SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RASTAALAN KOULU, ALATALO (40290) 22500344-011 14.6.2017

YHTEENVETO Rastaalan koulun alatalo on vuonna 1956 rakennettu ja vuonna 1997 peruskorjattu kivirakenteinen rakennus. Osa henkilökunnasta kokee tiloissa puutteelliseen sisäilman laatuun viittaavia oireita. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia rakenteiden kosteusteknistä kuntoa ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Uusittu kellarikerroksen alapohjarakenne (AP1) sekä pohjakerroksen alapohjarakenteet (AP2, AP3, AP4) toimivat kosteusteknisesti tyydyttävästi. Alapohjarakenne oli kuiva ja kunnossa. Vanhassa kellarikerroksen alapohjarakenteessa (AP3) havaittiin paikoin muovimattopinnoitteen alla kohonneita kosteuspitoisuuksia ja viitteitä muovimaton alapuolisen liiman hajoamisesta kosteuden vaikutuksesta. Maanvastaiset ulkoseinärakenteet olivat pintaosista kuivia. Syvemmällä rakenteessa havaittiin kosteutta, joka siirtyy rakenteeseen maaperästä. Rakenne toimii kosteusteknisesti tyydyttävästi, kun seinä on pinnoitettu kosteuden kestävällä ja vesihöyryn läpäisevällä pinnoitteella. Pinnoitteissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. Maanvastainen alapohjarakenne (AP4) ja ulkoseinärakenne (KS1) ei ole ilmatiivis. Maaperässä olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä sisätiloihin ilmavuotokohtien kautta. Välipohjarakenteissa on orgaanisia rakennusmateriaaleja (kutterinpuru, muottilaudat, tervapaperi, rakennusjätetäyttö), jotka ovat herkkiä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Tutkimushetkellä rakenteet olivat kuivia. Puulattiavälipohjan ja alalaattapalkiston (VP2) materiaalit olivat kunnossa. Pintalaatta ja alalaattapalkistovälipohjarakenteessa VP4 ja VP5 todettiin paikoin tervapaperissa, täyttömateriaalissa ja muottilaudoituksessa mikrobivaurioita. Käytävän välipohjarakenteessa (VP6) havaittiin muottilaudassa ja valupaperissa viitteitä mikrobikasvusta, mutta täyttömateriaali oli kunnossa. Välipohjarakenteissa VP5 ja VP7 havaittiin muottilaudoituksessa rakennuslahottajasientä, joka tunnistettiin katkokääväksi. Tämä viittaa rakenteissa olleen pitkäaikaisesti korkea kosteuspitoisuus, mikä on mahdollistanut lahottajasienen kasvun. Välipohjan rakenteet eivät ole ilmatiiviitä, jolloin välipohjassa olevat mikrobiperäiset ja muut epäpuhtaudet voivat aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille. Rakennuksessa on tiili- ja levyrakenteisia pystyhormeja, jotka eivät ole ilmatiiviitä. Hormit ovat yhteydessä välipohjien täyttömateriaaleihin, joten epäpuhtauden pääsevät siirtymään sisäilmaan välipohjarakenteista myös hormien kautta. Läpiviennit kerrosten välillä tulee tiivistää myös paloturvallisuuden vuoksi. Alakattojen yläpuolella havaittiin yleisesti rakennuspölyä ja pinnoittamattomia mineraalivilloja. Tuulikaapissa olevan ovipuhaltimen kohdalla alakaton yläpuolella havaittiin erittäin runsaasti pölyä. Pöly ja muut epäpuhtaudet pääsevät leviämään sisäilmaan huonontaen sisäilman laatua. Yläpohja ja vesikatto on tyydyttävässä kunnossa. Vuotoja tai kosteuden aiheuttamia jälkiä ei havaittu ja rakennusmateriaalit olivat kunnossa. Yläpohjan läpiviennit eivät ole ilmatiiviitä, jolloin epäpuhtaudet pääsevät siirtymään rakenteista sisäilmaan. Sisäilman laatu oli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pinnoille laskeutuvien mineraalivillakuitujen ja hiilidioksidipitoisuuden osalta normaali. Rakennusta palvelevan tuloilmakoneen TK1 tuloilmakanavat täyttävät ilmanvaihtojärjestelmän parhaimman puhtausluokan P1 vaatimukset. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumus oli tavanomaista. Mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat pääsääntöisesti lähellä suunnitteluarvoja. Tiloissa oli suoritettu kanaviston puhdistuksen jälkeen tammikuussa

2017 ilmamäärien säätötyö. Tiloissa 108 ja 207 mitatut tuloilmavirrat eivät saavuttaneet suunnitteluarvoja ja ilmamäärät olivat laskeneet tammikuussa 2017 mitatuista arvoista. Tiloissa 106 ja 108 mitatut poistoilmavirrat eivät olleet suunnitteluarvojen tasolla. Rakennus oli pääsääntöisesti lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tiloissa ei esiinny normaalia suurempaa yli 10 Pa alipaineisuutta. Suositellut korjaustoimenpiteet: - Välipohjarakenteiden uusiminen alueilla, joissa on VP4, VP5 ja VP7 mukainen välipohjarakenne. Korjausalue käsittää tiloja kaikissa kerroksissa, joten tiloja ei suositella käytettäväksi korjaustöiden aikana. Lisäksi suositellaan poistamaan käytävän välipohjista (VP6) muottilaudat ja valupaperit. Vaihtoehtoisesti käytävän välipohjarakenne voidaan tiivistää ilmatiiviiksi. - Kaikki hormien läpiviennit ja rakenneliittymät välipohjiin ja muihin rakenteisiin sekä yläpohjan läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Maanvastaisissa alapohja- ja ulkoseinärakenteissa olevat ilmavuotokohdat tulee tiivistää ilmatiiviiksi oleskelutiloissa. - Alakattojen yläpuoliset tilat tulee korjaustöiden jälkeen puhdistaa. - Muovimattolattiapinnoite tulee kellarikerroksen vanhan alapohjarakenteen (AP3) osalta poistaa. Lattiapinnat suositellaan pinnoittamaan hyvin kosteuden kestävällä ja vesihöyryn läpäisevällä pinnoitteella. - Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan kaikkien välipohjarakenteiden täyttömateriaalien poistoa. - Hammashoitolan sisäänkäynnin puoleisen liikuntasaumaus tulee uusia elastisella kitillä. - Julkisivun huoltomaalaus. - Rakennusjätteet ja eläinten levittämät mineraalivillat tulee ullakkotiloista poistaa. Tarvittaessa eristettä tulee lisätä. Katon ja ulkoseinän rajaan tulee asentaa verkko, joka estää eläinten pääsyn ullakkotilaan. - Vesikatto tulee puhdistaa levästä, sammaleesta ja havunneulasista. - Vanhojen betonikattojen hilseilevät pinnoitteet voidaan välipohjista korjata poistamalla vanhat tasoitteet ja maalikerrokset. Vaihtoehtoisesti rakenne voidaan ylitasoittaa ja vahvistaa lasikuituverkolla. - Pääportaiden alapuolista tilaa ei suositella käytettäväksi varastotilana. Varasto suositellaan tyhjennettävän ja siivottavan. 3(4)

Sisältö 1 YLEISTIEDOT 1 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 2 3 ALAPOHJA JA MAANVASTAISET SEINÄT 3 3.1 RAKENTEET 3 3.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 5 3.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS 5 3.2.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS 6 3.2.3 RAKENNUSMATERIAALIEN HAITTA-AINEET 6 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 7 3.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7 4 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT 7 4.1 RAKENTEET 7 4.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 9 4.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS 9 4.2.2 MUUT HAVAINNOT 9 4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 12 4.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 12 5 VÄLIPOHJAT JA VÄLISEINÄT 13 5.1 RAKENTEET 14 5.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 18 5.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO 18 5.2.2 RAKENNUSMATERIAALIEN HAITTA-AINEET 20 5.2.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS 20 5.2.4 HORMIRAKENTEET 21 5.2.5 MUUT HAVAINNOT 23 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 26 5.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 27 6 YLÄPOHJA JA VESIKATOT 27 6.1 RAKENTEET 28 6.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 30 6.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO 30 6.2.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS 30

