r tt-'t'( GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2.1986 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI, / rj /dr. - K_s ITÄ - SUOMEN MALMIAIHEIDEN JA -VIITTEIDEN KUVAUS J k KARTTASYM&OLT T Saatteeksi ltd-su omen malmiaihe, ja malmiviitekarttoihin
SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 1 AINEISTO 1 Aineiston kokoaminen 1 Malmiaiheiden ja - viitteiden merkitsemine n kartoille 2 Malmiaiheiden ja - viitteiden jakautuminen tutkimusalueella 6, MALMIESIINTYMÄT 8 MALMIAIHEITA 1 0 Kupari 1 0 Nikkeli 1 3 Koboltti 1 5 Si nkki ja lyijy 1 7 Molybdeeni 1 8 Rauta 1 9 Kulta ja hopea 2 1 Wolframi 2 1 Muita mielenkiintoisia malmiaiheita j a -viitteitä ja tutkimuskohteita 2 2 JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSIA 2 3 KIRJALLISUUSLUETTEL O LIITTEET Liite 1. Malmiaiheita ja -viitteitä kartoill e merkittäessä käytetyt symboli t Liite 2. Tainiovaaran viuhk a Liite 3. Tainiovaaran viuhkan serpentiniitti - lohkareiden analyysituloksi a Työssä kertynyttä aineistoa ja karttoja säilytetään geologian tutkimuskeskuksen malmiosastolla Kuopiossa
1 JOHDANT O Allekirjoittanut sai vuonna 1982 tutkimusalueekseen kaistalee n Itä-Suomea Ilomantsin pohjoisosista Kuusamon eteläosiin (Kuva 1). Tutustuminen alueen malmiaiheisiin ja -viitteisiin tapahtui kokoa - malla niistä tietoja kansannäyteraporteista, malmiviitetiedostost a ja kirjallisuudesta sekä merkitsemällä ne 1 :20 000-mittakaavaisille peruskartoille. Tässä raportissa esitettävät ajatukset ovat syntyneet näitä tieto - ja koottaessa ja kartoille merkittäessä. Maastotöitä ei aiheide n pohjalta ehditty paljoakaan tehdä, sillä allekirjoittanut joutu i siirtymään teollisuusmineraalitutkimusten pariin heti tämän aineiston koottuaan vuonna 1984 AINEIST O Aineiston kokoamine n Malmiaihe- ja malmiviitetietoja koottiin kansannäyteraporteista, malmiviitetiedostosta ja kirjallisuudesta. Näin saatu aineist o jaoteltiin 1 :100 000-karttalehtien mukaan. Jokaisen karttalehde n aineistolle varattiin yksi mappi, joka jaettiin kahteen osaan, En - simmäisessä osassa ovat kerätyt malmiaihe- ja malmiviitetiedo t jaoteltuina 1 :20 000-karttalehtien mukaan. Runsaasti materiaali a käsittävien malmiaiheiden ja -viitteiden (esim. työmaat) aineist o kerättiin mapin toiseen osaan ja jaoteltiin kutsumanimien mukaan. Lisäksi toisessa osassa on muita ao. 1 :100 000-karttalehteä koske - via tutkimuksia (geokemia, geofysiikka, maaperägeologia jne.). Tähän mennessä malmiaiheita ja -viitteitä on kertynyt 707 kappaletta. Kokonaan puuttuvat vain uraaniaiheet. Niiden kokoamisest a oli tarkoitus keskustella geologi O. Aikkään kanssa, mutta se jä i tekemättä allekirjoittaneen siirtyessä uusiin tehtäviin.
2 Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Malmiaiheiden ja -viitteiden merkitseminen kartoill e Kaikki malmiaiheet ja -viitteet merkittiin 1 :20 000-mittakaavaasille peruskartoille symboleilla, joista näkyvät malmimetallit j a niiden pitoisuusluokat sekä kivilaji. Joissakin tapauksissa käyvä t selville myös malmimineraalit (esim.- rautapitoisuuden johtumine n magnetiitista tai hematiitista). Kartat jaoteltiin myös 1 :100 000 - karttalehtien mukaan karttakoteloihin.
3 Symbolit suunniteltiin tätä kokoamista varten kallioperäkartoill a ja oppaassa "Ohjeita malminetsintätutkimuksia varten" käytettyje n merkkien pohjalta. Symbolin peruskuvio määräytyy päämalmimetalli n mukaan ja sen koko määräytyy päämalmimetallin pitoisuusluokan mukaan (Liite 1). Pitoisuusluokkia erotettiin viisi (Taulukko 1). Näistä kanden pitoisuudeltaan heikoimman luokan (viitteet) symbolin peruskuvion halkaisija on 0.5 cm ja kolmen muun luokan (aiheet) peruskuvion halkaisija on 1 cm (Liite 1). Tähän peruskuvioo n merkitään malmiaiheessa tai -viitteessä olevat muut mandollise t metallit lisämerkein, joista selviävät myös pitoisuusluokat (Liit e 1). Malmiviitetiedostossa ei ole mainittu malmimetallien pitoisuuksia, vaan ne on lueteltu tärkeysjärjestyksessä ja numerolla (0-4) o n ilmaistu aiheen pitoisuus. Koska tässä kokoamistyössä pyrittii n jaottelemaan myös heikkoja metallipitoisuuksia, poikkeaa pitoisuusjaottelu jonkin verran malmiviitetiedoston jaottelusta, var - sinkin niiden malmimetallien kohdalla, joilla on malmiviitetiedostossa korkea metallipitoisuuden alaraja (esim. sinkki, lyijy j a rauta) (Taulukko 2). Malmiviitetiedoston aiheet piirrettiin kartalle siten, että symbolin peruskuvio määräytyi tärkeysjärjestyksessä olevan ensimmäisen malmimetallin mukaan ja sen koko määräytyi aiheen pitoisuuden mukaan. Taulukosta 2 nähdään suoraan, min - kä pitoisuusluokan peruskuvio vastaa mitäkin malmiviitetiedosto n pitoisuusluokkaa. Jos malmiviitetiedoston sama pitoisuusluokka o n useamman tämän työn luokan kohdalla, piirretään peruskuvio pienimmän luokan mukaan. Muut mandolliset malmimetallit merkittiin ensimmäisen luokan lisämerkein tärkeysjärjestyksestä välittämättä. Heikoimman pitoisuusluokan symbolia käytettiin paitsi taulukon 1 ilmoittaman pitoisuusrajan alle jäävien näytteiden merkitsemiseen, myös analysoimattomien näytteiden merkitsemiseen, jos niistä ol i tavattu ao. malmimineraalia.
