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputimet (haavaensiapu) (pitkäaikaiset sairaudet, diabetes, allergiat) (itsehit ja avun hakeminen tarvittaessa) (lääkkeiden käytön perussäännöt) perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vurvaikutuksen merkitys hyvinvinnille ja mielenterveydelle mediaterveys (vastuullinen median käyttö) Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen kskemattmuuden kunniittaminen, man kulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden ennakinti ja välttäminen, kti- ja vapaaajan tapaturmat (vastuullinen pyöräilijä, jalankulkija ja matkustaja, keskeisiä liikennesääntöjä, vesillä ja jäällä liikkuminen, uimatait kansalaistaitna) spimukset ja säännöt, hyvät tavat ja tisten humin ttaminen, vastuullinen rahan käyttö ja tisen maisuuden kunniittaminen (kestävä kehitys ja kierrätys, lapsi kuluttajana - media ja mainnta sekä medialukutait) 49

ikäkauteen liittyvät vastuut ja ikeudet sekä mien tunteiden säätely (ristiriitatilanteiden selvittäminen myönteisin keinin) 4. lk ppii timimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään sujellen sekä nudattaa annettuja hjeita kulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä AK1, AK6 tuntemaan man lähiseudun lunta ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutksia sekä hahmttamaan ktiseutunsa sana Sumea ja Phjismaita AK5 hankkimaan tieta lunnsta ja ympäristöstä havainnimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistja käyttämällä AK1, AK5 tekemään havaintja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja lukittelemaan havaintjaan AK1, AK5, AK7 tekemään yksinkertaisia lunnntieteellisiä kkeita AK1, AK5 lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttja sekä käyttämään kartasta AK1, AK3 esittämään eri tavin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tieta AK3 käyttämään niitä käsitteitä, jiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja khteita kuvataan ja selitetään AK1, AK3 sujelemaan lunta ja säästämään energiavarja AK1, AK5, AK7 psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvstamista ja ssiaalista saamista AK1, AK2, AK6 terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanasta ja timintatapja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintja. AK1, AK2, AK3, AK5 Eliöt ja elinympäristöt elttman ja elllisen lunnn peruspiirteet erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden speutuminen niihin (elämää ilmassa ja vedessä) man lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja lunt eri vudenaikina kasvien ja eläinten elämänvaiheita Oma lähiympäristö, ktiseutu ja maapall ihmisen elinpaikkana ma lähiympäristö maastn keskeiset piirteet ja kartta (karttamerkit) ktiseutu ja ma maakunta, niiden lunnnlt ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen timinta Sumi, Phjismaat ja muut lähialueet sekä maapall ihmisen elinpaikkana (Venäjä, Balttia, Itämeren alue) Ympäristön ilmiöitä ääneen ja valn liittyviä ilmiöitä sekä kuuln ja näön sujelu (äänen ja valn lähteet esim. taskulamppu ja sittimet) yksinkertaisten laitteiden timintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä (yksinkertaisen virtapiirin rakentaminen, sähköturvallisuus) Ympäristön aineita arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys (kdin kemikaalit) ilman minaisuuksia veden minaisuuksia, veden käyttö 50

Ihminen ja terveys ihmisen keh sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään (esipuberteetti ja sukupulinen kehitys) masta terveydestä hulehtiminen ja arkipäivän terveystttumukset (vurkausirytmi, riittävä lep ja uni, mnipulinen ja terveellinen ravint, päivittäinen ulkilu ja liikunta, ryhti, henkilökhtainen päivittäinen hygienia) sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, timiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputimet (pitkäaikaissairaudet diabetes, allergiat) perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vurvaikutuksen merkitys hyvinvinnille ja mielenterveydelle mediaterveys (vastuullinen mediiden käyttö, medialukutait) Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen kskemattmuuden kunniittaminen, man kdin, kulun ja lähiympäristön turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden ennakinti ja välttäminen, kti- ja vapaa-ajan tapaturmat (liikkuminen vesillä ja jäällä sekä uimatait kansalaistaitna, pelastautuminen) spimukset ja säännöt kdin ja kulun arjessa, hyvät tavat ja tisten humin ttaminen, tisen maisuuden kunniittaminen. palvammat, paleltumat, haavaensiapu ja KKK (klmen kn hit) tavallisimmat myrkytykset ja päihde- ja vaikuteaineet (tupakka, alkhli, huumeet, lääkkeet) ikäkauteen liittyvät vastuut ja ikeudet sekä mien tunteiden säätely ( ristiriitatilanteiden selvittäminen myönteisin keinin) MENETELMÄT kuunteleminen, katseleminen, tekeminen, eri aistien hyödyntäminen luntleikit ja -pelit retket, luntplut havainninti tiedn etsiminen vihk- ja työkirjatyöskentely petuskeskustelu käsitekartta videt, elkuvat, internet eläytyminen, draama yksilöllinen, pari- ja ryhmätyöskentely yhteistiminnallinen ppiminen ympäristötaide ARVIOINTI kkeet ppilastyöt itsearviinti havainninti keskustelut 51

7.8 Bilgia ja maantiet Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 5 6 5. lk ppii hahmttamaan eliökunnan kknaisuuden ja lukittelemaan eliöitä liikkumaan lunnssa sekä havainnimaan ja tutkimaan lunta maastssa AK5,AK6 tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintiminnista AK1 arvstamaan kasvua ja kehitystä jkaisen henkilökhtaisena prsessina, tunnistamaan murrsiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta AK1 phtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja ssiaaliseen vurvaikutukseen liittyviä kysymyksiä AK4 ttamaan vastuuta mista teistaan sekä ttamaan humin tiset ihmiset AK1 laatimaan ja tulkitsemaan karttja sekä käyttämään tilastja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedn lähteinä AK3 hahmttamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön perehtyy Eurpan maantietn ja maapalln muihin alueisiin sekä ppii arvstamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansihin ja kulttuureihin AK2 Eliöt ja elinympäristöt lähialueiden keskeisen eliölajistn tunnistaminen ja hjattu kasvien keruu eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja su, ravintketjut sekä metsien hyötykäyttö Ihmisen rakenne, elintiminnt, kasvu, kehitys ja terveys ihmisen kehn rakenne ja keskeiset elintiminnt, lisääntyminen sekä murrsiän fyysiset, psyykkiset ja ssiaaliset muutkset man kehn arvstus ja sujelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu ihmissuhteisiin, hulenpitn ja tunteiden säätelyyn liittyvät ssiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät ikeudet ja vastuu Lunnn mnimutisuus lunnn mnimutisuuden merkitys sekä jkamiehen ikeudet ja velvllisuudet Eurppa sana maailmaa Eurppa maailman kartalla ja Eurpan karttakuva Eurpan ilmast- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen timinta Ihmisten elämän ja elinympäristöjen mnimutisuus maapalllla maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidt 6. lk ppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien speutumista elinympäristöihinsä AK5 liikkumaan lunnssa sekä havainnimaan ja tutkimaan lunta maastssa AK6, (AK7) 52

ymmärtämään, että ihminen n ravinnntutannssaan riippuvainen muusta lunnsta AK5 kehittämään ympäristölukutaitaan, timimaan ympäristöystävällisesti, hulehtimaan lähiympäristöstään ja sujelemaan lunta AK4, AK5 laatimaan ja tulkitsemaan karttja sekä käyttämään tilastja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedn lähteinä AK3, AK7 ymmärtämään ihmisen timinnan riippuvuutta ympäristön tarjamista mahdllisuuksista maapalllla AK4, AK5 Eliöt ja elinympäristöt lähialueiden keskeisen eliölajistn tunnistaminen ja hjattu kasvien keruu eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja su, ravintketjut sekä metsien hyötykäyttö kasvien kasvu ja sen kkeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuttaminen sekä puutarhan antimet Lunnn mnimutisuus lunnn mnimutisuuden merkitys sekä jkamiehen ikeudet ja velvllisuudet ihmisten elämän ja elinympäristöjen mnimutisuus maapalllla sademetsät, savannit, art, aavikt, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten mnimutinen elämä erilaisissa ympäristöissä lunnn ja ihmisen timinnan vurvaikutus maapalllla sekä ihmisen timinnan aiheuttamat muutkset ympäristössä MENETELMÄT kuunteleminen, katseleminen, tekeminen, eri aistien hyödyntäminen keskustelut ja esitelmät luntleikit ja -pelit retket prjektit näyttelyt, muset, vierailut käsitekartta videt yksilöllinen, pari- ja ryhmätyöskentely tutkimukset ja kkeet tiednhaku: kirjat, kartastt, kirjast, atk ARVIOINTI kkeet itsearviinti havainninti keskustelut raprtit työskentelytaidt 53

7.9 Fysiikka ja kemia Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 5-6 Fysiikka ja kemia lunnntieteinä vat lunteeltaan karttuvia ppiaineita. Keskeistä n pitkäaikainen ja kestinen timinta, jka jhtaa ympäristön ymmärtämiseen ja jatkuvaan phdiskeluun. Fysiikan ja kemian petuksen lähtökhtana vat ppilaan aikaisemmat tiedt, taidt ja kkemukset. Havaintjen phjalta rakentuvat ensimmäiset lunnntieteelliset käsitteet: aine, energia, eliö, elinympäristö, ihminen, terveys ja turvallisuus. Kaikilla vusilukilla n tärkeää ihmetellä ja ihastella lunta. Kkeellinen lähestymistapa n lunnllinen, jkapäiväinen tapa ppia uusia asiita. AK1 5-6. lk Yhteiset vusilukille 5-6 ppii tekemään havaintja ja mittauksia, etsimään tieta tutkittavasta khteesta sekä phtimaan tiedn lutettavuutta AK3 5. lk tekemään jhtpäätöksiä havainnistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan lunnnilmiöihin ja kappaleiden minaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia lunnntieteellisiä kkeita, jissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden minaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia AK3 käyttämään lunnntieteellisen tiedn kuvailemisessa, vertailemisessa ja lukittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä AK2, AK3 ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden AK1, AK6 työskentelemään ja timimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään sujellen sekä nudattamaan annettuja hjeita AK1, AK5, AK6 Lunnn rakenteet Avaruus ja maa Aurinkkunnan rakenne tähtitaivas maapalln ja Kuun liikkeet, kuun vaiheet ja pimennykset ajan mittaus (vudenajat, kuukausi, vurkauden ajat) Vurvaikutus ja vima painvima ja massa AK6 kitkavima AK6 ilman ja veden vastus erilaisia liikkeitä (mm. tasainen ja kiihtyvä liike) sekä tasapainilmiöitä AK6 liikettä kuvaavien käsitteiden sveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä AK1, AK6 Aineet ympärillämme Ilma ilman kstumus - ilmakehän kaasujen kemialliset merkit - hapen merkitys palamisessa ilmakehä ja sen merkitys elämän ylläpitäjänä AK5 54

Vesi veden minaisuudet ja niiden tutkiminen 6. lk - veden lmudt - pintajännitys ja kapillaari-ilmiö - nste ja Arkhimedeen laki vesi liuttimena - liukeneminen ja kylläinen lius lunnnvesien tutkiminen - vesien saastuminen AK5 - vesinäytteiden kerääminen: kirkkaus, vaahtaminen veden puhdistaminen yksinkertaisilla menetelmillä Energia ja sähkö Maapalln energiavarat uusiutuvat ja uusiutumattmat energialähteet AK5, AK7 energiansäästö lunnn ja kuluttajan kannalta AK5, AK7 Sähkö hankaussähkö (ilmiön tarkastelu kkeellisesti) jännitelähteet - parist ja akku virtapiiri - avin ja suljettu virtapiiri - jhteen ja eristeen vaikutus sähkövirran kulkuun lämmön, valn ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla AK7 Sähköturvallisuus kdin sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö AK5, AK6, AK7 ukkselta sujautuminen AK6 Aineet ympärillämme Maaperä maaperästä saatavien aineiden lukittelu maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä AK2 aineiden ertusmenetelmät - sudatus, seulminen ja kiteytys haihduttamalla Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tutteiden elinkaari alkuperä, käyttö ja kierrätys AK4, AK5, AK6, AK7 vaarallisten aineiden tunnistaminen ja turvallinen käyttö AK5, AK6 päihde- ja huumausaineet AK1, AK6 aineiden ja tutteiden minaisuuksien tutkiminen - tuteselsteet AK2, AK6 - esimerkiksi happamuuden tutkiminen MENETELMÄT kkeellisuus ja ilmiöiden ihmettely tutkiva ppiminen / ngelmakeskeisyys yhteistiminnallisuus pettajajhtinen petus työturvallisuus ja ergnmia pelit ja havainnllistamisvälineet 55

prjektit tiet- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ARVIOINTI ppimisprsessin arviinti pari- ja ryhmäarviinti kkeet tuntityöskentely prtfli / vihk 7.10 Usknt, evankelisluterilainen usknt Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 1-5 1. lk hankkii tietja, taitja ja kkemuksia, jiden phjalta hän hahmttaa usknnn merkitystä ympäristössään AK1 tutustuu pyhän ulttuvuuteen Arvkas ja ainutlaatuinen elämä minun juureni, minä, perheeni, perheeni juhlia suvun arvja AK1 Eettisyyteen kasvaminen yhdessä elämisen kysymyksiä Luttamus ja turvallisuus Jumala Isänä ja Lujana AK5 Luterilaisen kirkn elämä kirkkvuden juhlia, kuten julu ja pääsiäinen sekä niihin liittyviä sisältöjä ja tapja 2. lk seurakunta ppilaan elämässä, esim. perhejumalanpalvelus, kerht, pyhäkulu AK4 virsiä ja muita hengellisiä lauluja ppilas ppii jitakin keskeisiä asiita Jeesuksesta ja hänen elinympäristöstään tutustuu ktiseurakuntaan ppii luttamusta elämään ja itseensä sekä näkemään usknnn vaikutuksen massa ja muiden elämässä AK1 Raamatun kertmuksia ja petuksia Raamatun lyhyt esittely, mikä Raamattu n, miten se eraa muista kirjista Jeesuksen lapsuus ja hänen elinympäristönsä 56

Luterilaisen kirkn elämä kirkk- ja kalenterivuden juhlia virsiä ja hengellisiä lauluja seurakunta ppilaan elämässä, esim. ktikirkk, muutamia työmutja kuten lähetystyö sana kirkn kansainvälistä timintaa AK4 Eettisyyteen kasvaminen ikeudenmukaisuus, myötätunt, suvaitsevaisuus (kultainen sääntö)ak4, AK5 Luttamus ja turvallisuus ppilaiden kkemuksista ja elämäntilanteista nusevia elämään ja kulemaan liittyviä asiita 3. lk tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja petuksiin ppii eettisten asiiden phdintaa, mien tunteiden ja kkemusten jakamista sekä kristillisen etiikan sveltamista AK1, AK5 Raamatun kertmuksia ja petuksia Jeesuksen elämää, petuksia ja julkista timintaa Luterilaisen kirkn elämä luterilaisen kirkn käsitys Jumalasta virsiä ja hengellisiä lauluja Eettisyyteen kasvaminen jitakin petuksia kuten kultainen sääntö, rakkauden kaksiskäsky AK2 4. lk tutustuu Jeesuksen elämään Uuden Testamentin pääsiäistapahtumien valssa ymmärtää kirkkvuden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden ppii mien tunteiden ja kkemusten jakamista AK1, AK2, AK5 Raamatun kertmuksia ja petuksia Jeesuksen elämä ja pääsiäisajan tapahtumat Luterilaisen kirkn elämä kirkk- ja kalenterivuden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä luterilaisen kirkn käsitys armsta ja pelastuksesta AK1 virsiä ja hengellisiä lauluja Luttamus ja turvallisuus ppilaiden kkemuksista ja elämäntilanteista nusevia elämään ja kulemaan liittyviä kysymyksiä AK2, AK5 57

5. lk tutustuu luterilaiseen kirkkn ja seurakunnan timintaan perehtyy Vanhan testamentin keskeisiin kertmuksiin ppii eettisten asiiden phdintaa, mien tunteiden ja kkemusten jakamista, kristillisen etiikan sveltamista sekä khtaamaan rhkeasti tulevaisuuden tutustuu ympäröiviin usknnllisiin ja ei-usknnllisiin katsmuksiin ppii näkemään usknnn vaikutuksen massa ja muiden elämässä Luterilaisen kirkn elämä seurakunnan keskeisiä timintja, kuten jumalanpalvelus, kirklliset timitukset, diaknia, lähetystyö sekä timinta seurakunnan jäsenenä AK4 virsiä ja hengellisiä lauluja Raamatun kertmuksia ja petuksia Raamattu, kristittyjen pyhä kirja (lyhyt esittely, vanha liitt ja uusi liitt) alku- ja patriarkkakertmukset AK5 Egyptistä Luvattuun maahan Eettisyyteen kasvaminen ihmisen arv erityisesti lumisen näkökulmasta AK1 kymmenen käskyä yhdessä elämisen kysymykset ja ikeudenmukaisuus Oppilaita ympäröivä usknnllinen maailma ppilaiden khtaamat kirkt ja usknnt Sumessa ja maailmalla AK2 juutalaisuuden, kristinuskn ja islamin yhteisiä ja erttavia piirteitä (kuvakulmana esim. VT, UT, Kraani) VUOSILUOKAT 6-9 6. lk ppilas perehtyy kristinuskn ja erityisesti luterilaiseen kirkkn ja sen usknkäsitykseen tiedstaa maailmankatsmuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä tuntee kristillisen etiikan perusteita sekä saa sveltaa näitä eettiseen phdintaansa ja timintaansa saa kunniittaa eri tavin uskvia ja ajattelevia ihmisiä Kirkk keskeiset asiat kristinuskn synnystä ja kehityksestä Sumalainen katsmusperinne sumalaiset muinaisuskt, katlinen keskiaika, usknpuhdistus ja sen jälkeinen aika usknnnvapaus AK1, AK2 usknntn ajattelu 58

Oppilaan maailmankatsmuksellinen phdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskn ja tiedn suhde Ihminen eettisenä lentna kristillinen ihmiskäsitys ja tisen asemaan asettuminen AK1 kristillisen etiikan peruspaintuksia Vurisaarnan phjalta, eettisten periaatteiden phtiminen ja sveltaminen AK5 MENETELMÄT pettajajhtinen petus kertmukset, petuskeskustelut prjektit ryhmätyöt ja parityöt itsenäinen työskentely draama paneelikeskustelut ja väittelyt retket vierailijat ARVIOINTI tuntiaktiivisuus ppilaan tutkset kirjalliset kkeet itsearviinti 7.11 Usknt, rtdksinen usknt Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 1-5 Ortdksisen usknnn petuksen ydintehtävänä vusilukilla 1-5 n tietjen, taitjen ja kkemisen kautta tarjta ppilaalle aineksia man maailmankatsmuksensa rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. 1. lk vahvistaa rtdksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulttuvuutta elämässä perehtyy rtdksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin perehtyy rtdksiseen kirkkvuteen perehtyy man seurakunnan timintaan perehtyy Raamatun kertmuksiin perehtyy liturgiseen elämään tutustuu ympäröiviin usknnllisiin ja ei-usknnllisiin katsmuksiin ppii phtimaan Raamatusta ja ppilaan masta elämästä nusevia eettisiä kysymyksiä AK1, AK2, AK4, AK5, AK6 Kirkkvusi ja pyhät ihmiset kirkkvuden suuria juhlia man kirkn ja ppilaan ma sujeluspyhä 59

paast kirkn suuria pettajia Kirkn jäsenenä rtdksinen perinne perheessä seurakunnan timintamutja, lapsityö ja erityisesti jumalanpalvelukset lähiympäristön muita kirkkja ja uskntja Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämää ja petuksia Liturginen elämä kirkk rakennuksena ja pyhänä paikkana jumalanpalvelusveisuja liturgian pääpiirteitä ja jitakin sakramentteja erityisesti kaste, mirhalla vitelu, katumus ja Ehtllinen Usknppi ja eettisyyteen kasvaminen Pyhän Klminaisuuden persnat eettisyyteen kasvaminen 2. lk vahvistaa rtdksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulttuvuutta elämässä perehtyy rtdksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin perehtyy rtdksiseen kirkkvuteen perehtyy man seurakunnan timintaan perehtyy Raamatun kertmuksiin perehtyy liturgiseen elämään tutustuu ympäröiviin usknnllisiin ja ei-usknnllisiin katsmuksiin ppii phtimaan Raamatusta ja ppilaan masta elämästä nusevia eettisiä kysymyksiä AK1, AK2, AK4, AK5, AK6 Kirkkvusi ja pyhät ihmiset kirkkvuden suuria juhlia kirkn suuria pettajia ja marttyyreja Kirkn jäsenenä rtdksinen perinne perheessä ja kulussa man seurakunnan timintamutja Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämää ja petuksia Liturginen elämä liturgian pääpiirteitä ja jitakin sakramentteja erityisesti kaste, mirhalla vitelu, katumus ja Ehtllinen yleisimpiä jumalanpalvelusveisuja 60

Usknppi ja eettisyyteen kasvaminen ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena 3. lk vahvistaa rtdksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulttuvuutta elämässä perehtyy Raamatun kertmuksiin ja niiden sanmaan ppii phtimaan Raamatusta ja masta elämästä nusevia eettisiä kysymyksiä AK1, AK2, AK5, AK6 Raamattu pyhänä kirjana alkukertmukset, patriarkkakertmukset ja Israelin kansa Egyptistä Luvattuun maahan Usknppi ja eettisyyteen kasvaminen kymmenen käskyn etiikka Kirkkvusi ja pyhät ihmiset kirkkvuden suuria juhlia 4. lk paast vahvistaa rtdksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulttuvuutta elämässä perehtyy Raamatun kertmuksiin ja niiden sanmaan ppii phtimaan Raamatusta ja ppilaan masta elämästä nusevia eettisiä kysymyksiä perehtyy rtdksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja man seurakunnan timintaan AK1, AK2, AK3, AK5 Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämä, ylösnusemus ja uusi elämä Jeesuksen petukset, Herran rukus evankeliumien kirjittajat Uuden testamentin ajanhistriaa Usknppi ja eettisyyteen kasvaminen pelastus ja iankaikkinen elämä Kirkn jäsenenä man seurakunnan timintamudt, erityisesti jumalanpalvelukset 61