6.2.3 RAKENNUSMATERIAALIEN HAITTA-AINEET 30 6.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 34 6.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 34 7 SISÄILMAN LAATU 34 7.1 SISÄILMAN MIKROBIT 34 7.2 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET 34 7.3 PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIVILLAKUIDUT 35 7.4 SISÄILMAN OLOSUHTEET 35 7.5 JOHTOPÄÄTÖKSET 35 8 ILMANVAIHTO 36 8.1 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT 36 8.2 ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHTAUS JA PÖLYN KOOSTUMUS 36 8.3 PAINESUHTEIDEN SEURANTA 37 8.4 JOHTOPÄÄTÖKSET 37 9 KAIKKI TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KIIREELLISYYS-JÄRJESTYKSESSÄ 38 9.1 KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA 38 9.2 MUUT KORJAUSTOIMENPITEET 38 9.3 HUOLTOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT KORJAUSTOIMENPITEET 39 9.4 LISÄTUTKIMUKSET 39 10 LIITTEET 40 5(4)

1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Rastaalan koulu Kalasääksenkatu 4, Espoo Lähtötiedot: Rastaalan koulun alatalo on vuonna 1956 rakennettu ja vuonna 1997 peruskorjattu kivirakenteinen rakennus. Rakennus on harjakattoinen. Kellarikerros, välipohjat sekä yläpohja ovat betonirakenteisia. Ulkoseinät ovat muurattuja ja rapattuja. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta sekä kaksi kellarikerrosta, joista ensimmäisessä on teknisten käsityötilojen lisäksi hammashoitolan tiloja ja se on osittain maanpinnan alapuolella. Toisessa kellarikerroksessa on teknisiä ja varastotiloja. Välipohjat ovat pääosin alalaattapalkistoja. Osa välipohjatäytöistä on mahdollisesti poistettu peruskorjauksen yhteydessä. Välipohjissa osittain puukoolaus, jonka päällä puu- tai levylattia, osittain valettu pintalaatta. Välipohjien alapinnoissa on paikoin havaittavissa laajoilla alueilla maalien hilseilyä luokissa sekä käytävillä. Maalipintoja on osin paikkailtu. Ulkoseinärakenteena on massiivinen muurattu tiili ja ulkopinnassa siporex-harkko rappaus ja maali. Pohjakerroksen maanvastaisessa seinissä on sisäpuolella muurattu siporex-harkko. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tiloja palvelee yksi ilmanvaihtokone. Ilmanvaihto on päällä täydellä teholla arkipäivisin klo 06-17 (perjantaisin klo 06-20). Sunnuntaina ilmanvaihto menee täydelle teholle klo 12 ja on yhtäjaksoisesti päällä maanantaihin klo 17 asti. Muuna aikana ilmanvaihto on puoliteholla. Joululomalla 2016 rakennuksessa on tehty ilmanvaihdon tarkistuksia, ilmanvaihtokanavien puhdistuksia sekä kanavien sisäpuolisia mineraalivillarakenteiden pinnoituksia. Salaojat ja sadevesiviemärit on kuvattu ja huuhdeltu. Tukkeutuneet kaivot on avattu ja putkistot on huuhdeltu. Osa henkilökunnasta kokee tiloissa puutteelliseen sisäilman laatuun viittaavia oireita. Lisäksi käyttäjät ovat havainneet käytävällä sekä päätyportaikossa kellarin hajua ja opettajanhuoneessa pistävää hajua. 1(40) Sweco Ilmalanportti 2 FI 00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2(40) Tilaaja: Elisa Vene Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Markku Sillanpää, Hanna Hartikainen, Olli Keso, Jarkko Lesonen ja Sanna Pohjola. Tutkimukset kohteessa tehtiin ajalla 3.4. 12.5.2017 Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Muut käytössä olleet tutkimukset ja lähtötiedot: Kosteus- ja homevaurioiden kartoitus, Espoon kaupunki 14.04.1997 Tarkastuskertomus, Espoon seudun ympäristöterveys 8.3.2011 Sisäilmasto-olosuhteet, Espoon kaupunki 8.9.2015 Siivouslaatu ja siivottavuus, Espoon kaupunki 25.5.2016 Sisäilmakatselmus, Espoon kaupunki 8.6.2016 Alatalon sisäkattojen maalauksista, Asiantuntijamestarit Oy 29.11.2016 Ilmanvaihtokanavien puhtauden tarkastus, IV Aalto Oy 28.12.2016 IV-raportti ja ilmamäärien mittauspöytäkirjat, Aerator Oy 24.1.2017 Salaoja- ja sadevesikuvaus, muistio, Putkipiste 11.1.2017 Piirustukset: Jupperin koulu, Alkuperäiset rakennepiirustukset ja arkkitehtikuvat vuodelta 1952 Muutos, leikkaukset, julkisivu ja pohjakuvat, Studio Suonto 5/1997 IV-kuvat, Erikoissuunnittelu Oy 5/1997 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET VOC pumppu SKC Model 222-3 Mikrobipumppu Lämpötila- ja kosteusmittari Paine-erologgeri Thomas VTE 10 ja Andersen 6-vaihekeräin Vaisala HM40, anturi HMP110 CO2-loggeri Tinytag TGE-0010 675039 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Kosteusmittari Merkkiainelaitteisto Alipaineistaja Ilmamäärämittari TSI Airflow PVM610, Tinytag 550942 Dwyer-paine-eromittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä Vaisala HMP41 ja HM40, mittapäät HMP42 ja HMP44 Wika Gir-10 Blowerdoor SwemaFlow 125D

3 ALAPOHJA JA MAANVASTAISET SEINÄT Kuva 1. Kellarikerroksen arvioidut rakennetyyppien sijainnit. 3.1 RAKENTEET Kuva 2. Pohjakerroksen arvioidut rakennetyyppien sijainnit. AP1, Uusi alapohja, RA3 pintamateriaali ja käsittely (muovi/kumimatto) liima tasoite 85-140 mm teräsbetonilaatta sitkeä paperi (monta kerrosta) 125 mm polystyreenilevy sepeli, hiekkainen, kostea Osassa alapohjaa on lattialämmitysputket Kuva 3. Alapohjan rakenneavaus RA3 3(40)

AP2, Vanhan päälle uusittu alapohja RA8 ja RA9 pintamateriaali ja käsittely (muovi/kumimatto) liima tasoite 130-140 mm betonilaatta suodatinkangas 200-220 mm kevytsora vanha lattiapinnoite (maali/betoni) 200-400 mm betoni (mahdollisesti anturan läpi) betonissa, voi olla pikikerros hiekka/ilmatila Kuva 4. Alapohjan rakenneavaus RA9 ilmavirtaus alapohjasta sisätilaan päin AP3, (vanha lattia) RA4 pintamateriaali ja käsittely (muovimatto) liima tasoite 75 mm teräsbetonilaatta pikikerros 50-70 mm betonilaatta alapohjatäyttö (lohkare / kallio / tiilinen salaojaputki) Avauskohdassa havaittiin selvä maaperän haju ja voimakas ilmavirtaus huonetilaan päin. AP4, tekninen työ, RA10 pintamateriaali ja käsittely (muovi/kumimatto) liima tasoite 120 mm betonilaatta suodatinkangas n 200 mm kevytsora, rakennusjäte / kiviä / lohkareita Kuva 5. Alapohjan rakenneavaus RA4 Alapohja täyttönä on kevytsoraa ja vanhan lattialaatan rakennusjätettä. Kuva 6. Alapohjan rakenneavaus RA10 4(40)