4 Taulukko 1. Käytetyt metallien pitoisuusrajat. Joidenkin metallie n kohdalle on merkitty sulkuihin pienin huomioitu pitoisuus. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Cu (0.10)- 0.29 0.30-0.49 0.50-0.99 1.00-2.99 3.00 - Ni (0.10)- 0.19 0.20-0,39 0.40-0.69 0,70-1.49 1.50 - Co (0.05)- 0.09 0.10-0.19 0.20-0.39 0.40-0.69 0.70 - Zn - 0.49 0.50-1.99 2.00-3.99 4.00-5.99 6.00 - Pb - 0,49 0.50-1.99 2.00-3.99 4.00-5.99 6.00 - Mo - 0.09 0.10-0.19 0.20-0.39 0.40-0.69 0.70 - W - 0.19 0.20-0.39 0.40-0.69 0.70-1.49 1.50- % S -19.99 20.00 - Fe -19.99 20.00-29.99 30.00-39.99 40.00-49,99 50.00 - Ti - 4.99 5.00-9.99 10.00-19.99 20.00-29.99 30.00 - V (0.10)- 0.19 0.20-0.39 0,40-0.59 0,60-0.99 1.00 - Cr - 4.99 5.00-9.99 10.00-19.99 20.00-29.99 30.00 - Au (0.2)- 0.9 1.0-2.9 3.0-4,9 5.0-6.9 7.0 - Ag (10)-29 30-69 70-149 150-299 300- pp m Taulukko 2. Malmiviitetiedoston pitoisuusluokittelun ( 0 =ei malmia, 1= köyhää malmia, 2 = kohtalaista malmia,3= rikasta ja 4 =ainutlaatuista, Saltikoff, 1979) ja tämän kokoamistyön pitoisuusluokittelu n (luokat 1-5) vertailu. Luokat 1 2 3 4 5 - Cu 0 1 2 3 3 Ni, 0 1 2 3 3 Co 0 1 2 3 3 Zn 0 0 1 2 3 Pb 0 0 0 1 2 Ag 0 1 2 2 3 Au 0 1 2 3 3 Mo 0 1 2 3 3 W 0 1 2 3 3 Fe 0 0 1 2 3 Cr 0 0 1 2 3
Kivilaji merkittiin väreillä symbolin keskustaan. Värit ovat oppaan "Ohjeita malminetsintätutkimuksia varten" ohjeiden mukaiset. 5 Näytteiden numerot merkittiin kartoille siten, että geologian tut - kimuskeskuksen näytenumeroiden edessä ei ole mitään kirjainyhdistelmää. Muiden yhtiöiden näytenumeroiden edessä on ao. yhtiön ni - men lyhenne (OKU=Outokumpu Oy, RR=Rautaruukki Oy, SMO=Suomen Malm i Oy, KAJ=Kajaani Oy, MK=Myllykoski Oy, OY=Oulun yliopisto). 1 :400 000-kivilajikarttojen selityksistä saadut malmiviitteet o n numeroitu ao. karttalehden numeron ja selityksen sivunumeron mukaan (esim. D4 :105 tarkoittaa, että kyseisestä malmiviitteestä o n maininta kivilajikartan D4 (Nurmes) selityksessä sivulla 105). Alueet, joilta oli runsaasti havaintoja (esim. työmaat), merkittiin kartalle sopivankokoisella suorakaiteella (esim. varaus - tai valtausalueen rajat), johon merkittiin aiheen kutsumanimi. Kuten edellä mainittiin, tällaisen aiheen materiaali on löydettävissä kyseisen karttalehden mapin jälkimmäisestä osasta kutsumani - men perusteella. Peruskartoille merkittiin myös geokemiallisten järvisedimenttinäytteiden ottopaikat pienellä sinisellä ympyrällä (halkaisija 2 mm). Tämän viereen merkittiin pisteessä olevien anomaalisten alkuaineiden lyhennykset ja pitoisuudet em. oppaan suosittelemall a kyseisen alkuaineen värillä. Kallioperän yleispiirteitä piirrettiin kartoille 1 :100 000-kallio - peräkarttojen ja 1 :400 000-kivilajikarttojen pohjalta. Lisäksi karttoihin suunniteltiin merkittäväksi ja osittain jo mer - kittiinkin maaperähavaintoja sekä malminetsintää rajoittavia teki - jöitä, kuten luonnonsuojelualueita, voimassaolevia kaivospiirejä, valtauksia ja varauksia.
6 Malmiaiheiden ja -viitteiden jakautuminen tutkimusalueell a Kuvassa 2 on esitetty malmiaiheiden ja -viitteiden jakautumine n tutkimusalueella 1 :20 000-karttalehtien mukaan. Esitetyissä luvuissa ovat sekä kallio- että lohkarehavainnot. Kallionäytteitä o n noin neljännes näytteiden koko määrästä. Malmimetalleittain tarkasteltuna eniten (noin 30%) on kalliosta molybdeeni- ja rauta - aiheita, kun taas vähiten (10-15 %) on kalliosta nikkeli- ja sinkkiaiheita. Näytteistä valtaosa (noin 90 %) on tullut kansannäytteinä. Kuvassa 2a on esitetty koko aineiston (707 havaintoa) jakautumine n tutkimusalueella 1 :20 000-karttalehtien mukaan. 222 :sta karttalehdestä 75 :ssä ei ole yhtään havaintoa. Runsaimmin havaintoja o n Lieksan ja Nurmeksen alueella sekä Kuhmon liuskejakson eteläosassa. Aineistosta yli puolet (401 havaintoa) muodostuu rauta-, musta - _liuske-, rikkikiisu-, magneettikiisu- ja teollisuusmineraaliha - vainnoista. Kuvassa 2b on esitetty aineiston jakautuminen ilma n näitä havaintoja. Nyt noin puolessa karttalehtiä (112 :ssa) ei ol e yhtään havaintoa. Runsaimmin havaintoja on samoilla alueilla kui n koko aineiston jakautumakartassa. Geologian tutkimuskeskuksen ja muiden malminetsintäorganisaatioi - den malmiaiheiden ja -viitteiden lukumäärät on esitetty päämetalleittain taulukossa 3. Kuvissa 2c ja 2d on esitetty geologian tutkimuskeskuksen aineiston jakautuminen. Karttalehtiä, joissa ei ol e yhtään havaintoa, on vastaavasti 122 (koko aineisto) ja 164 (osa-aineisto). Valtaosa aineistosta on Lieksasta ja Nurmeksesta. Lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että geologian tutkimuskes - kuksen aineistossa on paljon sellaisia näytteitä, joiden pitoisuu s on siksi pieni, että niitä ei ole viety malmiviitetiedostoon. Sen - sijaan "muiden" aineisto perustuu pääasiassa malmiviitetiedosto n aineistoon.