5. lk vahvistaa rtdksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulttuvuutta elämässä perehtyy liturgiseen elämään ja kirkktaiteeseen, rtdksiseen kirkkvuteen ja pyhien ihmisten elämään perehtyy rtdksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja man seurakunnan timintaan tutustuu usknpin peruskysymyksiin tutustuu muihin kristillisiin kirkkihin ja ympäröiviin usknnllisiin ja ei-usknnllisiin katsmuksiin AK1, AK2, AK4, AK5, AK7 Kirkkvusi ja pyhät ihmiset kirkn suuria pettajia ja marttyyreja pyhät ajat ja kirkkvuden suuret ja keskisuuret juhlat paastt sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset Kirkn jäsenenä rtdksinen perinne ktipaikkakunnalla, Sumessa ja maailmassa man seurakunnan timintamudt lustarien timinta kirkllisia järjestöjä lähiympäristön muita kirkkja ja uskntja ppilaiden khtaama usknnllisuus Sumessa ja maailmalla juutalaisuuden, kristinuskn ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä Liturginen elämä jumalanpalvelusten timittajat ja liturgiajumalanpalvelus kirkkmusiikki: trpareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien timitusten veisuja sakramentteja ikni kuvana ja pyhänä esineenä Usknppi ja eettisyyteen kasvaminen ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena Pyhän Klminaisuuden persnat ja niiden erityispiirteet pelastus ja iankaikkinen elämä kirkk ja seurakunta VUOSILUOKAT 6-9 Ortdksisen usknnn petuksen ydintehtävänä vusilukilla 6-9 n syventää ja laajentaa ppilaan ymmärtämystä masta usknnllisesta perinteestään sekä muiden uskntjen lunteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan ppilaan man maailmankatsmuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. 6. lk vahvistaa ja syventää rtdksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulttuvuutta elämässä perehtyy liturgiseen elämään ja rtdksiseen kirkkn perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakkelmana 62

AK1, AK2, AK4,AK5, AK6 Raamattu prfeetat, kuninkaiden aika, psalmit Apstlien tet Liturgiikka ja usknppi jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastliturgia ja muita kirkllisia timituksia kirkkrakennus 7.12 Usknt, katlinen usknt Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä 1. lk ppii, että kirkn jäseneksi tullaan kasteessa tutustuu keskeisiin päivittäisiin rukuksiin tutustuu Jeesuksen elämän päätapahtumiin sekä elämän syntyyn Raamatun mukaan ppii tunnistamaan kirkkvuden suuret juhla-ajat pettelee hyvän ja pahan tunnistamista ja siitä tehtäviä jhtpäätöksiä AK1 tiedstaa, että hänen kulussaan ja lähiympäristössään n muihinkin uskntihin kuuluvia ppilaita AK2 Avainsana: KATSELEMINEN Kirkn jäsenenä ppilaan man kaste Kirkn liturgisesta elämästä ja rukuksista päivittäisistä rukuksista: ristinmerkki, Isä meidän, Terve Maria ja Kunnia Raamattu pyhänä kirjana Raamatun sat: Vanha ja Uusi testamentti Jeesuksen elämän päätapahtumia: enkelin ilmitus, Jeesuksen syntymä, tietäjien vierailu, Jeesuksen lapsuus, Jeesuksen tul Jerusalemiin, viimeinen ateria, Jeesuksen kulema ja ylösnusemus; ihmisten khtaamisia: Jeesus siunaa lapsia, tyynnyttää myrskyn, parantaa skean Bartimaiksen; petusta: hyvä paimen -vertaus Isä Jumala n lunut maailman ja antanut elämän; ensimmäisten ihmisten tekemä valinta kuningas Daavid, Jeesuksen esi-isä Jsef ja hänen veljensä Kirkkvusi julun viett ja lppiainen pääsiäisen viett Mraalinen kasvaminen hyvän ja pahan erttaminen, syntiinlankeemus 2. ja 7. käsky anteeksisaaminen ja antaminen, 8. käsky 63

Ympäröivä usknnllinen maailma man kulun eri uskntihin kuuluvien ppilaiden khtaamista 2. lk tietää, mihin seurakuntaan hän kuuluu tutustuu messuun pääpiirteissään tutustuu syvemmin Jeesuksen elämään tutustuu syvemmin kirkkvuden suuriin juhla-aikihin pettelee ymmärtämään itsekkyyden ja yhteisen hyvän era tietää, että muillakin n usknnllisia juhlia Avainsana: KUULUMINEN Kirkn jäsenenä maan seurakuntaan ja seurakunnan kirkkn tutustuminen Kirkn liturgisesta elämästä ja rukuksista messun pääsien (Raamatun lukeminen ja eukaristian viett) tunnistaminen Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen lapsuus: Jeesuksen temppeliin tuminen, 12-vutiaana temppelissä; Pelastaja: pahan ja kuleman vittaja; ihmisten khtaamisia: Pietari sekä Andreas ja Jhannes Martta ja Maria, Sakkeus; petusta: rukus Samuelin kutsuminen Raamatun käytön pettelua Kirkkvusi adventin ja julun sekä paastn ja pääsiäisen vietn syventämistä Mraalinen kasvaminen hyvän ja pahan kysymyksiä, esimerkkejä man hyvän ja yhteisen hyvän hahmttamista, 3. ja 4. käsky AK1 Ympäröivä usknnllinen maailma miten muut viettävät usknnllisia juhlia AK2 3. lk tutustuu maan seurakuntaansa ja sen elämään tutustuu syvemmin pyhän messun viettn sekä jihinkin sakramentteihin ppii lisä Jeesuksen elämästä ja hänen khtaamistaan ihmisistä sekä hänen petuksestaan tuntee man sujeluspyhimyksensä sekä seurakuntansa nimikkpyhän tietää mastatunnsta tutustuu 10 käskyyn, rakkauden käskyyn ja kirkn käskyihin 64

Avainsana: KASVAMINEN Kirkn jäsenenä man seurakunnan elämän ja liturgian tunteminen syvenee ppilas khtaa papin ja alkaa hahmttaa hänen tehtäväänsä ppilas alkaa petella ekumeenista ajattelua AK2 Kirkn liturgisesta elämästä ja rukuksista messun rakenteen tunteminen ja vastausten saaminen eukaristian ja parannuksen sakramentteihin ja papiksi vihkimiseen tutustuminen Apstliseen uskntunnustukseen tutustuminen Raamattu pyhänä kirjana Neitsyt Marian vierailu Elisabetin luna Jhannes Kastajan syntymä Jeesuksen kutsu petuslapsilleen ja muille seuraajilleen; ihmisten khtaamisia: Kaanan häät, nälkäisten rukkiminen, ylösnusseen ilmestymisiä; petuskertmuksia: laupias samarialainen, armahtava isä Kirkkvusi suurten juhla-aikjen syventelyä ppilaan ma sujeluspyhimys ja man seurakunnan nimikkpyhä Mraalinen kasvaminen mantunnn tutkistelemiseen tutustuminen ja parannuksen tekemisen phtiminen 4. lk käskyt mraalisen kasvamisen perustana AK1, AK6 tutustuu man hiippakunnan syntyyn ja vaiheisiin syventää tietjaan sakramenteista ja niiden raamatullisista juurista sekä tutustuu ruusukn ja ristintien hartauksiin tutustuu Jumalan kansan histriaan Vanhassa ja Uudessa testamentissa alkaa hahmttaa kirkkvuden rakennetta sekä tutustuu Neitsyt Marian ja apstlien juhliin tutkii Raamatun esimerkkejä hyvän ja pahan kysymyksistä tutustuu juutalaisiin ja muslimeihin, jtka myös vat Abrahamin lapsia Avainsana: TUNTEMINEN Kirkn jäsenenä maan hiippakuntaan tutustuminen: kristinuskn tul ja vakiintuminen Sumeen, katlisen kirkn varhaisia vaiheita Sumessa nykyisen Helsingin katlisen hiippakunnan synty ja rakenne Kirkn liturgisesta elämästä ja rukuksista sakramenttien raamatullisista juurista. ruusukkrukukseen ja ristintien hartaudet 65

Raamattu pyhänä kirjana Israelin kansan vaiheita: patriarkat, Egyptin pakktyö ja siitä vapautuminen, kuninkaita ja prfeettja Jeesuksen timinta: kaste, julistus Jumalan valtakunnasta, sairaiden parantamisia; Jeesus ja Pietari kirkn synty ja apstlien timintaa Kirkkvusi kirkkvuden rakenteen hahmttaminen Neitsyt Marian ja apstlien juhlapäiviä Mraalinen kasvaminen Raamatun esimerkkejä hyvän ja pahan kysymyksistä: fariseus ja publikaani, sairaiden parantaminen sapattina, Jeesuksen kulema; kuningas Daavidin taisteluja Ympäröivä usknnllinen maailma juutalaisuus ja islam suhteessa kristinuskn AK2, AK3 5. lk laajentaa näkemystään katlisesta kirksta maailmankirkkna AK1 tutustuu liittymisen sakramentin liturgiihin ja histriaan (kaste, vahvistus ja eukaristia) sekä syventää tietjaan parannuksen sakramentista AK4 tutustuu syvemmin vanhan ja uuden liitn merkitykseen ja tehtävään syventää tietuttaan kirkkvudesta tutustuu pyhimykseksi julistamiseen ja hiippakunnan pyhimyskalenteriin tutkii synnin lemusta ja lajeja ja ihmisen kutsumusta pyhyyteen AK5 tietää rtdksisen ja luterilaisen kirkn elämästä ja ekumeniasta Avainsana: LIITTYMINEN Kirkn jäsenenä ma hiippakunta sana maailmankirkka katlisen kirkn suhteesta muihin kristittyihin Kirkn liturgisesta elämästä ja rukuksista liittymisen liturgiita ja niiden histriaa: kaste, vahvistus, eukaristia sekä parannuksen sakramentin syventelyä hiippakunnan pyhimyskalenteri Raamattu pyhänä kirjana ihmisen luminen ja syntiinlankeemus Vanhan testamentin liitn kansa: Na, Abraham, Mses, kuninkaita, prfeettja Uuden testamentin liitn kansa: Jeesuksen petusta, apstlien timintaa ja alkuseurakunnan elämää, apstli Paavali Kirkkvusi kirkn liturgisen vuden täydentyminen Mraalinen kasvaminen Synnin lemuksesta ja lajeista 66

Ympäröivä usknnllinen maailma rtdksisen ja luterilaisen kirkn elämää Sumessa 6. lk tutustuu hengellisen elämän kehitykseen katlisessa kirkssa Sumessa tutustuu katlisen kirkn histrian päätapahtumiin Sumessa tutkii katlisen kirkn suhdetta ekumeeniseen ajatteluun eri aikina tutustuu usknvapauden kehitykseen Sumessa tutustuu kirkkrakennukseen ja kirklliseen taiteeseen tutustuu kirklliseen musiikkiin ja sen kehitykseen Avainsana: JUURTUMINEN Liturgia ja usknppi messujen ja kirkllisten timitusten kehitystä Sumessa. hartauksien ja perinteisten rukusten kehitystä Sumessa kirkkrakennus ja kirkllinen taide kirkllinen musiikki Kirkn histriaa kirkn histriaa Sumessa AK3 usknnnvapaus Sumessa AK2, AK3 pyhiinvaelluksia Sumessa ja muualla Muut kristityt ja ekumeeninen liike katlisen kirkn ja muiden kristittyjen khtaaminen eri aikina AK2 Maailmanusknnt usknnnvapauden vaikutus uskntjen asemaan Sumessa 7.13 Usknt, islamin usknt Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 1-5 Islamin petuksessa keskeistä n tutustuttaa ppilas mnipulisesti islamin uskntn ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään. ta autetaan ymmärtämään usknnn merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskntjen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. ta autetaan khtaamaan ja hyväksymään erilaisia kansja, tapja ja kulttuureja sekä massa yhteiskunnassa että maailmassa. Opetuksen tavite n usknnllisen ja katsmuksellisen yleissivistyksen saavuttaminen. 1. lk perehtyy islamiin AK1 ppilas hankkii tietja, taitja ja kkemuksia, jiden phjalta hän rakentaa maa kulttuuriidentiteettiään ja hahmttaa uskntjen merkitystä ympäristössään AK2 67

Jumalan hyvyys ja hulenpit Jumala Lujana, lumistyö AK2,AK5 uskntunnustus (SHAHADA) luttamus ja turvallisuus, Allahin arm( RAHMA), rakkaus, Allahiin luttaminen AK2 Kraanin petuksiin tutustuminen Kraani n pyhä kirja lyhyet suurat : Fatiha, Ikhlas Islamin pilarit peruspilarit AK3 Prfeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) Prfeetta Muhammedin elämästä Eettisyyteen kasvaminen tisten ihmisten humin ttaminen, vanhempien kunniittaminen, köyhien ja heikkjen auttaminen, vieraanvaraisuus, vihan ja suuttumuksen tunteista pidättäytyminen jne. AK1,AK6 Arvkas ja ainutlaatuinen elämä minun juureni; perheen ja suvun arvja ja perinteitä AK1 Elämää islamilaisessa usknnllisessa yhdyskunnassa islamin usknnllisia juhlia ja tapahtumia, kuten esim. uhrijuhla (ID AL-ADHA), paastn päättymisen juhla (ID AL-FITR) AK4,AK6 juhliin liittyviä sisältöjä ja tapja Oppilaita ympäröivä usknnllinen maailma suvaitsevaisuus; lapsi ja hänen ystävänsä (nähdään, että n erilaisia katsmuksia, jihin lapsen ystävät ja lukkatverit kuuluvat) AK2 2. lk ppilas hankkii tietja, taitja ja kkemuksia, jiden avulla hän ppii luttamaan elämään ja itseensä sekä tutustuu islamin peruspiirteisiin AK1, AK2, AK3, AK7 Jumalan hyvyys ja hulenpit rukus (SALAT) AK4 Kraanin petuksiin tutustuminen lyhyet suurat: Ikhlas, Nas Prfeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) kertmuksia prfeetta Muhammedin perimätiedsta (HADITH), (5-10 lyhyttä hadithia) Eettisyyteen kasvaminen rehellisyys AK1 Arvkas ja ainutlaatuinen elämä tisen ihmisen ja lunnn kunniitus AK5 68

Elämää islamilaisessa usknnllisessa yhdyskunnassa rukailutavat (islamin rukasäännöt ja rukailusäännöt) AK3 3. lk islamin taide ja nashid AK7 tutustuu islamin keskeisiin pillisiin peruspiirteisiin ppii eettisten asiiden phdintaa, mien tunteiden ja kkemusten jakamista ppii ymmärtämään ja suvaitsemaan erilaisuutta AK2 Jumalan hyvyys ja hulenpit ppilaiden kkemuksista ja elämäntilanteista nusevia elämään ja kulemaan liittyviä asiita AK1 Kraanin petuksiin tutustuminen lyhyet suurat: Falaq, Tabat Islamin pilarit uskn pilarit (ARKAN AL-IMAN) (tutustutaan uskn pilareihin ) AK3 Prfeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) 5-10 hadithia Eettisyyteen kasvaminen ppimisen kunniittaminen sallittu kielletty islamissa (HALAL HARAM) Arvkas ja ainutlaatuinen elämä perheen tärkeys Elämää islamilaisessa yhdyskunnassa perjantai n pyhäpäivä perjantairukus Oppilaita ympäröivä usknnllinen maailma phditaan ihmisten erilaisuutta AK2 4. lk ppilas tutustuu islamin käsitykseen Jumalasta ja ihmisestä sekä Kraaniin Jumalan ilmituksena ppilas perehtyy prfeettjen elämään Jumalan hyvyys ja hulenpit Jumala elämän antajana AK1,AK4 Kraanin petuksiin tutustuminen lyhyet suurat: Al-Fathi, Al-Asri 69

Islamin pilarit uskn pilarit islamin käsitys Allahista, Kraanista, prfeetista, enkeleistä, kuleman jälkeisistä asiista jne.ak3 prfeetta Muhammedin petus ten sisäisen tarkituksen tärkeydestä Prfeetta Muhammedin esimerkki perimätiedn petukset islamin alkuvaiheita Mekassa Eettisyyteen kasvaminen ymmärrys ja tiet Jumalan lahjana hyvä, arvkas käyttäytyminen AK1 Arvkas ja ainutlaatuinen elämä perhe islamissa Elämää islamilaisessa yhdyskunnassa islamin taide ja nashid AK7 5. lk ppii eettisten asiiden phdintaa AK1 tutustuu maan usknnlliseen yhdyskuntaan ppii näkemään usknnn vaikutuksen massa ja muiden elämässä ppii hyväksymään ja kunniittamaan erilaisen uskn- ja elämännäkemyksen maavia ihmisiä massa lähipiirissään AK2 Jumalan hyvyys ja hulenpit ihmisen vastuu (Jumalaa ja tista ihmistä khtaan) AK5,AK6 Kraanin petuksiin tutustuminen suura Al-Alaq Prfeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) prfeetta Muhammedin muutt Mekasta Medinaan (AL-HIJRA) Eettisyyteen kasvaminen vastuullisuus sallittu ja kielletty islamissa (HALAL HARAM ) Elämää islamilaisessa usknnllisessa yhdyskunnassa mskeija rakennuksena, käyttäytyminen mskeijassa (mahdllinen tutustumiskäynti) AK3 islamin taide ja nashid (mskeijarakennustaide) AK7 Oppilaita ympäröivä usknnllinen maailma islamin, juutalaisuuden ja kristinuskn yhteisiä ja erilaisia piirteitä AK2 VUOSILUOKAT 6-9 Islamin petuksen ydintehtävänä vusilukilla 6-9 n syventää ja laajentaa ppilaan ymmärtämystä man usknnn ja muiden uskntjen lunteesta ja merkityksestä sekä näin tukea ppilaan man maailmankatsmuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. 70

6. lk tiedstaa maailmankatsmuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä perehtymällä islamin syntyyn ja usknkäsitykseen perehtyy Kraaniin pyhänä kirjana tuntee islamilaisen mraalipetuksen peruskäsitteitä ja saa sveltaa niitä eettisessä phdinnassaan ja timinnassaan Islamin histriaa ja erityispiirteitä keskeiset asiat islamin synnystä AK3 tutustuminen ensimmäisiin muslimeihin: Khadija, Ali, Abu Bakr jne islamin usknpin pääpiirteitä Kraani ja prfeetta Muhammedin petukset Kraani pyhänä kirjana Quraish- ja Masad-luvut Kraanista rukuksen säännöt Ihminen eettisenä lentna AK1 islamilaisen etiikan peruspaintukset islamilainen ihmiskäsitys 7.14 Elämänkatsmustiet Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 1-5 Opetuksen ydintehtävänä n tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsmustaan ja maailmankuvaansa. Kska petus n vusilukkiin sitmatnta, n lukka-asteet 1-2 yhdistetty. 1-2. lk Tavitteena n edistää ppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsmustaan AK1 kehittää taitjaan ilmaista itseään AK1 kehittää kykyään eettiseen timintaan AK1, AK2 ppia kantamaan vastuuta itsestään, tisista ihmisistä, yhteisöstä ja lunnsta AK4-AK7 tutustua lähiympäristönsä katsmuksiin Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti kuka len ja mitä saan elämänvaiheet ja tiveet erilaisia elämäntapja, suvaitsevaisuus ja mnikulttuurisuus Ihmissuhteet ja mraalinen kasvu tisen khtaaminen ja hänen asemaansa asettuminen 71

hyvä, ikea ja väärä, ikean ja väärän erttaminen, ihmisen hyvyys Yhteisö ja ihmisikeudet yhteiselämän perusteita, sääntö, spimus, lupaus, luttamus, rehellisyys, reiluus, kultainen sääntö. Ihminen ja maailma ympäristö ja lunt, eltn ja elävä, kauneus lunnssa 3. lk elämän synty ja kehitys Tavitteena n edistää ppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsmustaan AK1 kehittää taitjaan ilmaista itseään AK1 kehittää kykyään eettiseen timintaan AK1, AK2 tutustua ihmisikeuksien, suvaitsevaisuuden ja ikeudenmukaisuuden periaatteisiin AK2, AK4 tutustua kestävän kehityksen periaatteisiin AK5 Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti ihmisen elämänvaiheita Ihmissuhteet ja mraalinen kasvu ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä Yhteisö ja ihmisikeudet etiikan perusteita, ten mraalinen ikeutus, ten tarkitus ja seuraus, man elämän eettisiä ngelmia ja niiden ratkaisuja Ihminen ja maailma kertmuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia mutja, lunnn tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaisia aikakäsityksiä ja niiden merkitys ihmisten elämässä 4. lk Tavitteena n edistää ppilaan pyrkimystä tutustua lähiympäristönsä katsmuksiin ja kulttuureihin AK2 tutustua ihmisikeuksien, suvaitsevaisuuden, ikeudenmukaisuuden periaatteisiin AK2,AK4 ppia kantamaan vastuuta itsestään, tisista ihmisistä ja yhteisöistä AK1, AK2, AK4 etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsmustaan AK1 kehittää kykyään eettiseen timintaan AK4-AK6 Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti sumalaisuus ja sumalainen kulttuuri, usknnttmuus, sekulaarit tavat ja juhlat vähemmistökulttuurit Sumessa. Yhteisö ja ihmisikeudet lasten ikeudet ja velvllisuudet, lasten ikeuksien tteutuminen Sumessa ja muualla ihmisikeudet, eläinten ikeudet 72

5. lk Tavitteena n edistää ppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsmustaan ja sen myötä ppia hahmttamaan kknaisuuksia ja kasvaa khtaamaan epävarmuutta AK1 kehittää taitjaan ilmaista itseään AK1 kehittää arvstelukykyään ja kykyään eettiseen timintaan AK4-AK6 ppia humaamaan khtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulttuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitja ja katsmuksellista harkintaa tutustua ihmisikeuksien, suvaitsevaisuuden, ikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja ppia kantamaan vastuuta itsestään, tisista ihmisistä, yhteisöstä ja lunnsta AK3, AK5 Ihmissuhteet ja mraalinen kasvu hyvä elämä, arv ja nrmi, vastuu ja vapaus elämässä ajattelun vapaus, usknnn ja elämänkatsmuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä, ikeudenmukaisuus, ikeudenmukaisuuden tteutuminen jkapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti maailman kulttuuriperintö elämänkatsmus, uskmus, luul, tiet ja ymmärrys erilaisia elämän- ja maailmankatsmuksia Yhteisö ja ihmisikeudet tasa-arv ja rauha, demkratia, tulevaisuuden maailma Ihminen ja maailma maailmanperintö ja ympäristö VUOSILUOKAT 6-9 Opetuksen ydintehtävänä n syventää nuren maa elämänkatsmusta ja maailmankuvaa kskevaa ymmärrystä. Opiskellaan perustiedt erilaisista katsmuksista ja usknnista sekä tuetaan nuren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. 6. lk Tavitteena n edistää ppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsmustaan ja ppia samalla hahmttamaan kknaisuuksia, kasvaen khtaamaan epävarmuutta AK1 kehittää taitjaan ilmaista itseään ja elämänkatsmustaan AK1, AK2 kehittää arvstelukykyään ja kykyään eettiseen timintaan laajentaa katsmuksellista ja kulttuurista yleissivistystään AK2 Kulttuuri kulttuuri ja yhteisö AK2, AK3 sumalainen kulttuuri suvaitsevaisuus 73