KS1, Pohjakerroksen ulkoseinä, RA11 maali 25 mm tasoite 120-130 mm höyrykarkaistu betoni 45-50 mm ilmarako >250 mm tiilimuuraus pikieriste sokkelirappaus maanpinnan alapuolelle on lisätty sokkelin ulkopuolelle vedeneristyskermi Kuva 7. Sokkelissa on rappauksen takana pikieriste, sekä maanpinnan alapuolelle on lisätty vedeneristyskermi. KS2, Kellari kerros Ulkoseinän rakenne maali tasoite betoniseinä 3.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 3.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS Maanvastaisen alapohja- ja ulkoseinärakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteusilmaisimella. Tulokset on esitetty pohjakuvassa liitteessä 3. Tarkentavien viilto- ja rakennekosteusmittausten tulokset on esitetty liitteessä 1 sivulla 6-7. Kellarikerroksessa on osin vanha (AP3) ja osin uusittu alapohjarakenne (AP1). Uusitussa lattiarakenteessa on osassa tiloja lattialämmitys. Pääosin lattiapinnoitteena on muovimatto. Muovimaton alapuolinen kosteus tarkastettiin ns. viiltomittausmenetelmän avulla viidessä eri tilassa. Lattiapinnoitteen alla havaittiin kohonnut kosteuspitoisuus tiloissa K05, K06 ja K08 (RH 87-96 %). Näissä mittauspisteissä havaittiin lattiapinnoitteen alla myös poikkeavaa, pistävää hajua. Tiloissa K05 ja K06 5(40)

muovimatto oli lisäksi huonosti kiinni alustassa. Ko. tiloissa oli vanha alapohja AP3. Kosteus siirtyy lattiarakenteeseen maaperästä. Uusitun lattiarakenteen AP1 suhteellinen kosteus tarkastettiin eri rakennesyvyyksiltä tilassa K01. Suhteellinen kosteus vaihteli rakenteessa 69-75 % välillä, mikä on tavanomainen kosteuspitoisuus maanvastaisessa alapohjarakenteessa. Betonilaatan alla eristetilassa suhteellinen kosteus oli 80 %. Rakenne toimii kosteusteknisesti tyydyttävästi. Pohjakerroksessa on osin vanha alapohjarakenne (AP3), osin vanhan päälle uusittu alapohjarakenne (AP2) sekä teknisessä työtilassa uusittu alapohjarakenne (AP4). Lattiapinnoitteiden alapuolinen kosteuspitoisuus tarkastettiin kaikkien alapohjatyyppien osalta viiltomittausmenetelmällä. Kohonneita kosteuspitoisuuksia ei havaittu. Maanvastaisissa seinärakenteissa ei havaittu kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Kellarikerroksessa maanvastaisen seinärakenteen kosteus mitattiin tiloista K01 ja K10 eri rakennesyvyyksiltä. Rakenteen pintaosissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia (RH 61-69 %, 50 mm). Syvemmällä rakenteessa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia (RH 83-98 %, 150-230 mm). Rakenne toimii kosteusteknisesti tyydyttävästi, kun seinä on pinnoitettu kosteuden kestävällä ja vesihöyryn läpäisevällä pinnoitteella. 3.2.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Teknisen työn luokassa tutkittiin maanvastaisen alapohjarakenteen (AP4) sekä ulkoseinärakenteen (KS1) ilmatiiveyttä merkkiainekokeen avulla. Merkkikaasu laskettiin alapohjalaatan alapuoliseen kevytsorakerrokseen sekä ulkoseinärakenteessa olevaan ilmarakoon. Kaasun leviämistä seurattiin analysaattorin avulla opetustilassa. Sisätila alipaineistettiin noin 10 Pa alipaineeseen tutkimuksen ajaksi. Ilmatiiveyskokeiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4.2-4.3. Ilmavuotoja havaittiin alapohjasta ulkoseinän ja lattian liittymissä sekä läpivientien kohdilta. Maanvastaisessa ulkoseinärakenteessa ilmavuotoja havaittiin seinässä olevien halkeamien, kannakkeiden kohdilta, ikkunapenkin ja seinän liittymistä sekä seinän ja kotelon liittymistä. Epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. 3.2.3 RAKENNUSMATERIAALIEN HAITTA-AINEET 6(40) Teknisen käsityötilan alapohjalaatassa olevasta vanhan lattian lattiamaalista (AP2) otettiin näyte materiaalin PCB- ja lyijypitoisuuden määrittämistä varten. Tulos on esitetty liitteessä 1 sivulla 5. Lattiamaali sisälsi vain vähäisiä määriä PCB- ja lyijyyhdisteitä ja alittaa kaatopaikkakelpoisen jätteen raja-arvon. Maanvastaisen ulkoseinän (KS1) sokkelin ulkopuolisesta pikieristeestä otettiin näyte materiaalin sisältämän asbestin ja PAH-yhdisteiden määrittämistä varten. Tulokset on esitetty liitteessä 1 sivulla 4-5. Pikieriste ei sisältänyt asbestia ja sisälsi vain vähäisiä määriä PAH-yhdisteitä.

3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Uusittu kellarikerroksen alapohjarakenne (AP1) sekä pohjakerroksen alapohjarakenteet (AP2, AP3, AP4) toimivat kosteusteknisesti tyydyttävästi. Alapohjarakenne oli kuiva ja kunnossa. - Vanhassa kellarikerroksen alapohjarakenteessa (AP3) havaittiin paikoin muovimattopinnoitteen alla kohonneita kosteuspitoisuuksia ja viitteitä muovimaton alapuolisen liiman hajoamisesta kosteuden vaikutuksesta. - Maanvastaiset ulkoseinärakenteet olivat pintaosista kuivia. Syvemmällä rakenteessa havaittiin kosteutta. Sokkelin ulkopuolinen vedeneristyskermi ei estä kosteuden siirtymistä rakenteeseen maaperästä. Rakenne toimii kosteusteknisesti tyydyttävästi, kun seinä on pinnoitettu kosteuden kestävällä ja vesihöyryn läpäisevällä pinnoitteella. Pinnoitteissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. - Maanvastainen alapohjarakenne (AP4) ja ulkoseinärakenne (KS1) ei ole ilmatiivis. Maaperässä olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä sisätiloihin ilmavuotokohtien kautta. - Maanvastaisissa ulkoseinärakenteissa ja alapohjarakenteissa ei havaittu haitta-aineita. Purkujätettä voi käsitellä normaalina jätteenä. 3.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Muovimattolattiapinnoite tulee kellarikerroksen vanhan alapohjarakenteen (AP3) osalta poistaa. Lattiapinnat suositellaan pinnoittamaan hyvin kosteuden kestävällä ja vesihöyryn läpäisevällä pinnoitteella. - Maanvastaisissa alapohja- ja ulkoseinärakenteissa olevat ilmavuotokohdat (ulkoseinän ja lattianliittymät, läpiviennit, ikkunaliittymät, kannakkeet ja halkeamat) tulee tiivistää ilmatiiviiksi oleskelutiloissa. 4 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT 4.1 RAKENTEET US1 IV-konehuoneen ulkoseinä (1997 piirustusten mukaan) sisäpinnan käsittely (maali) tasoite kevytsoraharkko ulkopinnan rappaus maali Rakennetta ei avattu. 7(40)

Kuva 8. IV-konehuoneen ulkoseinä sisä- ja ulkopuolelta käsin. US2 Ulkoseinä yleensä, RA17, RA,18 sisäpinnan käsittely (maali) tasoite tiilimuuraus siporex muuraus ulkopinnan rappaus, maali Kuva 9. Ulkoseinä. US3 Pohjakerroksen ulkoseinä, RA11 maali 25 mm tasoite 120-130 mm höyrykarkaistu betoni 45-50 mm ilmarako >250 mm tiilimuuraus ulkopinnan rappaus, maali 8(40)

