LAADUKKAAN OPPIMISEN KRITEERIT ALEMMASSA JA YLEMMÄSSÄ YLIOPISTOTUTKINNOSSA YLIOPISTO-OPINTOJEN MITOITUSSEMINAARI 14.5.2003. INNOPOLI. ESPOO TYÖPAJA 2 Asko Karjalainen & Kauko Hämäläinen Työpajassa hahmoteltiin erilaisia tutkintojen laadunvarmistuksen näkökulmia ja tarkasteltiin tilannetta maailmanlaajuisesti ja Euroopan korkeakoulutusalueen kannalta. Euroopassa on pyritty hahmottamaan opetuksen toteutukseen ja sen lopputulokseen, oppimistulokseen, liittyviä yleisiä tunnuspiirteitä (esim. TEEP 2002). Tulisiko näin tehdä myös Suomessa? Soveltuvatko muualla tehdyt kriteeristöt meillä käytettäviksi? Kuinka yksityiskohtaisia kriteeristöjä voidaan tehdä? Kuinka kriteeristöjä kehitellään ja käytetään positiivisesti siten, että niistä on todellista hyötyä akateemiselle opetukselle ja oppimiselle? Millainen on High Quality Academic Degree. Made in Finland? Kaikki tiedämme intuitiivisesti, että se on jotakin, joka on korkealla sijalla kansainvälisessä vertailussa, mutta voiko laadun tuoda myös nähtäville? Suomalaisen akateemisen tutkinnon laatupiirteiden auki kirjoittaminen on nyt myös uudella tavalla välttämätöntä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ollessa jo tosiasia. Seuraavan tulossopimuskauden aikana kehitellään laajassa yhteistyössä suomalaisen korkeatasoisen tutkinnon, sekä kandidaatin- että maisteritutkinnon, laadusta kertovia ja laatua turvaavia tunnuspiirteitä. Tässä työpajassa harjoiteltiin kriteerien työstämistä. Aika luonnollisesti asetti rajoituksia työskentelylle, ja tässä yhteenvedossa työpajojen tuotoksia on käsitelty yksinkertaistaen ja syntetisoiden siten, että kriittiselle ja kehittävälle ajattelulle muodostuisi pohjaa. Kriteerityö varsinaisesti käynnistyy ensi vuoden alusta. Tervetuloa työstämään kriteereitä yhdessä jo nyt. 1
LAADUKKAAN OPPIMISEN KRITEERIT ALEMMASSA JA YLEMMÄSSÄ YLIOPISTOTUTKINNOSSA YLIOPISTO-OPINTOJEN MITOITUSSEMINAARI 14.5.2003. INNOPOLI. ESPOO TYÖPAJA 2 Asko Karjalainen & Kauko Hämäläinen 1. MITÄ LAADUKAS OPPIMINEN TARKOITTAA? SIIHEN KUULUU OPITUN YMMÄRTÄMINEN, SOVELLUSKYKY, LUOVUUS, KRIITTISYYS JA OPPIMAAN OPPIMINEN... 2. KUINKA LAADUKKAALLE OPPIMISELLE LUODAAN EDELLYTYKSET? HUOLEHTIMALLA RESURSSEISTA (AIKA, RAHA, HENKILÖSTÖ), TUKIPALVELUILLA, YHTEISTYÖLLÄ, PALAUTTEELLA JA ARVIOINNILLA...OPETTAMALLA HYVIN AKATEEMISEN TUTKINNON LAADUN PERUSELEMENTIT? Hyvä suunnittelu, suunnitelmien toteuttaminen ja toteutuksen laadun seuranta ja näistä rakentuva laadunvarmistuksen (jatkuvan systemaattisen kehittämisen) prosessi: SUUNNITELLUT OPETUSJÄRJESTELYT TOTEUTUVAT OPPIMISTULOKSET JATKUVA LAADUNVARMISTUS 2
KANDIDAATIN TUTKINTO 4800 tuntia opiskelijan työtä HYVÄ SUOMALAINEN LAATUTASO LAADUKAS (TOTEUTUVA) OPPIMISTULOS LAADUKKAAN OPPIMISTULOKSEN EDELLYTYKSET ALAKOHTAINEN ERITYISOSAAMINEN (SPECIAL SKILLS) Osaamista, joka on tietyn perinteisen tai monitieteisen oppiaineen sisältöjen hallintaa, niiden ymmärtävää osaamista. A) ASIAOSAAMINEN (Tieteellinen, Taiteellinen, Ammatillinen) Oppiaineiden sisältöjen hallinta, tietojen hallinta Kaikki asiantuntijatasot ovat mukana suunnitteluprosessissa, myös opiskelijat ja tarvittavat ulkopuoliset tahot. Opiskelijoiden