7 Kuva 2. Malmiaiheiden ja -viitteiden jakautuminen tutkimusalueell a 1 :20 000-karttalehtien mukaa n (a) Kaikki havainnot (707 kpl). (b) Cu-,Ni-,Co-,Zn-,Pb-,Ag-,Au-,Mo-havainnot (306 kpl). 1 :20 000-karttalehdet, joissa näitä malmimetalleja esiintyy, on tummennettu kuvissa 4-8. (e) Kaikki geologian tutkimuskeskuksen havainnot (304 kpl). (d) Geologian tutkimuskeskuksen Cu-,Ni-,Co-,Zn-,Pb-,Ag-,Au-, Mo-havainnot (123 kpl). Valkoinen ruutu : Ei havaintoa, harvapisteinen ruutu : 1-3 havaintoa, vinoviivoitettu ruutu : 4-10 havaintoa, runsaspisteine n ruutu :yli 10 havaintoa.
Taulukko 3. Malmiaiheiden ja - viitteiden lukumäärät jaoteltuin a metallin ja ao. näytteen saaneen/löytäneen malminetsintäyhtiön mukaan. ("Muut" sisältää myös kirjallisuudesta tavatut aiheet). GTK Muut Yht. Metalli Pää- Sivu- Pää- Sivu- Pää- Sivu- Yht. met. met. met. met. met. met. Cu 78 11 105 24 183 35 21 8 Ni 21 6 20 12 41 18 5 9 Co 4 11 9 20 13 31 4 4 Zn. 1 14 17 13 18 17 3 5 Pb 1 1 2 17. 3 18 2 1 Ag - 3 4 9 4 12 1 6 Au 3 2 1 2 4 4 8 Mo 15 2 25 14 140 6 4 6 W - - - 1-1 1 123 40 183 102 306 142 14 14 8 Fe(sis. V,Ti,Cr) 48 1 112 3 160 4 16 14 S 146 25 7 1 Teoll.min 149 2 5 1 Sekal. 1 146 1 14 6 ~ 40 1 Aiheita ja viitteitä yhteensä 70 7,.., Sekalaisista suurin osa on mustaliuskehavaintoja (132 kpl). 8 MALMIESIINTYMÄ T Tutkimusalueella ei ole tällä hetkellä toimivaa kaivosta. Aikaisemmin alueella on louhittu vain Mätäsvaaran molybdeenimalmi a Lieksassa ja Vuoriniemen rikkikiisumalmia Sotkamossa (Kuva 3). Merkittävimmät rautamalmiesiintymät ovat Petäiskylä Nurmeksessa, Herrainlampi ja Härmäjoki Kuhmossa, Honkajärvi Hyrynsalmella j a Saarikylä Suomussalmella.
9 Petäiskyl ä 2. Herrainlamp i 3. Härmäjoki F e It. Honkajärv i 5. Saarikyl ä 6. Tainiovaara N i 7. Arol a 8. Hietaharju Ni -C u 9, Peura-ah o 10. Mätäsvaara M o 11. Aitto järv i 12. Taivaljärvi Ag -Zn-P b 13. Vuoriniemi S 1 :1400 00 0 Kuva 3. Tutkimusalueen malmiesiintymiä. Kuhmon liuskejakso on mer - kitty vinoviivoituksella Simosen (1980) mukaan.
1 0 Mätäsvaaran lisäksi on molybdeeniesiintymä Suomussalmen Aittojärvellä. Tutkimusalueen nikkeliesiintymiä ovat Tainiovaara Lieksassa j a Arola Kuhmossa. Nikkeli-kupariaiheita ovat Hietaharju ja Peura-ah o Suomussalmella. Uusin malmiesiintymä on Kajaani 0y :n parhaillaan tutkima Taivaljärven Ag-Zn-Pb-esiintymä Sotkamossa. MALMIAIHEIT A Malmiaiheet, jotka seuraavassa on kuvattu ja joille ehdotetaa n jatkotutkimuksia, ovat kaikki geologian tutkimuskeskuksen aineistosta. Näiden havaintojen tukena on käytetty muiden malminetsintäorganisaatioiden aineistoa. Kupar i Kartoille merkittyjen malmiaiheiden ja -viitteiden kuparipitoisuuden alarajana on ollut 0.10 %. Tämän pitoisuuden ylittäviä aiheit a ja viitteitä on kaikkiaan 218 kappaletta (Taulukko 3). Näist ä 183 :ssa kupari on päämalmimetalli. Kuparipitoisten malmiaiheide n ja -viitteiden jakautuminen tutkimusalueella noudattaa kaikkie n havaintojen jakaumaa (Kuva 4a). Sensijaan aiheet, joissa on kupa - ria yli 1 % tai malmiviitetiedostossa pitoisuusluokka on 3 ta i suurempi, muodostavat kaksi selvää aluetta (Kuva 4b). Toinen o n Lieksassa ja toinen Kuhmon liuskejaksolla. Tähän ryhmään kuuluvi a aiheita on kaikkiaan 38 kappaletta, joista vain 13 on geologia n tutkimuskeskuksen aineistosta. Seuraavaksi on tarkasteltu allekirjoittaneen mielestä kuutta mielenkiintoisinta kupariaihetta. 1 :20 000-karttalehdet, joilla n e sijaitsevat, on merkitty ympyröillä kuvaan 4b.
1 1 Kuva 4. Kuparipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueell a 1 :20 000-karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittavat näytteide n lukumääriä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au- ja Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummennettu (Vrt. Kuva 2b). (a) Kaikki kuparipitoiset näytteet (218 kpl). (b) Näytteet, joissa kuparia on yli 1 % tai malmiviitetiedostoss a pitoisuusluokka on 3 tai suurempi (38 kpl). Ympyröillä merkittyje n karttalehtien näytteitä on tarkasteltu lähemmin tekstissä. Karttalehti Aiheen kuvaus ja toimenpide-ehdotu s 4314 05 Lieksasta Pielisen rannalta (karttalehti 4314 05) o n 06 löytynyt 500 metrin matkalta kolme kvartsiittilohkaretta, joista kaksi on tullut kansannäytteenä geolo - gian tutkimuskeskukselle ja kolmas Outokumpu Oy :lle. Tutkimuskeskukselle tulleiden näytteiden (K/22893 j a K/22987) kuparipitoisuudet ovat 2.20 % ja 2.05 %. Malmiviitetiedostossa olevan Outokumpu Oy :n näyttee n pitoisuusluokka on 1. Näytteissä on kuparikiisun o - hella rikkikiisua.