4.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 4.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS Ulkoseinärakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteusilmaisimella. Tulokset on esitetty pohjakuvissa liitteissä 2.2-2.4. Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. Sisäpinnoilla ei havaittu vanhoja, kosteuden aiheuttamia jälkiä. 4.2.2 MUUT HAVAINNOT Kuva 10. IV-konehuoneen ulkoseinässä on tiivistämättömiä läpivientejä ullakkoon. Kuva 11. IV-konehuoneen ulkoseinässä on vanha vesivuotojälki. 9(40)

Kuva 12. Julkisivut olivat aistinvaraisesti arvioiden hyväkuntoisia. Julkisivuissa on jonkin verran kirjavuutta johtuen paikkauksista ja graffitti pesuista. Rapatun julkisivun todellista kuntoa ei arvioitu. Julkisivulle suositellaan kopo-kartoitusta. Julkisivu on suositeltavaa huoltomaalata. Kuva 13. Liikuntasauma on auennut hammashoitolan sisäänkäynnin vierellä. Liikuntasaumaus suositellaan uusittavaksi.. 10(40)

Kuva 14. Lähes kaikki ikkunat on uusittu puu-alumiini ikkunoiksi. Ikkunat ovat hyvässä kunnossa. Kuva 15. Kellarikerroksen savunpoistoikkuna oli aistinvaraisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Kuva 16. Porrashuoneen puuikkunat ovat tyydyttävässä kunnossa. 11(40)

Kuva 17. Pohjakerroksen luokan ikkunat ovat lähes maassa kiinni. Kuva 18. Metalliset ulko-ovet ovat hyvässä kunnossa. 4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet ovat maanpäällisissä kerroksissa täystiilirakenteisia, eivätkä ne sisällä orgaanisia, herkästi vaurioituvia materiaaleja. Ulkoseinärakenteet ovat aistinvaraisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa, julkisivussa havaittiin liikuntasauman kohdalla halkeama ja paikoin rappausta oli paikkailtu. - Ikkunat ja ulko-ovet ovat pääosin hyväkuntoisia. Porrashuoneen puuikkunat ovat tyydyttävässä kunnossa. 4.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Julkisivurappauksen kunto suositellaan tarkastettavan kopo-kartoituksella. - Hammashoitolan sisäänkäynnin puoleinen liikuntasauma suositaan uusittavaksi elastisella kitillä. - Julkisivu on suositeltavaa huoltomaalata. 12(40)

5 VÄLIPOHJAT JA VÄLISEINÄT Kuva 19. Pohjakerroksen arvioidut rakennetyyppien sijainnit. Kuva 20. Ensimmäisen kerroksen arvioidut rakennetyyppien sijainnit. Kuva 21. Toisen kerroksen arvioidut rakennetyyppien sijainnit. 13(40)

5.1 RAKENTEET VP1, IV-Konehuoneen lattia IV-konehuoneen lattiarakenne suunnitelmien mukaan. Rakennetta ei avattu. muovimatto 80 mm pintabetoni vanha kantava teräsbetonilaatta VP2 Puulattia + alalaatta palkisto, RA1, RA13 ja RA14 Kuva 22. IV-konehuoneen lattia Pintamateriaali tilan mukaan, (muovimatto/lino + liima + tasoite + 22 mm lastulevy tai lakka) 30 mm lattialankku koolattu lattiarunko n. 420 mm ilmarako + välipohja täyte + betonipalkit hl 200-300 betoninen alalatta Rakenneavauksessa 1 ja 13 täytteenä oli kutterilastua, jonka seassa rakennusjätettä. Rakenneavauksessa 14 täytteenä oli pelkkää kutterilastua. Kuva 23. RA2 ja RA13, välipohjan täytön joukossa oli hieman rakennusjätettä. 14(40)

Kuva 24. Rakenneavauksen 14 välipohjatäyte oli kutterilastua. Avauskohdassa kutterinlastu oli aistinvaraisesti arvioiden hyväkuntoista eikä siinä havaittu poikkeavia hajuja. VP3 Puulattia + ylälaattapalkisto Rakennetta ei avattu pintakäsittely (lakka) 30 mm lattialankku 50 mm koolattu lattia runko n. 200 mm kutteri täyttö, mahdollisesti vähän rakennusjätettä kutterin joukossa betoninen ylälaattapalkisto VP4 pintalaatta + alalaattapalkisto kiviaines täyttö, RA5, RA12 Pintamateriaali tilan mukaan, (muovimatto/lino + liima ja tasoite) 40-50 mm betoni pintalaatta pikikermi 100 mm betoni pintalaatta tervapaperi 260-360 mm betoni palkit/täyttö, betoni alalaatta Rakenneavauksessa 5 täytteenä oli murskattua höyrykarkaistua betonia, ja vähän orgaanista rakennusjätettä (puuta). Rakenneavauksessa 12 täytteenä kiviaines rakennusjätettä, ja vähän orgaanista ainesta. 15(40)

Kuva 25. Rakenneavaukset 5 ja 12. VP5 pintalaatta + alalaatta palkisto, orgaaninen täyttö, RA22 Rakenneavaus tehtiin alakautta, minkä vuoksi ei pintakerroksista ole täyttä varmuutta. Pintamateriaali tilan mukaan, (muovimatto/lino + liima ja tasoite) betoni pintalaatta mahdollisesti askeläänen eristys betoni pintalaatta muottilauta välipohjatäyttö betoni palkit/täyttö, betoni alalaatta Kuva 26. Välipohjan eristetäyte ja muottilaudat näkyvät alakaton päällä (RA22). 16(40)

VP6 Käytävän betonilattia + alalaattapalkisto, RA6, RA15 n 15-20 mm Pintamateriaali tilan mukaan, (muovimatto/lino + liima ja tasoite tai mosaiikkibetoni) 100 mm betoni pintalaatta sitkeä rakennuspaperi n 330 mm betonipalkki / täyte betoni alalaatta Rakenneavauksessa 6, täyte oli pääasiassa koksikuonaa. Rakenneavauksessa 15 täyte oli koksikuonaa, rakennusjätettä ja kutterilastua. Kuva 27. Käytävän rakenneavaukset 6 ja 15. VP7 Kaksoislaatta palkisto, RA 15 Pintamateriaali tilan mukaan (lino + liima+ tasoite) 100 mm betoni pintalaatta 20 mm eriste (tervapaperi + villa + tervapaperi) 50-60 mm betoni ylälaatta 22 mm muottilaudat 380 mm ontelotila betoni alalaatta 17(40)

Kuva 28. VP7 rakenneavaus 15. VP8 Ylälaatta palkisto Rakennetta ei avattu, eikä rakenteesta ole täyttä varmuutta. Pintakerrokset ovat oletettavasti VP8 mukaiset Pintamateriaali tilan mukaan (lino + liima+ tasoite) betoni pintalaatta eriste (tervapaperi + villa + tervapaperi) betoni ylälaatta betonipalkit alakatto verhous/käsittely 5.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 5.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO Välipohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Tulokset on esitetty pohjakuvissa liitteissä 2.2-2.4. Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus tarkastettiin ns. viiltomittausmenetelmällä neljässä tilassa. Tulokset on esitetty liitteessä 1 sivulla 7. Kohonneita kosteuspitoisuuksia ei havaittu (RH 28-54 %). Välipohjarakenteissa on orgaanisia materiaaleja, joista otettiin näytteitä mikrobiviljelyä varten. Tulokset on esitetty liitteessä 1 sivulla 2-3. Puulattiavälipohjan ja alalaattapalkiston (VP2) kunto tarkastettiin tiloihin 106, 109 ja 209 tehdyistä rakenneavauksista (RA1, RA13, RA14). Kutterinlastu oli aistinvaraisesti arvioiden kunnossa. Viljelytuloksen perusteella materiaalit olivat kunnossa (MR2, MR11, MR12). Välipohjarakenteessa VP4 todettiin tervapaperissa (MR9) ja täyttömateriaalissa (MR4) aktinomykeettikasvua. Täyttömateriaalissa todettiin lisäksi runsaasti homesieniä sekä bakteereita ja kutterinpurussa bakteerikasvua (MR10). Näytteet otettiin 18(40)