lähtötason heterogeenisyys otetaan huomioon. Ydinaines on selkeästi esillä. Laitoksen oma tutkimustyö näkyy oppisisällöissä. Opettajien tulee hallita opetusmenetelmien tarkoituksenmukainen käyttö. Menetelmien tulee olla tavoitteisiin sopivia ja ymmärtävää oppimista tukevia. Oppiaineen hallintaa tukevaa ohjausta ja tuutorointia tulee olla koko ajan saatavilla. B) TUTKIJAN TAIDOT Alalle ominaisten tutkijan taitojen ja työtapojen osaaminen C) AMMATILLISET TAIDOT Alalle ominaisten ammatin hallintaan liittyvien taitojen ja työtapojen osaaminen Tavoitteet selkeästi määritelty. Tutkijat ovat mukana koulutuksen suunnittelussa. Suunnittelu tehdään koko tutkinnon tasolla, ei vain yksittäisten kurssien puitteissa. Taitojen kehittäminen on selkeästi julkituotu tavoitteissa. Taitojen omaksuminen suunnitellaan jatkumoksi, jossa mahdollistuu erikoistuminen maisteritasolle siirryttäessä. Teoria ja käytäntö on rytmitetty samanaikaisesti. Tutkijan taidot ovat laaja-alaisesti esillä opetuksessa. Opetetaan myös laitoksen oman tutkimuksen kautta. Sisällöissä laitoksen oman tutkimuksen osuus minimissään X% (alasta riippuen). Työtavoissa on tutkimusläheisyyttä, ne ovat monipuolisia ja tukevat itsenäistä tiedonhankintaa. Annetaan myös autenttista tutkimuskokemusta laitoksen projekteissa. Riittävästi kirjoittamista. Professorit opettavat jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Tutkijantaitojen kehittyminen huomioidaan kurssien suoritustavoissa. Käytetään autenttista arviointia. Ohjaus hyvin suunniteltua ja ymmärtävään oppimiseen tähtäävää. Myös tutkijat ja professorit osallistuvat ohjaukseen. Nuorien tutkijoiden hyödyntäminen tutkijan taitojen ohjauksessa. Ammatilliset tavoitteet on selkeästi määritelty ottaen huomioon, että tutkinnon ensisijainen tavoite ei ole työelämään siirtyminen. Yhteys työmarkkinoiden tarpeisiin otetaan huomioon. Mahdollisuus oman alan harjoitteluun taataan. Ammatillinen kielitaito varmistetaan. Opetuksessa käytetään soveltuvin osin alan työmarkkinoiden toimintatapoja vastaavia opetusmenetelmiä ja oppimisen arviointia (autenttinen arviointi). Ammattikuvan selkiyttämiseen ja tulevien valintojen tekemiseen tähtäävä uraohjaus keskeistä. 3
YLEINEN OSAAMINEN (TRANSFERABLE SKILLS) Osaamista, joka on yhteistä kaikkien koulutusalojen oppiaineille, ja joka on välttämätöntä sekä tieteellisen että ammatillisen toiminnan kannalta. D) TIETEELLISEN AJATTELUN TAIDOT Tieteen yleisten periaatteiden (loogisuus, analyyttisyys, kriittisyys...) ymmärtäminen ja omaksuminen oman henkisen toiminnan ohjenuoraksi Tieteellisen ajattelun keskeinen rooli näkyy selkeästi tavoitteissa. Suunnittelijat ovat itse perillä tieteellisestä ajattelusta ja sen kehittymisestä. Opiskelija perehtyy oikeisiin tutkimuksiin. Opinnoissa on selkeä tutkimuskurssi, jossa opiskellaan tieteellisen ajattelun ja työskentelyn perusasiat. Kandidaatintutkimuksessa harjoitellaan tieteellistä ajattelua. Opiskelija tekee itse tiedonhankintaa ja kirjoittaa tekstiä tieteellisin kriteerein. Opiskelija otetaan mukaan laitoksella tehtävään oikeaan tutkimukseen. Opetuksessa on seminaarityyppistä työskentelyä, jossa jokaisen on