Etiikka ja hyvä elämä etiikan peruskysymyksiä, nuren mraalinen kasvu ihmisikeusetiikka AK6 mnikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä AK2, AK3, AK7 MENETELMÄT 1.-3. lukat perinneleikit ja muut leikit prjektit pareittain ja ryhmissä keskustelu dramatisinti taiteen käyttö elämysten lähteenä 4.-6. lukat keskustelut ja väittelyt prjektit, esitelmät. ryhmätyöt draama tiednhankinta ARVIOINTI 1.-2. lukat tuntiaktiivisuuden seuranta maininta tdistuksessa 3.-6. lukat tuntiaktiivisuuden seuranta kkeiden ja prjektien arvstelu kirjallinen arvi 3. lukalta 7.15 Histria Sumenkielisen kulutuslautakunnan 9.6.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 5 6 Keskeisten sisältöjen lisäksi n valittava yksi seuraavista teemista, jnka kehitystä tarkastellaan esihistrialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: 5 lk a) jkin Eurpan ulkpulinen krkeakulttuuri b) kaupankäynnin kehitys c) kulttuurin kehitys - Espn histria d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) väestössä tapahtuneet muutkset ppii ymmärtämään erilaisia tapja jakaa histria aikakausiin ja käyttämään ikein käsitteitä esihistria, histria, vanha aika, keskiaika, uusi aika AK2, AK7 - ymmärtää krnlgisen järjestyksen: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus - saa hakea histriallista tieta AK3 tunnistamaan muutksia man perheen tai ktiseudun histriassa ja kuvailemaan muutksia, jiden n katsttu vaikuttaneen leellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä AK2, AK7 - saa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan AK1 74

esittämään muutksille syitä - ymmärtää yksinkertaisia syy- ja seuraussuhteita AK1, AK2, AK5 Omat juuret ja histriallinen tiet man perheen ja ktiseudun histria muistelujen, kirjitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen - Esp histriallisena miljöönä - muset ja histriallinen tiet Esihistriallinen ja histriallinen aika sekä ensimmäiset krkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinlt ja niissä tapahtuneet muutkset prnssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn alittamisen, valtiiden synnyn ja kirjitustaidn keksimisen vaikutukset ihmisten elämään - esimerkki jstakin krkeakulttuurista: Mesptamia, Egypti Eurppalaisen sivilisaatin synty antiikin Ateenan ja Rman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään 6 lk ppii ymmärtämään, että histrian tiedt vat histriitsijiden tulkintja, jtka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapjen myötä AK2, AK3, AK4 - saa erttaa lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan ymmärtämään erilaisia tapja jakaa histria aikakausiin ja käyttämään ikein käsitteitä esihistria, histria, vanha aika, keskiaika, uusi aika AK2, AK7 - saa hakea histriallista tieta erilaisista tietlähteistä AK3 tunnistamaan muutksia man perheen tai ktiseudun histriassa ja kuvailemaan muutksia, jiden n katsttu vaikuttaneen leellisesti ihmisten elämään AK2, AK7 - saa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan AK1 tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden histriassa AK2, AK5, AK7 esittämään muutksille syitä - ymmärtää syy- ja seuraussuhteita AK1, AK2, AK5 Keskiaika uskntjen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvinen yhteiskunnallinen asema Sumen liittäminen saksi Rutsia Uuden ajan murrs eurppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvjen muutkset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, refrmaati usknnssa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Sumi Rutsin valtakunnan sana elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina sumalaisen kulttuurin mututuminen Vapauden aate vittaa alaa Ranskan suuren vallankumuksen vaikutukset 75

MENETELMÄT pettajajhtinen petus kertmukset, tarinat prjektit ryhmätyö ja parityö Itsenäinen työskentely matiminen tiednhankinta draama ja rlileikit eläytyminen eri aikakusien elämään kkemuksellisuus esim. kivikirveen, miekkjen ja kilpien tekeminen retket ARVIOINTI tuntiaktiivisuus ppilaan tutkset kirjalliset kkeet itsearviinti 7.16 Musiikki Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 1-4 1. lk pettelee musiikillista timintaa laulaen, sittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK4, AK5 - rhkaistuu käyttämään maa ääntään AK1 - tutustuu erilaisiin sittimiin ja pettelee sitn perusteita AK2, AK3 - harjittelee musiikin ilmaisua liikkuen AK1, AK6 harjittelee erilaisten äänien ja musiikkien kuuntelemista AK3, AK5 pettelee käyttämään erilaisia ääniä musiikillisen keksinnän aineksina AK1, AK3, AK5 saa kkemuksia erilaisista musiikeista ja musiikkityyleistä AK2 äänenkäytön harjittelua mm. puhuen, lruillen ja laulaen AK1 ikäkauteen spivaa lauluhjelmista (esim. laululeikkejä ja kaikulauluja) AK2 lauluja tapahtumien ja teemjen mukaan AK2, AK4, AK5 musiikin eri elementteihin tutustutaan keh-, rytmi-, meldia- ja sintusittimilla AK7 - rytmi: perussyke, sanarytmi, tasa ja klmijakisuus, lyhyt, pitkä, tauk; Temp: hidas, npea, hidastuva, npeutuva - meldia: krkea, matala, nuseva, laskeva, samalla taslla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel - harmnia: duuri, mlli ja pentatnia sekä yksinkertainen säestys esim. perussävel-, tai kvintti brduna - dynamiikka: hiljainen, vimakas, hiljenevä, vimistuva - sintiväri: äänileikit - mut: sl, tutti 76

mnenlaisen musiikin kuuntelua timinnallisia työtapja käyttäen AK2, AK5, AK7 - musiikkisatuja - tutustumista erilaisiin ääniin ja ääniympäristöihin - musiikin herättämien tuntemuksien ja tunnelmien kuvailua, esim. liikkuen, kuvallisesti, puhuen musiikillinen keksintä - pienimutista äänikerrntaa (esim. tarinita äänellä), imprvisintia helpilla rytmi- ja meldiaaiheilla eri tyylistä sumalaista ja muiden maiden musiikkia laulun, sitn, liikkeen ja kuuntelun yhteydessä AK2 2. lk harjittelee musiikillista timintaa laulaen, sittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK4, AK6 - ppii käyttämään ääntään luntevasti ja mnipulisesti AK1 - tutustuu erilaisiin sittimiin ja pettelee sitn perusteita AK2, AK3 - harjittelee musiikin ilmaisua liikkuen AK1, AK6 harjittelee erilaisten äänien ja musiikkien kuuntelemista AK3, AK5 pettelee käyttämään erilaisia ääniä musiikillisen keksinnän aineksina AK1, AK3, AK5 saa kkemuksia erilaisista musiikeista ja musiikkityyleistä AK2 äänenkäytön harjittelua mm. puhuen, lruillen ja laulaen AK1 ikäkauteen spivaa lauluhjelmista (esim. laululeikkejä, kaikulauluja, kaanneita) AK2 lauluhjelmistssa myös ulka peteltuja lauluja lauluja tapahtumien ja teemjen mukaan AK2, AK4 musiikin eri elementtejä harjitellaan keh-, rytmi-, meldia- ja sintusittimilla - rytmi: perussyke, sana- ja meldiarytmi, tasa ja klmijakisuus, lyhyt, pitkä, tauk; temp: hi das, npea, hidastuva, npeutuva, stinat - meldia: krkea, matala, nuseva, laskeva, samalla taslla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel - harmnia: duuri, mlli ja pentatnia sekä yksinkertainen säestys esim. perussävel-, tai kvintti brduna, - dynamiikka: hiljainen, vimakas, hiljenevä, vimistuva - sintiväri: äänileikit, musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan sittimista lähteviin ääniin - mut: sl-tutti, kysymys-vastaus, samanlainen-erilainen, kaiku mnenlaisen musiikin kuuntelua timinnallisia työtapja käyttäen AK1, AK2 - musiikkisatuja - tutustumista erilaisiin ääniin, tunnelmiin ja ääniympäristöihin - musiikin herättämien tuntemuksien ja tunnelmien kuvailua, esim. liikkuen, kuvallisesti, puhuen musiikillinen keksintä AK1, AK3 - pienimutista äänikerrntaa (esim. tarinita äänellä), imprvisintia helpilla rytmi- ja meldiaaiheilla eri tyylistä sumalaista ja muiden maiden musiikkia laulun, sitn, liikkeen ja kuuntelun yhteydessä AK2 77

3. lk ppii käyttämään luntevasti maa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, sittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, ppii kuuntelemaan ja havainnimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia AK5 ppii käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja meldisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina AK1 ppii ymmärtämään musiikillisen maailman mnimutisuutta AK2 ppii timimaan vastuullisesti musisivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana AK5, AK6 4. lk mnipulisia äänenkäytön harjituksia. AK1 ikäkauteen spivia laululeikkejä ja lauluhjelmista sekä mniäänisyyteen valmentavia harjituksia esim. kaannien avulla AK2 lauluhjelmistssa myös ulka peteltuja lauluja lauluja tapahtumien ja teemjen mukaan AK2, AK4 yhteissitn harjittelua keh-, rytmi-, meldia- ja sintusittimilla AK1, AK2, AK3, AK4, AK5 musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: - rytmi: perussyke, sana- ja meldiarytmi, erilaisia tahtilajeja ja tempja, erilaisia aika-arvjen ja rytmin merkitsemistapja - meldia: krkea, matala, nuseva, laskeva, samalla taslla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel - harmnia: duuri, mlli ja pentatnia sekä yksinkertainen säestys esim. perussävel-, tai kvintti brduna, I,IV,V - dynamiikka: hiljainen, vimakas, hiljenevä, vimistuva - sintiväri: äänileikit, musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan sittimista lähteviin ääniin - mut: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD (rnd) mnenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivintikeinja käyttäen sekä mien elämysten, mielikuvien ja kkemusten kuvailua AK1, AK2 musiikillinen keksintä AK1, AK3 - pienimutisia äänismmitelmia(esim. äänimaisema, äänitarina), imprvisintia helpilla rytmija meldia-aiheilla laulu-, sitt- ja kuunteluhjelmista, jka tutustuttaa ppilaan sekä sumalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista AK2 ppii käyttämään luntevasti maa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, sittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6 ppii kuuntelemaan ja havainnimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia. AK5 harjittelee käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja meldisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina AK1 ppii ymmärtämään musiikillisen maailman mnimutisuutta AK2 ppii timimaan vastuullisesti musisivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana AK5, AK6 78

mnipulisia äänenkäytön harjituksia AK1 ikäkauteen spivaa lauluhjelmista sekä mniäänisyyteen valmentavia harjituksia esim. kaannien avulla. Laajennetaan laulusta ja lauletaan lauluja myös muilla kielellä AK2 lauluja tapahtumien ja teemjen mukaan AK2, AK4 lauluhjelmistssa myös ulka peteltuja lauluja yhteissitt harjituksia keh-, rytmi- ja meldiasittimilla. Sittamisen yhteydessä kehitetään myös sitttekniikkaa; lisäksi stinatrytmejä, säestystehtäviä ja yhteissitt-hjelmista. AK1, AK2, AK3, AK4, AK5 musiikin elementteihin perehdytään musisinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: - rytmi: perussyke, sana- ja meldiarytmi, erilaisia tahtilajeja ja tempja, erilaisia aika-arvjen ja rytmin merkitsemistapja - meldia: krkea, matala, nuseva, laskeva, samalla taslla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel, erilaisia asteikkja, nuttinimet - harmnia: duuri, mlli ja pentatnia sekä yksinkertainen säestys esim. perussävel-, tai kvintti brduna, I,IV,V - dynamiikka: hiljainen, vimakas, hiljenevä, vimistuva - sintiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin sitinryhmiin - mut: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD (rnd) mnenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivintikeinja käyttäen sekä mien elämysten, mielikuvien ja kkemusten kuvailua AK1, AK2 musiikillinen keksintä AK1, AK3 - pienimutisia äänismmitelmia (esim. äänimaisema, äänitarina), imprvisintia helpilla rytmija meldia-aiheilla laulu-, sitt- ja kuunteluhjelmista, jka tutustuttaa ppilaan sekä sumalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista AK2 VUOSILUOKAT 5-9 5. lk ylläpitää ja kehittää saamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla AK1 ppii käyttämään luntevasti maa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, sittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6 saa kuunnella ja havainnida keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia AK3, AK5 ppii tuntemaan ja tunnistamaan musiikin eri lajeja ja tyylejä AK2 ppii hahmttamaan musiikin eri elementtien tehtävää sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä rakentaa luvaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdllisuuksiin musiikillisen keksinnän keinin AK1, AK2, AK3 ppii timimaan vastuullisesti musisivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana AK1, AK3, AK5, AK6 äänenkäyttöä ylläpitäviä harjituksia ja mnipulista laulusta myös muilla kielillä AK1, AK2 erilaisia laulutyylejä: yksi- ja kaksiäänisiä lauluja, kaanneita AK2, AK4 yhteissitttaitja kehittäviä harjituksia sekä mnipulisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa sitt-hjelmista AK1, AK2, AK3, AK6, AK7 musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: 79

6.lk - rytmi: perussyke, beat-ffbeat-backbeat, erilaisia tahtilajeja ja tempja, erilaisia aika-arvjen ja rytmin merkitsemistapja - meldia: krkea, matala, nuseva, laskeva, samalla taslla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel, erilaisia asteikkja ja nuttinimet - harmnia: duuri, mlli ja pentatnia, erilaisia säestyksiä, sintumerkintä - dynamiikka: esim. hiljainen, vimakas, hiljenevä, vimistuva, aksentti - sintiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin sitinryhmiin ja sittimiin - mut: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD (rnd), Intr, Cda mnenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivintikeinja käyttäen sekä mien elämysten, mielikuvien ja kkemusten kuvailua AK1, AK2, AK3 kuulnhult AK5 mien musiikillisten ideiden kkeilua ja tuttamista esimerkiksi ääntä, laulua, sittimia, liikettä ja musiikkiteknlgiaa käyttäen AK1, AK3, AK4, AK5, AK7 ylläpitää ja kehittää saamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla AK1 ppii käyttämään luntevasti maa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, sittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6 ppii kriittisesti tarkastelemaan ja arviimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta AK2, AK3, AK5 ppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, meldian, harmnian, dynamiikan, sintivärin ja mudn tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä rakentaa luvaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdllisuuksiin musiikillisen keksinnän keinin AK1, AK3 äänenkäyttöä ylläpitäviä harjituksia ja mnipulista lauluhjelmista myös muilla kielillä AK1, AK2 erilaisia laulutyylejä: yksi- ja kaksiäänisiä lauluja, kaanneita AK1, AK2 yhteissitttaitja kehittäviä harjituksia sekä mnipulisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa sitt-hjelmista AK1, AK2, AK3, AK6, AK7 musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: - rytmi: perussyke, beat-ffbeat-backbeat, erilaisia tahtilajeja ja tempja, erilaisia aika-arvjen ja rytmin merkitsemistapja - meldia: krkea, matala, nuseva, laskeva, samalla taslla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel, erilaisia asteikkja ja nuttinimet - harmnia: duuri, mlli ja pentatnia, erilaisia säestyksiä, sintumerkintä (reaalisinnut /sintuasteet) - dynamiikka: esim. hiljainen, vimakas, hiljenevä, vimistuva, aksentti - sintiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin sitinryhmiin ja sittimiin - mut: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD (rnd), Intr, Cda mnenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivintikeinja käyttäen sekä mien elämysten, mielikuvien ja kkemusten kuvailua AK1, AK2 kuulnhult AK5 mien musiikillisten ideiden kkeilua ja tuttamista esimerkiksi ääntä, laulua, sittimia, liikettä ja musiikkiteknlgiaa käyttäen AK1, AK3, AK4, AK5, AK7 80

MENETELMÄT laulaminen sittaminen kuunteleminen leikkiminen kuvallinen ilmaisu itsenäinen työskentely pari- ja ryhmätyöskentely ma tuttaminen keskustelu ja mielipiteet pettajan kerrnta ARVIOINTI 1. 2. lk Oppilaiden sallistumisen ja aktiivisuuden seuraaminen 3. 6. lk Arviintimenetelminä käytetään jatkuvaa seurantaa, ppilaiden itsearviintia ja tarvittaessa sittke, kirjallinen ke tai esitelmä. Innstuneisuus ja aktiivisuus humiidaan arvstelussa 7.17 Kuvataide Sumenkielisen kulutuslautakunnan 9.6.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 1-4 Esplainen paintus: Elämyksellinen ppiminen n kuvallisen ilmaisun ja timinnan lähtökhtana Yhteiset tavitteet, jtka tulee ttaa humin kaikilla edellä mainituilla vusilukilla ppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitja ja tietja: havaintjen teka, mielikuvien prsessintia, kuvittelun, keksimisen ja luvan ngelmanratkaisun taitja, esteettisten valintjen teka ja niiden perustelua sekä mien tavitteiden asettelua AK1 työskentelytaitja: välineiden hallintaa ja niistä hulehtimista, jälkien siivamista ja tisten humin ttamista AK1 kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitja ja materiaalien tuntemusta AK1-AK7 tarkastelemaan mia ja tisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvstamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä AK3 tuntemaan man kulttuurinsa ja massa kkemuspiirissään levien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä ja nykytaidetta AK2 tuntemaan ktiseudun kulttuurimaisemaa, rakennettua ja lunnn ympäristöä AK2 tuntemaan sumalaista arkkitehtuuria ja mutilua AK5 arviimaan ympäristönsä esteettisiä arvja, viihtyisyyttä ja timivuutta AK5 tarkastelemaan eri mediiden merkitystä massa elämässään AK3 käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä (paintutteita, merkkejä, symbleja, valkuvia, elkuvia, digitaalisia kuvia peleissä ja tietkneella) ja ymmärtämään tdellisen ja kuvitteellisen maailman erja AK3, AK6, AK7 kuvakerrnnan perusteita:( kuvakt, kuvakulmat, kuvan rajaus ) AK3 mediasisältöjen käsittelyä, jssa lähdetään liikkeelle lasten mista ja yhteisistä mediakkemuksista AK3, AK4 81

1. lk Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 ppilas ppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitja ja tietja: havaintjen teka ja mtrisia valmiuksia ppilaan mielikuvituksen kehittäminen ppilas tutustuu leikinmaisesti kuvanten prsessiin: havainnt, mielikuvat, tunteet lunnkset työ arviinti Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 ppilas ppii katsmaan ja tunnistamaan erilaisia kuvia, ja keskustelemaan niistä ppilas saa mia töitään esille ja tutustuu kulun muiden ppilaiden tekemiin töihin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 ppii tuntemaan ktiseutunsa lunta ja merkittäviä rakennuksia tutustuu suunnittelun ja mutilun alkeisiin esineitä ja tilja rakennellen Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 ppilas harjittelee tunnistamaan tdellisuusphjaisen ja kuvitteellisen kuvaviestinnän erja ppilas saa yhdistää kuvaa ja tekstiä tisiinsa ppilas tuntee kuvakerrnnan perusteita Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 käytetään kuvailmaisun keinja, tekniikita ja ilmaisutapja: maalaaminen, piirtäminen, painanta, muvailu ja rakentelu kkeillaan ja petellaan erilaisten työvälineiden ja materiaalien tarkituksenmukaisia käyttötapja Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 petellaan tekemään havaintja ympäröivästä kuvamaailmasta ktna, kulussa ja muussa lähiympäristössä harjitellaan erilaisten kuvien tarkastelua, arviintia ja mien näkemysten ilmaisua Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 lähiympäristöstä saadut aistimukset ja kkemukset (värit, valt, varjt, materiaalit, tuksut ja äänet) timivat ilmaisun lähtökhtana rakennetaan klmiultteisesti, myös lunnnmateriaalein Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 tunnistetaan kuvaviestejä ja käytetään niitä mien töiden lähtökhtana ja materiaalina 2.lk harjitellaan kuvakerrnnan perusteita 1. lukasta lähtien kk peruspetuksen ajan tehdään kuvituksia esim. ppilaalle läheisistä aiheista, saduista, riimeistä, lruista, tarinista, musiikista, elkuvista Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 ppii käyttämään kuvallisia perustekijöitä ( piste, viiva, pinta) harjittelee erilaisia kuvan tekemisen tekniikita ppii ymmärtämään työskentelyn vaiheet, työn lppuunsaattamisen tärkeyden ja harjittelee man työn arviintia kehittää mielikuvitusta, aistihavaintjen teka ja luvaa ngelmanratkaisua 82

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 ppilas ppii käyttämään erilaisia kuvia mien töidensä virikkeenä harjittelee taiteen tulkintaa teksiin tutustuen ja niistä kuvia tehden tutustuu jihinkin taideteksiin taidekuvia tutkien ja saa tieta taiteilijista Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 ppilas tarkastelee man kkemusmaailmansa esineistöä sekä rakennettua ympäristöä itse kkien ja kuvaten Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 ppilas tutustuu merkkien kieleen, esim. liikennemerkit ja pasteet ppilas keskustelee näkemistään televisi-hjelmista ja tietknepeleistä ppilas tutustuu sarjakuvan kieleen Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 rhkaistaan ja kannustetaan ppilasta maan persnalliseen ilmaisuun harjitellaan kuvataiteen käsitteiden käyttöä kuvista keskustellessa (värit, val varj, liike, tila, vastakhdat) tutustutaan väripin perusteisiin (pää- ja välivärit, värien sekittaminen eri välinein) harjitellaan väri-ilmaisua (tunteet, tunnelmat, kkemukset) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 käytetään taidekuvia mien töiden virikkeinä leikitään taidekuvaleikkejä ja pelejä (esim. taidekuvasta tehdään ma palapeli, muistipeli, dramatisidaan kuvaa, tehdään taidekuvaan ääni jne.) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 tutustutaan lähi- ja kuluympäristöön tutkitaan ja valmistetaan esineitä ja pienismalleja tutustutaan arkkitehtuurin käsitteisiin (rakennuksen yksityiskhdat; sisätila, ulktila, phjapiirrs) Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 tutustutaan ppilaan lähiympäristön kuvasymbleihin 3. lk tapahtuman kertminen kuvin tarkastellaan elkuvien, tv-hjelmien ja tietknepelien viestejä, harjitellaan ymmärtämään tarun ja tdellisuuden er, eläydytään yhdessä hyvään lastenelkuvaan Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 ppilas tutustuu kuvasmmittelun keinihin: (rytmi, liike, jännite, tasapain) ppilas harjittelee tarkkaa havainnintia ppilas pettelee tekemään man työn lppuun pitkäjänteisesti ja hulellisesti, ppii valmiin työn tunnistamista, man ja tisten töiden arvstamista Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 ppilas tutustuu lähiympäristössään levaan kuvataiteeseen ppilas tutustuu sumalaisiin taideteksiin (taideteksista petellaan esim. kuvasmmittelua, symbliikkaa tai värippia kuvallisissa harjituksissa) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 ppilas tarkastelee maa ympäristöään ja sen esineitä käyttäjän ja timinnan näkökulmasta 83

ppilas tutustuu suunnittelun ja mutilun alkeisiin, esim. tarkastelemalla sumalaista mutilua Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 ppilas tutustuu julisteen pelkistettyyn kieleen ppilas tutustuu kuvan käyttötarkituksiin esim. uutiskuva ja mainskuva Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 mallista piirtäminen: klmiultteinen malli ja kuva prjektilunteiset harjitustehtävät, mnipulista pitkäjänteistä teematyöskentelyä aineiden välistä integraatita käyttäen Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 tarkastellaan esimerkkejä sumen taiteen histriasta kirjallisuuden, eri viestintävälineiden avulla muse- ja taidenäyttelykäyntejä mahdllisuuksien mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 tehdään karttja ja kuvia lähiympäristöstä ja kdista tutustutaan esteettisen ja eklgisen tutteen elinkaareen phditaan hyvän ja hunn elinympäristön erja Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 harjitellaan viestimään julisteen keinin 4. lk ppilas tekee mainksia ja uutiskuvia tarkastellaan lapsille suunnattua mainntaa animaatitekniikiden tunnistaminen ja yksinkertaiseen liikkuvaan kuvaan tutustuminen (esim. varjteatteri, nukketeatteri) Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 ppilas syventää ja laajentaa kuvan tekemisen keinja ppilas saa käyttää erilaisia kuvailmaisun keinja man ilmaisunsa tukena ppilas saa kerta työssään käyttämistään kuvallisista keinista ja arvii niiden tteutusta esteettisestä näkökulmasta Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 ppilas tutustuu taiteilijan työhön ppilas tutustuu eri kulttuurien ja aikakausien kuvataiteeseen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 ppilas kehittää klmiultteista havaintkykyään ppilas harjittelee mudn yhdistämistä sitä ympäröivään tilaan ppilas tutustuu telliseen mutiluun esineitä tutkimalla ppilas havainni ympäristön värimaailmaa ja sen vaikutuksia Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 ppilas harjittelee kuvan tarkastelua sarjakuvissa, tietknepeleissä ja TV-hjelmissa ppilas tutustuu kameran käyttöön 84