sekä pohjakerroksesta että 1. kerroksen välipohjasta. Siporexmurskatäyttö ja tervapaperi oli pohjakerroksen opetustilaan tehdyssä rakenneavauksessa (RA5) kunnossa (MR3, MR7). Pohjakerroksen ja 1. kerroksen välisessä välipohjassa VP5 oleva kutterinpurueriste oli viljelytuloksen perusteella kunnossa, mutta materiaalissa havaittiin suorassa mikroskopoinnissa homesieni-itiöitä ja/tai rihmastoa (MR1). Muottilaudat olivat tarkastuskohdassa silminnähden vaurioituneet ja niissä oli havaittavissa lahottajasienirihmastoa (Kuva 29). Kuva 29. Pohjakerroksen sosiaalitilan wc:n alakaton päällä välipohjarakenteen VP5 kutterieriste ja muottilaudat olivat esillä (RA22). Muottilaudat silminnähden vaurioituneet (havaittavissa lahottajasienirihmastoa). Kutterinpurussa havaittiin suoramikroskopoinnissa mikrobiitiöitä ja/tai -rihmastoa). Käytävän välipohjarakenteen VP6 kunto tarkastettiin pohjakerrokseen ja 1. kerrokseen tehdyistä rakenneavauksesta (RA6, RA15). Valupaperissa ja muottipuussa ei havaittu viljelytuloksen perusteella poikkeavaa mikrobikasvua, mutta suoramikroskopoinnissa materiaaleissa todettiin sienirihmastoa, mikä voi viitata homekasvustoon tai lahovaurioon näytteessä. Täyttömateriaalit olivat molemmissa avauskohdissa viljelytuloksen perusteella kunnossa (MR8, MR13). VP7 muottilaudoissa todettiin tilaan 206 tehdyssä rakennusavauksessa rakennuslahottajasientä (Kuva 30). Lahottajasieni tunnistettiin Turun yliopistossa katkokääväksi (Amyloporia xantha = Antrodia xantha). Näytteessä ei todettu merkkejä lattiasienestä (Serpula lacrymans). 19(40)

Kuva 30. 2. kerroksen tilassa 206 tehdyssä välipohjarakenteen VP7 rakenneavauksessa (RA16) havaittiin, että ontelotilassa olevissa muottilaudoissa oli rakennuslahottajasienikasvua, joka paljastui katkokääväksi. Katkokääpä ei omaa lattiasienen hankalimpia ominaisuuksia, kuten tehokas vedenkuljetus ja sen myötä tehokas leviäminen myös kuiviin rakenteisiin. Katkokääpä ei myöskään leviä yhtä herkästi kuin lattiasieni muurattuihin rakenteisiin, joissa lattiasieni usein läpäisee helposti ja tyypillisesti em. rakenteen. Käävät ovat kuitenkin tehokkaita lahottajia ja hankaluutena on se, että rihmasto saattaa kestää kuivuutta elossa pitkään. Useimmiten korjaukseksi riittää rihmastovaurioisen aineksen poisto ja rihmaston loppuosien poisto (myös mahdollisesti betoni- ja tiilipinnoilta, joihin se kuitenkin harvemmin kasvaa) yhdistettynä olosuhteiden muuttamiseen pysyvästi kuiviksi. 5.2.2 RAKENNUSMATERIAALIEN HAITTA-AINEET Välipohjarakenteissa esiintyneistä kermistä, tervapaperista, koksikuonasta ja vanhasta vesieristeestä otettiin näytteet PAH-yhdisteiden määrittämistä varten ja kermistä ja tervapaperista asbestin määrittämistä varten. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivulla 4 ja 5. Rakennusmateriaalit sisälsivät vain vähäisiä määriä PAH-yhdisteitä, eivätkä ne sisältäneen asbestia. 5.2.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Välipohjarakenteiden ilmatiiveyttä tutkittiin eri välipohjarakennetyypeissä merkkiainekokeen avulla. Merkkikaasu laskettiin välipohjan eristeväliin/ontelotilaan ja kaasun leviämistä huonetilassa seurattiin kaasuanalysaattorin avulla. Tilat alipaineistettiin noin 10 Pa alipaineeseen ulkoilmaan nähden. Tulokset on esitetty liitteessä 4. Kaikissa tutkituissa tiloissa välipohjarakenteissa havaittiin ilmavuotoja. Lattiasta (VP2, VP5, VP7 ja VP8) ilmavuotoja havaittiin ulkoseinän ja lattianrajasta (liite 4.5 20(40)

ja 4.8). Katosta (VP4, VP7, VP8) ilmavuotoja havaittiin katon ja kattolevyn liittymistä, kannakkeiden ja valaisinten sähköläpivientien kohdilta (liite 4.4, 4.6 ja 4.7). 5.2.4 HORMIRAKENTEET Käytävätilojen ja opetustilojen välisen tiilirakenteisen väliseinän sisällä on vanhoja pystyhormeja. Muun muassa sähköjohdot on asennettu väliseinän pystyhormiin. Sähkökaapelien nousut olivat osittain avoimet välipohjien kohdalla (kuva 31). Vanha savupiippu tarkastettiin tekemällä rakenneavaus (RA2) kuilun seinään. Vanha savupiippu oli purettu ja tilalle oli tehty levyrakenteinen nousukuilu (kuva 32). Hormissa oli IV-kanavia. Hormit eivät ole tiiviitä välipohjien eristetilaan (kuva 33, 34). Kuva 31. Sähkökaapelien reitit ovat osittain avoimet välipohjien kohdalla. Paikoin on käytetty villaa tukkimaan nousulinjaa 21(40)

Kuva 32. Vanhaan savupiippuun tehtiin rakenneavaus 2 tilassa 216. Vanha savupiippu oli purettu ja tilalle oli rakennettu levyrakenteinen nousuhormi. Kuva 33. Hormit ovat levyrakenteisia. Hormeista on ilmayhteys välipohjien täytteisiin. Kuva 34. Osa vanhoista painovoimaisista poistoilmahormeista ovat avoimia. Hormien ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainetutkimuksen avulla. Merkkikaasu syötettiin kellarikerroksessa tiilirakenteisen nousukuilun sisään ja kaasun leviämistä seurattiin hormirakenteen ulkopuolella sekä kellarikerroksessa että pohjakerroksessa. Tutkimus tehtiin normaalissa painesuhteissa. Tulokset on esitetty liitteessä 4.1. Il- 22(40)

mavuotoja havaittiin kellarikerroksessa hormin ja katon sekä lattian liittymissä. Pohjakerroksessa ilmavuotoja ei havaittu. Mahdollisesti merkkikaasu ei päässyt nousemaan hormissa ylöspäin vaan vuoti ilmavuotokohtien kautta hormista pois. 5.2.5 MUUT HAVAINNOT Kuva 35. Alakattojen päällä on yleisesti rakennuspölyä ja pinnoittamattomia villoja. Kuva on teknisen käsityöluokan alakaton päältä. Kuva 36. Alakattojen päällä oli yleisesti rakennuspölyä ja pinnoittamattomia mineraalivilloja. Kuva vasemmalla on kellarin sosiaalitilojen päältä ja oikealla opettajien huoneen vessojen/materiaalivaraston alakaton päältä. 23(40)

Kuva 37. Ovipuhaltimen kohdalla alakaton päällä oli erittäin runsaasti huonepölyä. Kuva 38. Vanhojen betonikattojen pinnoitteet hilseilevät monin paikoin. Hilseily liittyy vanhaan kipsipohjaiseen katon hienotasoitteeseen ja uudempiin väärän tyyppisiin maalikerroksiin. Pinta tulee korjata poistamalla vanhat tasoitteet ja maalikerrokset, vaihtoehtoisesti rakenne voidaan ylitasoittaa ja vahvistaa lasikuituverkolla. Kuva 39. Sähkökaapeissa on ylimääräistä tavaraa. 24(40)