1 2 Porosaaren pohjoisosasta (karttalehti 4314 06) o n tullut kansannäytteenä (K/4601) kallionäyte Herrala n talon luota rannasta. Näyte on otettu 30-50 cm leveästä kvartsijuonesta, jossa on runsaasti kuparikiisua. Kansannäytteiden lähettäjän O.Vihosen mukaa n (suullinen tiedoksianto) myös Porosaaren eteläosass a Laajalanden rannalla on tällainen kuparikiisurika s juoni. Näiden kanden paikan väli on noin 3 kilometriä. Aihetta kannattaisi jonkin verran tutkia suorittamalla lohkare-etsintää ja kallioperäkartoitust a alueen saarissa ja mantereella. 4323 07 Marjovaarasta (Vieki, Lieksa) on tullut kansannäyt e (M/1024) graniittigneississä olevasta kvartsijuonesta. M. Kulonpalo kartoitti juonen kesällä 194 8 (kartta M/11.1/Plj-48/1). Juonta on näkyvissä noi n 60 metrin matkalla. Juonen leveys on alle yksi metri. Kvartsijuonessa esiintyy yhdessä kohtaa kohtalaisesti kuparikiisua. Aiheesta on kolme analyysiä : Anal. N :o 2305 2398 Ra 2640/7 4 Cu 2.66 % 1.94 % 1.76 % Au 2.2 ppm 1.6 ppm 1.6 pp m Ag 5.8 ppm 7.0 ppm 16 pp m Alueella kannattaisi suorittaa kallioperäkartoitust a mandollisten muiden kiisuuntuneiden juonien löytämiseksi sekä seurata ja tutkia jo tunnetun juonen jatkeita maapeitteiden alta geofysiikan ja cobranäytteenoton avulla. 4323 10 Lieksasta on tullut Pienen Ruosmanjärven koillispuolelta kansannäyte (K/23161) gneissilohkareesta, joss a on kvartsiutuneissa osissa ja kvartsijuonissa run-
1 3 saasti kuparikiisua. Analyysin mukaan näytteessä o n kuparia 4.4 %, kultaa 0.8 ppm ja hopeaa 16 ppm. Geologi Jouko Vanne on jonkin verran aihetta tutkinut, mutta lisätutkimukset olisivat vielä aiheellisia. 4332 02 Lieksan taajaman pohjoispuolelta on tullut kansannäytteenä (K/6369) nyrkinkokoinen, kompakti kuparihohde-hematiitti-lohkare. Analyysin mukaan siinä o n kuparia 40 %, rautaa 51.4 %, rikkiä 11.9 %, hopea a 93 ppm ja kultaa 0.2 ppm. Alueella on suoritett u jonkin verran lohkare-etsintää. Sitä kannattais i jatkaa sekä suorittaa myös kallioperäkartoitusta. Tosin aihe saattaa liittyä kapeaan juoneen. 4333 01 Ilomantsista on tullut kansannäyte K/20626. Halkaisijalta noin 4 cm :n suuruinen näyte on löydett y tieltä. Kuparin (4.30 %) ohella siinä on koboltti a 0.17 % ja sinkkiä 3.5 %. Aiheen epävarmuustekijöistä (pieni koko ja löydett y tieltä) huolimatta sen alkuperää voisi selvitellä. 4342 06 Kuhmosta on tullut kansannäytteenä (K/L.Karttima ) nyrkin kokoinen karsiliuskelohkare, jossa on ku - paria 1.0 %. Lisäksi siinä on kobolttia 0.14 %. Alueella kannattaisi suorittaa lohkare-etsintää. Nikkel i Kartoille merkittyjen näytteiden nikkelipitoisuuden alarajana o n ollut 0.10 %. Tämän pitoisuuden ylittäviä näytteitä on kaikkiaa n 59 kappaletta (Taulukko 3). Näistä 41 näytteessä nikkeli on päämalmimetalli. Näytteistä 21 on geologian tutkimuskeskuksen aineistosta ja 20 muiden malminetsintäyhtiöiden aineistosta. Geologia n tutkimuskeskuksen aineisto koostuu lähes yksinomaan Tainiovaara n näytteistä, joiden osuus on 19 kappaletta.
1 4 Kuvassa 5a on esitetty kaikkien nikkelipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueella. Siinä on havaittavissa keskittymist ä Kuhmon liuskejaksoon. Myös Tainiovaaran viuhka on havaittaviss a näytteiden runsauden perusteella (karttalehdet 4332 02, 04 ja 05) - Vielä selvemmin nämä keskittymiset näkyvät kuvassa 5b, jossa ova t vain nikkeliaiheet, joiden päämetalli on nikkeli. Tainiovaaran lohkareviuhkassa (Liitteet 2 ja 3) on eräs mielenkiintoinen piirre. Viuhkan kaakkoispään koillisosassa olevat lohkareet ovat 2-3 kilometrin päässä muista lohkareista. Muodostavat - ko ne mandollisesti toisen viuhkan? Tätä voisi selvittää suoritta - malla lohkare-etsintää näiden mandollisesti erillisten lohkareviuhkojen välisellä alueella. Kuva 5. Nikkelipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueell a 1 :20 000-karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittavat näytteide n lukumääriä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au- ja Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummenett u (Vrt. Kuva 2b). _ (a) Kaikki nikkelipitoiset näytteet (59 kpl). (b) Näytteet, joissa on nikkeliä yli 0.5 % tai malmiviitetiedostossa pitoisuusluokka on 2 tai suurempi (24 kpl). Neliöillä o n merkitty tunnetut nikkeliesiintymät (Tainiovaara ja Arola) j a ympyröillä tunnetut nikkeli-kupariesiintymät (Hietaharju j a Peura-aho).