luettava, opponoitava toisten töitä ja keskusteltava tutkimuksista Jo opintojen alkuvaiheessa orientoidutaan oikein; olemme tiedeyhteisössä emme (ammatti)koulussa. Opettajatuutoroinnin kehittäminen, sillä opettajatuutorilla enemmän kykyä ohjata tieteelliseen ajatteluun. E) ONGELMANRATKAISUTAIDOT Kyky, halu ja rohkeus ongelmien systemaattiseen käsittelyyn ja ratkaisuun F) TYÖNHALLINNAN TAIDOT (KRIITTISET TYÖELÄMÄTAIDOT) Eheää ja kestävää työelämän paineissa selviytyvää työminää rakentava osaaminen G) KOMMUNIKAATIOTAIDOT Kyky viestiä (olla vuorovaikutuksessa) eri medioita käyttäen ymmärrettävällä tavalla H) SOSIAALISET TAIDOT Kyky yhteistyöhön homogeenisissa ja Näkyy selkeästi tavoitteissa. Tiedonhankinnan ja käsittelyn valmiuksia sisällytetään. Näillä tähdätään oman ajattelun käyttöönottoon. Ongelmalähtöisiä työtapoja erityisesti ryhmissä tapahtuvana. Ohjauksen tulee olla henkilökohtaista ja jatkuvaa. Suunnittelu perustuu tietoon siitä, mitä työelämässä todella tehdään, mitä haasteita kohdataan. Organisaatiokulttuurin ja työelämän toiminnan, pelisääntöjen, perustiedot. Selvennetään että opiskeluympäristö on liberaalimpi kuin työympäristö. Konkreetteja hyvin ohjattuja kontakteja työelämään. Vierailut ja harjoittelu. Työelämäpohjaisia suoritustapoja, joissa suoritusta arvioi myös työelämän edustaja (autenttinen arviointi). Ohjataan vastuuseen ja oleellisen tunnistamiseen. Työn ja levon erottaminen ja ajan hallinta keskeisiä teemoja. Tulee olla läpäisevästi ja integroivasti mukana koko tutkinnon kaaressa. Keskeiset käsitteet ja alan terminologia tehdään tutuksi äidinkielen lisäksi myös 1-2 vieraalla kielellä. Runsaasti kirjoittamista, esittämistä ja keskustelua. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, jossa tuetaan opiskelijan käsitystä itsestään selviytyvänä ja hyvänä opiskelijana. Muistetaan että opintojen ohjaus on kommunikaatiota opettavaa vuorovaikutusta. Opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus keskeistä. 4
heterogeenisissä ryhmissä I) JATKUVAN OPPIMISEN TAIDOT Kyky ja halu kehittää omaa osaamista sekä alakohtaisten että yleisten osaamisalueiden tasolla Kaikki oppisisällöt soveltuvat sosiaalisten taitojen opettamiseen. Työskentelyä erilaisissa ryhmissä, monipuolisia vuorovaikutustilanteita opetukseen sisältyen. Avoimuus, rehellisyys ja palautteen vastaanottaminen sekä sen antaminen keskeistä. Jatkuva oppiminen hahmotetaan toimintatapana, jolle kaikki suunnittelu perustuu. Kaikki oppisisällöt soveltuvat jatkuvan oppimisen taitojen opettamiseen. Itsetuntemus, itsearviointi, opiskelutaidot ja tiedonhankintataidot keskeisiä. Itsetuntemuksen, itsearvioinnin, opiskelutaitojen ja tiedonhankintataitojen sisältymistä. Ohjataan elämänhallintaan. 5
MAISTERIN TUTKINTO 3200 tuntia opiskelijan työtä HYVÄ SUOMALAINEN LAATUTASO LAADUKAS (TOTEUTUVA) OPPIMISTULOS LAADUKKAAN OPPIMISTULOKSEN EDELLYTYKSET ALAKOHTAINEN ERITYISOSAAMINEN (SPECIAL SKILLS) Osaamista, joka on tietyn perinteisen tai monitieteisen oppiaineen sisältöjen hallintaa, niiden ymmärtävää osaamista. A) ASIAOSAAMINEN (Tieteellinen, Taiteellinen, Ammatillinen) Oppiaineiden sisältöjen hallinta, tietojen hallinta Kaikki asiantuntijatasot ovat mukana suunnitteluprosessissa, myös opiskelijat ja tarvittavat ulkopuoliset tahot. Opiskelijoiden lähtötason heterogeenisyys otetaan huomioon. Ydinaines on selkeästi esillä. Laitoksen oma tutkimustyö näkyy oppisisällöissä. Opettajien tulee hallita opetusmenetelmien tarkoituksenmukainen käyttö. Menetelmien tulee olla tavoitteisiin sopivia ja ymmärtävää oppimista tukevia. Oppiaineen hallintaa tukevaa ohjausta ja tuutorointia tulee olla koko ajan saatavilla. B) TUTKIJAN TAIDOT Alalle ominaisten tutkijan taitojen ja työtapojen osaaminen C) AMMATILLISET TAIDOT Alalle ominaisten ammatin hallintaan liittyvien taitojen ja työtapojen osaaminen Tavoitteet selkeästi määritelty. Tutkijat ovat mukana koulutuksen suunnittelussa. Suunnittelu tehdään koko tutkinnon tasolla, ei vain yksittäisten kurssien puitteissa. Taitojen kehittäminen on selkeästi julkituotu tavoitteissa. Taitojen omaksuminen suunnitellaan jatkumoksi, jossa mahdollistuu erikoistuminen maisteritasolle siirryttäessä. Teoria ja käytäntö on rytmitetty samanaikaisesti. Tutkijan taidot ovat laaja-alaisesti esillä opetuksessa. Opetetaan myös laitoksen oman tutkimuksen kautta. Sisällöissä laitoksen oman tutkimuksen osuus minimissään X% (alasta riippuen). Työtavoissa on tutkimusläheisyyttä, ne ovat monipuolisia ja tukevat itsenäistä tiedonhankintaa. Annetaan myös autenttista tutkimuskokemusta laitoksen projekteissa. Riittävästi kirjoittamista. Professorit opettavat jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Tutkijantaitojen kehittyminen huomioidaan kurssien suoritustavoissa. Käytetään autenttista arviointia. Ohjaus hyvin suunniteltua ja ymmärtävään oppimiseen tähtäävää. Myös tutkijat ja professorit osallistuvat ohjaukseen. Nuorien tutkijoiden hyödyntäminen tutkijan taitojen ohjauksessa. Tutkimuksellinen ammatillisuus määritelty tavoitteissa. Yhteys työmarkkinoiden tarpeisiin otetaan huomioon. Mahdollisuus oman alan harjoitteluun taataan sekä kotimaassa että tarvittaessa myös kansainvälisessä työskentelyssä. Ammatillinen kielitaito syvennetään. Tieteellisen tiedon soveltaminen otetaan huomioon. Opetuksessa käytetään soveltuvin osin alan työmarkkinoiden toimintatapoja vastaavia opetusmenetelmiä ja oppimisen arviointia (autenttinen arviointi). Ammattikuvan selkiyttämiseen ja tulevien valintojen tekemiseen tähtäävä uraohjaus keskeistä. 6
YLEINEN OSAAMINEN (TRANSFERABLE SKILLS) Osaamista, joka on yhteistä kaikkien koulutusalojen oppiaineille, ja joka on välttämätöntä sekä tieteellisen että ammatillisen toiminnan kannalta. D) TIETEELLISEN AJATTELUN TAIDOT Tieteen yleisten periaatteiden (loogisuus, analyyttisyys, kriittisyys...) ymmärtäminen ja omaksuminen oman henkisen toiminnan ohjenuoraksi Tieteellisen ajattelun keskeinen rooli näkyy selkeästi tavoitteissa siten, että kandidaatinvaiheessa opittua edelleen syvennetään ja harjoitellaan käytännössä. Suunnittelijat ovat itse perillä tieteellisestä ajattelusta ja sen kehittymisestä. Opiskelu rakentuu oman vastuullisen tutkimustyön ympärille. Opiskelija tekee itse tiedonhankintaa ja kirjoittaa tekstiä tieteellisin kriteerein. Opiskelija otetaan mukaan laitoksella