Kuva 40. Teknisten tilojen läpiviennit ovat aistinvaraisesti arvioiden epätiiviitä Kuva 41. Teknisten tilojen läpivientejä on tiivistämättä 25(40)

Kuva 42. Pääportaiden alustila on varastokäytössä, mutta tila on siivoamatta peruskorjauksen jälkeen. Läpiviennit on tiivistämättä.. 26(40) Kuva 43. Pääportaiden alustila on varastokäytössä. Tilassa on avoimena vanha putkihormi, jossa on pinnoittamia mineraalivilloja. 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Välipohjarakenteissa on orgaanisia rakennusmateriaaleja (kutterinpuru, muottilaudat, tervapaperi, rakennusjätetäyttö), jotka ovat herkkiä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Tutkimushetkellä rakenteet olivat kuivia. Puulattiavälipohjan ja alalaattapalkiston (VP2) materiaalit olivat kunnossa. Pinta laatta ja alalaattapalkistovälipohjarakenteessa VP4 ja VP5 todettiin paikoin tervapaperissa, täyttömateriaalissa ja muottilaudoituksessa mikrobivaurioita. Käytävän välipohjarakenteessa (VP6) havaittiin muottilaudassa ja valupaperissa viitteitä mikrobikasvusta, mutta täyttömateriaali oli kunnossa. Välipohjarakenteissa VP5 ja VP7 havaittiin muottilaudoituksessa rakennuslahottajasientä, joka tunnistettiin katkokääväksi. Tämä viittaa rakenteissa olleen pitkäaikaisesti korkea kosteuspitoisuus, mikä on mahdollistanut lahottajasienen kasvun. Välipohjan rakenteet eivät ole ilmatiiviitä, jolloin välipohjassa olevat mikrobiperäiset ja muut epäpuhtaudet voivat aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille.

- Rakennuksessa on tiili- ja levyrakenteisia pystyhormeja, jotka eivät ole ilmatiiviitä. Hormit ovat yhteydessä välipohjien täyttömateriaaleihin, joten epäpuhtauden pääsevät siirtymään sisäilmaan välipohjarakenteista myös hormien kautta. Läpiviennit kerrosten välillä tulee tiivistää myös paloturvallisuuden vuoksi. - Alakattojen yläpuolella havaittiin yleisesti rakennuspölyä ja pinnoittamattomia mineraalivilloja. Tuulikaapissa olevan ovipuhaltimen kohdalla alakaton yläpuolella havaittiin erittäin runsaasti pölyä. Pöly ja muut epäpuhtaudet pääsevät leviämään sisäilmaan huonontaen sisäilman laatua. - Välipohjarakenteissa ei havaittu rakenneavauskohdissa haitta-aineita. 5.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Välipohjan VP4, VP5 ja VP7 vaurioituneet rakennusmateriaalit (täyttömateriaalit, tervapaperi, muottilaudoitus) tulee rakenteista poistaa. Suositellaan myös poistamaan käytävän välipohjista (VP6) muottilaudat ja valupaperit. Vaihtoehtoisesti käytävän välipohjarakenne voidaan tiivistää ilmatiiviiksi. Purkutyöt ovat mittavat, eikä tiloja suositella käytettävän korjaustöiden aikana. - Kaikki hormien läpiviennit ja rakenneliittymät välipohjiin ja muihin rakenteisiin tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Alakattojen yläpuoliset tilat tulee korjaustöiden jälkeen puhdistaa. - Vanhojen betonikattojen hilseilevät pinnoitteet voidaan korjata poistamalla vanhat tasoitteet ja maalikerrokset. Vaihtoehtoisesti rakenne voidaan ylitasoittaa ja vahvistaa lasikuituverkolla. - Pääportaiden alapuolista tilaa ei suositella käytettäväksi varastotilana. Varasto suositellaan tyhjennettäväksi ja siivottavaksi. 6 YLÄPOHJA JA VESIKATOT Kuva 44. Yläpohjien arvioidut rakennetyyppien sijainnit. 27(40)

6.1 RAKENTEET YP1, IV-konehuone Rakennetta on vuoden 1997 peruskorjaussuunnitelmien mukaan seuraava. Rakennetta ei avattu. kattotiilet orret aluskate kattokannattajat/tuuletettu ilmatila 30 mm tuulensuojalevy 150 mm mineraalivilla höyrynsulkumuovi koolaus 13 mm kipsilevy Kuva 45. IV-konehuoneen yläpohja rakennesuunnitelman mukaan Kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella IV-konehuoneen katto poikkeaa huomattavasti rakennesuunnitelmissa esitetystä rakenteesta. Katto on sisäpuolelta peitetty akustovillalla. Villan alta näkyy profiilipeltikate. Kuva 46. IV-konehuoneen yläpohja sisältä päin. 28(40)

YP2, Yläpohja yleensä kaksoislaatta, RA19, RA20 tiilikate orret uusi aluskate (kangas) vanha aluskate (bitumipahvi) laudoitus kattotuolit tuulettuva kylmä ullakkotila 30 mm tuulensuojavilla 70 mm mineraalivilla 50-100 mm betonilaatta (palopermanto) valupaperi 250-300 mm höyrykarkaistu betoni, joukossa vähän puuaineista rakennusjätettä kantava betoninen ylälaatta palkisto. Kuva 47. Yläpohjassa on nähtävissä useampi vanha aluskate. Kuva 48. Yläpohjan rakenne avaus RA20. 29(40)

YP3, Yläpohja yleensä, alalaattapalkisto, RA21 tiilikate orret uusi aluskate (kangas) vanha aluskate (bitumipahvi) laudoitus kattotuolit tuulettuva kylmä ullakkotila 30 mm tuulensuoja villa 70 mm villa 80 mm betonilaatta (palopermanto) valipaperi 350 mm höyrykarkaistu betoni / betonipalkit, joukossa vähän puuaineista rakennusjätettä alalaatta (betoni) 6.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 6.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO Katolla ei havaittu vesivuotoja eikä rakenteissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Yläpohjarakenteeseen YP2 tehdyissä rakenneavauksissa (RA19, RA20) sekä YP3 rakenneavauksessa (RA21) ei havaittu materiaaleissa kosteuden aiheuttamia jälkiä tai poikkeavia hajuja. Valuaperista otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyä varten (MR14). Tulos on esitetty liitteessä 1 sivulla 3. Viljelytuloksen perusteellä materiaali on kunnossa. 6.2.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Yläpohjarakenteen YP2 ilmatiiveyttä tutkittiin opetustilassa 206 merkkiainetutkimuksen avulla. Merkkikaasu laskettiin yläpohjan eristeväliin ja kaasun leviämistä huonetilassa seurattiin kaasuanalysaattorin avulla. Tila alipaineistettiin noin -10 Pa alipaineeseen ulkoilmaan nähden. Tulokset on esitetty liitteessä 4.9. Ilmavuotoja havaittiin katon ja akustolevyn liittymässä sekä valaisinten kannakkeiden ja sähköläpivientien kohdilla. 6.2.3 RAKENNUSMATERIAALIEN HAITTA-AINEET Aluskatteena oleva vanhasta pahvista otettiin näytteet PAH-yhdisteiden ja asbestin määrittämistä varten. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivulla 4-5. Pahvi sisältää PAH-yhdisteitä yli kaatopaikkakelpoisen jätteen raja-arvon, mikä tulee ottaa huomioon rakennetta purettaessa. Pahvi ei sisällä asbestia. 30(40)

Kuva 49. Ullakkotilassa on pinnoittamatonta mineraalivillaa. Kuva 50. Pieneläin on käynyt yläpohjassa levittämässä eristeitä. 31(40)