1 5 Jos kyseessä ovat erilliset viuhkat, niin koillisen viuhkan lähi n mandollinen lähtökohta on heti kärkilohkareiden luoteispuolella. Aeromagneettisella kartalla on nimittäin tässä kohtaa häiriöalue, jonka mielenkiintoisin anomalia on suolla 01pperinlammen koillispuolella. (Huom. suo kuuluu valtakunnallisen soidensuojelun perus - ohjelmaan). Seuraava aeromagneettisen kartan perusteella mandollinen lähtökoh - ta on Riuttajärvellä, noin 15 kilometriä kärkilohkareesta luoteeseen. Aeromagneettisella matalalentokartalla on järven kohdall a laajempi, mutta heikompi häiriö kuin Tainiovaaran kohdalla. Koboltt i Kartoille merkittyjen näytteiden kobolttipitoisuuden alarajana on. ollut 0.05 %. Tämän pitoisuuden ylittäviä näytteitä on kaikkiaa n 44 kappaletta, joista 13 näytteessä koboltti on päämetalli. Näist ä kolme on geologian tutkimuskeskuksen aineistosta. Kobolttipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueella on esi - tetty kuvassa 6a. Kolmannes näytteistä on peräisin Kuhmon liuskejaksolta. Koska Tainiovaaran nikkelipitoisissa serpentiniittilohkareissa on paikoin kobolttia, on karttalehdillä 4332 02, 04 ja 0 5 kobolttipitoisten näytteiden tihentymä. Kuvassa 6b on esitett y niiden näytteiden jakautuminen, joissa koboltti on päämalmimetal - 11. Näistä lähes puolet on peräisin Kuhmon liuskejaksolta. Geologian tutkimuskeskuksen aineiston pitoisuudeltaan paras näyt e on Eeva Kuittisen lähettämä kansannäyte (karttalehti 4321 11). Siinä on kobolttia 0.48 %. Mutta se on otettu kvartsijuonessa ole - vasta rikki-ja magneettikiisupesäkkeestä. Mielenkiintoisempia ova t Lieksasta (karttalehti 4332 06) tulleet kansannäytteet (K/23173, K/23174 ja K/23175). Näissä tosin kobolttia ei ole kovin paljon, vain 0.10-0.12 %. Lisäksi kandessa näytteessä on kuparia noin 0. 5 %. Lohkareet ovat gneissiä, joissa on rikki- ja magneettikiisua. Alueella voisi suorittaa lohkare-etsintää ja kallioperäkartoitusta.
Kuhmon Kiekinkosken itäpuolella olevalta Hukkajärveltä (karttalehti 4431 04) on tullut geologian tutkimuskeskukselle kansannäyt e K/4981, jossa on kobolttia 0.16 %. Lisäksi siinä on vähän kupari a (0.28 %). Kivilaji on karsi, jossa on kvartsiittivälikerroksia. Outokumpu Oy :lle on tullut kansannäytteinä tästä kaakkoon kaks i kuparipitoista lohkaretta, joissa on myös kobolttia. Toinen on kivilajiltaan amfiboliitti ja toinen karsikvartsiitti. 1 6 Kuva 6. Kobolttipitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueell a 1 :20 000-karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittavat näytteide n lukumääriä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au-, Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummennettu (vrt. Kuv a 2b). (a) Kaikki kobolttipitoiset näytteet (44 kpl). (b) Näytteet, joissa koboltti on päämalmimetalli (13 kpl). Ympyröillä merkittyjen karttalehtien näytteitä on tarkasteltu lä - hemmin tekstissä.
1 7 Kaikki kolme lohkaretta ovat kanden kilometrin matkalla Hukkajärven rannalla. Hukkajärvestä on otettu kaksi järvisedimenttinäytettä, joissa kobolttipitoisuus asettuu luokkaan 0.40-0.69 ppm. Kol - mas samaan pitoisuusluokkaan kuuluva järvisedimenttinäyte on otettu parisen kilometriä etelämpää. Kärkilohkareesta noin 10 km suuntaan 290 0 on järvisedimenttinäytteessä 108 ppm :n kobolttianoma - lia. Sinkki ja lyij y 1 :20 000-mittakaavaisille kartoille merkittiin kaikki näytteet, joissa on mainittu olevan sinkkiä ja/tai lyijyä. Sinkkipitoisi a näytteitä on 35 kappaletta (Taulukko 3). Näiden jakautuminen o n esitetty kuvassa 7a. Kuvasta on selvästi havaittavissa niiden keskittyminen Kuhmon liuskejaksolle. Päämalmimetallina sinkki on 1 8 näytteessä, jotka ovat yhtä lukuunottamatta muiden malminetsintäyhtiöiden aineistosta. Näytteitä, joissa sinkkiä on yli 2 % ta i malmiviitetiedostossa pitoisuusluokka on 2 tai suurempi, on kahdeksan kappaletta. Näiden karttalehdet on rengastettu kuvassa 7a. Lyijypitoisia näytteitä on kaikkiaan 21 kappaletta. Näiden jakautuminen on esitetty kuvassa 7b. Tässä on vielä selvemmin havaittavissa keskittymistä Kuhmon liuskejaksoon kuin sinkin kohdalla. Päämalmimetallina lyijy on vain kolmessa näytteessä. Kolmess a näytteessä on lyijyä yli 2 % tai malmiaihetiedostossa pitoisuus - luokka 2 tai suurempi. Karttalehdet, joilta ne on löydetty, o n rengastettu kuvassa 7b. Ilomantsista (karttalehti 4333 01) on tullut geologian tutkimus - keskukselle ainoa sinkkipitoisuudelta hyvä kansannäyte (K/20626). Sen sinkkipitoisuus on 3.50 %. Sen päämalmimetalli on kupari j a aihetta on käsitelty kuparin yhteydessä sivulla 13. Kuvat 7a ja 7 b osoittavat selvästi, että tutkimusalueelta kannattaa etsiä sinkki-lyijymalmeja Kuhmon liuskejaksolta.
1 8 Kuva 7. Sinkki- ja lyijypitoisten näytteiden jakautuminen tutkimusalueella 1 :20 000-karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittava t näytteiden lukumääriä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au ja Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummennett u (Vrt. Kuva 2b). Taivaljärven Ag-Zn-Pb-esiintymän karttalehti o n merkitty neliöllä. (a) Kaikki sinkkipitoiset näytteet (35 kpl). Näytteiden, joiss a on sinkkiä yli 2 % tai malmiviitetiedostossa pitoisuus - luokka on 2 tai suurempi, karttalehdet on rengastettu (8 kpl). (b) Kaikki lyijypitoiset näytteet (21 kpl). Yli 2 % lyijy ä sisältävien näytteiden karttalehdet on rengastettu (3 kpl). Molybdeen i Kartoille on merkitty kaikki näytteet, joissa on mainittu oleva n molybdeenia. Näitä on yhteensä 46 kappaletta (Taulukko 3). Näide n jakautuminen tutkimusalueella on esitetty kuvassa 8. Molybdeeni o n päämalmimetallina 40 näytteessä. Mätäsvaaran ja Aittojärven molyb - deeniesiintymiä lukuunottamatta molybdeenia on yli 0.2 % tai malmiviitetiedostossa pitoisuusluokka on 2 tai suurempi kuudess a näytteessä.
1 9 Kuva 8. Molybdeenipitoisten näytteiden (46 kpl) jakautuminen tutkimusalueella 1 :20 000-karttalehtien mukaan. Numerot tarkoittava t näytteiden lukumääriä. Mätäsvaaran (4314 06) ja Aittojärven (451 4 02) molybdeeniesiintymien karttalehdet on merkitty neliöillä. Karttalehdet, joilta on löytynyt Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au - ja Mo-aiheita ja -viitteitä, on tummennettu (Vrt. Kuva 2b). Alueella kannattaisi tehdä laajempi tutkimus molybdeenin esiintymisestä yhteistyössä geologi O. Äikkään kanssa, sillä varsin usei n molybdeeni esiintyy uraanin kanssa. Lisäksi järvisedimenttien geokemiallisilla kartoilla on runsaasti molybdeenianomalioita, jotk a pitäisi tarkistaa. Raut a Kartoille on merkitty kaikki malmiviitetiedostossa olevat rauta - aiheet. Geologian tutkimuskeskuksen aineistosta on merkitty ne
2 0 lohkareet, joiden rautapitoisuus on yli 20 %. Kallioaiheissa ala - raja on ollut huomattavasti pienempi. Tavoitteena on ollut se, että tämän materiaalin avulla pystyisi arvioimaan aeromagneettiste n häiriöiden aiheuttajia. ' Kaikkiaan rauta-aiheita ja -viitteitä on tutkimusalueella 164 kap -. paletta. Rauta on päämetallina 143 näytteessä ja vanadiini 1 7 näytteessä. Lopuissa näytteissä on eri metalleja (Cu,Ni,Ti) pääme - talleina. Valtaosa rauta-aiheista on muiden malminetsintäyhtiöide n aineistosta (112 kpl). Kuvaan 9 on merkitty rauta-aiheet, joiss a on rautaa yli 30 % tai jotka ovat malmiviitetiedostossa. Näist ä valtaosa on alueen keski ja eteläosissa (noin 75 %). Kuva 9. Rauta-aiheiden jakautu- Kuva 10. Vanadiiniaiheide n minen tutkimusalueella (85 kpl). jakautuminen tutkimus - Mukana ovat kaikki malmiviite- alueella (29 kpl). Tiheä - tiedoston näytteet sekä ne pisteinen ruutu : näyte / näytteet, joissa rautapitoisuus näytteitä, joissa vanadii - on yli 30 %. ni on päämalmimetalli, vinoviivoitettu ruutu : vanadiinipitoinen näyte / näytteitä.
2 1 Vanadiiniaiheiden jakautuminen tutkimusalueella osoittaa myös keskittymistä alueen etelä- ja keskiosiin (Kuva 10). 29 :sta aiheest a vain kaksi on tutkimusalueen pohjoisosassa. Kolmannes aiheista o n Petäiskylän karttalehdellä (4323 06). Kulta ja hope a Kulta-analyysejä alueen näytteistä on tiedossa noin 50 kappaletta. Vain parissa näytteessä pitoisuus nousee yli 1 ppm :n. Toine n näistä on Lieksan Marjovaarasta, jossa kultapitoisuus vaihtele e 1.6 ppm :stä 2.2 ppm :ään. Aihe on kuvattu kupariaiheiden yhteydess ä sivulla 12. Toinen on Outokumpu Oy :n aihe (K/H. Ronkainen), jonk a tiedot on saatu malmiviitetiedostosta. Kyseessä on kvartsiittilohkare, jossa on arseenikiisua. Kulta on ainoa malmimetalli ja se n pitoisuusluokka on 3 (karttalehti 4342 02). Hopea-analyysejä on tiedossa alueelta noin 70 kappaletta. Geologian tutkimuskeskuksen aiheista on paras kansannäyte K/6369. Siin ä on hopeaa 93 ppm. Aihetta on käsitelty sivulla 13. Kandessa näyt - teessä on hopeaa 16 ppm (K/23161 ja Marjovaara). Muiden hopeapitoisuus jää alle 10 ppm :n. Muiden yhtiöiden aiheista paras pitoisuus on Kajaani Oy :n Taivaljärven Ag-Zn-Pb-esiintymässä, jossa o n keskimäärin 90 ppm :ää hopeaa (Kopperoinen ja Tuokko 1984). Wolfram i Tutkimusalueella tunnetaan wolframia vain yhdestä paikkaa. Outokumpu Oy on tavannut sitä Kuhmon Huuhilosta'(karttalehti 4412 10). Aihetta on tutkittu syväkairauksella. Malmiviitetiedoston mukaa n malmimineraaleina ovat scheeliitti ja rikkikiisu. Malmimetallein a mainitaan koboitti ja wolframi. Aiheen pitoisuusluokka on 1. _
2 2 Muita mielenkiintoisia malmiaiheita ja -viitteitä ja tutkimuskohteit a Enon Ihantovaarasta (karttalehti 4331 05) on tullut kansannäyt e K/20798, jossa on 44 % sinkkiä, 10 % lyijyä ja 0.22 % kuparia. Näytteen lähettäjä ei muista varmuudella löytöpaikkaa, mutta ilmeisesti se on löydetty kotitilan pellosta. Näytettä on jäljell ä vain pieniä murusia. Aihetta ei ole tutkittu. Lieksan Kelvästä (karttalehti 4331 02) on tullut kansannäyt e K/20573, joka on kompaktia rikkikiisua. Siinä on nikkeliä 0.73 % ja kobolttia 0.22 %. Myöskään tämän näytteen löytöpaikka ei ol e tiedossa. Toinen rikkikiisupitoinen lohkare (K/23528), jossa o n nikkeliä 0.32 %, on löytynyt 30 km pohjoisempaa (karttalehti 433 2 02). Nurmeksen Petäiskylästä (karttalehti 4323 06) on tullut kvartsiutuneesta karsikivilohkareesta kansannäyte K/22722. Malmimineraaleina siinä on rikkikiisua ja sinkkivälkettä. Metallipitoisuude t ovat heikot (esim. kuparia 0.10 %). Mutta käyntiraportin mukaa n kivessä on kromisilikaatteja (uvaroviittia). Outokumpu-tyypin (? ) lohkare keskellä pohjan aluetta. Näytettä ei ole enää Kuopion a- luetoimiston kansannäytetoimistossa, vaan tutkimuksia varten uus i näyte on noudettava Nurmeksesta. Kuhmon kirkonkylästä 30 km luoteeseen olevan Kellojärven länsi - puolelta (karttalehti 4411 09) on tullut kansannäyte K/5583, joss a on vismuttia 2.70 %. Näyte on otettu kvartsi-maasälpä-juonilohkareesta, jossa on sarvivälkegneissifragmentteja. Vismuttihohtee n lisäksi siinä on rikkikiisua heikkona pirotteena sekä vähän molybdeenihohdetta ja lyijyhohdetta. Lähistön rantakallioista on tavat - tu vastaavanlaisia juonia, joissa on rikkikiisupirotetta. Aihee n eteen ei toistaiseksi ole tehty mitään. Nurmeksen ja Lieksan alueelta on tavattu joitakin nikkeli-kupari-sinkki-pitoisia mustaliuskelohkareita, joiden pitoisuudet vastaavat Sotkamon Talvivaaran mustaliuskeiden pitoisuuksia. Yhtää n paljastumaa alueelta ei ole tavattu. Näiden mustaliuskeiden tutkimuksesta allekirjoittaneen on tarkoitus tehdä myöhemmin raportti.
2 3 Rikkipitoisista näytteistä on kerätty runsaasti tietoja, myös heikoistakin viitteistä, sillä allekirjoittaneella oli tarkoitus tehdä tutkimusalueen rikkikiisujen hivenaineista tutkimus. Hivenainetutkimuksella oli tarkoitus selvitellä alueen malmimandollisuuksi a sekä rikkikiisupitoisten lohkareiden lähtöpaikkoja. Lohkareide n lähtöpaikkoja oli tarkoitus selvitellä myös magnetiitin hivenainetutkimuksella (Granath 1982). Näiden kanden mineraalin tutkimukset jäivät vain lohkare-ja paljastumatietojen kokoamiseen. Järvisedimenttinäytteiden geokemiallisia anomalioita kartoill e merkittäessä joissakin tapauksissa tuli mieleen, että ne ilmaise - vat pikemminkin ympäristön moreenin geokemiaa kuin kallioperä n geokemiaa. Ehkä selvimmät tapaukset ovat sellaisia, joissa anomaliat ovat asettuneet jäätikön kuljetussuunnan mukaisiksi. Tällaisissa tapauksissa kannattaisi yrittää selvittää moreenin kulkeutumismatkaa ja sen lähtökohdasta etsiä mandollista anomalian aiheuttajaa. Esimerkiksi tällaisia kohteita on karttalehdillä 4431 01, 04 (kobolttianomaliat), 4413 (molybdeenianomaliat), 4414 08, 1 1 (sinkki- ja mangaanianomaliat). JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSI A Tässä raportissa on esitetty kunkin malmimetallin kohdalla n e viitteet, joiden pohjalta kannattaisi tutkimuksia tehdä. Lisäksi allekirjoittaneella oli tarkoitus suorittaa lohkare-etsi n tää niillä 1 :20 000-karttalehdillä, joilta ei ole olemassa malmiaihe- eikä malmiviitetietoja (Kuva 2a). Lohkare-etsintää ol i tarkoitus myös suorittaa niillä karttalehdillä, joilta ei ole ole - massa Cu-, Ni-, Co-, Zn-, Pb-, Ag-, Au eikä Mo-viitteitä (Kuv a 2b). Kaikkiaan tarkastettavia 1 :20 000-karttalehtiä on 112 kappaletta eli noin puolet tutkimusalueesta.
2 4 Toisena tehtävänä oli tarkoitus käydä tarkistamassa ekonomisest i mielenkiintoisten lohkareiden löytöpaikat, jotka oli löydetty ennen 1970-luvun puoliväliä, sillä tätä ennen alueelta ei ollut saatavilla kunnollisia karttoja. Kolmantena tehtävänä allekirjoittaneella oli tarkoitus käydä tarkistamassa järvisedimenttien geokemiallisia anomalioita ja yrittä ä selvittää niiden aiheuttajia. Aineiston keruu jäi kesken. Kuopion kansannäytetoimiston materiaali käytiin läpi. Sensijaan Otaniemen arkistossa on vielä runsaasti tarkistettavaa materiaalia. Samoin kirjallisuuden tutkiminen jäi kesken. Aineiston käyttökelpoisuuden kannalta olisi tärkeää, että se pidettäisiin ajantasalla. Tällöin ei tähän työhön käytetty aika eik ä aineisto menisi hukkaan. Mauri Niemelä
KIRJALLISUUSLUETTEL O GRANATH, G., 1982. Trace elements in magnetites a s pathfinders for base-metal deposits in Dalecarla, Sweden. 5th International Symposium "Prospectin g in Areas of Glaciated terrain", St. John's, Newfound - land., Canada, 23-27.8.1982. KOPPEROINEN, T. ja TUOKKO I., 198 14. Sotkamon Taivaljärve n Ag-Zn-Pb-esiintymä. Vuoriteollisuus-Bergshanteringe n vol. 142, N :o 2, 8 14-87. SALTIKOFF, B., 1979. Malmiaihetiedoston käyttäjän opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas n :o 7. SIMONEN, A., 1980, Suomen kallioperä. Prequaternary rocks o f Finland. Kartta, 1 :1 000 000. Geologinen tutkimuslaitos.
Liite 1. Näytteitä kartoille merkittäessä käytetyt symbolit. Metalli Pitoisuusluokat (%) ja symbolit Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Cu -0.29 030-0.49 n ;n_n99 inn_7oo ann_ Ni -n19 n~n_nao nln_nao nin_1i.o i n_ Merkkiä käytetään, kun kupari on pää - malmimetalli ja kuparikiisu on kupar i - mineraali. Jos kuparipitoisuus johtu u jostain muusta kuparimineraalista, niin sen nimen lyhenne kirjoitetaa n symbolin vasemmalle puolelle (Kts. teollisuusmineraalit). Lisämerkkiä käytetään, kun kupari e i ole päämalmimetalli, mutta kuparip i toisuus johtuu kuparikiisusta. Ku n kuparipitoisuus johtuu muusta kupari - mineraalista, merkitään mineraali n nimen lyhenne sulkuihin päämalmimetallin symbolin vasemmalle puolelle. Merkkiä käytetään, kun nikkeli o n päämalmimetalli. Lisämerkkiä käytetään, kun nikkeli e i ole päämalmimetalli.. w N 1) Pisteviivoituksella piirretyn kuusikulmion paikalla voi olla minkä tahansa kokoinen'perus- m kuvio (ympyrä, neliö, kolmio jne) näytteen pä2malmimetallin pitoisuudesta riippuen.
Liite 1 (jatkuu ) Metalli Pitoisuusluokat (%) ja symbolit Hum. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 -,_ n cn ncn 4 nn 9nn_aaa LM_ g oo Merkkiä käytetään, kun sinkki päämalmimetalli.. on Lisämerkkiä käytetään, kun sinkki ei. ole päämalmimetalli. Ph -0.49 0.50-1.99 2.00-3.99 4.00-5.99 6.00 - Merkkiä käytetään, kun lyijy on päämalmimetalli. Lisämerkkiä käytetään, kun lyijy e i ole päämalmimetalli. Mo -0.09 0.10-0.19 0.20-0.39 0.40-0.69 0.70- ~-, p P.. Merkkiä käytetään, kun molybdeeni on m päämalmimetalli. Kun molybdeeni ei ole päämalmimetalli, ~ merkitään se kuten wolframi. w
Liite 1 (jatkuu ) Metalli Pitoisuusluokat (Co %, Au ja Ag ppm) ja symbolit Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Seuraavassa esitettyjälisämerkkej ä käytetään vastaavan pitoisuusluokan kuusikulmion yhteydessä, kun ao. al - kuaine on päämalmimetallina. Kun al - kuaine ei ole päämalmimetallina, liitetään sen pitoisuusluokan lisä - merkki päämalmimetallin symbolii n vastaavalle paikalle. _nna n1n _ n10 0 70_0 19 040-069 0_70 - Au -0.9 1.0-2.9 3.0-4.9 5.0-6.9 7.0-1-i. N. An -29 30-69 70-149 150-299 300 - -~ ~,. w cr. ~
Liite 1 (jatkuu ) Metalli Pitoisuusluokat (%) ja symbolit Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Raudan lisämerkki. Käytetään, ku n rautapitoisuus johtuu magnetiitista. Raudan lisämerkki. Käytetään, ku n rautapitoisuus johtuu hematiitista.. Raudan lisämerkki. Käytetään, ku n rautapitoisuus johtuu muista rauta - mineraaleista. v -n19 n9n -n 1 9 nln_n59 nrn_n00 IAA - Ti -L9 5n-99 Inn-199 7 nn_9qq ann_ rn., N. c-t m Cr -49 5 n- 9 9 1n n -1Q 9 9n n_ 9Q Q Inn_ c-r
Liite 1 (jatkuu ) Metalli Pitoisuusluokat (%) ja symbolit Huom. Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Rikin lisämerkki. Käytetään, ku n rikkipitoisuus johtuu rikkikiisusta. Rikin lisämerkki. Käytetään, kun rik - kipitoisuus johtuu magneettikiisusta. Muut alkuaineet merkitään siten, ett ä peruskuviona käytetään kuusikulmiota, jonka vasempaan alareunaan merkitää n 'ao. alkuaineen lyhenne. W -0.19 0.20-0.39 0.40-0.69 0.70-1.49 1.50 Jos alkuaine on näytteen päämalmime - talli, yhdistetään sen rengastett u lyhenne viivalla kuusikulmioon. Täl - löin kuusikulmion koko ja vahvennukset ilmaisevat pitoisuuden. Jos alkuaine ei ole päämalmimetalli, ei rengastetttia lyhennettä yhdistet ä perusk_uvicon. Tällöin alkuaineen lyhenteen ympärillä olevan renkaan vah - vennukset ilmaisevat pitoisuuden. c. N. ' p. N. m
Liite 1 (jatkuu ) Muut mineraalit : Tarvittaessa muut mineraalit ilmaistaa n merkitsemällä sen nimen lyhenne symbo - lin vasemmalle puolelle. Teollisuusmineraalit t Merkitään luokan 1 tai 3 kuusikulmio l - la aiheen tai viitteen merkityksest ä riippuen. Merkin viereen merkitään m i- neraalin lyhenne. Teollisuuskivet : Merkitään luokan 1 tai 3 kuusikulmio l - la aiheen tai viitteen merkityksest ä riippuen. Merkin viereen merkitään N. teollisuuskiven lyhenne. m N w cr
Liite 1 (jatkuu ) Muita merkkejä : Palj astuma merkitään piirtämäll ä merkille "jalka". Jos näytteen löytöpaikka on ep ä - selvä, piirretään peruskuvi o katkoviivalla. Rikas, mutta mitätön aihe ( esim. pesäke, pieni lohkare) merkitään luokan 2 kokoisella merkillä, jonka ääriviivat on mustattu. Malmitiedostosså ja teollisuusmineraalitiedostossa olevat ai - heet merkit2.än peruskuviolla, jonka halkaisija on 2 cm. Syväkairausreikä. Järvisedimenttinäytteen otto - N N crm c,. paikka. w d-
Liite 2. Tainiovaaran viuhka. Lohkareiden numero t vastaavat liitteen 3 numeroita
Liite 3 Liite 3. Tainiovaaran viuhkan serpentiniittilohkareiden analyysi - tuloksia. Mukaan on otettu vain valtausalueen Tainiovaara 1 ulkopuolelle tulevat lohkareet. Vasemmassa reunassa olevat numero t vastaavat liitteessä 2 olevan kartan lohkareiden numeroita. N :o. Nä.ytenumero x- koord. y- koord. Ni Cu C o 1 TK -75-L6 7029.19 503.58. 2.40 0.17 0.0 7 2 TK -75-L7 7029.19 503.58 1.48 0.12 0.0 5 3, HK - 75 -L15 7029.2 503.6 1.74 0.15 0.0 5 4 HK - 75 -L24 7026.63 505.90 0.85 0.08 0.0 3 5 HK-75-L3 7026.5 506.0 1.80 0.15 0.0 6 6 K/20354 7024.4 507.3 4.25 1.10 0.1 2 7 HK - 75 -L21 7022.30 511.20 0.18 0.0 0.0 1 8 K/23017 7021.17 511.88 0.54 0.04 0.0 1 9 K/22861 7020.330 515.180 0.50 0.08 0.0 2 10 K/22860 7020.360 515.220 0.52 0.06 0.0 2 11 K/22839 7020.260 515.270 0.40 0.02 0.0 1 12 K/22793 7019.500 515.610 0.90 0.0 14 0.0 2 13 K/23318 7018.650 515. 1480 0.80 0.18 0.0 3 1 14 K/23243 7018.710 516.550 1.03 0.06 0.0 3 15 K/22760 7018.620 517.200 0.80 0.04 0.0 2 16 K/23606 7024.960 512.230 0.51 0.03 0.0 1 17 K/23475 702 14.780 512. 1180 2. 141 0.20 0. 1 18 MON - 82 -L107 7023.800 514.940 2,97 0.24 0.0 6 19 K/23163 702 14.16 519.09 0.97 0.09 0.03