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 ppilas työskentelee mnipulisesti eri tekniikita käyttäen, harjittelee varjstamista, tunnistaa maalaamisen ja värittämisen ern ja harjaantuu eri välineiden ja materiaalien käytössä ppilas ttaa vastuun työskentelystä, humii hjeet ja palautteen työn viimeistelyssä ppilas paneutuu syvällisemmin värippiin(välivärit, vastavärit, kylmät ja lämpimät värit) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 taiteen eri ammatteihin tutustuminen leikitään rlileikkejä ja eläydytään taiteilijan asemaan pintkäynti tai taiteilijavierailu mahdllisuuksien mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 tehdään klmiultteisia rakennelmia eri materiaalein ppilas phtii tutteita ja niiden käyttöä kestävän kehityksen näkökulmasta Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 ppilas tekee mia sarjakuvia ja kuvasarjja ppilas suunnittelee mainksen malle tutteelleen ppilas tutustuu sarjakuvan kieleen, tietknepelien ja TV:n maailmaan. ppilas kertaa valkuvan ilmaisukeinja ja ttaa valkuvia VUOSILUOKAT 5-9 Yhteiset tavitteet, jtka tulee ttaa humin kaikilla edellä mainituilla vusilukilla ppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapja, materiaaleja, tekniikita ja työvälineitä ppien samalla käyttämään niitä tarkituksenmukaisesti massa ilmaisussaan AK1 5. lk nauttimaan mien ajatustensa, havaintjensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä AK1 hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä man työskentelyn, tiednhankinnan ja elämysten lähteinä AK2, AK3, AK7 tarkastelemaan ja arviimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä, eettisestä ja eklgisesta näkökulmasta AK5, AK6 työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteessa ja muiden ppiaineiden yhteisissä prjekteissa ja aihekknaisuuksien tteuttamisessa AK1, AK4 taltiimaan taiteellisen prsessin vaiheita ( lunnkset, väri- ja materiaalikkeilut, muistiinpant, viimeistelty valmis tes) AK1, AK4 tuntemaan mediakulttuuria kuvallisesta näkökulmasta ja pettelee median keinja ja median käyttöä ikeissa viestintätilanteissa AK3, AK4, AK7 tarkastelemaan maa elinympäristöään ja kiinnittämään humita sen sisältämään visuaaliseen viestintään AK3, AK6 ymmärtämään mitä kuva tekee mediassa/ ja millainen viestintäväline kuva n AK3, AK4 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 ppilas harjaantuu käyttämään kuvan rakentamisen keinja esim. havaintn perustuva tilan kuvaaminen ppilas tutustuu ihmisen kuvaamiseen Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 ppilas tutustuu Sumen kulttuurihistriaan, myytteihin ja taideteksiin 85

ppilas tutustuu esittävään ja ei-esittävään taiteeseen, havaintn perustuvaan ja kuvitteelliseen kuvaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 ppilas ppii arvstamaan ja säilyttämään man maan kulttuuriperintöä ppilas tutustuu tutesuunnittelun pääpiirteisiin (materiaali, mut ja käyttötarkitus) Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 ppilas harjittelee kuvaviestinnän välineiden käyttöä ppilas ppii tutkimaan mainskuvia kriittisesti Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 tilan kuvaaminen: peittävyys, sijainti kuvapinnassa, lähellä is, kaukana pieni ihmisen kuvaaminen, vartaln ja kasvjen mittasuhteet Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 Sumen kulttuurihistria, myytit ja taidetekset man työskentelyn virikkeenä tehdään hjattuja näyttelykäyntejä mahdllisuuksien mukaan esittävän ja ei-esittävän taiteen er, havaintn perustuvan ja kuvitteellisen kuvan vertailua Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 tarkastelun khteena yksi Espn merkittävä rakennus, kulttuuriympäristö tai kknaisuus (esim. Espn tumikirkk, Hvitträsk, Tarvaspää, Tapila, Träskendan kartan, Ahlbergan kartan, Glimsin talmuse, Villa Elfvik) esim. juhlaperinteessä humiidaan aihekknaisuudet sekä kulun timintakulttuuri erilaiset materiaalikkeilut rakentelussa ja mutilussa Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 tutustutaan mainnnan vaikutuskeinihin man työskentelyn avulla 6. lk median välittämä ihmiskuva mainnnassa, nurten lehdissä, tv-hjelmissa ja musiikkivideissa kuvan rajaamisen merkitys viestinnässä Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 ppilas tutustuu taidegrafiikan menetelmiin ja ilmaisuun ppilas syventää tilan kuvaamisen taitjaan ppilas syventää väripin tuntemustaan Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 ppilas tutustuu jihinkin länsimaisen kuvataiteen keskeisiin aihepiireihin ppilas saa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arviinnissa Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 ppilas phtii kulutustarpeitaan ja tttumuksiaan ppilas ppii humiimaan eklgisia ja esteettisiä näkökulmia Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 ppilas tunnistaa uutiskuvan ja saa arviida sen näkökulmaa, ttuusarva ja lutettavuutta 86

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 taidegrafiikan menetelmiä ja työskentelyprsessi suuntaisperspektiivi, väri- ja ilmaperspektiivi havaintn liittyen mutkuva, maisema ja asetelma Taiteen tuntemus ja kulttuurinen saaminen AK1, AK2 kuvataiteen aiheet : mutkuva, maisema ja asetelma Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja mutilu AK4, AK5, AK6 turhaa ja tarpeellista esineen elin- ja kehityskaari Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 tutustutaan uutiskuvaan viestinnän keinna. tutustutaan dkumenttikuvaukseen ja kuvamanipulaatin MENETELMÄT Opetus- ja ppimismenetelmissä tetaan humin ppilaan ikä- ja kehitystas. petuksessa käytetään kkemuksellisia petusmenetelmiä, jtka tukevat ppilaan eri aistein tapahtuvaa ppimista petuksessa käytetään leikkiä *, kkeilevia, elämyksellisiä ja rhkaisevia menetelmiä petus tapahtuu yksilö-, pari- ja ryhmäpetuksena petusmenetelmiä vat mallittaminen ja erilaiset hjeet, henkilökhtainen hjaus ja mahdlliset ppimista tukevat vierailut esimerkiksi näyttelyyn ja vierailijan esimerkiksi käsityöläisen tai kuvataiteilijan kutsuminen kuluun * Leikki n kuvataiteen petusmenetelmä. ARVIOINTI Arviinnissa ja ppilaan itsearviinnissa pyritään tukemaan ja rhkaisemaan ppilaan taidn ja itseilmaisun kehittymistä ja maa kehityskaarta Arviinti perustuu pettajan havaintihin ja ppilaan itsearviintiin, jka sisältää seuraavat saalueet ppilaan asenne (innstunut - ei innstunut) ainetta khtaan ainekhtaiset työskentelytaidt työskentelyprsessi tute, jka n esimerkiksi tekniikkakkeilu tai valmis piirustus tai käsityö yhteistyötaidt 7.18 Käsityö Sumenkielisen kulutuslautakunnan 9.6.2004 hyväksymä VUOSILUOKAT 1-4 1 lk ppii tuntemaan, käyttämään ja sveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä, AK7 valmistamaan käsityötutteita niin, että ttaa myös taludellisuuden humin käsityön avulla ajattelun taitja ja luvien ratkaisujen teka, AK1 87

avaruudellista hahmttamista humiimaan värit, mudt ja muut esteettiset minaisuudet, AK1 ttamaan vastuuta ppimisympäristöstään, AK5 materiaalien uusikäyttöä, AK5 ilitsemaan käsityön tekemisestä, AK1 työskentelemään määrätietisesti ja arvstamaan maa ja muiden työtä sekä valmiita tutteita, AK1 Käytetään suunniteltuihin töihin sveltuvia materiaaleja: kankaat langat lunnnmateriaalit kierrätysmateriaalit puu metalli Käytetään tarkituksenmukaisia työvälineitä: sakset mittausvälineet neulat virkkuukukku saha vasara himapaperi pra Harjitellaan käyttämään käsityön eri työtapja: mpelu lankatyö kankaan kristelu kudnta pujttelu leikkaaminen liimaaminen sahaaminen naulaaminen praaminen himinen pintakäsittelyt - man työn suunnittelua ja eri tekniikiden kkeilua ja harjittelua - man työn tteutus suunnitelman mukaan - tutustumista nykyaikaiseen ja perinteiseen käsityöhön, AK2 - tutustumista ktiseudun sekä muiden kulttuurien käsityöperinteeseen, AK2 2 lk ppii tuntemaan, käyttämään ja sveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä, AK7 valmistamaan käsityötutteita niin, että ttaa myös taludellisuuden humin 88

käsityön avulla ajattelun taitja ja luvien ratkaisujen teka, AK1 avaruudellista hahmttamista humiimaan värit, mudt ja muut esteettiset minaisuudet, AK1 ttamaan vastuuta ppimisympäristöstään, AK5 materiaalien uusikäyttöä, AK5 ilitsemaan käsityön tekemisestä, AK1 työskentelemään määrätietisesti ja arvstamaan maa ja muiden työtä sekä valmiita tutteita, AK1 Käytetään suunniteltuihin töihin sveltuvia materiaaleja: kankaat langat lunnnmateriaalit kierrätysmateriaalit puu metalli Käytetään tarkituksenmukaisia työvälineitä: sakset mittausvälineet neulat virkkuukukku saha vasara himapaperi pra Harjitellaan käyttämään käsityön eri työtapja: mpelu lankatyö kankaan kristelu kudnta pujttelu leikkaaminen liimaaminen sahaaminen naulaaminen praaminen himinen pintakäsittelyt - man työn suunnittelua ja eri tekniikiden kkeilua ja harjittelua - man työn tteutus suunnitelman mukaan - tutustumista nykyaikaiseen ja perinteiseen käsityöhön, AK2 - tutustumista ktiseudun sekä muiden kulttuurien käsityöperinteeseen, AK2 89

3 lk pettelee hjatusti työn suunnittelua pettelee kuuntelemaan työhjeita ja niiden sveltamista työhönsä sekä lukemaan työpiirustuksia, AK6, AK7 tutustuu eri materiaaleihin ja pettelee niiden säästäväistä käyttöä, AK5 pettelee eri käsityötekniikita ja harjaantuu pitkäjänteiseen ja matimiseen työskentelyyn, AK7 pettelee kneiden ja työvälineiden ikeaa ja turvallista käyttöä, AK6 ppii hulehtimaan työvälineistä ja ympäristöstä, AK5 ppii käsityöhön liittyviä käsitteitä ppii arviimaan ja arvstamaan maa ja muiden työtä, AK1 Ompelu: mpelukneen käytön harjittelu (mpelukneen sat, langitus, sura- ja siksak-mmel) helphkn kaavan käyttö kankaan leikkaaminen (ikea ja nurja puli) yhdyssauma, saumanvarjen hulittelu, päärme napin mpelu silittäminen Kirjnta: knekirjnta (surammel, siksak, kristempeleita) Erikistekniikita sveltuvin sin Puu: naulaaminen ja liimaaminen, sahaaminen, himinen, pintakäsittely, praaminen, mittaaminen ja merkitseminen viivaimen, rullamitan ja surakulman käytön hallitseminen mittapiirustusta suunnittelun apuna käyttäen tutustumista puuhun materiaalina, jsta vidaan yksinkertaisin työmenetelmin valmistaa tutteita käytetään akkupraknetta ja tutustutaan pettajan jhdlla penkki/pylväsprakneen käyttöön Metalli: huen levyn leikkaaminen ja lävistäminen pehmeän langan taivuttamista ja mutilua Elektrniikka: tutustutaan kkeillen esimerkiksi lamppuihin, summereihin ja kytkimiin 4 lk harjaantuu työn itsenäiseen suunnitteluun harjittelee työhjeiden ja työpiirustusten lukemista, AK6, AK7 tutustuu uusiin materiaaleihin tutustuu tutteen elinkaareen, AK5 90

harjittelee uusia käsityötekniikita ja ppii pitkäjänteiseen ja matimiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä, AK1, AK7 harjaantuu turvalliseen työskentelyyn turvallisessa ympäristössä, AK6 ttaa vastuuta masta työympäristöstään, AK5 tutustuu sumalaiseen käsityöperinteeseen, AK2 ppii arvstamaan maa ja muiden työtä, AK1 tutustuu arkielämän esineiden timintaperiaatteisiin, AK7 ppii käsityöhön liittyviä käsitteitä ja saa käyttää niitä työskentelynsä aikana Ompelu: 3. lukan mpelun sisältöjen syventäminen yksinkertaisen kaavan valmistaminen saumanvarat mittaaminen Neulnta tai virkkaus: työtteet, silmukiden luminen, ikea silmukka, edestakaisneule, päättely, neuletyön viimeistely ketjusilmukka, kiinteä silmukka, tasvirkkaus Kirjnta: käsin ja/tai knekirjntaa Ainestiet: lankavyöte perustiedt villasta Erikistekniikita sveltuvin sin (esim. kankaanpainanta, huvutus) Puu: sahaus, höyläys, talttaus, maalaaminen ja lakkaaminen perusliitksen tekeminen puun minaisuuksien vaikutus työskentelyyn Metalli: sahaaminen ja leikkaaminen, praaminen pylväsprakneella tutustutaan metallien minaisuuksiin Muvi: muvin sahaus, hinta ja praus tutustutaan muvin minaisuuksiin Elektrniikka: virtapiirin periaate rakennetaan kytkentöjä, jlla vidaan havainnida avinta ja suljettua virtapiiriä juttamisen periaate VUOSILUOKAT 5-9 5 lk Vusilukkien 1-4 tavitteiden lisäksi ppii suunnittelemaan ja valmistamaan tarkituksenmukaisia ja laadukkaita tutteita 91

käyttää visuaalisessa suunnittelussa apuna värippia, tyylittelyä ja sumalaista käsityöperinnettä, AK2 ppii tekemään järkeviä materiaalivalintja harjaantuu käyttämään työhjeita, AK6 ttaa vastuuta työn etenemisestä ja valmistumisesta, AK1 pystyy hjatusti tarkituksenmukaisten tutteiden suunnitteluun ja valmistamiseen saa käyttää turvallisesti tarvittavia työkaluja, AK6 etsii luvia ratkaisuja, AK1 ppii man työn kriittistä arviintia tutustuu arkielämän teknlgiaan, jhn sisältyvät mm. asumukset, liikkumisvälineet, kdinkneet ja leikkikalut, AK7 Tekstiilityö Ompelu: ppilas saa mpelukneen perustiminnt, harjittelee käyttämään mpelukneen hjekirjaa kaavjen käyttö: mittjen tt, leikkuusuunnitelma (taludellisuus), kaavamerkit Neulnta ja/tai virkkaus: perussilmukiden pettelua Kirjnta: käsin- ja/tai knekirjntaa Ainestiet: perustiedt puuvillasta Tekninen työ teknisen piirustuksen alkeita erilaisten materiaalien mnipulinen käyttö arkisten laitteiden timintaperiaatteita vapaa-ajan välineiden hult Puutekniikka: saraninti, tashimakneen käyttö tavallisimpien puulajien ja puusta valmistettujen levyjen tuntemus ja käyttökhteet syvennetään tietja puun lujuusminaisuuksista ja svelletaan niitä puuliitksiin phditaan, mikä tekee erilaisista liitksista eri khteisiin sveltuvia Metallitekniikka: mutilu kylmänä, hinta ja pintakäsittelyvaihtehdt metallien valmistus ja käyttö ennen ja nyt metallien kierrätys Muvitekniikka: muvin sahaus, liimaus ja hinta Elektrniikka: virtapiirien ja sähkömekaanisten laitteiden rakentelua rakentelusarjjen avulla Teknlgia: harrastusvälineiden hulta, arkisten laitteiden timintaperiaatteisiin tutustumista 6 lk Tekstiilityö ppii vähitellen hallitsemaan kknaisen käsityöprsessin ja sveltamaan aiemmin ppimiaan taitja 92

saa tehdä yksinkertaisen työhjeen ja valmistaa sitä apuna käyttäen tutteen sallistuu aktiivisesti ja vastuullisesti työskentelyyn, AK1 hallitsee käsityössä tarvittavien kneiden ja työvälineiden ikean, tarkituksenmukaisen ja turvallisen käytön, AK6, AK7 ppii työvälineiden hulta ja kunnssapita, AK5 ppii etsimään luvia ratkaisuja ngelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa, AK1 tutustuminen jhnkin sumalaiseen perinnetekstiiliin, AK2 Ompelu: mittjen ttaminen vaatetta varten man kaavakn valinta mittatauluksta vetketjun mpelu vinreunake ja/tai vinkaitalepäärme Neulnta: neulepintja ikeilla ja nurjilla silmukilla, suljettu neule neuletiheyden laskeminen mallitilkusta työhön tarvittavan silmukkamäärän laskeminen neulemerkit ja lyhenteet Kudnta: kankaan rakenne (kude-limi) Ainestiet: jak lunnn- ja tekkuituihin Erikistekniikita sveltuvin sin Tekninen työ ttaa humin taludelliset arvt niin suunnittelussa kuin valmistuksessa, AK5 saa hjatusti käyttää työhjetta, AK6 saa arvstaa ja arviida kriittisesti maa ja tisten työtä, AK1 pittujen taitjen sveltaminen arkielämään ja harrastuksiin, AK1, AK7 teknisen piirustuksen tekemistä ja lukemista erilaisten materiaalien mnipulista käyttöä ja yhdistämistä yksinkertaisten laitteiden ja teknisten järjestelmien timintaperiaatteita vapaa-ajan välineiden hulta ja kunnstusta Puutekniikka: käsiprakneen ja tashimakneen käyttö sekä lieriösrvaus syvennetään tietja puun lujuusminaisuuksista ja svelletaan niitä puuliitksiin phditaan, mikä tekee erilaisista liitksista eri khteisiin sveltuvia Metallitekniikka: pehmeäjuts metallien valmistus ja käyttö ennen ja nyt metallien kierrätys Muvitekniikka: tutustutaan eri muvien minaisuuksiin ja kierrätysmahdllisuuksiin Elektrniikka: virtapiirien ja sähkömekaanisten laitteiden rakentelua rakentelusarjjen avulla 93

Teknlgia: harrastusvälineiden hult, kneiden ja laitteiden timintaperiaatteisiin tutustumista MENETELMÄT Opetus- ja ppimismenetelmissä tetaan humin ppilaan ikä- ja kehitystas. petuksessa käytetään kkemuksellisia petusmenetelmiä, jtka tukevat ppilaan eri aistein tapahtuvaa ppimista petuksessa käytetään leikkiä *, kkeilevia, elämyksellisiä ja rhkaisevia menetelmiä petus tapahtuu yksilö-, pari- ja ryhmäpetuksena petusmenetelmiä vat mallittaminen ja erilaiset hjeet, henkilökhtainen hjaus ja mahdlliset ppimista tukevat vierailut esimerkiksi näyttelyyn ja vierailijan esimerkiksi käsityöläisen tai kuvataiteilijan kutsuminen kuluun ARVIOINTI Arviinnissa ja ppilaan itsearviinnissa pyritään tukemaan ja rhkaisemaan ppilaan taidn ja itseilmaisun kehittymistä ja maa kehityskaarta Arviinti perustuu pettajan havaintihin ja ppilaan itsearviintiin, jka sisältää seuraavat saalueet ppilaan asenne (innstunut - ei innstunut) ainetta khtaan ainekhtaiset työskentelytaidt työskentelyprsessi tute, jka n esimerkiksi tekniikkakkeilu tai valmis piirustus tai käsityö yhteistyötaidt 7.19 Liikunta Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä Liikunnan petuksen päämääränä n antaa ppilaille sellaisia taitja, tietja ja kkemuksia, jiden phjalta n mahdllista maksua liikunnallinen elämäntapa. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdllisuuksien humin ttamista sana ryhmäpetusta. Liikunnanpetuksen tehtävänä n vaikuttaa myönteisesti ppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja ssiaaliseen timintakykyyn ja hyvinvintiin sekä hjata ppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan petuksessa tulee ttaa humin ppilaan fyysinen ja mtrinen kehitys, terveydentila ja mahdlliset rajitukset. Liikunta n timinnallinen ppiaine, jssa edetään leikin ja taitjen ppimisen kautta khti maehtista harrastuneisuutta. Liikunnan petuksessa krstetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetus phjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen, jnka lisäksi tutustutaan kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan petuksen tehtävänä n myös pastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa tetaan humin lunnn lsuhteet ja vudenajat, paikalliset lsuhteet sekä lähiympäristön ja kulun tarjamat mahdllisuudet sekä resurssit. Liikunnanpetuksen keskeisinä aihekknaisuuksina vat kaikilla lukka-asteilla ihmisenä kasvaminen (AK1) sekä turvallisuus (AK6). VUOSILUOKAT 1-4 Opetus tteutetaan leikinmaisesti kannustavassa ilmapiirissä mtrisista perustaidista khti lajitaitja ttaen humin ppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdllisuudet. Liikunnan petuksella tuetaan ppilaan aktiivisuutta, mielikuvitusta ja ivalluksia. Parittmilla vusilukilla petetaan ja parillisilla syvennetään ja vahvistetaan pittuja taitja. 94

1.lk kkee liikunnan ila ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen AK1 harjaantuu havaintmtrisissa ja mtrisissa perustaidissaan ppii hyvää käytöstä, svittujen sääntöjen nudattamista ja reilun pelin hengen tteuttamista tttuu peseytymiseen ja hitamaan hygieniaansa saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä milla ehdillaan ilman keskinäisen kilpailun krstumista AK1 ttuttautuu veteen 2.lk perusliikuntataitjen (tasapain, reaktinpeus, kestävyys, ntkeus, krdinaatikyky, karkea-ja hienmtriikka) sekä juksujen, hyppyjen ja heittjen harjittelua leikkien vimistelua ilman välineitä, välineillä ja temppuradilla (tilan, suunnan ja liiketunnn erttelukyky) musiikki- ja ilmaisuliikuntaa (kehn tuntemus ja rytmikyky) pallpelejä ja leikkejä viitepelien mudssa vesileikkejä ja uinnin alkeita AK6 luntliikuntaa AK5 talviliikuntaa, kuten hiihdn ja luistelun alkeita mahdllisuuksien mukaan kkee liikunnan ila ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen harjaantuu havaintmtrisissa ja mtrisissa perustaidissaan ppii hyvää käytöstä, svittujen sääntöjen nudattamista ja reilun pelin hengen tteuttamista AK1 tttuu peseytymiseen ja hitamaan hygieniaansa saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä milla ehdillaan ilman keskinäisen kilpailun krstumista ppii uimataidn alkeita vahvistetaan perusliikuntataitja (kts. 1. lukka) vimistelua ilman välineitä, välineillä ja temppuradilla musiikki- ja ilmaisuliikuntaa pallpelejä ja leikkejä viitepelien mudssa AK1 vesileikkejä ja uinnin alkeita luntliikuntaa AK5 talviliikuntaa, kuten hiihdn ja luistelun alkeita mahdllisuuksien mukaan 3.lk kkee liikunnan ja ppimisen ila sekä saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen ppii mnipulisesti mtrisia perustaitja ja tutustuu liikunnan lajitaitihin harjaantuu arviimaan mia surituksiaan realistisesti AK1 95

harjittelee uimataita pettelee turvallisen ja vastuullisen liikkumisen taitja AK6 harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidissa että yhteistyötaidissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun krstumista AK1 ppii hyvää käytöstä, svittujen sääntöjen nudattamista ja reilun pelin henkeä AK1 harjittelee timimaan pitkäjänteisesti ja pettelee hyväksymään myös pettymyksiä pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja hulehtii puhtaudestaan 4.lk perusliikuntataitjen vahvistamista ja yleisurheilun alkeita mahdllisuuksien mukaan AK1 perusvimistelua, teline- ja välinevimistelun alkeita musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia eri pallilulajeja sekä niiden viite- ja pienpelejä uintiharjituksia luntliikuntaa ja suunnistusharjituksia AK5 talviliikuntaa kuten luistelua, jääpelejä sekä hiihta kkee liikunnan ja ppimisen ila sekä saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen AK1 ppii mnipulisesti mtrisia perustaitja ja tutustuu liikunnan lajitaitihin harjaantuu arviimaan mia surituksiaan realistisesti AK1 ppii perusuimataidn ja tutustuu vedestä pelastamisen taitihin AK6 pettelee turvallisen ja vastuullisen liikkumisen taitja AK6 harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidissa, että yhteistyötaidissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun krstumista ppii hyvää käytöstä, svittujen sääntöjen nudattamista ja reilun pelin henkeä AK1 harjaantuu timimaan pitkäjänteisesti ja ppii hyväksymään myös pettymyksiä pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja hulehtii puhtaudestaan perusliikuntataitjen vahvistamista ja yleisurheilun alkeita perusvimistelua, teline- ja välinevimistelun alkeita musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia eri pallilulajeja sekä niiden viite- ja pienpelejä uintiharjituksia luntliikuntaa ja suunnistusharjituksia AK5 talviliikuntaa kuten luistelua, jääpelejä sekä hiihta VUOSILUOKAT 5-9 Vusilukkien 5-9 liikunnanpetuksessa tulee ttaa humin ppilaan yksilölliset valmiudet, sukupulten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen ert. Opetuksessa paintetaan liikunta- ja lajitaitjen ppimista, niiden sveltamista ja fyysisen kunnn kehittymistä. Mnipulisen liikunnan avulla tuetaan ppilaan hyvinvintia, itsenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Ludaan valmiuksia liikunnan harrastamiseen. 5.lk 96

kkee liikunnan ja ppimisen ila kehittää mtrisia perustaitja sekä fyysistä kuntaan ja ppii liikunnan lajitaitja ppii tarkkailemaan ja kehittämään maa timintakykyään kehittää uimataitaan sekä vedestä pelastamisen taitja AK6 ppii liikkumaan turvallisesti ja vastuullisesti mat taidt ja tiset ppilaat humiiden AK1 pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja hulehtii hygieniastaan ppii liikuntaharjitusten yhteydessä työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä AK1 ppii timimaan yhteisesti svittujen sääntöjen mukaisesti ppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1 perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juksuja, hyppyjä ja heittja perusvimistelua, telinevimistelua ja välinevimistelua musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja pallilua, kuten jalkapalla, kripalla, lentpalla, pesäpalla ja salibandyä sekä niiden keskeisiä sääntöjä AK1 luntliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 uintia ja vedestä pelastamista AK6 talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihta sekä muita talviliikuntamutja mahdllisuuksien mukaan lihaskuntharjittelua man kehn paina hyväksi käyttäen sekä lihashulta AK1 fyysisen kunnn kehittymisen seurantaa ja liikuntatietutta 6.lk kkee liikunnan ja ppimisen ila kehittää mtrisia perustaitja sekä fyysistä kuntaan ja ppii liikunnan lajitaitja ppii tarkkailemaan ja kehittämään maa timintakykyään AK1 kehittää uimataitaan sekä vedestä pelastamisen taitja AK6 ppii liikkumaan turvallisesti ja vastuullisesti mat taidt ja tiset ppilaat humiiden pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja hulehtii hygieniastaan ppii liikuntaharjitusten yhteydessä työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä ppii timimaan yhteisesti svittujen sääntöjen mukaisesti AK1 ppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1 perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juksuja, hyppyjä ja heittja perusvimistelua, telinevimistelua ja välinevimistelua musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja pallilua, kuten jalkapalla, kripalla, lentpalla, pesäpalla ja salibandyä sekä niiden keskeisiä sääntöjä luntliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 uintia ja vedestä pelastamista AK6 talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihta sekä muita talviliikuntamutja mahdllisuuksien mukaan lihaskuntharjittelua man kehn paina hyväksi käyttäen sekä lihashulta fyysisen kunnn kehittymisen seurantaa ja liikuntatietutta AK1 97

MENETELMÄT leikit pelit yleis- ja lajinmaiset harjitteet yksilö-, pari- ja jukkueharjitteet keskustelu videt havainnllistaminen ARVIOINTI arviinnissa kiinnitetään humita yhteistyökykyyn, asenteeseen ja perustaitjen ppimiseen ppilaiden sallistumista ja aktiivisuutta seurataan tunneittain ppitunneilla tulee lla mukana asianmukainen liikuntavarustus arviidaan asennetta, kykyjä, aktiivisuutta ja lajitaitja 7.20 Oppilaanhjaus Sumenkielisen kulutuslautakunnan 12.5.2004 hyväksymä Oppilaanhjauksen tavitteet ja sisällöt lukilla 1 9 Kaikilla lukka-asteilla tehdään yhteistyötä hultajien ja muiden yhteistyötahjen kanssa sekä tutustutaan ammatteihin ja työelämään eri ppiaineiden yhteydessä. VUOSILUOKAT 1 2 1.lk ppii kehittämään mia piskeluvalmiuksiaan AK1, AK3 ppii vastuullisuutta kulutyöhön ja tehtäviin AK1 saa tukea ssiaaliseen kasvuun AK1 2. lk kuluun tutustuminen - kulutulkkaiden tutustumisvierailu kuluun - ppilaan ja hultajien perehdyttäminen kulutyöhön - hultajien perehdyttäminen kulujärjestelmään kulunkäyntitaidt AK1 erilaisiin työtapihin tutustuminen AK3 ppilasryhmään kuuluminen ja sen jäsenenä timiminen AK1 ppii vastuullisuutta kulutyöhön ja tehtäviin AK1 ppii tiednhankinnan valmiuksia AK1, AK3 ppii ja harjittelee mnipulisia työtapja AK1, AK3 98

kulunkäyntitaitjen vahvistaminen AK1, AK3 kielivalintihin ja muihin valintihin hjaaminen AK1, AK2 VUOSILUOKAT 3-6 3.lk pettelee itsenäistä työskentelyä AK1 ppii ja harjittelee tiednhankintataitja AK1, AK3 ppii ttamaan vastuuta masta piskelustaan AK1 uudet ppiaineet ja piskelutekniikat AK1, AK3 yhteistyö erilaisten ppilasryhmien ja pettajien kanssa AK1 ainevalintihin ja muihin valintihin hjaaminen AK1, AK2, AK4 ammatteihin tutustuminen AK1, AK4 4.lk vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitja AK1, AK3 kehittää itsearviintitaitja AK1 5.lk kulunkäynti- ja piskelutaitjen vahvistaminen AK1, AK3 man vastuun ttaminen piskelusta AK1 pyrkii tavitteelliseen ja vastuulliseen työskentelyyn AK1 kehittää tiednhankintataitjaan AK1, AK3 6.lk kulunkäynti- ja piskelutaitjen tukeminen AK1, AK3 uudet ppiaineet ja piskelutekniikat AK2, AK3 yhteistyö erilaisten ppilasryhmien ja pettajien kanssa AK1, AK2 työelämään tutustuminen AK1, AK4, AK7 vahvistaa tavitteellista ja vastuullista työskentelyään AK1 99

hjaaminen tavitteelliseen työskentelyyn ja vastuunttn AK1 niveltämisyhteistyö erityisesti kuudensilla lukilla tutustuminen 7.-9.-lukkien työskentelyyn 7.-9.-lukkien edustajan vierailu 6.lk:ssa ainevalintihin ja muihin valintihin hjaaminen AK1, AK2 8 OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE Espn sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 9.6.2004 Opetussuunnitelman perusteissa määrätään, että käyttäytymisen arviinnin tulee khdistua siihen, miten ppilas ttaa humin muut ihmiset ja ympäristön sekä nudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymiselle asetetut tavitteet timivat käyttäytymisen arviinnin phjana. Tavitteena n, että 1. ymmärtää sääntöjen merkityksen, nudattaa kulun järjestyssääntöjä sekä ihmisten yhteiselämän yleisiä pelisääntöjä. 2. kunniittaa tisen ihmisen fyysistä ja psyykkistä kskemattmuutta. 3. ttaa humin muut ihmiset, mikä tarkittaa että hän - suvaitsee erilaisuutta, - nudattaa hyviä tapja, - ttaa humin tilanteen vaatimukset käyttäytymisessään, - antaa työrauhan muille ja myös itselleen. 4. hulehtii yhteisestä työ- ja elinympäristöstä malta saltaan. Oppilaan käyttäytymisen arviintiin sallistuvat kaikki häntä pettavat pettajat. Mikäli tdistus sisältää ppilaan käyttäytymistä kskevaa sanallista arvita, se n salassa pidettävä asiakirja, jka tulee luvuttaa vain ppilaalle tai hänen hultajalleen. Erityispetukseen tetun tai siirretyn ppilaan käyttäytyminen vidaan yleispetuksen ppilaista piketen arviida ainastaan sanallisesti myöskin 5. - 9. lukilla. Tällöin ppilaan HOJKSissa tulee lla maininta sanallisen arviinnin käytöstä sekä ppilaalle erikseen asetetut käyttäytymisen tavitteet, jita tarkistetaan vusilukittain. 9 YHTEISTYÖ ESIOPETUKS EN JA MUUN PERUSOPETUKSEN UKSEN KANS SA KH:n hyväksymä 8.4.2003, Espn sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 4.6.2003 Kulut laativat yhteistyössä päiväktien esipetuksesta vastaavan henkilöstön kanssa yhteistyösuunnitelman saksi petussuunnitelmaa, ja sitä päivitetään vusittain. Yhteistä pedaggista näkemystä rakennetaan keskustelemalla petuksen arvperustasta, tavitteista, sisällöistä ja työtavista, jtta jatkum esipetuksesta peruspetukseen tteutuu mahdllisimman hyvin. Oppilaiden välistä yhteistimintaa ja justavia petusjärjestelyjä susitellaan. Lapsen siirtymistä esipetuksesta peruspetukseen kskevat yhteistyömudt svitaan yhteistyössä kulujen, päiväktien ja perheiden kanssa. Lapsella tulee lla mahdllisuus tutustua uuteen kuluunsa siirtyessään esipetuksesta peruspetukseen. Kulujen välistä yhteistyötä tulee suunnitella erityisesti niissä khdin peruspetusta, jissa ppilaat siirtyvät kulusta tiseen. Oppilaiden ja heidän hultajiensa perehdyttämiseen tulee varata aikaa, ja vanhempien tulee saada riittävästi tieta kulujen timintakulttuurista, työtavista ja petuksen sisällöistä. Oppilaalla tulee lla mahdllisuus tutustua uuteen kuluunsa etukäteen. Kulujen välisen tiednsiirrn sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä humita. Muutakin yhteistimintaa eri kulujen välillä susitellaan lisättäväksi, myös yli kielirajjen. 100

KANTOKASKEN KOULUSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANS- SA Alkupetuksen nnistunut käynnistyminen perustuu hyvään ppilaantuntemukseen. Tulevat esi- ja ensilukkalaiset kutsutaan tutustumiskäynnille kuluun. Niveltämiskkuksia esikulujen kanssa järjestetään keväisin, jllin keskustellaan tulevien kululaisten valmiuksista ja erityistarpeista. Syyslukukaudella esipettajilla n mahdllisuus tulla kuluun seuraamaan kulunkäynnin sujumista. Oppilaan siirtyessä tiseen kuluun pidetään tarvittaessa siirtkkus. Kuudeslukkalaisten niveltämiskkukset pidetään vastaanttavien yläkulujen ppilashultryhmien kanssa. Keväällä ppilaat käyvät tutustumassa tulevaan yläkuluunsa kunakin vunna erikseen svittavalla tavalla. 10 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ KH:n hyväksymä 8.4.2003, Sumenkielisen kulutuslautakunta 4.6.2003 Oppilaan ppimista ja kasvua tuetaan tehkkaasti kdin ja kulun rakentavalla yhteistyöllä. Vanhemmilla n päävastuu lapsensa kasvatuksesta ja kululla lapsen petuksesta. Vanhempien tehtävänä n tukea, kannustaa ja hjata lapsensa kulutyötä sekä valva, että lapsi surittaa ppivelvllisuutensa. Kulun tehtävänä n tukea kteja niiden kasvatustehtävässä rhkaisten hultajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsensa piskelun tukemiseen. Kulu vastaa erityisesti lapsen kasvatuksesta kuluyhteisön jäsenenä. Rakentava yhteistyö kasvaa tasa-arvisesta kasvatuskumppanuudesta, jnka ylläpitämisestä kaikilla sapulilla n yhteinen vastuu. Kumppanuuden tukemiseksi kulujen tulee tarjta hultajille mnipulisia yhteistiminnan mutja, avimesta tiednsaannista yhteistimintaan petuksessa. Kulussa kunniitetaan vanhempien rlia lapsensa parhaana tuntijana ja hänen edusmiehenään sekä khdellaan vanhempia tasaverisina sallistujina. Opetuksen järjestämiseksi hyvin kulu tarvitsee tieta lapsen ktilista, ja tällaisen tiedn salta pettajat vat salassapitsäädösten piirissä. Vanhemmilla n ikeus saada edustajansa kulujen jhtkuntiin. Vanhemmilla n myös ikeus sallistua kulun petussuunnitelmatyöhön, erityisesti kasvatustavitteiden määrittelyn salta. Vanhemmilla n lisäksi ikeus sallistua petuksen järjestämisen arviintiin. Tämä edellyttää kuluilta uusia, vanhempia kiinnstavia ja lapsen kulutyötä tukevia yhteistyön rakenteita. Vusittain vanhemmille tulee järjestää tilaisuus, jissa heillä n mahdllisuus tutustua lapsensa pettajiin ja saada tieta man lapsensa lukuvuden kulutyöstä sekä sen tteuttamiseen liittyvistä menetelmällisistä periaatteista. Vanhemmilla n lisäksi ikeus vusittain henkilökhtaiseen tapaamisen lapsensa lukanpettajan/lukanvalvjan kanssa ja saada tarvittaessa yhteys kulun ppilashultryhmään. KANTOKASKEN KOULUSSA KOTIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Kantkasken kulussa kdin ja kulun välisiä yhteistyömutja vat mm. kulun ja lukan vanhempainillat sekä hultajien tapaamiset, vanhempien sallistuminen lukkatimikuntiin, retkiin, leirikuluihin ja muihin tapahtumiin. Yhteistyötä tukevat myös kulun jhtkunta ja vanhempainyhdistys. Hultajia tiedtetaan kulun timinnasta lukuvusippaan ja rehtrin kuukausitiedtteiden välityksellä. Opettajat käyttävät tiedttamiseen esim. reissuvihka ja sähköpstia. 101

11 YHTEISTYÖ MUIDEN TAH OJEN KANSSA KH:n hyväksymä 8.4.2003, Sumenkielisen kulutuslautakunta 4.6.2003 Yhteistyö kaupungin kulttuuri-, ympäristö- ja vapaa-ajan palveluiden, taide- ja tiedeyhteisöjen, tutkimuslaitsten, seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa mnipulistaa kulujen timintakulttuuria ja avartaa ppimisympäristön käsitettä aina alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkstihin saakka. Yhteistyöhankkeet sekä kaupungin mien timijiden kanssa että kansainvälisissä puitteissa rikastuttavat piskelua. KANTOKASKEN KOULUSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Vanhempainillissa, pettajien kulutustilaisuuksissa ja ppitunneilla n mahdllista käyttää mm. ssiaali- ja terveystimen sekä pliisin edustajia asiantuntijina. -hulln ja ssiaalitimen välinen yhteistyö n säännöllistä. ryhmät tekevät mahdllisuuksien mukaan pintretkiä tiede- ja kulttuurikhteisiin, museihin, teattereihin, knsertteihin sekä elkuviin. Kulussa vierailee eri tieteen- ja taiteenaljen edustajia. Kulu sallistuu harkinnan mukaan hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin ja tapahtumiin. Kantkasken kulu tekee yhteistyötä Espnlahden seurakunnan kanssa. Yhteistiminta-mutja vat mm. päivänavaukset, kirkssakäynnit ja erilaiset teematapahtumat. 12 OPPILASHUOLLON SUUNN ITELMA JA SIIHEN S LIITTYVÄN YHTEISTYÖ N JÄRJESTÄMINEN Espn sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 21.4.2004 Peruspetuksen ppilaalla esipetuksesta alkaen n subjektiivinen ikeus saada maksutta petukseen sallistumisen edellyttämä tarvittava ppilashult. hulllla tarkitetaan ppilaan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa. Lisäksi ppilaalle, jta n kurinpidllisesti rangaistu tai jlta petus n evätty jäljellä levan työpäivän ajaksi, n järjestettävä tarvittava ppilashult. hultn sisältyvät petussuunnitelman perusteiden mukainen ppilashult sekä ppilashulln palvelut, jtka vat kansanterveyslaissa tarkitettu kuluterveydenhult sekä lastensujelulaissa tarkitettu kasvatuksen tukeminen. Sumenkielinen kulutuskeskus järjestää kulujen ja ppilaiden käyttöön lastensujelulaissa tarkitetut kulukuraattri- ja kulupsyklgipalvelut. Kuluterveydenhultpalvelut järjestää ssiaali- ja terveystimi. Palvelut tteutetaan yhteistyössä petustimen ja ssiaali- ja terveystimen kanssa. Oppilaan kulunkäynnin tärkein tukija kulussa n kuitenkin pettaja. Opettajan rli ppilaan ngelmien havaitsemisessa ja ngelmiin puuttumisessa varhaisessa vaiheessa n ensisijainen. Oppilaasta hulehtiminen edellyttää lisäksi kulun kk henkilökunnan keskinäistä luttamusta ja yhteistyötä. hultryhmän timintaperiaatteet kirjataan saksi petussuunnitelmaa. Sen lisäksi ppilashultryhmä laatii vusittain timinta- ja arviintisuunnitelman kulun lukuvusisuunnitelman yhteydessä. hultryhmän tulee timia yhteistyössä hultajien ja kasvatuksesta vastaavien viranmaisten sekä hidsta ja kuntutuksesta vastaavien asiantuntijiden kanssa. hultryhmän vakituisia jäseniä vat erityispettaja, kulupsyklgi ja/tai kulukuraattri, kuluterveydenhitaja sekä yläkuluissa pint-hjaaja. Vakituisten jäsenten lisäksi kulun ppilashultryhmään sallistuvat tarvittaessa kulun pettajat sekä kulun ulkpuliset ppilashultryhmän kanssa timivat muut asiantuntijat. hultryhmän kknaistiminnasta vastaa kulun rehtri ja kukin ammattihenkilö vastaa man alansa asiantuntemuksesta. hultryhmä kkntuu säännöllisesti, yleensä viikittain, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Mikäli kkuksista laaditaan muisti, n sitä sisällön luttamuksellisuuden vuksi säilytettävä niin, ettei se le asiaankuulumattmien saatavilla. Oppilaalla ja/tai ppilaan hultajilla n ikeus tarkastaa muistissa levat itseään kskevat tiedt ja/tai saada niistä jäljennös. hultryhmän timinta n luttamuksellista, ja siinä n tettava humin, mitä tietjen saannista ja salassapidsta eri laeissa säädetään. 102