Kuva 51. Ullakolla on vain vähän rakennusjätteitä ja eläinten jätöksiä. Kuva 52. Yläpohjassa on paljon aistinvaraisesti arvioiden epätiiviitä läpivientejä. 32(40)

Kuva 53. Tiilikatto on aistinvaraisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa ja sillä on vielä käyttöikää jäljellä. Katto on oletettavasti uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Kuva 54. Yksittäisiä rikkoutuneita tiiliä on vaihdettu. Kuva 55. Katolle on paikoin kerääntynyt sammal ja leväkasvustoa, sekä havunneulasia. 33(40)

6.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Yläpohja ja vesikatto ovat tyydyttävässä kunnossa. Vesivuotoja ja kosteuden aiheuttamia jälkiä ei havaittu. Rakennusmateriaalit olivat tutkimusten perusteella kunnossa. - Yläpohjan läpiviennit eivät ole ilmatiiviitä, jolloin epäpuhtaudet pääsevät siirtymään rakenteista sisäilmaan. 6.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Yläpohjan läpiviennit tulee tiivistää. - Rakennusjätteet ja eläinten levittämät mineraalivillat tulee poistaa. Katon ja ulkoseinän rajaan tulee asentaa verkko, joka estää eläinten pääsyn ullakkotilaan. Tarvittaessa eristettä tulee lisätä ullakolle. - Vesikatto vaatii normaaleja huolto toimenpiteitä. Katto tulee puhdistaa levästä, sammaleesta ja havunneulasista. 7 SISÄILMAN LAATU 7.1 SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobinäytteet otettiin opetustiloista 106, 109, 112, 206 ja 209. Mikrobeja kasvatettiin kolmella eri kasvatusalustalla (M2 ja DG18 sieni-itiöille, THG bakteereille ja aktinomykeeteille). Tutkimukset toistettiin kaksi kertaa kahtena eri päivänä. Tulokset on esitetty liitteessä 1 sivulla 1-2. Talviaikana, kun maa on roudassa, tutkimustuloksia verrataan Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa esitettyihin tulkintaohjeisiin. Ulkoilmasta otetaan lisäksi vertailunäyte, johon sisäilmanäytteiden tuloksia verrataan. Kaikissa tutkituissa opetustiloissa sisäilman sieni-itiöpitoisuudet alittivat ulkoilman vertailupitoisuudet. Myös mikrobilajisto oli ulkoilman kaltainen, eikä näytteiden joukossa havaittu ns. kosteusvaurioindikaattorilajeja. Aktinomykeettipitoisuudet olivat tiloissa enintään ulkoilman vertailunäytteen tasolla. Tilojen bakteeripitoisuudet olivat normaalit. 7.2 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tiloista 104, 112, 203 ja 206. Näissä tiloissa oli käyttäjien mukaan aistittu poikkeavia hajuja. Tulokset on esitetty liitteessä 1 sivulla 7-9. 34(40)

Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC -arvot olivat tavanomaisella tasolla (4 13 µg/m 3 ). Kaikkien yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia ja alittivat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat. 7.3 PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIVILLAKUIDUT Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla opetustiloissa 106, 109, 206 ja 208. Tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivulla 9-10. Tutkituissa tiloissa mineraalikuitupitoisuudet vaihtelivat välillä alle 0,07 0,07 kpl/cm 2. Pitoisuudet alittavat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan (0,2 kpl/cm 2 ). 7.4 SISÄILMAN OLOSUHTEET Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin tiloissa 106, 108, 109, 110, 206, 207 ja 208 noin kolmen viikon ajan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Käyttäjät olivat kokeneet näissä tiloissa tunkkaisuutta. Tulokset on esitetty graafisesti liitteessä 6. Hiilidioksidipitoisuusseurannan avulla selvitetään tilojen ilmanvaihdon riittävyyttä tiloissa tapahtuvaan toimintaan nähden. Asumisterveysasetuksen mukaan opetustilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti 350-400 ppm välillä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli tutkituissa tiloissa 353 1009 ppm välillä. Opetuspäivien aikana (klo 9-14) hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 418-540 ppm. Toimenpideraja ei kuitenkaan ylittynyt missään tilassa. Ensimmäisen viikon aikana tilojen käyttäjiä oli ohjeistettu välttämään ikkunatuuletusta tiloissa. Hiilidioksidipitoisuudet eivät kuitenkaan olleet missään tilassa selkeästi korkeammat verrattaessa seurannan loppuaikaan, jolloin ikkunatuuletusta opetustiloissa tehtiin. 7.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja pinnoille laskeutuvien mineraalivillakuitujen osalta normaali. - Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet pysyttelivät tiloissa pääsääntöisesti alle 800 ppm, mikä viittaa, että ilmanvaihto on tutkituissa tiloissa käyttöön nähden riittävää. Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja ei ylittynyt tiloissa. 35(40)

8 ILMANVAIHTO Rakennusta palvelee yksi ilmanvaihtokone (TK1). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ilmanvaihdon toimintaa mittaamalla ilmamääriä pistokokeenomaisesti, seuraamalla sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa sekä tarkastamalla kanaviston puhtautta. Ilmanvaihto on päällä täydellä teholla arkipäivisin klo 06-17 (perjantaisin klo 06-20). Sunnuntaina IV menee täydelle teholle klo 12 ja on yhtäjaksoisesti päällä maanantaihin klo 17 asti. Muuna aikana ilmanvaihto on puoliteholla. Ilmanvaihtokanavistot oli puhdistettu, minkä jälkeen ilmamärät oli säädetty tammikuussa 2017. 8.1 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Ilmanvaihdon ilmavirtoja mitattiin pistokokeenomaisesti seitsemästä oleskelutilasta ilmamäärämittarin avulla TK1-ilmanvaihtokoneen palvelualueelta. Mitatussa opetustiloissa käyttäjät olivat kokeneet ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Saatuja tuloksia verrataan vuoden 1997 suunnitteluarvoihin. Tulokset on esitetty liitteessä 1 sivulla 11. Tila 106: Mitattu tuloilmavirta oli suunnitteluarvon tasalla. Poistoilmavirta oli hieman pienempi kuin suunnitteluarvo, jolloin ilmamäärät eivät olleet tasapainossa keskenään. Nyt mitatut arvot olivat hyvin lähellä tammikuussa 2017 mitattuja arvoja. Tila 108: Mitatut tulo- ja poistoilmavirrat eivät yltäneet suunnitteluarvoihin (mitattu +132 dm 3 /s, suunniteltu +200 dm 3 /s, mitattu -153, suunniteltu -200). Tulo- ja poistoilmavirrat olivat lähes tasapainossa. Ilmamäärät olivat hieman laskeneet tammikuusta 2017. Tiloissa 109, 110, 206 ja 208 mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat suunnitteluarvojen tasalla. Nyt mitatut arvot olivat hyvin lähellä myös tammikuussa 2017 mitattuja arvoja. Tila 207: Mitattu tuloilmavirta oli hieman pienempi kuin suunnitteluarvo (mitattu +155 dm 3 /s, suunniteltu +180 dm 3 /s). Poistoilmavirta oli suunnitteluarvon tasalla. 8.2 ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHTAUS JA PÖLYN KOOSTUMUS Tuloilmakanavien pölyn määrää ja koostumusta arvioitiin pistokokeenomaisesti. Kanavistot olivat puhtaita (kuva 55). Kanavapölyn todettiin koostuvan sinkkipitoisista, osin liuskeisista partikkeleista, joukossa melko paljon vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja (MMVF). Näytteessä ei todettu homeitiöitä tai -rihmastoa. 36(40)