tehtävään oikeaan tutkimukseen. Opetuksessa on seminaarityyppistä työskentelyä, jossa jokaisen on luettava, opponoitava toisten töitä ja keskusteltava tutkimuksista Opettajatuutoroinnin kehittäminen, sillä opettajatuutorilla enemmän kykyä ohjata tieteelliseen ajatteluun. Maisteritutkimuksen ohjauksessa pidetään esillä tieteellisen ajattelun perusasioita. E) ONGELMANRATKAISUTAIDOT Kyky, halu ja rohkeus ongelmien systemaattiseen käsittelyyn ja ratkaisuun F) TYÖNHALLINNAN TAIDOT (KRIITTISET TYÖELÄMÄTAIDOT) Eheää ja kestävää työelämän paineissa selviytyvää työminää rakentava osaaminen Näkyy selkeästi tavoitteissa siten, että kandidaatinvaiheessa opittua edelleen syvennetään ja harjoitellaan käytännössä. Oppisisältöjä, jotka valmentavat opiskelijaa asiantuntijana toimintaan, ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen, oman alan kehittämiseen ja itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Ongelmalähtöisiä työtapoja erityisesti itsenäiseen työskentelyyn pohjautuen. Ohjauksen tulee olla henkilökohtaista ja jatkuvaa. Suunnittelu perustuu tietoon siitä, mitä työelämässä todella tehdään, mitä haasteita kohdataan. Valmennetaan toisaalta tiettyihin tehtäviin, mutta toisaalta valmennetaan siihen etteivät suunnitelmat välttämättä toteudu. Konkreetteja hyvin ohjattuja kontakteja työelämään. Vierailut ja harjoittelu. Työelämäpohjaisia suoritustapoja, joissa suoritusta arvioi myös työelämän edustaja (autenttinen arviointi). Ohjataan vastuuseen ja oleellisen tunnistamiseen. Työn ja levon erottaminen ja ajan hallinta edelleen keskeisiä teemoja. 7
G) KOMMUNIKAATIOTAIDOT Kyky viestiä (olla vuorovaikutuksessa) eri medioita käyttäen ymmärrettävällä tavalla H) SOSIAALISET TAIDOT Kyky yhteistyöhön homogeenisissa ja heterogeenisissä ryhmissä I) JATKUVAN OPPIMISEN TAIDOT Kyky ja halu kehittää omaa osaamista sekä alakohtaisten että yleisten osaamisalueiden tasolla Tulee olla läpäisevästi ja integroivasti mukana koko tutkinnon kaaressa. Vertaisvuorovaikutuksen tietoinen harjoittaminen koulutusalakohtaisten tarpeiden mukaan. Runsaasti kirjoittamista, esittämistä ja keskustelua. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, jossa tuetaan opiskelijan käsitystä itsestään kehittyvänä tieteellisenä asiantuntijana. Muistetaan että opintojen ohjaus on kommunikaatiota opettavaa vuorovaikutusta. Opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus keskeistä. Kaikki oppisisällöt soveltuvat sosiaalisten taitojen opettamiseen. Työskentelyä erilaisissa ryhmissä, monipuolisia vuorovaikutustilanteita opetukseen sisältyen. Avoimuus, rehellisyys ja palautteen vastaanottaminen sekä sen antaminen keskeistä. Jatkuva oppiminen hahmotetaan toimintatapana, jolle kaikki suunnittelu perustuu. Kaikki oppisisällöt soveltuvat jatkuvan oppimisen taitojen opettamiseen. Ajankäytön suunnittelu, oman oppimistyylin tunnistaminen, kurinalaisuus, järjestelmällisyys...uteliaisuus, intohimo ja tahto jatkuvaan kehitykseen. Itsetuntemuksen, itsearvioinnin, opiskelutaitojen ja tiedonhankintataitojen jalostuminen ja syventyminen kohdassa 2 mainittua kohden. Ohjataan oman tietotaidon ylläpitämiseen ja uudistamiseen. 8