hultryhmä timii ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi, mutta tarvittaessa se puuttuu npeasti ppilaiden ngelmiin. Oppilaita ja vanhempia infrmidaan ennalta ppilashultryhmän timintakäytännöistä, ja yksittäisten ppilaiden asiiden käsittelyssä timitaan pääsääntöisesti yhteistyössä hultajien kanssa. Mikäli kulussa ei le erillistä kriisiryhmää, ppilashultryhmä timii kulun kriisiryhmänä ja kehittää kulun timintavalmiutta eriasteisten kriisitilanteiden varalle. KANTOKASKEN KOULUN OPPILASHUOLTO Kantkasken kulussa timii ppilashulln tteuttamiseksi mniammatillinen ppilashultryhmä. hulln tavitteena n ppilaan kulunkäynnin tukeminen ja ppimisen edistäminen sekä ppimiseen liittyvien esteiden pistaminen. hultryhmä timii luttamuksellisesti yhteistyössä hultajien sekä ppilasta hitavien asiantuntijiden tai kuntuttavien tahjen kanssa. Tavitteena n myös pettajan tukeminen ppilaantuntemuksessa sekä petuksen ja tukitimenpiteiden suunnittelussa. hultryhmä kkntuu kerran viikssa säännöllisesti. Tavitteena n myös pienemmällä ryhmityksellä pystyä kkntumaan tarvittaessa j samana päivänä. Myös vanhempia pyritään tapaamaan heille parhaiten spivana ajankhtana. hultryhmään kuuluvat rehtri, apulaisrehtri, laaja-alainen erityispettaja, kulupsyklgi, kulukuraattri, terveydenhitaja ja kululla työskentelevät klme terapeuttia. Lukan asiita käsiteltäessä kutsutaan mukaan lukanpettaja ja tarvittaessa aineenpettajia. Kun käsitellään yhtä ppilasta kskevia asiita, mukana vat lukanpettajan lisäksi ppilas ja hänen hultajansa. Oppilaan kanssa työskenteleviä asiantuntijita tai perheen ulkpulisia aikuisia vidaan tarvittaessa kutsua ppilashulln kkuksiin. KOULUPSYKOLOGI Kulupsyklgi tukee ppilasta, hänen perhettään ja kk kuluyhteisöä ppilaiden ssiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä ppimiseen ja kulunkäyntiin liittyvissä asiissa. Tarvittaessa ja vanhempien sustumuksella kulupsyklgi vi tehdä ppilaille tutkimuksia, jtka liittyvät ppimisedellytysten kartittamiseen ja kulunkäynnin erityisjärjestelyiden tai erityispetuksen tarpeen arviimiseen. KOULUKURAATTORI Kulukuraattrityön tavitteena n ppilaiden ssiaalisen ja psyykkisen hyvinvinnin ja myönteisen kknaiskehityksen tukeminen. Oppilaiden yksilölliset edellytykset tetaan humin erilaisin tukitimin tavitteena syrjäytymisen estäminen ja ppilaan ppivelvllisuuden surittaminen. Kulukuraattri työskentelee pääasiassa kululla ja timii yhteistyössä ppilaiden, heidän hultajiensa, kulun pettajien ja muiden ppilaiden ssiaaliseen verkstn kuuluvien tahjen kanssa. Kulukuraattri edistää ja kehittää asiantuntemuksellaan kuluyhteisön hyvinvintia ja kulua kasvatus- ja ppimisympäristönä yhdessä ppilashultryhmän kanssa. Kulukuraattri timii mniammatillisissa verkstissa sallistuen myös palvelujärjestelmän kehittämiseen humiiden palvelualueiden ja kulujen erityistarpeet. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kuluterveydenhult n sa kulun ppilashulln timintaa, jnka Espn kaupunki tarjaa kululaisille. Kuluterveydenhult ylläpitää, edistää ja tukee kululaisten ja kuluympäristön terveyttä ja piskelua tiiviissä yhteistyössä kulun henkilökunnan ja muiden yhteistyötahjen kanssa. Kuluterveydenhulln tavitteina n seurata ja tukea kululaisen kknaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvintia, hulehtia rktuksista sekä erityistä tukea tarvitsevista kululaisista. Timinnassa krstetaan yksilöllisyyttä ja pyritään herättämään kululaisen kiinnstus maan terveyteensä, tuetaan aktiivisesti terveyttä edistävissä valinnissa ja terveen itsetunnn kehittymisessä. Kuluterveydenhullsta vastaavat ensisijaisesti kuluterveydenhitaja ja kululääkäri. Erityisppilaiden kululääkärinä timii lastenneurlgi Marja Kivusal, muiden ppilaiden kululääkäri n terveysasemalla timiva väestövastuulääkäri. Työn sisältönä vat terveystarkastukset, terveys- 103

kasvatus ja tarttuvien tautien ehkäisy. Terveystarkastukset pyritään tekemään vusittain ja lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittaessa lapsi hjataan lääkärin tai muiden erityistyöntekijöiden tutkimuksiin ja hitn. Kuluterveydenhultn ei sisälly varsinainen sairaanhit, lukuun ttamatta äkillisesti sairastuneiden ja tapaturmien ensiapua. Jatkhitn hjataan malle terveysasemalle ja vastuu lapsen kuljettamisesta n vanhemmilla. Kululaiset vat vakuutettuja kulupäivän ja kulumatkjen aikana. FYSIOTERAPIA Fysiterapian tavitteena n tukea ja auttaa ppilaan kehitystä niin, että hän pystyisi käyttämään taitjaan mahdllisimman laaja-alaisesti. Kuntutuksen avulla tuetaan hänen kykyjään leikkiä, timia ja ppia uutta, jtta hän selviytyisi päivittäisistä timinnista mahdllisimman itsenäisesti massa lähiympäristössään. Tavitteena n, että ppilas nauttisi itsestään liikkuvana, leikkivänä ja ssiaalisesti nnistuvana yksilönä. Erityisen tärkeä tavite n itsetunnn khentuminen. Fysiterapia Kantkasken kulussa n ppilaan kknaisvaltaista kehitystä tukevaa timinnallista kuntutusta. Fysiterapiassa kuntutetaan ppilaan mtrisia valmiuksia ja taitja ttaen humin kunkin tämän senhetkiset yksilölliset tavitteet. Fysiterapiassa yleisimmin käytetyt tasapaina ja liikeaistijärjestelmää sekä tuntaistimuksia jäsentävät timinnt kehittävät kehnhahmtusta ja auttavat lasta rakentamaan sensmtrista kuvaa itsestään ja ympäristöstään. Onnistumisen kkemukset ja elämykset rakentavat psitiivista minäkuvaa, jka vurvaikutustilanteessa pyritään lumaan mnipulisen ja pitkäaikaisen harjaannuttamisen keinin. Lapsen man timinnan tukeminen n leellista hänen myöhemmälle ppimiselleen. Muun muassa käsitteet pitaan liikkeen ja leikin/pelin yhteydessä ja man kehn kautta, jllin kyky mtriseen hjailuun kehittyy. ta hjataan mnipuliseen kk kehn harjitteluun, jnka avulla kunkin lapsen yksilölliset tavitteet tivtaan saavutettavan. PUHETERAPIA Puheterapia n lääkinnällistä kuntutusta, jnka tarkituksena n ennaltaehkäistä, lievittää ja pistaa erilaisia äänen, puheen, kielen ja kmmunikaatin vaikeuksia sekä niihin liittyviä vurvaikutuksen ngelmia. Kmmunikinnin ja vurvaikutuksen häiriöt vivat lla kielellisiä tai eikielellisiä. Lapsella vi lla ngelmia puheen ymmärtämisessä, kielen, puheen tai äänen tuttamisessa, suun alueen lihaksistn mtrisessa timinnassa, kuulssa, lukemisessa tai kirjittamisessa. Puheterapiaa tarvitaan tukemaan ja kehittämään puhe- tai kmmunikaatihäiriöisen lapsen ja hänen ympäristönsä välistä vurvaikutusta. Kuluikäisen lapsen puheen- ja kielen häiriöt vat yleensä lunteeltaan pitkäaikaisia tai pysyviä. Kuluikäisen lapsen puheterapian tavitteena n siis lieventää lapsen puheen- ja kielenkehityksen häiriötä siinä määrin, että hän selviää arkielämän kmmunikaatitilanteissa ja että hänellä n riittävät kielelliset perusvalmiudet ppia hänelle spivassa lukkamudssa. Kuluikäinen lapsi tarvitsee kuntutusta, js puhe n humattavan epäselvää, hänellä havaitaan selviä ymmärtämisvaikeuksia puheessa tai tekstinymmärtämisessä tai lapsen heikt kielelliset valmiudet estävät merkittävästi itseilmaisua tai lukemaan ja kirjittamaan ppimista. Kuluikäisellä saattaa lla myös änkytystä, äänihäiriö tai muusta vammasta jhtuvia kuntutusta vaativia puheen ja kielen häiriöitä. Puheterapiassa kiinnitetään humita kielellisten taitjen perusrakenteisiin, sanavarastn, kielipin hallintaan, puheen ymmärtämiseen ja man ilmaisun rakentumiseen. Kuntutuksessa pyritään kehittämään myös lapsen työskentelyvalmiuksia, keskittymiskykyä, kuuntelutaitja, yhteistyötaitja, vurvaikutuskeinja ja kmmunikaatitaitja. Leikki n tärkeä sa puheterapiaa. Leikin avulla lapsi työstää kkemuksiaan ja ppii. Leikkiessään lapsi harjaannuttaa mm. keskittymiskykyään, kmmunikintitaitjaan; vurttelua, itseilmaisua, sisäistä kieltä ja käsitteitä sekä ajatteluprsessejaan ja havainnintiaan. Puheterapia tteutetaan pääasiallisesti yksilöterapiana, mutta myös pari- ja ryhmäterapiat vat mahdllisia. Välineinä käytetään lähinnä kielellisiä pelejä ja tehtäviä, jista sa vidaan tteuttaa myös tietkneavusteisesti TOIMINTATERAPIA Timintaterapia n lääkinnällinen kuntutusmut, jnka tavitteena n tukea ja vahvistaa lapsen timintakykyä sekä edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista kknaiskehitystä niin, että lapsi pystyy mahdllisimman matimisesti ja täysipainisesti sallistumaan arkipäivän tilantei- 104

siin. Tavitteena n, että lapsi suriutuisi päivittäisistä timinnista, kulunkäynnistä, leikistä, vapaa-ajasta ja itsensä hulehtimisesta mahdllisimman itsenäisesti timintakyvyn rajituksista ja erityisvaikeuksista hulimatta. Timintaterapia perustuu aina lapsen timinnallisten perusvalmiuksien ja timintakyvyn arvin, jka tteutetaan erillisinä arviintikäynteinä. Timintaterapiajaksn tavitteet ja menetelmät valitaan lapsen yksilöllisten tarpeiden ja vimavarjen mukaan. Timintaterapia vi tteutua jk yksilö- tai ryhmäterapiana. Timintaterapeutti työskentelee kulun ppilashulttyöryhmän jäsenenä yhteistyössä kulun muun henkilökunnan kanssa. Timintaterapeutti antaa knsultintiapua lapsen erityisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä kuten esim. apuvälineiden hankinnissa tai vanhempien phtiessa lapselle kehitystä tukevaa harrastusta. 13 OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 22.10.2003 OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma n ppilaan ppimisen tavitteita ja piskelua kskeva suunnitelma, jnka tehtävänä n tukea ppilaan kasvua ja kehitystä. Siinä tetaan humin ppilaan vahvuudet ja tukea tarvitsevat alueet. Oppimissuunnitelma vidaan laatia kaikille ppilaille. Oman pint-hjelman mukaan piskelevalle ppilaalle laaditaan aina ppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää ppilaan pint-hjelman, piskelun tavitteet, hjelman tteuttamiseksi tarvittavat petusjärjestelyt ja sen, miten tavitteiden tteutumista seurataan. Vusilukkiin sitmattmassa petuksessa ppilaan pint-hjelma mudstuu pintkknaisuuksista. Oppimissuunnitelma vidaan tarvittaessa laatia sa-aikaisessa erityispetuksessa ja laaditaan valmistavassa petuksessa levalle ppilaalle. Oppimissuunnitelmaan kirjataan piskelun tavitteet, keskeiset sisällöt, menetelmät ja arviinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina kun harkitaan ppilaan siirta erityispetukseen. Oppimissuunnitelman tekevät ppilasta pettavat pettajat yhdessä ppilaan ja hultajan kanssa. Suunnitelman laatimiseen sallistuvat tarvittaessa erityispettajat ja ppilashulthenkilöstö. Oppilaan siirtyessä tiseen kuluun tai ppilaitkseen ppimissuunnitelma siirtyy ppilaan mukana. Kulun ppilashulttyöryhmä arvii ppimissuunnitelman laatimisen tarpeen. Oppimissuunnitelma laaditaan seuraavissa tilanteissa: - aina ennen erityispetukseen siirta - aina ppilaalle, jka piskelee man pint-hjelmansa mukaan vusilukallisesti etenevässä petusryhmässä - aina vusilukkiin sitmattmassa petuksessa - erityistä tukea tarvitsevalle ppilaalle turvaamaan peruskulun ppimäärän surittaminen; tällöin ppilaan pint-hjelma mudstuu pintkknaisuuksista - tarvittaessa sa-aikaista erityispetusta saavalle ppilaalle - valmistavassa petuksessa levalle ppilaalle - kulun muille ppilaille petussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. 105

14 OHJAUSTOIMINTA OPISK ELUN TUKENA JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTU MISEN JÄRJESTELYT Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 21.4.2004 Peruskulun ppilaanhjauksen tehtävänä n tukea ppilaan kasvua ja kehitystä siten, että ppilas kykenee edistämään piskeluvalmiuksiaan ja ssiaalista kypsymistään sekä ymmärtämään ja vähitellen kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietja ja taitja. Ohjauksen tuella ppilas tekee miin kykyihinsä ja kiinnstuksiinsa perustuvia piskelua, kulutusta, arkielämää ja elämänuraa kskevia ratkaisuja ja selkeyttää siten ammatillista suuntautumistaan. Henkilökhtaisen hjauksen avulla tuetaan ppilasta löytämään myös mia piileviä kykyjään ja mahdllisuuksiaan. Kaikkien pettajien, myös rehtrin, tehtävänä n hjata ppilasta ppiaineiden piskelussa sekä auttaa häntä kehittämään ppimaan ppimisen taitjaan. Yhteistyö vanhempien ja kulun ulkpulisten yhteisöjen kanssa n tärkeä sa ppilaanhjausta, ja jälkimmäisten suus krstuu etenkin peruspetuksen päättövaiheessa. Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä peruskulun alalukilla mm. kulunkäyntitaitjen hjaamisessa ja kehittämisessä. Peruskulun ylemmillä lukilla krstuu tarve tiedttaa vanhemmille Sumen kulutusjärjestelmän sumista mahdllisuuksista ja vaihtehdista sekä tapahtuneista muutksista nurten jatk-pintvalintjen tueksi. Oppilaan siirtymistä hjataan pintplun nivelvaiheissa esipetuksesta peruskuluun, peruskulun sisällä ja siirryttäessä tiselle asteelle. Niveltämistä tehdään ppilaiden, pettajien, vanhempien, ppilaanhjaajien ja ppilashulthenkilöstön yhteistyönä. Oppilaanhjaajat vat pintjen hjauksen ja niveltämisyhteistyön asiantuntijita siirryttäessä alakulusta yläkuluun ja edelleen jatk-pintihin. OHJAUSTOIMINTA KANTOKASKEN KOULUSSA Oppilaanhjauksen tavitteet ja ppisisällöt vusilukilla 1-2 (kaikki ppiaineet): tuetaan ppimisvalmiuksien kehittämistä ja ssiaalista kasvua hjataan suhtautumaan vastuullisesti kulutyöhön tunnistetaan ppimisvaikeudet ja tteutetaan tarvittavat tukitimenpiteet Oppilaanhjauksen tavitteet ja ppisisällöt vusilukilla 3-6 (kaikki ppiaineet) pitaan itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen kulutyössä ja tehtävien tekemisessä kehitetään tiednhankintataitja ja pitaan mnipulisia työtapja pitaan yhteistiminnallisuutta ja tisten ihmisten humin ttamista alitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään hjataan ainevalintjen tessa peruspetuksen aikana ja nivelvaiheissa 15 KERHOTOIMINNAN JÄRJE STÄMINEN Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 21.4.2004 Kulun kerhtiminta tukee kulun kasvatus- ja petustyötä ja edistää ppilaan eettistä ja ssiaalista kasvua sekä hänen mnipulista kehittymistään. Kerhtiminnan tulee tarjta mahdllisuuksia myönteiseen vurvaikutukseen aikuisten ja tisten lasten ja nurten kanssa. Kerhtiminta edistää saltaan yhteisöllistä kasvua ja sallisuutta sekä tasa-arvn tteutumista tarjamalla kulun ppilaille mahdllisuuden harrastustimintaan. Tavitteena n tarjta ppilaille mahdllisuus sallistua man mielenkiinnn mukaiseen timintaan sekä laajentaa harrastusten khteita. Kulu vi halutessaan ja resurssien puitteissa järjestää kerhtimintaa. Kerhtiminta vidaan tteuttaa jk kulun vimin tai mniammatillisesti yhteistyössä lähikulujen, ktien ja muiden tahjen kanssa. Kerhtiminnan järjestämisen yleiset periaatteet tulee kirjata kulun petussuunnitelmaan ja niitä täsmennetään vusittain lukuvusisuunnitelmassa. 106

KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN KANTOKASKEN KOULUSSA Kerhtiminnan tavitteena n avata näköalja kulttuurin eri sa-alueisiin. Lukuvusittain pyritään tarjamaan erilaisia, eri ikäisille spivia ja lasta mnipulisesti kehittäviä kerhja. 16 TUKIOPETUKSEN JÄRJES TÄMINEN Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 4.6.2003 Tukipetus n yksilöllistä petuksen eriyttämistä, jka alitetaan heti, kun havaitaan ppilaan eri syistä jhtuvaa jälkeen jäämistä pinnissa. Ennen kuin ppilaan menestyminen ppiaineessa arviidaan heikksi, hänellä tulee lla mahdllisuus sallistua tukipetukseen. Alitteen tukipetuksen tarpeesta tekee ensisijaisesti pettaja ja se tteutetaan yhteisymmärryksessä hultajan kanssa. Tukipetus järjestetään jk ppituntien aikana tai niiden ulkpulella. Kulussa annetaan tukipetusta tarvittaessa yksittäiselle ppilaalle tai pienryhmälle, js ppilaan kulumenestyksen ennuste n heikk, ppilaalla n riski saada hylätty arvsana, ppilas n jäänyt pinnissa jälkeen sairauden vuksi tai hän n menestynyt heiksti kkeissa. Tukipetusta annetaan tarkituksenmukaisina jaksina. On tärkeätä, että ppilaan edistymistä seurataan kknaisuutena. TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KANTOKASKEN KOULUSSA Kantkasken kulussa tukipetus tteutetaan pääsääntöisesti pienryhmäpetuksena. Opetusryhmä vidaan mudstaa myös lukka-asteittain tai yli lukka-asterajjen, jllin pettajana vi timia muukin kuin ppilaan ma pettaja. Tukipetuksen tarpeen tdennut pettaja tiedttaa järjestelyistä hultajalle. 17 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS KH:n hyväksymä 8.4.2004 Erityispetukseen tetun tai siirretyn ppilaan petuksessa ja arviinnissa nudatetaan henkilökhtaista petuksen järjestämistä kskevaa suunnitelmaa (HOJKS). Hultajilla n ikeus sallistua lapsensa tukitimien suunnitteluun ja arviintiin. Myös ppilaan tulee vida vaikuttaa erityispetuksen liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekn mien edellytystensä mukaisesti. Laki takaa ppilaalle ikeuden käydä kulua mahdllisimman lähellä ktia. Mikäli ppilaan tuen tarpeeseen ei le mahdllista vastata lähikulussa, ppilaalle sitetaan piskelupaikka hänelle parhaiten spivasta tisesta kulusta. Espn erityispetuksen kehittämisessä kiinnitetään humita erityispetuksen järjestämiseen ppilaan kannalta mahdllisimman tarkituksenmukaisesti, jllin ensisijaisena vaihtehtna n erityispetusppilaan integriminen yleispetuksen ryhmään, muina vaihtehtina vat erityislukkasijitus tai muut erityispetuksen justavat tukimudt. Integraatita suunniteltaessa lähtökhtana n, että ppilaan yksilölliset tarpeet tulevat humiiduiksi. Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 22.10.2003 ja 17.11.2004 Erityispetus n sa peruspetusta ja sitä annetaan Espn kaikissa peruskuluissa. Erityispetus - n kknaisuus, jhn kuuluvat sekä sa-aikainen erityispetus että erityisppilaiden petus, - tukee ppilaan yksilöllistä ppimista, kknaisvaltaista kasvua ja kehitystä, - turvaa peruspetuksen ppimäärän surittamisen. Erityispetuksen periaatteet Espn sumenkielisessä petustimessa phjautuvat justavaan tapaan hyödyntää lemassa levia resursseja. Keskeistä erityispetuksessa n varhainen tukeminen. Yhteistyö kdin, kulun ja muiden asiantuntijiden kesken n edellytys hyvälle ppimiselle. 107

Osa-aikainen erityispetus n erityispettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/tai samanaikaispetusta. Lukan- tai aineenpettaja ja erityispettaja suunnittelevat ppilaan petuksen sisällöt ja arviinnin yhteistyössä. Osa-aikaisessa erityispetuksessa tuetaan ppilasta, jlla n lieviä ppimisen tai speutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisen erityispetuksen saaminen ei edellytä hallinnllista päätöstä. Erityisppilaat ja valmistavan lukan ppilaat vivat tarvittaessa saada sa-aikaista erityispetusta. Mikäli ppilaan erityistuen tarve n suuri, ppilas tetaan tai siirretään erityispetukseen. Erityispetus vidaan järjestää integridusti yleispetuksessa tai erityislukassa. Ensisijaisesti tutkitaan mahdllisuus järjestää erityispetukseen siirrettyjen ppilaiden petus integridusti. Oppimääriä vidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityispetuspäätösten yhteydessä, ja yhdenkin ppiaineen ppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityispetuspäätöstä. Erityispetukseen tetuille tai siirretyille ppilaille laaditaan aina henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Siinä määritellään ppilaan piskelun tavitteet ja hänen tarvitsemansa tukitimet sekä seuranta ja arviinnin periaatteet. HOJKSissa määritellään myös ne ppiaineet, jissa ppilas nudattaa yksilöllisiä ppimääriä. Kulun rehtri vastaa siitä, että erityispetukseen tetuille tai siirretyille ppilaille laaditaan HOJKS. Laatimiseen sallistuvat pettajat, tarvittaessa ppilashulthenkilöstö sekä kuntutuksesta vastaavat taht yhdessä ppilaan ja hultajan kanssa. HOJKSin hyväksyy rehtri. Tavitteena n, että ppilaan siirtyessä tiseen kuluun tai ppilaitkseen suunnitelma siirtyy ppilaan mukana. Sillin, kun petusta ei vida ppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuksi järjestää ppiaineittain laaditun ppimäärän mukaisesti, petus tulee järjestää timinta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat timinta-alueet vat mtriset taidt, kieli ja kmmunikaati, ssiaaliset taidt, päivittäisten timintjen taidt ja kgnitiiviset taidt. Timinta-alueet tulee jakaa petussuunnitelmassa sa-alueiksi, jtka kuvataan kulukhtaisissa petussuunnitelmissa. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS KANTOKASKEN KOULUSSA OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jlla n lieviä ppimiseen tai kulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, järjestetään saaikaista erityispetusta. Osa-aikaisen erityispetuksen avulla pyritään turvaamaan ppilaalle hänen kyky- ja taittasaan vastaavat mahdllisuudet selviytyä piskelusta peruspetuksen tavitteet saavuttaen. Oppilaalle laaditaan tarvittaessa ppimissuunnitelma. Lukanpettaja ja laaja-alainen erityispettaja neuvttelevat sa-aikaiseen erityispetukseen tulevista ppilaista. Kieltenpettajat ja muut ppilasta pettavat pettajat vivat sallistua neuvtteluun ja erityispetuksen tarpeen arviimiseen. hultryhmää tiedtetaan sa-aikaisesta erityispetuksesta ja tarvittaessa sa-aikaiseen erityispetukseen siirtyminen arviidaan myös ppilashultryhmässä. Yhteydenpit hultajiin tapahtuu ensisijaisesti lukanpettajan kautta. Erityispettaja vi myös suraan neuvtella hultajien kanssa ja spia kdin suudesta ppimisen tukemiseen. Opettajat seuraavat ppilaan edistymistä yhdessä ja tiedttavat hultajia tarpeellisin väliajin. Laajaalainen erityispettaja vi sallistua myös ppilaan väliarviintiin ja lukuvusiarvsteluun. Oppilaalle, jlla n lieviä ngelmia puheessa esim. r- tai s-äänteen tuttamisessa, annetaan kululla puhepetusta. Puhepetus tapahtuu kulupäivän aikana erityispettajan ja lukanpettajan spimina jaksina. saa harjituksia ktiin. Päivittäinen harjittelu ja kdin tuki vat puhepetuksen nnistumiselle välttämättömiä. Js puhengelma n vaikea tai se ei le kulun keinin autettavissa, perhettä kehtetaan ttamaan yhteys alueen puheterapeutteihin. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS YLEISOPETUKSEEN INTEGROITUJEN OPETUSJÄRJESTELYT JA TUKI Kantkasken kulussa erityispetukseen tettu ppilas vi alittaa kulunkäyntinsä yleispetuksen ryhmään sijitettuna. 108

, jka ei yleispetuksen ryhmässä edisty ilman erityisiä tukitimia, vidaan asiantuntijalausuntjen perusteella ttaa erityispetukseen ja tteuttaa petus yleispetuksen ryhmään sijitettuna. Integrinti yleispetuksen ryhmään vidaan tehdä myös siirtna lukkamutisesta erityispetuksesta. Lukkamutisesta erityispetuksesta tapahtuva integraati valmistellaan hulellisesti. Sen n ltava harkittua ja tapahduttava vähitellen. Oppilaan ppimisvaikeudet selvitetään vastaanttavan lukan pettajalle. Integraatin nnistumiseksi tetaan humin myös vastaanttavan lukan tilanne. Integridulle ppilaalle tehdään henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jta tarkistetaan svituin väliajin. Erityislukanpettaja ja lukanpettaja sekä laaja-alainen erityispettaja tekevät yhteistyötä ja seuraavat siirrn nnistumista. Yhteistyö muiden ppilasta pettavien ja kuntuttavien tahjen kanssa n välttämätöntä. Kiinteä yhteistyö kdin ja kulun välillä edistää ppilaan kehittymistä ja ppimista sekä situttaa kdin integraatin. LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS Lukkamutinen erityispetus n tarkitettu niille lapsille, jtka erilaisten ppimis- ja timintavaikeuksien vuksi tarvitsevat pientä petusryhmää. Kantkasken kulussa lukkamutista erityispetusta järjestetään esipetuksesta kuudenteen lukkaan. Ryhmässä piskelee enintään kymmenen ppilasta. Mahdllisuuksien mukaan ppitunneilla n apuna kulunkäyntiavustaja. Opetuksessa nudatetaan yleispetuksen petussuunnitelmaa. Kullekin ppilaalle laaditaan HOJKS ja tarvittaessa ppimääriä vidaan yksilöllistää. Erityispetukseen tetun tai siirretyn ppilaan petus vidaan järjestää valtineuvstn asetuksen (1435/01) 9 :n perusteella sittain tisin kuin kulussa nudatettavassa tuntijassa n määrätty, js se n ppilaan ppimisedellytykset humin ttaen perusteltua. ta tuetaan tarpeen mukaan kulun tilissa järjestettävin ssiaali- ja terveystimen kuntutuspalveluin. Opetuksessa ja kasvatuksessa kulu ttaa humin ppilaan elämäntilanteen mahdllisimman kknaisvaltaisesti. Tiivis yhteistyö hultajien kanssa n välttämätöntä. Tärkeitä yhteistyötahja vat myös päiväkti tai kulu, jsta ppilas tulee Kantkasken kuluun sekä kulu, jnne ppilas Kantkasken kulusta siirtyy. Klmannesta lukasta lähtien eri ppiaineita vidaan piskella integriduissa ryhmissä. Ryhmät pyritään pitämään melk pieninä. 109

18 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPIL AIDEN OPETUS Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 17.11.2004 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajapetuksella - edistetään ppilaan ktutumista sumalaisen yhteiskunnan aktiivisesti timivaksi jäseneksi, - tuetaan ppilaan kasvamista sumalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi, - tuetaan ppilaan man kieli- ja kulttuuritaustan säilymistä sekä - pyritään turvaamaan peruspetuksen tietjen ja taitjen saavuttaminen sekä jatkpintkelpisuus. Maahanmuuttajapetuksen palveluja vivat saada ulkmailta Sumeen muuttaneet maahanmuuttajappilaat, paluumuuttajappilaat sekä Sumessa syntyneet maahanmuuttaja-taustaiset ppilaat. Espn sumenkielinen petustimi järjestää maahanmuuttajapetuksena - peruspetukseen valmistavaa petusta, - määräaikaista erityispetusta (EHY), - sumi tisena kielenä -petusta (S2), - maahanmuuttajien äidinkielen petusta sekä - maahanmuuttajien tukipetusta. Peruspetukseen valmistavaa petusta järjestetään ppivelvllisuusikäisille ja myös kuusivutiaille maahanmuuttaja-taustaisille ppilaille, jiden sumen kielen tait ja piskeluvalmiudet vaativat tukea ennen peruspetukseen siirtymistä. Maahanmuuttajappilas vi lla valmistavassa petuksessa nin yhden lukuvuden ajan. Peruspetukseen valmistavassa petuksessa nudatetaan erikseen hyväksyttyä Espn sumenkieliseen peruspetukseen valmistavan petuksen petussuunnitelmaa. Maahanmuuttajappilaiden määräaikaiseen erityispetukseen (EHY) vidaan siirtää ppilas, jka tarvitsee kknaisvaltaisesti tukea sekä sumen kielessä että muissa ppiaineissa. Erityispetuspäätös tehdään lukuvudeksi kerrallaan valmistavassa petuksessa lleelle ppilaalle tai jatkpäätöksenä aikaisemmin maahanmuuttajien erityispetuksessa lleelle ppilaalle. Maahanmuuttajien erityispetuksessa nudatetaan kulun yleispetuksen petussuunnitelmaa. Lisäksi jkaiselle ppilaalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Maahanmuuttajappilaalle petetaan äidinkieli ja kirjallisuus -ppiaineessa sumi tisena kielenä - ppimäärää, mikäli hänen sumen kielen taitnsa ei arviida levan sumenkielisen tasinen kaikilla kielitaidn sa-alueilla. Opetus järjestetään kknaan tai sittain erillisissä S2-ryhmissä tai tukemalla ja eriyttämällä ppilaan piskelua äidinkielen ja kirjallisuuden ppitunneilla. Sumi tisena kielenä -petus järjestetään erikseen hyväksytyn sumi tisena kielenä -petussuunnitelman mukaisesti. Maahanmuuttajien äidinkielen petus järjestetään keskitetysti, ja petuksessa nudatetaan erikseen hyväksyttäviä kyseisten kielten petussuunnitelmia. Oppilaalle vidaan antaa maahanmuuttajien tukipetusta sumen kielellä tai ppilaan äidinkielellä, mikäli tilapäinen tuen tarve jhtuu maahanmuuttajuuteen liittyvistä syistä, esimerkiksi puutteellisesta sumen kielen taidsta. Muuta tukipetusta maahanmuuttajappilas saa samjen periaatteiden mukaan kuin kulun muutkin ppilaat. Rmanit Rmanikielen petus antaa rmanippilaille luntevan mahdllisuuden ilmaista maa vähemmistöidentiteettiään. Opetus edistää rmanippilaiden man histrian ja kielen tuntemusta sekä tietisuutta rmaneista yhtenä kk maailman ja Eurpan merkittävistä vähemmistöistä. Rmanikielen petus järjestetään keskitetysti. Opetuksessa nudatetaan erikseen hyväksyttävää rmanikielen petussuunnitelmaa, jka laaditaan peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa levan rmani äidinkielenä ppimäärän phjalta. 110

Rmanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen tulee ttaa humin myös peruspetuksessa. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS KANTOKASKEN KOULUSSA Kantkasken kulussa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien ppilaiden petus tteutetaan yleisten kasvatus- ja ppimistavitteiden mukaisesti lapsen tausta humin ttaen. Päivänavaukset, juhlat, teemapäivät ja muut yhteiset tilaisuudet tteutetaan näiden ppilaiden kulttuuritaustaa arvstaen. 19 OPPILAAN ARVIOINTI J A SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖ ARVIOINNIN KRITEEREI HIN Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 12.5.2004 ja 17.11.2004 Arviinti pintjen aikana 1. Peruspetuksessa arviintipalautetta tulee antaa ppilaalle ja hänen hultajalleen pintjen aikana riittävästi ja mnipulisesti. Palautetta tulee antaa erityisesti ppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä ppimisen alueista, jita n syytä kehittää. Arviintikäytännöt kirjataan kulun petussuunnitelmaan. 2. Oppilaan piskelumenestys arviidaan vähintään kahdesti lukuvudessa.lukuvuden päätteeksi annetaan lukuvusitdistus. Arviintipalautetta vidaan antaa välitdistuksin/jakstdistuksin, erilaisin tiedttein, arviintikeskusteluissa ja muilla tavilla. 3. Vusilukilla 1-5 välitdistus vidaan krvata arviintikeskustelulla. Arviintikeskustelussa vat mukana pettajan lisäksi ppilas ja/tai hultaja, ja tällöin välitetään mahdllisimman mnipulisesti tieta ppilaan pintjen etenemisestä ja kulunkäynnistä. Keskeiset arviintitulkset kirjataan ja säilytetään tarkituksenmukaisesti. 4. Arviinti kskee kaikkia tuntijan mukaisesti petettavia ppiaineita, kutakin erikseen. Pikkeuksen mudstaa ppilaanhjaus, jhn sallistumisesta annetaan päättötdistukseen suritusmerkintä. 5. Vusilukilla 5 ja 6 arviidaan maantiet ja bilgia yhdellä arvsanalla, samin fysiikka ja kemia yhdellä arvsanalla. Vusilukilla 7-9 arviidaan bilgia, maantiet, fysiikka, kemia, terveystiet, histria ja yhteiskuntappi jkainen erikseen. 6. Vusilukilla 1-2 ppilaan arviinti n sanallista. Oppiaineissa edistymisen lisäksi arviidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidt. Vusilukalla 1 vidaan käyttää myös ns. taidn prtaisiin phjautuvaa kehitysarviintia ja sen mukaisia tdistuksia. 7. Vusilukilla 3-4 arviidaan työskentelytaidt ja ppiaineessa edistyminen erikseen. Arvi n ensisijaisesti sanallista ja sitä vidaan täydentää numerarvilla. Kulun petussuunnitelmassa määritellään, missä laajuudessa täydentävää numerarvita käytetään. 8. Vusilukalta 5 alkaen käytetään ensisijaisesti numerarviintia ja sitä vidaan täydentää sanallisella arvilla. Kulun petussuunnitelmassa määritellään, missä laajuudessa täydentävää sanallista arvita käytetään. 9. Vusilukalta 5 alkaen työskentelytaidt arviidaan jk erikseen tai ne sisällytetään ppiaineissa edistymisen arviintiin. Käytäntö kuvataan kulun petussuunnitelmassa. Päättöarviinnissa työskentelyn arviinti sisältyy ppiaineen arvsanaan. 10. Vusilukilla 3-5 uutena alkavasta ppiaineesta ei tarvitse antaa arvsanaa välitdistuksessa. Oppilaalle ja hultajalle n kuitenkin varauduttava muulla tavin kuvaamaan piskelun edistymistä kyseisessä aineessa. 111

11. Itsearviintitaitjen kehittymiseksi ppilasta tulee hjata tarkastelemaan maa ppimisprsessiaan sekä arviimaan ppimis- ja työskentelytaitjaan. Kun ppilas harjaantuu säätelemään timintaansa ja tunnistamaan edistymistään, hänelle syntyy käsitys siitä, että hän vi vaikuttaa maan ppimiseensa. Ohjaus, tuki ja säännöllinen palaute edistävät arviintitaitjen kehittymistä. Kukin kulu kirjaa ppilaan itsearviintia kskevat ratkaisut petussuunnitelmaansa. 12. Erityistä tukea tarvitsevan ppilaan arviinti Sellaisen ppilaan, jta ei le tettu tai siirretty erityispetukseen, lievät ppimisvaikeudet tulee ttaa humin ppilaan arviinnissa. Arviitaessa tulee käyttää menetelmiä, jiden avulla ppilas kykenee mahdllisimman hyvin sittamaan saamisensa. Sekä pintjen aikana että päättöarviinnissa erityispetukseen tetun tai siirretyn ppilaan arviinnin periaatteet määritellään henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Js henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa n päätetty, että ppilas piskelee peruspetuksen yleisen petussuunnitelman mukaisesti, ppilaan surituksia arviidaan suhteessa yleisen ppimäärän tavitteisiin ja kuvauksiin ppilaan hyvästä saamisesta. Js henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa n päätetty, että ppilas piskelee yksilöllisen ppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa ppiaineessa, arviidaan ppilaan surituksia henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavitteisiin perustuen. Yksilöllisten ppimäärien mukaisesti piskelluissa ppiaineissa vidaan käyttää sanallista arvita kaikilla vusilukilla. Pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä levan ppilaan arviinti perustuu yleiseen peruspetuksen petussuunnitelmaan tai yksilöllisiin ppimääriin, sen mukaan mitä ppilaan henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa n päätettyoppilaan, jnka petus n järjestetty timinta-alueittain, arviinti perustuu ppilaan henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavitteisiin. Oppilaan arviinti khdistuu edistymiseen timinta-alueittain. Arviitavia timinta-alueita vat mtriikka, kieli ja kmmunikaati, ssiaaliset. 13. Maahanmuuttajappilaan arviinti Maahanmuuttajappilaiden eri ppiaineiden arviinnissa tetaan humin ppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä sumen kielen tait. kykenee sittamaan saamisensa mahdllisista sumen kielen taitjen puutteista hulimatta, kun käytetään mnipulisia, justavia ja ppilaan tilanteeseen svitettuja menettelytapja. Tällaisia vivat lla esimerkiksi prtfliarviinti, sanakirjan käytön salliminen, kkeen kielellinen yksinkertaistaminen ja tarvittaessa kääntäminen, krvaavien suritusten hyväksyminen, suullinen ke tai nrmaalia pitemmän suritusajan myöntäminen. Maahanmuuttajappilaan arviinnissa tulisi mahdllisimman pitkälle nudattaa samja sanallisen ja numerarviinnin käytänteitä kuin muussakin ppilaan arviinnissa. Perustelluista syistä sanallista arviintia vi kuitenkin käyttää kk peruspetuksen ajan lukuun ttamatta päättöarviintia. Sumi tisena kielenä -pinnissa edistymistä arviidaan sumi tisena kielenä -ppimäärän mukaan riippumatta siitä miten petus n järjestetty. Mikäli ppilas piskelee sekä sumi tisena kielenä -ppitunneilla että äidinkielen ja kirjallisuuden ppitunneilla, ppilaan saamista ja edistymistä arviivat kyseiset pettajat yhdessä. Sumi tisena kielenä -ppimäärän arviinti khdistuu ppilaan kielitaitn, kulttuuritaitihin ja kielenpiskelutaitihin. Opintjen aikana kielitait arviidaan kielen eri sa-alueilla petussuunnitelman perusteissa liitteenä levan kielitaidn tasjen kuvausasteikn mukaan. Arviinnissa n tettava humin, että ppilaan kielitaitprfiili vi lla hyvinkin epätasainen. Kulttuuritaitja arviitaessa tetaan humin, kuinka hyvin ppilas ppii tuntemaan sumalaisen yhteiskunnan tapja ja ymmärtämään mnikulttuurisuutta. Myös ppilaan kielenpiskelutaidt arviidaan. Työskentelytaidt arviidaan kulun käytänteiden mukaisesti. Päättöarviinti tapahtuu petussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kriteereiden mukaan. Maahanmuuttajien määräaikaiseen erityispetukseen (EHY) siirretty ppilas arviidaan kulun yleispetuksen ppimäärän sekä henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. 112

Peruspetukseen valmistavassa petuksessa ppilaan edistyminen arviidaan hänelle laaditun ppimissuunnitelman ja valmistavan petuksen yleisten tavitteiden suuntaisesti. Arviinnissa hyödynnetään erityisesti ppilaan prtflita ja arviintikeskusteluja. Peruspetukseen valmistavan petuksen päätteeksi annetaan sallistumistdistus. Sen lisäksi ppilaalle ja hänen hultajalleen tulee antaa riittävästi muuta arviintipalautetta. Peruspetukseen valmistavan petuksen arviinti n sanallista. Maahanmuuttajien äidinkielen arviinnin tulee lla lunteeltaan hjaavaa ja kannustavaa sekä ppilaan itsearviintia tukevaa. Arviinti n sanallista vusilukilla 1-4. Vusilukalta 5 alkaen vidaan jatkaa sanallista arviintia tai käyttää numerarviintia jk pelkästään tai täydentäen sitä sanallisella arvilla. Työskentelytaidt ja ppiaineessa edistyminen arviidaan erikseen vusilukilla 1-8. Lisäksi ppilaalle ja hänen hultajalleen annetaan muuta arviintipalautetta. Päättöarviinnissa käytetään numerarviintia, ja se perustuu kuvaukseen ppilaan hyvästä saamisesta. OPPILAAN ARVIOINTI KANTOKASKEN KOULUSSA Kantkasken kulussa pintjen aikaisen arviinnin tehtävänä n hjata ja kannustaa piskelua sekä kuvata miten hyvin ppilas n saavuttanut kasvulle ja ppimiselle asetetut tavitteet. Opettaja arvii jatkuvasti ppilaan edistymistä, työskentelyä sekä käyttäytymistä antamalla suullista ja kirjallista palautetta. surittaa myös itse man ppimisensa ja työskentelynsä arviintia. Lukuvuden päätteeksi ppilas saa lukuvusitdistuksen, jnka lisäksi hänelle annetaan syyslukukauden päättyessä välitdistus. Vusilukilla 1-4 ppiaineissa edistyminen arviidaan käyttämällä sanallista viisiprtaista asteikka, jta ei täydennetä numerarvilla. Näillä vusilukilla käyttäytyminen ja työskentelytaidt arviidaan erikseen. Vusilukilla 5-6 ppiaineissa edistyminen arviidaan numerarvilla. Työskentelytaidt sisällytetään ppiaineissa edistymisen arviintiin. Uutena alkavia ppiaineita ei arviida välitdistuksessa vusilukilla 3-5. Näitä aineita vat 3. lukalla A1-kielet, 4. lukalla A2-kieli sekä 5. lukalla histria ja fysiikka/kemia. Oppilaan itsearviinti tapahtuu esim. seuraavia tapja käyttäen: prtfli viikksuunnitelma vihkt sanallinen tai graafinen itsearvi arviintikeskustelu ryhmä- ja pariarviinti 113

20 OPINNOISSA ETENEMISEN N PERIAATTEET A. Eteneminen vusilukittain 1. siirtyy seuraavalle vusilukalle, js hän surittaa hyväksytysti kaikki petussuunnitelmassa määritellyt vusilukan ppimäärään kuuluvat eri ppiaineiden tai aineryhmien pinnt. 2. vi myös siirtyä seuraavalle vusilukalle, vaikka hänellä lisi hylättyjä surituksia, js arviidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vusilukan pinnista hyväksytysti. 3. vidaan jättää vusilukalle, js hänen surituksensa yhdessä tai useammassa vusilukan ppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä n hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdllisuus petukseen sallistumatta sittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedt ja taidt. Mahdllisuuksia vidaan antaa petussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuden aikana tai lukuvuden kulutyön päätyttyä. 4. Js suritusmahdllisuus annetaan lukuvuden kulutyön päätyttyä, lukalle jättämisestä vidaan tehdä ehdllinen päätös. Suritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuden heinäkuun lppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne ppimäärän sa-alueet, jiden hyväksytty surittaminen erillisessä kkeessa n vusilukalta siirtymisen edellytys. Erillinen ke vi sisältää mnipulisesti erilaisia näyttömahdllisuuksia. 5. vidaan myös jättää lukalle, vaikka hänellä ei le hylättyjä surituksia, js sitä n pidettävä hänen kulumenestyksensä vuksi tarkituksenmukaisena. Oppilaan hultajalle tulee tällöin varata mahdllisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 6. Vusilukalle jäävän ppilaan suritukset raukeavat. B. Eteneminen man pint-hjelman mukaan tai vusilukkiin jakamattmassa petuksessa Kun ppilas piskelee yhdyslukalla tai ryhmässä, jssa n useamman vusilukan ppilaita, hänen ppimistaan arviidaan yleensä suhteessa hänen man vusilukkansa pint-hjelman mukaisiin tavitteisiin. Mikäli petus järjestetään yhdyslukilla ns. vurkursseina tai yhtä lukuvutta laajempina pintkknaisuuksina, kuten esimerkiksi alkupetuslukilla, suritetaan arviinti pintkknaisuuksittain. Oman ppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää pinnissa etenemistä ja edistymisen arviintia. Kun ppilas etenee man pint-hjelman mukaan, petussuunnitelmassa määritellään ne tiedt ja taidt, jtka vat edellytyksenä kunkin pintkknaisuuden alittamiselle. Js ppilas etenee vusilukkiin jaetun ppimäärän sijasta man pint-hjelman mukaan, hänet vidaan jättää vusilukalle vain yleisen heikn kulumenestyksen perusteella. OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET KANTOKASKEN KOULUSSA Lukkamutisessa erityispetuksessa leville ppilaille laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jssa määritellään mm. ppilaan piskelun tavitteet, keskeiset sisällöt ja arviinnin perusteet. Yleispetuksen ryhmässä piskelevalle ppilaalle laaditaan tarvittaessa khdassa 13 levien periaatteiden mukaisesti ppimissuunnitelma. Maahanmuuttajappilaiden pintjen etenemistä arviidaan yleispetuksen tavitteiden mukaisesti. Arviinnissa tetaan kuitenkin humin näiden ppilaiden tausta ja vähitellen kehittyvä sumen kielen tait. 114

21 T ODISTUKSET Tdistusmallit n hyväksytty Sumenkielisen kulutuslautakunnan kkuksessa 9.6.2004 Erityistä tukea tarvitsevan ppilaan arviinti: Peruspetuksen aikana käytettävät tdistukset. Js henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa n päätetty, että ppilas piskelee yksilöllisten ppimäärien mukaan, varustetaan numerarvsana sekä sanallinen arvi tähdellä (*). Tdistuksen lisätietja -khtaan tulee maininta siitä, että ppilas n piskellut tähdellä merkityt (*) ppiaineet henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen ppimäärän mukaan. Kun ppilaan petus n järjestetty timinta-alueittain, perustuu arviinti HOJKSissa määriteltyihin yksilöllisiin tavitteisiin ja ppilaan edistymistä kuvataan tdistuksissa timinta-alueittain. Peruspetuksen päättötdistus Js ppilas piskelee yksilöllisten ppimäärien mukaan, myös päättöarviinti vi lla sanallinen. Päättötdistuksessa vidaan käyttää näissä ppiaineissa myös numerarvstelua. Sekä numerarvsana että sanallinen arvi varustetaan tähdellä (*). Tdistuksen lisätietja -khtaan tulee merkintä siitä, että ppilas n piskellut tähdellä (*) merkityt ppiaineet henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen ppimäärän mukaan. Oppilaan, jnka petus n järjestetty timinta-alueittain, päättöarviinti n sanallinen. Maahanmuuttajappilaan arviinti: Sumi tisena kielenä -ppimäärän arviinti merkitään väli- ja lukuvusitdistuksiin äidinkieli ja kirjallisuus -ppiaineen yhteyteen sumi äidinkielenä -ppimäärän sijasta. Maahanmuuttajien määräaikaiseen petukseen siirretylle ppilaalle annetaan kulun käyttämät väli- ja lukuvusitdistukset Peruspetukseen valmistavan petuksen päätteeksi ppilaalle annetaan sallistumistdistus. Tdistukseen merkitään piskellut ppiaineet, niiden laajuus ja petuksen sisältö. Arviinti n sanallista. Kuusivutiaiden valmistavassa petuksessa käytetään lukuvuden lpussa annettavaa esipetuksen sallistumistdistusta, jssa n maininta valmistavasta petuksesta. Maahanmuuttajien äidinkielen petukseen sallistumisesta annetaan lukuvuden päättyessä erillinen tdistus. Arviintia ei merkitä kulun väli- eikä lukuvusitdistuksiin. Ertdistus Ertdistus annetaan ppilaalle, jka vaihtaa tisen kunnan kuluun ennen kuin n surittanut ppivelvllisuutensa. Ertdistuksen liitteenä tulee lla kulussa nudatettu tuntijak sekä selvitys petuksen mahdllisista paintuksista. Js ppilas muuttaa tiseen esplaiskuluun, ertdistuksena käytetään ppilaan saamaa viimeisintä lukuvusi- tai välitdistusta ja sen hessa mahdllista muuta arviintipalautetta. Ertdistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvita. Espssa n käytössä kaikille yhteiset tdistusmallit. Kantkasken kulussa käytetään Espn kaupungin laatimia tdistuskaavakkeita 115

22 TIETOSTRATEGIA Espn sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 21.4.2004 Espn petustimen tietstrategian 2002-2004 ppilasta ja pettamista kskevat prsessit ja petussuunnitelmien uudistamistyö nivelletään tisiinsa. Tavitteena n saada petussuunnitelma ja tietstrategia timivaan vurvaikutukseen keskenään siten, että tiet- ja viestintätekniikka tukee luntevasti ppijan ppimisprsessia, pettajan työtä ja kulun timintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Tässä hyödynnetään kaupungissa tehtävää tiet- ja viestintätekniikan petuskäytön kehittämistä, kulukirjastjen ja kirjastyhteistyön kehittämistä sekä niihin liittyvää saamista. Oppilaan tiet- ja viestintätekniikan saamiseen sekä tiednhallintataitihin liittyvät tavitteet ja sisällöt täsmennetään kulukhtaisissa petussuunnitelmissa, jissa päätetään petuksen tteuttamisesta eri ppiaineiden ja/tai aihekknaisuuksien yhteydessä. Tällöin hyödynnetään alla levia nivelväleille 1-2, 3-6 ja 7-9 laadittuja tvt-taittavitteita sekä tiednhallintataitjen ja kirjastnkäytön tavitteita ja sisältöjä, jka n laadittu vusilukkapareittain (alakulut) ja saksi vusilukittain (yläkulut). Kaikille esplaisppilaille tarjtaan näin mahdllisuus sallistua yhtenäisesti etenevään ppimisprsessiin, jssa aiempien tavitteiden saavuttaminen lu phjan seuraavalle taviteaskelmalle. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAITO NIVELVÄLEITTÄIN 1.-2. lk, 3.-6. lk ja 7.-9. lk Alla levien tavitteiden mukaiseen petukseen siirrytään prtaittain klmen lukuvuden kuluessa siten, että piskelu kskee kaikkia vusilukkia viimeistään lukuvuden 2006-2007 aikana. Tvt-taittavitteiden saavuttamiseksi kuluille timitetaan tukimateriaalia. Kaikkien nivelvälien aikana ppilasta hjataan kiinnittämään humita työskentelyergnmiaan liittyviin seikkihin, mm. näppäimistön käyttöön ja hallintaan. 2. lk:n päättyessä Yleistavitteet : - tutustuu tiet- ja viestintätekniikan käytön perusasiihin ja pettelee man tekstin ja kuvan tuttamista - tutustuu ja pettelee verkk-ppimisympäristön ja sähköpstin Nettietiketin mukaista käyttöä - kehittää viestintävalmiuksiaan tietteknisessä ppimisympäristössä Kirjittaminen : - saa tuttaa tekstiä tietkneella Digitaalinen kuva : - saa tuttaa kuvia piirt- tai kuvankäsittelyhjelmalla Sähköpsti : - tutustuu sähköpstin käyttöön Verkk-ppimisympäristö : - tutustuu ja pettelee verkk-ppimisympäristössä timimista - kehittää viestintävalmiuksiaan tietteknisessä ppimisympäristössä Nettietiketti ja tekijänikeudet : - tutustuu ja pettelee Nettietiketin mukaista sähköpstin käyttöä - pettelee Nettietiketin mukaista viestintää verkk-ppimisympäristössä Tiednhankinta- ja -hallintataidt 116

: - pettelee yhdessä keskustellen painettujen ja sähköisten tekstien avaamista 6. lk:n päättyessä Yleistavitteet : - laajentaa tiet- ja viestintätekniikan saamistaan - käyttää tiet- ja viestintätekniikkaa säännöllisesti ja mnipulisesti eri ppiaineissa piskelun ja arviinnin tukena - syventää maa saamistaan kulun tarjamien lisämahdllisuuksien mukaisesti Kirjittaminen : - saa tuttaa ja tulstaa pienimutisen kirjitelman, esitelmän, raprtin tms. ppilastyön tekstinkäsittely- ja julkaisuhjelmalla - saa liittää tutksiinsa piirrksia, kuvia, taulukita tai diagrammeja Digitaalinen kuva : - tutustuu kuvanlukijan ja digitaalikameran sekä kuvankäsittelyhjelman käyttöön - saa kuvan rajaamisen ja kuvakn valinnan Digitaalinen ääni : - tutustuu mahdllisuuksien mukaan äänen ja musiikin teknlgiaan ja svelluksiin sekä musiikin tietlähteisiin Internet-verkssa Digitaalinen julkaiseminen ja multimedia : - tutustuu ja pettelee mahdllisuuksien mukaan julkaisugrafiikan ja multimedian tuttamista Internet, tietverkt : - tuntee tiednhaun keint ja saa suhtautua kriittisesti löytämiinsä tietihin Sähköpsti : - saa käyttää sähköpstia: lähettää, vastaanttaa ja vastaa saapuneeseen sähköpstiin Verkk-ppimisympäristö : - saa sallistua verkk-ppimisympäristössä tapahtuvaan keskusteluun - saa työskennellä verkk-ppimisympäristössä Nettietiketti ja tekijänikeudet : - tuntee Nettietiketin perussääntöjä ja ymmärtää sääntöjen tarkituksen - timii asiallisesti hyödyntäessään sähköpstia ja Internetiä - timii asiallisesti työskennellessään verkk-ppimisympäristössä - tietää tekijänikeuksien perussääntöjä ja saa timia perussääntöjen mukaisesti Taulukt ja diagrammit : - saa tuttaa pienimutisen taulukn ja diagrammin 117

Tiednhankinta- ja -hallintataidt : - pettelee tiednhankinnan ja -käytön prsessia ja ppii käyttämään mnenlaisia lähteitä - tuntee tiednhankinnan päävaiheet ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tieta myös sähköisistä lähteistä TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAITOTAVOITTEISIIN TÄHTÄÄVÄ OPETUS KANTOKASKEN KOULUS- SA Tiettekniikan yleisiin taittavitteisiin tähtäävää petusta annetaan mahdllisuuksien mukaan läpäisyperiaatteella kaikissa niissä ppiaineissa ja aihekknaisuuksissa, jissa se n tarkituksenmukaista. Tavitteet n kirjattu kulun petussuunnitelman ppiainesisältöihin ja niiden saavuttamista arviidaan sana kunkin ppiaineen arviintia. TIEDONHALLINTATAITOJEN JA KIRJASTONKÄYTÖN OHJAUS Tiednhallintataidilla tarkitetaan valmiutta etsiä, arviida ja käyttää mnipulisesti sekä painettuja tiednlähteitä että verkksisältöjä ja muuta sähköistä aineista. Hyvin timiva kulukirjast tarjaa ppilaalle mahdllisuuden tutustua ja päästä käsiksi järjestettyyn tietn. Kulukirjastn tärkeimmät tehtävät vat hjata ppilasta kirjastn käyttötaidissa ja tiednhallintataitjen piskelussa sekä tukea kirjallisuuden petusta. Tavitteena n, että ppilaasta kasvaa aktiivinen ja taitava kulukirjastn ja yleisten kirjastpalvelujen käyttäjä. Tiednhallintataidt vat tarpeen kulunkäynnin aikana kaikkien ppiaineiden ja aihekknaisuuksien piskelussa. Ne vat leellinen sa piskelutttumuksia ja työskentelytaitja myöhemminkin elämässä. Tiednhallintataitjen petuksessa pettajan arvkkaita yhteistyökumppaneita vat tiet- ja viestintätekniikan asiantuntijat ja mahdllisuuksien mukaan kirjastalan kulutusta saaneet man kulun tai yleisen kirjastn työntekijät. Tiednhallintataitjen kknaisvaltaiselle karttumiselle vat edellytyksenä tiet- ja viestintätekniikan tekniset perustaidt, jtka kulu sijittaa petussuunnitelmaansa yhdessä tiednhallintataitjen ja kirjastnkäytön hjauksen kanssa miin lsuhteisiinsa sveltuvalla tavalla. 1.-2. lukat Tavitteet - ppii ymmärtämään, kuinka kirjastssa timitaan sekä kuinka kirjja käsitellään ja lainataan - harjittelee man kulukirjastnsa käytänteitä - ppii valitsemaan itselleen spivaa luettavaa kulukirjaststa - ppii etsimään tieta ikätaslleen spivista tietkirjista ja muista lähteistä - tutustuu yleiseen kirjastn Sisällöt - Kulukirjastn tutustuminen lukemisen ja tiednhaun paikkana. - Kirjastkrtin hankkiminen, sen vastuullinen käyttö, lainaaminen ja palautus. - Kirjan rakenteeseen tutustuminen: kannet, selkä, nimeke. - Aakkstamisen harjittelu, kirjan paikka kirjastssa. - Tutustuminen yleiseen kirjastn tai kirjastautn. - Kysymysten tekemisen harjittelu: Mitä? Missä? Millin? Miksi? - Tiednhallinnan prsessin harjittelua pienin askelin: mitä tiedän asiasta, mitä haluan tietää, mistä saan tieta? - Tiednhaku kirjista, tden ja epätden erttaminen tekstissä. - Käsitteiden määrittely ja niiden välisten suhteiden tutkiminen: mitä yhteistä, mitä era? - Tiednlähteisiin tutustuminen: henkilöt, kirjat. 118

3.-4. lukat Tavitteet - ppii asiallisen ja myönteisen asenteen kirjastn käyttäjänä - ppii man kulukirjastnsa käytänteet - tutustuu kulukirjastn aineistn lukitteluun - tutustuu tiednhallinnan prsessin eri vaiheisiin - hankkii mnipulisia lukukkemuksia kulukirjastssa - harjittelee yleisen kirjastn käyttöä hjatusti Sisällöt - Kulukirjastn käytön harjittelu piskelun, lukemisen ja tiednhaun paikkana - Kulukirjastn aineistn lukitteluun tutustuminen. - Itsenäinen lainaaminen ja palauttaminen. - Tietsanakirjan käytön harjittelu, aakksten hallinta. - Kirjan rakenteeseen tutustuminen: nimiösivu, sisällysluettel. - Tiednhallinnan prsessin harjittelua: 1. Määrittele aihe/ngelma 2. Etsi ja nimeä tiednlähteet 3. Valitse tarvitsemasi tiet 4. Järjestele tieta 5. Esittele tulksesi 6. Arvii prsessia ja työtä. - Tiednhaun harjituksia eri lähteistä, itselle tarpeellisen tiedn löytäminen. - Phtiva kysyminen: mitä kannattaa kysyä? - -Tiedn jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet. Tiedn sveltaminen maan työhön. - -Tiednlähteiden käytön ja merkitsemisen harjittelu. 5.-6. lukat Tavitteet - ppii vastuullisesti käyttämään yleistä kirjasta ja kulukirjastaan - ppii hyödyntämään kulukirjastn ja yleisen kirjastn lukitusta ppimistehtäviä tehdessään - maksuu kysyvän ja tutkivan tavan piskella - harjittelee tiednhallinnan prsessin vaiheita ppimistehtäviä tehdessään - harjittelee lähdeviitteiden merkitsemistä hjatusti - tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin ja löytää man tapansa harrastaa lukemista Sisällöt - Kulukirjastn ja yleisen kirjastn käytön harjittelu piskelun, lukemisen ja tiednhaun paikkana. - Kirjan rakenteeseen tutustuminen: hakemist, lähdeluettel. - Kulukirjastlukituksen (tieteenaljen lukitus) hyödyntäminen tiednhaussa ja muun luettavan valinnassa. - Kulukirjastn mnipulinen ja itsenäinen käyttö. - Itsenäinen yleisen kirjastn käytön harjittelu kulutyön tukena ja vapaa-aikana. - Tiednhallinnan prsessin harjittelua: 1. Määrittele aihe/ngelma 2. Etsi ja nimeä tiednlähteet 3. Valitse tiedsta tarvitsemasi 4. Järjestele tieta 5. Esittele tulksesi 119

6. Arvii prsessia ja työtä. - Tiednhaun harjituksia internetissä. - Tiedn jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet. - Tiednlähteiden mnipulinen käyttö, tekijänikeudet, lähdeluettel (viittaukset, nettietiketti). Kantkasken kulun ma kirjast-petuksen petussuunnitelma n liitteenä. 23 TOIMINNAN ARVIO INTI JA JATKUVA KEHI TTÄMINEN KH:n hyväksymä 8.4.2003 Opetussuunnitelman avulla situdutaan yhdessä phdittuihin kasvatus- ja petustyön peruslähtökhtiin. Opetussuunnitelma n prsessi, jssa arviinti, uusien tavitteiden asettelu ja käytännön petustiminta seuraavat tisiaan. Prsessin lpputuls kirjataan petussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman arviinnin lisäksi kulujen timintaa kehitetään erilaisten itsearviintien kautta. Sumenkielisen kulutuslautakunnan hyväksymä 21.4.2004 Kulun itsearviinnin tavitteena n tunnistaa vahvuuksia ja parantamisalueita sekä antaa suuntaa kulun timinnan kehittämiselle. Kuluilla tulee lla pitkän aikavälin itsearviintisuunnitelma, jka neljän vuden aikana kattaa kaikki keskeiset kulun timinnan alueet. Kulun itsearviintityö tulee rganisida jatkuvaksi timinnaksi, jlle n nimetty vastuuhenkilö. Sumenkielinen kulutuskeskus antaa kuluille vusittain arviinnin tteuttamista kskevia hjeita. Kantkasken kulussa jatkuva, mnipulinen timinnan arviinti tukee kulun kehittämistyötä. Tavitteena n luda ppilaille ja henkilöstölle yhä parempi ja turvallisempi piskelu- ja työskentely-ympäristö sekä vastata yhteiskunnan muutsten vaatimuksiin. Arviinti n vurvaikutuksellista ja dkumentitua timintaa sekä kulun sisällä että kulun ja sen eri yhteistyötahjen kanssa. Arviintityön tärkeimmät tehtävät vat timinnan tavitteiden asettaminen ja arviinnin tulsten hyödyntäminen. Espn kulujen itsearviinnissa käytetään phjana Eurpan laatupalkintkriteeristön svellusta, EFQM-mallia. EFQM-malli jakaantuu yhdeksään arviintialueeseen, jista viisi liittyy rganisaatin timintaan ja neljä tulksiin. EFQM- mallin arviintialueet vat seuraavat: 1. Jhtajuus 2 Timintaperiaatteet ja strategia 3 Henkilöstö 4 Kumppanuudet ja resurssit 5 Prsessit 6 Asiakastulkset 7 Henkilöstötulkset 8 Yhteiskunnalliset tulkset 9 Keskeiset surituskykytulkset Kulun timinnan arviinnissa keskitytään vusittain 2-3 sa-alueeseen. Niitä arviidaan käyttämällä erilaisia kyselyjä, mittareita, haastatteluja ja arviintikeskusteluja. Saatuja tulksia tarkastellaan kk henkilöstön kesken. Tulksista pimitaan kulun vahvuudet, jiden säilymistä vaalitaan sekä parantamisalueet, jiden krjaamiseksi ludaan uusia käytänteitä ja timintamalleja. 120

LIITTEET: 1. Kantkasken kulun tuntijassa käytettyjen kulukhtaisten välystuntien tavitteet ja sisällöt a) Draamakasvatus (3.-4.-lukat, 1 vvt) b) Digitaalinen kuvankäsittely (5.-lukat, 1 vvt) c) Terveyskasvatus (6.-lukat, 1 vvt) 2. Kantkasken kulun kirjast-petussuunnitelma 121

LIITE 1 Kantkasken kulun tuntijassa käytettyjen kulukhtaisten välystuntien tavitteet ja sisällöt a. DRAAMAKASVATUS (äidinkieli) 3.-4.-lukat, 1 vusiviikktunti Käytämme ilmaisukasvatus-sanan tilalla termiä draamakasvatus, sillä draamakasvatus käsittää kaiken ilmaisun, draaman ja teatterin, jta tehdään erilaisissa ppimisympäristöissä. : rhkaistuu ilmaisemaan itseään yksin ja ryhmässä uskaltaa eläytyä ja ilmaista itseään estitta hjatuissa ja vapaissa leikeissä harjittelee kertmaan tarinita man kkemusmaailmansa phjalta saa kuunnella tisia ja kunniittaa tisen ihmisen työskentelyä kehittää herkyyttään eläytyä tisen ihmisen tilanteisiin ja tunteisiin tutustuu elkuvan ja teatterin maailmaan SISÄLLÖT: mnipulisia ilmaisutaidn harjituksia, esim. keskittymis- ja rentutumisharjituksia ; eri aistien, ilmeiden ja eleiden, puheen, liikkeen ja tunnetiljen harjituksia tutustumista teatterin keinihin ja niiden harjittamista mielikuvien tuttamista ja niiden kautta kknaisilmaisun rikastuttamista vurvaikutustaitjen harjittelua: kertmista ja kuvailua, kuuntelemista, puheenvurn pyytämistä ja man mielipiteen esittämistä keskustelussa kirjallisuuden lajeihin (esim. sadut, runt, näytelmät sarjakuvat) tutustumista draaman keinin tutustumista elkuvan ja teatterin eri mutihin (esim. näytelmäelkuva, animaati, nukketeatteri, varjteatteri, naamit) b. DIGITAALINEN KUVANKÄSITTELY (kuvataide) 5.-lukat, 1 vusiviikktunti : tutustuu digitaalisten kuvantallennusvälineiden käyttöön ja still/liikkuvan kuvan käsittelyyn SISÄLLÖT: Digitaalisen kuvan käsite Kuvan piirtäminen Paint-hjelmalla Kuva erilaisten julkaisujen sana kuvan liittäminen kuvan kn ja sijainnin määrittäminen Digitaalikameran käyttö kuvaaminen kuvien siirtäminen tietkneelle Skannerin l. kuvanlukijan käyttö skannaaminen kuvan tallentaminen Digitaalisen kuvankäsittelyn alkeita Paint Shp Pr- hjelmalla kuvan rajaaminen kuvakn muuttaminen tehsteet ja krjaustyökalut tekstityökalu 122

yleisimmät tallennusmudt ja kuvan nimeäminen Digitaalisen videkuvan editimisen alkeita Pinnacle Studi- hjelmalla tsten määrittäminen ja yhteen liittäminen tekstien ja tehsteiden lisääminen viden tallentaminen tietkneelle ja cd-levylle Tekijänikeus c. TERVEYSKASVATUS terveelliset elämäntavat - elämänhallintataidt (liikunta) 6.-lukat, 1 vusiviikktunti : kehittää lasten ssiaalisen kanssakäymisen taitja ppia ymmärtämään erilaisuutta ppia hulehtimaan itsestään ja terveydestään ppia ymmärtämään ja hallitsemaan mia tunteitaan ja käyttäytymistään ppia selviytymään itsenäisesti erilaisista arkielämän valintatilanteista turvallisen elämän ABC SISÄLLÖT: ravitsemukselliset tarpeet ja ngelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisrukavalit päihteet, mielihyvä ja riippuvuus ristiriitjen selvittäminen ja mieltä painavista asiista puhuminen ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvt ja nrmit turvallinen liikkuminen malla ktiseudulla timiminen hätätilanteissa ja ensiavun alkeet henkilökhtaisesta hygieniasta hulehtiminen ja man kehnsa hyväksyminen 123

LIITE 2 Kantkasken kulun kirjast-petuksen suunnitelma 124