Kuva 56. Tuloilmakanavan sisäpinnan pölykertymä oli alle 1 g/m2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva tila 108 kohdalta. 8.3 PAINESUHTEIDEN SEURANTA Tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden seurattiin noin kolmen viikon ajan neljässä eri tilassa eri puolilla rakennusta. Paine-eroihin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi sääolosuhteet (mm. tuuli) ja tilojen käyttö. Tavoitteellinen paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä koneellisessa ilmanvaihdossa on 0-2 Pa (Asumisterveysopas 2009). Painesuhteiden seurantakuvaajat on esitetty graafisesti liitteessä 5. Tilat 106 ja 206 olivat keskimäärin lähellä tasapainetta ulkoilmaan nähden (-1,6-3,9 Pa). Painesuhteissa ei nähdä merkittävää vaihtelua päivä- tai yöajan välillä tai arkipäivisin ja viikonloppuisin (liitteet 5.1, 5.3). Pohjakerroksen aulatila ja tila 117 olivat seurantajakson ajan pääsääntöisesti alipaineisia ulkoilmaan nähden (keskimäärin -5,9-6,3). Tiloissa ei kuitenkaan esiinny koulupäivien aikana normaalia suurempaa, yli -10 Pa alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. 8.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Rakennusta palvelevan tuloilmakoneiden TK1 tuloilmakanavat täyttävät ilmanvaihtojärjestelmän parhaimman puhtausluokan P1 vaatimukset sisäpintojen vähäisten pölykertymien perusteella. Tuloilmakanavat oli puhdistettu edellisen joululoman aikana. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumus oli tavanomaista. Kanavien sisäpinnoilla on rakennusmateriaaleista peräisien olevia jäämiä (laasti ja vuorivillan tyyppiset mineraalikuidut). Todetut sinkkihiukkaset ovat peräisin käytetystä kanavamateriaalista (sinkitty peltikanava). Tuloilmakanavissa ei todettu asbestikuituja eikä homeitiöitä/rihmastoa. - Mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat pääsääntöisesti lähellä suunnitteluarvoja. Tiloissa oli suoritettu tammikuussa ilmamäärien säätötyö. Tiloissa 108 ja 207 37(40)

mitatut tuloilmavirrat eivät saavuttaneet suunnitteluarvoja ja ilmamäärät olivat laskeneet tammikuussa 2017 mitatuista arvoista. Tiloissa 106 ja 108 mitatut poistoilmavirrat eivät olleet suunnitteluarvojen tasolla. - Rakennus oli pääsääntöisesti lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tiloissa ei esiinny normaalia suurempaa yli 10 Pa alipaineisuutta. 9 KAIKKI TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KIIREELLISYYS- JÄRJESTYKSESSÄ 9.1 KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA - Välipohjarakenteiden uusiminen alueilla, joissa on VP4, VP5 ja VP7 mukainen välipohjarakenne. Korjausalue käsittää tiloja kaikissa kerroksissa, joten tiloja ei suositella käytettäväksi korjaustöiden aikana. Suositellaan myös poistamaan käytävän välipohjista (VP6) muottilaudat ja valupaperit. Vaihtoehtoisesti käytävän välipohjarakenne voidaan tiivistää ilmatiiviiksi. - Kaikki hormien läpiviennit ja rakenneliittymät välipohjiin ja muihin rakenteisiin tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Yläpohjan läpiviennit tulee tiivistää. - Maanvastaisissa alapohja- ja ulkoseinärakenteissa olevat ilmavuotokohdat (ulkoseinän ja lattianliittymät, läpiviennit, ikkunaliittymät, kannakkeet ja halkeamat) tulee tiivistää ilmatiiviiksi oleskelutiloissa - Muovimattolattiapinnoitteen tulee kellarikerroksen vanhan alapohjarakenteen (AP3) osalta poistaa. Suositellaan pinnoittamaan lattiapinnat hyvin kosteuden kestävällä ja vesihöyryn läpäisevällä pinnoitteella. - Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan kaikkien välipohjarakenteiden täyttömateriaalien poistoa. 9.2 MUUT KORJAUSTOIMENPITEET - Hammashoitolan sisäänkäynnin puoleiseen liikuntasaumaan tulee korjata ja asentaa elastinen kitti. - Julkisivun huoltomaalaus. - Vanhojen betonikattojen hilseilevät pinnoitteet voidaan välipohjista korjata poistamalla vanhat tasoitteet ja maalikerrokset. Vaihtoehtoisesti rakenne voidaan ylitasoittaa ja vahvistaa lasikuituverkolla. 38(40)

9.3 HUOLTOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT KORJAUSTOIMENPITEET - Alakattojen yläpuoliset tilat tulee korjaustöiden jälkeen puhdistaa. - Rakennusjätteet ja eläinten levittämät mineraalivillat tulee ullakkotiloista poistaa. Katon ja ulkoseinän rajaan tulee asentaa verkko, joka estää eläinten pääsyn ullakkotilaan. Tarvittaessa eristevillan lisääminen ullakkotilaan. - Vesikatto vaatii normaaleja huoltotoimenpiteitä. Katto tulee puhdistaa levästä, sammaleesta ja havunneulasista. - Pääportaiden alapuolista tilaa ei suositella käytettäväksi varastotilana. Varasto suositellaan tyhjennettäväksi ja siivottavaksi. 9.4 LISÄTUTKIMUKSET - Julkisivurappauksen kunto suositellaan tarkastettavan kopo-kartoituksella. Helsingissä, 14.6.2017 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, Rakennusterveysasiantuntija Osastopäällikkö Markku Sillanpää DI, Projektipäällikkö Tarkastanut: Ville Hakala, M.Sc 39(40)

10 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Kosteusmittaukset pohjakuvissa Merkkiainekokeiden tulokset Painesuhteiden seurantakuvaajat Olosuhteiden seurantakuvaajat 40(40)

MITTAUSTULOKSET Rastaalan koulu, Espoo Liite 1 22500344-011 1 (11) Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar (M2) ja DG 18 agar homesienille sekä tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG) bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 M2 Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 DG18 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M1 106 Opetustila 3.4.17 Yhteensä steriilit 14 100 % Yhteensä Penicillium sp. hiivat steriilit 21 17 % 50 % 33 % 180 0 6.4.17 Yhteensä hiivat steriilit 7 50 % 50 % Yhteensä Penicillium sp. 4 100 % 360 0 M2 109 Opetustila 3.4.17 Yhteensä steriilit 4 100 % Yhteensä hiivat steriilit 21 17 % 50 % 33 % 350 4 6.4.17 Yhteensä steriilit 4 100 % Yhteensä Cladosporium sp. steriilit 7 50 % 50 % 88 0 M3 112 Opettajienhuone 3.4.2017 Yhteensä Penicillium spp. Rhinocladiella sp. Cladosporium sp. Aspergillus sp. steriilit 170 86 % 6 % 4 % 2 % 2 % Yhteensä Penicillium sp. steriilit 71 40 % 60 % 49 0 6.4.17 Yhteensä Penicillium sp. 4 100 % Yhteensä steriilit 4 100 % 74 0 M4 206 Opetustila 3.4.2017 Yhteensä Penicillium sp. Cladosporium sp. hiivat steriilit 60 12 % 6 % 47 % 35 % Yhteensä Cladosporium sp. hiivat steriilit 21 17 % 50 % 33 % 1 590 4 6.4.17 Yhteensä hiivat 4 100 % Yhteensä 0 81 0 M5 209 Opetustila 3.4.2017 Yhteensä Cladosporium sp. Rhinocladiella sp. hiivat steriilit 21 17 % 17 % 17 % 49 % Yhteensä Penicillium sp. steriilit 25 29 % 71 % 550 4 6.4.17 Yhteensä hiivat steriilit 11 67 % 33 % Yhteensä Cladosporium sp. 4 100 % 1 540 0 M6 Ulkoilma 3.4.2017 Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium sp. steriilit 200 2 % 2 % 96 % Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium sp. hiivat steriilit 330 1 % 2 % 3 % 94 % 190 4 6.4.17 Yhteensä Rhinocladiella sp. hiivat steriilit 140 6 % 3 % 91 % Yhteensä Cladosporium sp. Eurotium sp. steriilit 25 43 % 14 % 43 % 190 4 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy