SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JA ILMANVAIHTOLAITTEISTON TEKNINEN TARKASTELU

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JA MERITORIN KOULU (41010)

2 YHTEENVETO Meritorin koulu on vuonna 1987 rakennettu kaksikerroksinen rakennus. Osa henkilökunnasta kokee tiloissa huonoon sisäilman laatuun viittaavia oireita. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä Meritorin koulun A- ja C-siivissä. Lisäksi selvitettiin ilmanvaihdon teknistä kuntoa. Rakennuksessa on pääosin maanvastainen alapohjarakenne, mutta molemmissa siivissä on myös ryömintätilalliset osat. Maanvastaisessa alapohjarakenteessa havaittiin tilassa 118 kohonneita kosteuslukemia. Todennäköisesti kosteus on peräisin maaperästä. Muissa tutkituissa pisteissä alapohjarakenne oli kuiva. Paikoin lattiapinnoitteiden alla havaittiin kohonneita kosteuslukemia ja lattiapinnoitteen alla pistävää hajua, mikä on viite lattiapinnoitteen tai sen alapuolisten liima- tai tasoiteaineiden kemiallisesta vaurioitumisesta kosteuden vaikutuksesta. Lattian pintamateriaalipäästöt olivat kuitenkin alhaisia. Linoleummaton alapuolinen juuttikangas on herkkä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Linoleummatosta ja sen alapuolisesta tasoitteesta otetuissa materiaalinäytteissä todettiin 17 tilassa mikrobikasvua tai viitteitä mikrobikasvusta. Vaurioita todettiin lattiapinnoilla maanvastaisessa alapohjarakenteessa, tuulettuvassa alapohjarakenteessa ja välipohjarakenteessa. Linoleumin vedensietokyky on heikko, joten todennäköisesti kosteutta on päässyt aiemmin lattiapinnoitteiden alle esim. pesuvesistä. Tiloista 123, 134 ja 137 otetut näytteet olivat viljelytuloksen perusteella kunnossa. Mikrobivaurioituneet materiaalit sijaitsevat rakennuksen sisäpuolisissa rakenteissa, mikä voi aiheuttaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. Ulkoseinärakenteessa havaittiin kaikissa tutkituissa tiloissa ilmavuotokohtia. Ilmavuotoja havaittiin myös tiivistetyissä luokkatiloissa 137, 257 ja 259. Rakennuksen yläpohjassa (YP2) havaittiin ilmavuotoja ontelolaatan saumakohdissa ja lampun kannakkeissa. Epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan ilmavuotokohtien kautta. Suoritetut tiivistyskorjaukset ryömintätiloissa ovat olleet riittämättömiä. Ryömintätiloista ja maanvaraisen alapohjalaatan rakenneliittymissä havaittiin ilmavuotokohtia, joiden kautta maaperässä olevat epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan. A-osan ryömintätilassa ilma oli tunkkaista ja haisevaa. C-osan ryömintätilasta oli poistettu irtonainen maa-aines ja sokkelissa oli tuuletusaukko. Ryömintätiloja ei ole alipaineistettu, joten ryömintätilan epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ympäröiviin tiloihin ilmavuotokohtien kautta. Sisäilman laatu oli mittaushetkellä mikrobien osalta pääsääntöisesti normaali. Tilojen 121 ja 137 sieni-itiöpitoisuus oli ohjearvoihin nähden ajoittain koholla. Tilojen 137 ja 246 näytteissä analysoitiin vähäisiä määriä normaali sisäilmasta poikkeavia mikrobeja. Poikkeavat mikrobit ovat voineet kulkeutua tiloihin esim. rakenteiden kautta kulkeutuneiden ilmavirtausten mukana. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat normaalilla tasolla. Yksittäisten yhdisteiden toimenpiderajat eivät ylittyneet minkään yhdisteen kohdalla. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus alitti kaikissa tiloissa koko mittausjakson ajan toimenpiderajan. Ilmanvaihto on tiloissa nykyiseen käyttöön nähden riittävää. Pinnoille laskeutui seurantajakson aikana vain vähäisiä määriä mineraalivillakuituja. Rakennusta palvelee neljä tuloilmakonetta. Tulo- ja poistoilmakone TK1/PK1, tuloilmakone TK2 sekä suurin osa erillispoistoista ovat alkuperäisiä vuodelta Tällöin koneet laiteosineen ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella luvun puolella asennetuissa tuloilmakoneissa TK3 ja TK4 teknistä käyttöikää on vielä jäljellä. 2 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

3 Tulo- ja poistoilmakoneessa TK1/PK1 sekä tuloilmakoneissa TK2 ja TK4 suodatuksen taso oli riittävä. Näiden koneiden sisäosat eivät ole puhdistuksen tarpeessa sisäosien pölyn määrän perusteella. Erillispoistot ovat toimintakuntoisia tutkituilta osin. Tuloilmakoneiden TK1, TK2, TK3 ja TK4 tutkitut tuloilmakanavat kuuluvat ilmanvaihtojärjestelmän parhaimpaan puhtausluokkaan P1 sisäpintojen vähäisten pölykertymien perusteella, eivätkä ole puhdistuksen tarpeessa pölykertymien perusteella. Poistoilmakoneen PK1 sekä poistoilmakoneiden PF2 (tekninen työ) ja PF4 (ruokasali) tutkittujen poistoilmakanavien sisäpintojen pölykertymien perusteella tutkitut kanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. Tuloilmakoneiden TK1 ja TK2 tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumus oli tavanomaista käytössä olevalle koulurakennukselle. Kanavien sisäpinnoilla on rakennusmateriaaleista peräisien olevia jäämiä (laasti, lasi- tai vuorivillan tyyppiset mineraalikuidut). Siitepölyhiukkaset viittaavat jossain vaiheessa olleisiin tuloilman suodatuksen puutteisiin. Tuloilmakanavissa ei todettu asbestikuituja eikä homeitiöitä/rihmastoa. Tulo- ja poistoilmakoneen TK1/PK1 sisäpinnoilla (luukku, äänenvaimennin) ja koneen palvelualueen opetustilojen tuloilmalaitteiden sisäpinnoilla on pinnoitetun mineraalivillamateriaalin lisäksi jonkin verran pinnoittamatonta mineraalivillaa, joka on mahdollista pinnoittaa. Ilmanvaihtolaitteiden sisäpintojen pinnoittamattoman mineraalivillan ei kuitenkaan katsota olevan mineraalikuituja sisäilmaan tuottava lähde, koska tilojen pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen näytteissä kuitupitoisuudet olivat alhaisia ja pääosin alle määritysrajan. Tuloilmakoneen TK1 palvelualueella olisi tarpeen lisätä tilojen tuloilmavirtoja suunnitteluarvojen tasolle. Opetustilan 247 tuloilmalaitteen säätöpelti tulee aukaista, jotta tilaan voi tulla suunnitellusti tuloilmaa. Tuloilmakoneen TK2 palvelualueella olisi tarpeen lisätä tilojen tuloilmavirtoja suunnitteluarvojen tasolle. Tilat olivat keskimäärin 4-13 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Alipaineisuus lisääntyi tiloissa arkipäivisin. Luokassa 137 ja liikuntasalissa esiintyi koulupäivien aikana normaalia suurempaa, yli -10 Pa alipaineisuutta ulkoilmaan verrattuna. Tilojen alipaineisuutta voidaan vähentää esim. tulo- ja poistoilmapuhaltimien pyörimisnopeutta muuttamalla. Sisäilmahaittojen poistamiseksi suoritettavat toimenpiteet - Vaurioituneet linoleumlattiapinnoitteet ja niiden alapuoliset tasoitemateriaalit tulee tiloista 106, 116, 118, 119, 121, 133, 135, 140, 143, 224, 240, 246, 247, 254, 253, 251, 257, 259, 260, 261 ja 276 poistaa. Tilalle suositellaan kosteuden kestävää ja vesihöyryn läpäisevää pinnoitetta. - Kaikissa opetustiloissa suositellaan tiivistämään alapohja-, ulkoseinä- ja yläpohjarakenteissa havaitut ilmavuotokohdat (seinän- ja lattiarajat, putkiläpiviennit, pilarien liittymät, ikkunaliittymät, pistorasiat, sähköläpiviennit, ulkoseinässä olevat reiät, ontelolaatan saumakohdat sekä lampun kannakkeet) ilmatiiviiksi. Lisäksi tiloissa 125, 133 ja 134 suositellaan tiivistämään kuilujen liittymät ja ruokasalissa 143 ryömintätilan vastaisen seinän ja lattian liittymät. - Suositellaan tehostamaan C-siiven alapuolisen ryömintätilan tuuletusta tai vaihtoehtoisesti alipaineistamaan ryömintätilat. - Akustolevyt, joissa on vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä (ainakin tila 246) suositellaan uusittavaksi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

4 - Tuloilmakoneiden TK1 ja TK2 alueilla lisätään koneellisen tuloilman määrää. Tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat suositellaan säädettäviksi suunnitteluarvoja vastaaviksi - Opetustilan 137 ja liikuntasalin koulupäivien aikaista alipaineisuutta suositellaan vähennettäväksi Muut suositellut toimenpiteet - Rakennuksen alkuperäiset ilmanvaihtolaitteistot suositellaan uusittaviksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. - Tuloilmakoneen TK3 osalta suositellaan suodattimen vaihtoa sekä konekotelon sisäosien, lämmityspatterin ja ulkoilmasäleikön puhdistamista. Koneen palvelualueen ilmavirrat suositellaan säädettäviksi suunnitteluarvoja vastaaviksi. - Tulo- ja poistoilmakoneiden suodattimet suositellaan vaihdettavaksi vähintään kaksi kertaa vuodessa. Samalla tarkistetaan suodatinkehysten tiiveys. 4 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

5 Sisältö 1 YLEISTIEDOT 7 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 8 OSA I. SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 9 3 ALAPOHJAT RAKENNE RAKENTEIDEN KOSTEUS MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO LATTIAN PINTAMATERIAALIPÄÄSTÖT RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET MUUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 13 4 ULKOSEINÄT RAKENNE RAKENTEIDEN KOSTEUS RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 15 5 YLÄPOHJAT RAKENNE RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS MUUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET 17 6 SISÄILMAN LAATU SISÄILMAN MIKROBIT SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIVILLAKUIDUT JOHTOPÄÄTÖKSET 18 OSA II. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TEKNINEN TARKASTELU 19 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

6 7 ILMANVAIHTOKONEIDEN PALVELUALUEET JA KÄYNTIAJAT 19 8 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN AISTINVARAINEN TARKASTUS TULO- JA POISTOILMAKONE TK1 / PK TULOILMAKONE TK TULOILMAKONE TK TULOILMAKONE TK PÄÄTELAITTEET ERILLISPOISTOT PALOPELLIT 27 9 MITTAUSTULOKSET ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ TULOILMAKANAVAT POISTOILMAKANAVAT TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYn KOOSTUMUS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT ILMANVAIHDON HUUHTELUVAIKUTUS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KAIKKI TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄLLE SUOSITELLUT TOIMENPITEET HUOLTOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT KORJAUSTOIMENPITEET LIITTEET 36 6 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

7 1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Meritorin koulu Merivalkama 9, Espoo Lähtötiedot: Meritorin koulu on vuonna 1987 rakennettu kaksikerroksinen rakennus. Lisäksi rakennuksessa on osittainen kellarikerros, jossa on väestönsuoja. Kantava runko on teräsbetonia (pilari-palkki), välipohjat ontelolaattaa ja julkisivut pääosin tiilimuuratut. Katto on osin loiva bitumikermikate sekä osittain konesaumapellitetty. Alapohjarakenteet ovat pääosin maanvaraisia, mutta molemmissa siivissä on myös ryömintätilaisia osia. Vuonna 2013 on rakennukseen tehty vesikattoremontti, minkä jälkeen tiloissa on käyttäjien mukaan havaittu muutamia, paikallisia vesikattovuotoja. Rakennuksessa on suoritettu tiivistyskorjauksia, jossa mm. kaikki C-osan ryömintätilan vastaiset rakenneliittymät ja läpiviennit sekä osa ulkoseinän rakenneliittymistä on tiivistetty. Käyttäjien mukaan tiivistyskorjaukset eivät ole auttaneet tiloissa koettuun oireiluun. Ilmanvaihto on säädetty saatujen tietojen mukaan hiljattain. Rakennuksessa on tehty vuonna 2016 kuntotutkimus, jossa havaittiin mm. julkisivun halkeamia ja kosteusrasituksen aiheuttamia vaurioita, alapohjarakenteissa maaperästä siirtyvää kosteutta ja ulkoseinän mineraalivillaeristeessä paikoin mikrobikasvua (Insinööritoimisto Renovatek Oy, ). Ryömintätiloihin tehdyissä tiivistyksissä havaittiin paikoin ontelolaattojen saumakohdilla aistinvaraisesti epätiiviyskohtia. Osa henkilökunnasta kokee tiloissa huonoon sisäilman laatuun viittaavia oireita. Tilaaja: Elisa Vene Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Hanna Hartikainen, Milla Mattila ja Sanna Pohjola. Jarkko Lesonen suoritti ilmanvaihtotekniset tutkimukset. Tutkimukset kohteessa tehtiin Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä Meritorin koulun A- ja C-siivissä. Lisäksi selvitettiin ilmanvaihdon teknistä kuntoa koko koulurakennuksessa. Muut käytössä olleet tutkimukset ja lähtötiedot: Meritorin koulun terveydellisten olojen tarkastus, Espoon seudun ympäristöterveys Merkkiainekokeet välisenä aikana, Insinööritoimisto Tarkkanen Oy Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

8 Asbesti- ja haitta-ainetutkimus, WSP Finland Oy Piirustukset: Alkuperäiset arkkitehtikuvat. Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm 3/1986 Alkuperäiset rakennekuvat. Aaro Kohonen Oy 4/1986 Alkuperäiset LVI-kuvat. Kupari Consulting LTD 10/1987 Rakennekuvat, vesikattokorjaus. Insinööritoimisto Konstru Oy 4/2013 LVI-kuvat, Keittiön ilmanvaihdon parantaminen. RE-suunnittelu Oy 5/ KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Mikrobipumppu VOC pumppu SKC Model Lämpötila- ja kosteusmittari Paine-erologgeri Thomas VTE 10 ja Andersen 6-vaihekeräin Vaisala HM40, anturi HMP110 TSI Airflow PVM610, Tinytag Dwyer-paineeromittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä CO2-loggeri Tinytag TGE Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Kosteusmittari Merkkiainelaitteisto Ilmamäärämittari Alipaineistaja Vaisala HMP41 ja HM40, mittapäät HMP42 ja HMP44 WIKA Gir-10 SwemaFlow 125D Blowerdoor 8 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

9 OSA I. SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 3 ALAPOHJAT 3.1 RAKENNE Rakenteet piirustusten mukaan ylhäältä alaspäin: AP1, maanvastainen alapohjarakenne yleensä pintamateriaali ja käsittely huoneselostuksen mukaan 80 mm teräsbetonilaatta sitkeä suojapaperi 75 mm styrox 200 mm tiivistetty sora, salaojitettu AP5, tuulettuva alapohja pintabetonilaatta styrox ontelolaatta tuuletettu tila kallio, maapohja 3.2 RAKENTEIDEN KOSTEUS Alapohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kosteuslukemat on merkittynä pohjakuvaan liitteessä 2. Linoleumlattiapinnoitteen alapuolinen kosteus tarkastettiin viiltokosteusmenetelmän avulla 14 tilasta, joissa oli maanvastainen alapohjarakenne (AP1). Mittauspisteistä arvioitiin aistinvaraisesti lattiapinnoitteiden alapuolista kuntoa. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Ruokalatilassa 143 lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin kohonneita kosteuslukuarvoja (90,8 %, lt 20,5ºC). Mittauspisteessä havaittiin lattiapinnoitteen alla voimakasta pistävää hajua. Tiloissa 106, 118, 119, 135 ja 261 havaittiin lattiapinnoitteen alla pistävää, liimamaista hajua. Suhteellinen kosteus vaihteli näissä tutkimuspisteissä 71,5-81,1 % välillä (lt 18,1-20,2ºC). Muissa tutkimuspisteissä ei havaittu hajua. Suhteellinen kosteus vaihteli näissä tutkimuspisteissä 41,4-73,8 % välillä (lt 17,4-20,9ºC). Maanvastaisen alapohjarakenteen (AP1) rakennekosteus tarkastettiin 5 tilassa. Tiloissa 137, 140, 257, 259 rakenteen kosteus vaihteli betonilaatan pintaosissa (20-50 mm) 36,5-73,2 %, mikä on normaali kosteus maanvastaisessa rakenteessa. Alapohjalaatan alla eristetilassa suhteellinen kosteus vaihteli välillä 37,5-86,2 %. Tilassa 118 (mittauspiste K10) havaittiin alapohjalaatassa kohonneita kosteuslukuarvoja (91,0-92,1 %). Myös alapohjalaatan alapuolinen eristetilan suhteellinen kosteus oli 91,3 %. Kosteus nousee rakenteeseen maaperästä. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

10 Tuulettuvan alapohjarakenteen (AP5) rakennekosteus tarkastettiin yhdestä mittapisteestä (tila 120). Kosteus oli rakenteessa normaali (RH 45,8-56,9 %). 3.3 MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO Lattiapinnoitteista ja niiden alapuolisesta tasoitemateriaalista otettiin materiaalinäytteet 21 tilasta mikrobiviljelyä varten. Linoleummaton alapinnalla on juutti, joka orgaanisena materiaalina on herkkä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Näytteenottopisteissä havaittiin poikkeavaa hajua lattiapinnoitteen alla tiloissa 106, 118, 140, 143, 240, 246, 247, 251, 254, 259 ja 276. Näytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä kolmelle eri kasvatusalustalle. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Kuva 1. Linoleumlattiapinnoitteesta ja sen alapuolisesta tasoitemateriaalista otettiin materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. Linoleummatossa ja se alapuolisessa tasoitteessa havaittiin runsaasti sieni-itiöitä tai aktinomykeettejä tiloista 106, 118, 140, 143, 224, 246, 247, 254, 253, 251 ja 257 otetuissa näytteissä, millä perusteella näytteessä on mikrobikasvustoa. Tiloista 116, 121, 240, 259, 260 ja 276 otetuissa näytteissä havaittiin kohtalaisesti tai niukasti mikrobeja, mutta lajistossa havaittiin useita kosteusvaurioindikaattorilajeja, jolloin tulos voi viitata mikrobikasvustoon. Tiloista 123, 134 ja 137 otetuissa näytteissä ei havaittu viitteitä mikrobikasvusta. 3.4 LATTIAN PINTAMATERIAALIPÄÄSTÖT Lattioiden pintamateriaalien (linoleum) päältä otettiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet FLEC-menetelmällä opetustiloista 118, 137 sekä aulasta 106. Näytteet otettiin tiloissa 106 ja 118 samoilta kohdin, joissa oli mitattu kohonneita kosteusarvoja lattiapinnoitteen alta. Linoleumpäällysteen hajoamista indikoivia yhdisteitä ovat ketonit, aldehydit (mm. heksanaali, pentanaali), karboksyylihapot (mm. propaanihappo). Tilasta 106 ja 118 otetuissa näytteissä havaittiin vähäisiä määriä nonanaalia (<1 µg/m 2 h), muita lattiapinnoitteen hajoamista indikoivia yhdisteitä ei näytteissä havaittu lainkaan. 10 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

11 Vähäpäästöisen, M1-luokitellun uuden materiaalin emissionopeuden raja-arvona TVOC-arvon osalta on 200 μg/m 2 h julkaisun Sisäilmastoluokitus 2008 mukaan. Tutkittujen tilojen lattiamateriaalien päästöt olivat alhaisia (1,8-4,6 μg/m 2 h). 3.5 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Maanvastaisen alapohjarakenteen (AP1) ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla tiloissa 137 ja 143. Tuulettuvan alapohjan (AP5) ilmatiiveyttä tutkittiin ryömintätilojen yläpuolisissa tiloissa. Merkkikaasu laskettiin alapohjalaatan alapuoliseen maatäyttöön tai ryömintätilaan ja kaasun leviämistä seurattiin analysaattorin avulla opetustiloissa. Ilmatiiveystutkimukset tehtiin normaaleissa painesuhteissa. Ilmatiiveyskokeiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä kerroksen tuulettuvan alapohjan (AP5) merkkiainekokeissa ilmavuotokohtia havaittiin laajasti opetustilojen 120, 121 ja 122 ulkoseinän ja lattian liittymissä. Edellä mainituissa tiloissa ilmavuotokohtia havaittiin myös väliseinän ja lattian liittymissä, putkiläpivienneissä, ovenkarmeissa sekä pilareissa. Tiloissa 125, 133 ja 134 ilmavuotokohtia havaittiin kuilujen liittymissä sekä ovenkarmeissa (liite 4.1). 2. kerroksen tuulettuvan alapohja (AP5) merkkiainekokeissa ilmavuotokohtia havaittiin tilojen 254, 255, 269 ja 273 ulkoseinän ja lattian liittymissä sekä pilareiden ja putkiläpivientien kohdalla (liite 4.2). Opetustilassa 137 ei havaittu ilmavuotokohtia maanvastaisesta alapohjarakenteesta AP1 (liite 4.3). Ruokasalissa 143 ilmavuotokohtia havaittiin ulkoseinän ja lattian liittymässä sekä ryömintätilan seinän ja lattian liittymässä (liite 4.6). 3.6 PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Ryömintätilojen ja sisätilojen välistä paine-eroa tutkittiin molemmista ryömintätiloista jatkuvatoimisten mittareiden avulla ruokasalissa sekä väestönsuojassa. Painesuhteiden seurantakuvaajat on esitetty liitteissä 5.9. ja Ruokasali oli koko mittausajan alipaineinen (6,7-0,2 Pa) ryömintätilaan nähden, jolloin ryömintätilan epäpuhtaudet pääsevät ruokalaan (liite 5.9). Väestönsuojan ja ryömintätilan välinen paine-eromittarin letku on todennäköisesti tukkeutunut tiukan luukun takia, jolloin mittaustulokset eivät ole luotettavia. 3.7 MUUT HAVAINNOT Osin A- ja C-osien alapuolella on ryömintätilat, joissa oli aiemmin suoritettu tiivistyskorjauksia. Tiloissa ei ollut alipaineistusta. C-osan ryömintätila oli lisäksi puhdistettu maa-aineesta, eikä tilassa havaittu poikkeavia hajuja. Sokkelissa oli C- osan ryömintätilassa muutamia tuuletusaukkoja (Kuva 3). A-osan ryömintätilassa oli maapohja, joka nousi voimakkaasti luukusta katsottuna kohti vasenta takanurkkaa. Sokkelissa ei havaittu tuuletusaukkoja. Kuitenkin rakennuksen Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

12 ulkopuolella havaittiin tuuletusputket. Ilma A-osan ryömintätilassa oli haisevaa ja tunkkaista. Kummassakaan ryömintätilassa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä pinnoilla. Kuva 2. A-osan (mm. tilojen ) alapuolella oleva ryömintätila. Ontelolaatan ja sokkelin välinen liittymä oli tiivistetty. Ryömintätilassa ei havaittu tuuletusaukkoja tai - putkia, mutta rakennuksen ulkopuolella oli ryömintätilan kohdalla tuuletusputkia. Kuva 3. C-osan (mm. tilojen ) alapuolella oleva ryömintätila. Rakenneliittymät yläpuolisiin tiloihin oli tiivistetty. 12 (36) Rakennus sijaitsee rinteessä ja ulkopuolisen maanpinnan taso on C-osan päädyssä lattiapinnantasoa ylempänä. 3.8 JOHTOPÄÄTÖKSET - Maanvastaisessa alapohjarakenteessa havaittiin tilassa 118 kohonneita kosteuslukemia (RH >90 %). Muissa tutkituissa pisteissä alapohjarakenne oli kuiva. Paikoin lattiapinnoitteiden alla (tiloissa 106, 143, 261) havaittiin kohonneita kosteuslukemia (RH >80 %) ja lattiapinnoitteen alla pistävää hajua (tiloissa 106, 118, 119, 133, 143, 251 ja 261), mikä on viite lattiapinnoitteen tai sen alapuolisten TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

13 liima- tai tasoiteaineiden kemiallisesta vaurioitumisesta kosteuden vaikutuksesta. Lattian pintamateriaalipäästöt olivat kuitenkin alhaisia. Linoleum-maton alapuolinen juutti on herkkä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Linoleummatosta ja sen alapuolisesta tasoitteesta otetuissa materiaalinäytteissä todettiin 17 tilassa mikrobikasvua tai viitteitä mikrobikasvusta. Vaurioita todettiin lattiapinnoilla sekä maanvastaisessa alapohjarakenteessa, tuulettuvassa alapohjarakenteessa että välipohjarakenteessa. Todennäköisesti kosteutta on päässyt aiemmin lattiapinnoitteiden alle esim. pesuvesistä. Tiloista 123, 134 ja 137 otetut näytteet olivat viljelytuloksen perusteella kunnossa. Mikrobivaurioituneet materiaalit sijaitsevat rakennuksen sisäpuolisissa rakenteissa, mikä voi aiheuttaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. - Suoritetut tiivistyskorjaukset ryömintätiloissa ovat olleet riittämättömiä. Ryömintätiloista ja maanvaraisen alapohjalaatan rakenneliittymissä havaittiin ilmavuotokohtia, joiden kautta maaperässä olevat epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan. - A-osan ryömintätilassa ilma oli tunkkaista ja haisevaa. C-osan ryömintätilasta oli poistettu irtonainen maa-aines ja sokkelissa oli tuuletusaukko. Ryömintätiloja ei ole alipaineistettu, joten ryömintätilan epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ympäröiviin tiloihin ilmavuotokohtien kautta. 3.9 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Terveyshaittojen poistamiseksi tulee vaurioituneet linoleumlattiapinnoitteet ja niiden alapuoliset liima- ja tasoitemateriaalit tiloista 106, 116, 118, 119, 121, 133, 135, 140, 143, 224, 240, 246, 247, 254, 253, 251, 257, 259, 260, 261 ja 276 poistaa. Tilalle suositellaan kosteuden kestävää ja vesihöyryn läpäisevää pinnoitetta. WSP:n aiemmin tehdyssä asbesti- ja haittaainetutkimuksessa ( ) mm. tiloista 123, 135 ja 177 otetuissa lattiapinnoite, liima ja tasoitenäytteissä havaittiin ohjearvot ylittävät pitoisuuden lyijyä, mikä tulee ottaa huomioon rakenteen purussa ja purkujätteen käsittelyssä (Ratu ) - Opetustiloissa 120, 121, 122, 254, 255, 269, 271 ja 273 suositellaan tiivistämään havaitut ilmavuotokohdat (seinän- ja lattiarajat, putkiläpiviennit sekä pilarien liittymät) ilmatiiviiksi. Lisäksi tiloissa 125, 133 ja 134 suositellaan tiivistämään kuilujen liittymät ja ruokasalissa 143 ryömintätilan vastaisen seinän ja lattian liittymät. Tiivistyskorjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjausten onnistuminen suositellaan varmistamaan merkkiainetutkimuksen avulla ennen pintarakenteiden asentamista. - Suositellaan tehostamaan C-siiven alapuolisen ryömintätilan tuuletusta tai vaihtoehtoisesti alipaineistamaan ryömintätilat. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

14 4 ULKOSEINÄT 4.1 RAKENNE Ulkoseinärakenne ulkoa sisälle päin piirustusten mukaan: US2, ulkoseinärakenne yleensä 135 mm kalkkihiekkatiili, puhdas muuraus 160 mm mineraalivilla 75+75mm, kestopuu 150*50 aukkojen pieliin, työvara 10 mm 130 mm kalkkihiekkakivi pintakäsittely huoneselostuksen mukaan 4.2 RAKENTEIDEN KOSTEUS Ulkoseinärakenteiden pintakosteus kartoitettiin opetustiloissa koko rakennuksessa. Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. Ulkoseinärakenteen (US2) kosteus tarkastettiin neljästä tilasta (tilat 137, 140, 257 ja 259) eri rakennesyvyyksiltä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Seinärakenteet olivat kuivia (RH 20,7-38,3 %, lt 13,8-18,5ºC). 4.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Ulkoseinärakenteiden (US2) sisäkuoren ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla opetustiloissa 137, 143, 246, 257 ja 259. Merkkiainekaasu johdettiin ulkoseinän eristetilaan poratun reiän kautta. Tila 257 alipaineistettiin alipaineistajan avulla, muissa tiloissa merkkiainekokeet tehtiin normaaleissa painesuhteissa. Ilmatiiveyskokeiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Luokissa 137, 257 ja 259 oli aiemmin suoritettu tiivistyskorjauksia ulkoseinärakenteisiin ja suoritetuissa laadunvarmistusmittauksissa havaitut ilmavuotokohdat oli raportin mukaan tiivistetty (Merkkiainekokeet , Insinööritoimisto Tarkkanen Oy). Nyt tehdyissa merkkiainekokeissa havaittiin kaikissa tiivistetyissä tiloissa ilmavuotoja lattian ja ulkoseinän liittymissä sekä tiloissa 257 ja 259 ikkunaliittymissä sekä lisäksi tilassa 257 pistorasia, sähköläpiviennin ja ulkoseinässä olevan reiän kohdalta (liitteet , ). Tiivistämättömissä tiloissa 143 ja 246 ilmavuotoja havaittiin ikkunaliittymistä, sähköjohtojen läpiviennissä ulkoseinään sekä ulkoseinässä olevasta reiästä. Tilan 259 ikkunattoman ulkoseinän ilmatiiveystutkimuksessa ei havaittu vuotokohtia. 14 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

15 4.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. - Ulkoseinärakenteessa havaittiin kaikissa tutkituissa tiloissa ilmavuotokohtia, joista epäpuhtaudet voivat siirtyä sisätiloihin. Ilmavuotoja havaittiin myös tiivistetyissä luokkatiloissa 137, 257 ja TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Tiloissa 137, 143, 246, 257 ja 259 suositellaan tiivistämään havaitut ilmavuotokohdat (seinän- ja lattiarajat, ikkunaliittymät, pistorasiat, sähköläpiviennit, sekä ulkoseinässä olevat reiät). Tiivistyskorjaukset tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjausten onnistuminen suositellaan varmistamaan merkkiainetutkimuksen avulla ennen pintarakenteiden asentamista. 5 YLÄPOHJAT 5.1 RAKENNE Rakenteet alhaalta ylöspäin piirustusten mukaan: YP1 Peltikate 22 mm ruodelaudoitus 22* mm tuuletusväli 50 mm mineraalivillalevy 200 mm mineraalivillalevy mm, kertopuukattokannattajat 12 mm Thermopol levy, saumat liimattu IV-teipillä 45 mm rimoitus 13 mm kipsilevy pintakäsittely huoneselostuksne mukaan YP2 suojakiveys vesieristys 30 mm tasausbetoni mm kevytsora, tuuletettu, kallistus muovikalvo 265 mm ontelolaatta YP3 suojakiveys vesieristys 22 mm raakapontti 22*100 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

16 100 mm orret 100*50 50 mm korokkeet 50* mm kertopuukannattajat 400*63, mineraalivilla 50 mm, mineraalivilla 100 mm 0,2 mm muovi, saumat limitetty ja teipattu 22 mm raakalauta 22*100 liimapuukannattajat rakennepiirustuksen mukaan alaslaskettu katto YP4 vesieristys rakennusselityksen mukaan 22 mm raakaponttilaudoitus 100 mm ilmaväli, kannakkeet 100*50, korokepalat 100*50 50 mm mineraalivilla 100 mm mineraalivilla kattokannattajat, kertopuu 12 mm thermopel-levy, saumat liimattu IV-teipillä 50 mm rimoitus 13 mm kipsilevy 5.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Yläpohjan (YP2) sisäkuoren ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla opetustiloissa 225 ja 259. Merkkiainekaasu johdettiin yläpohjan eristetilaan poratun reiän kautta. Tila 259 alipaineistettiin alipaineistajan avulla ja tilassa 255 merkkiainekoe tehtiin normaaleissa painesuhteissa. Ilmatiiveyskokeiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4.9 ja Ilmavuotokohtia havaittiin molemmissa tiloissa ontelolaatan saumakohdissa, lampun kannakkeissa sekä akustolevyjen liitoskohdassa. 5.3 MUUT HAVAINNOT Opetustilan 246 katon akustolevyssä havaittiin vanha kosteusjälki. Kuva 4. Tilan 246 katon kosteusjälki 16 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

17 5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Rakennuksen yläpohjassa (YP2) havaittiin ilmavuotoja ontelolaatan saumakohdissa, lampun kannakkeissa sekä akustolevyjen liitoskohdassa. Epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan ilmavuotokohtien kautta. 5.5 TOIMENPITEET - Suositellaan tiivistämään yläpohjarakenteessa YP2 havaitut ilmavuotokohdat (ontelolaatan saumakohdat ja lampun kannakkeet) - Akustolevyt joissa on vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä (mm. tila 246) suositellaan uusittavaksi 6 SISÄILMAN LAATU 6.1 SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobinäytteet otettiin opetustiloista 121, 137, 246, 276, 257 ja 259. Mikrobeja kasvatettiin kolmella eri kasvatusalustalla (M2 ja DG18 sieni-itiöille, THG bakteereille ja aktinomykeeteille). Tutkimukset toistettiin kaksi kertaa kahtena eri päivänä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Talviaikana, kun maa on roudassa, tutkimustuloksia verrataan Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa esitettyihin tulkintaohjeisiin. Ulkoilmasta otetaan lisäksi vertailunäyte, johon sisäilmanäytteiden tuloksia verrataan. Koulurakennusten sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä alle 50 kpl/m 3. Opetustiloissa 121 ja 137 sieni-itiöpitoisuudet olivat koholla toisella mittauskerralla (60 kpl/m 3 ). Muista tiloista otetuissa näytteissä sieni-itiöpitoisuudet olivat normaalit. Opetustiloista 137 ja 246 otetuissa näytteissä analysoitiin vähäisiä määriä normaalista sisäilmasta poikkeavia mikrobeja (Eurotium, Wallemia, aktinomykeetit). Muista tiloista otetuissa näytteissä ei analysoitu normaali sisäilmasta poikkeavia sieni-itiöitä tai aktinomykeettejä. Tilojen bakteeripitoisuudet olivat normaalit. 6.2 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin opetustiloista 121, 137, 246, 257, 259 ja 276. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivut 3-4. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC -arvot olivat tavanomaisella tasolla (9,3 35 µg/m 3 ). Kaikkien yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet alittivat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat. 6.3 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin opetustiloissa 119, 137, 247, 257 ja 276 jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla 9 vuorokauden ajan. Tulokset on esitetty graafisesti liitteessä 6. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

18 Asumisterveysasetuksen mukaan opetustilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti ppm välillä. Hiilidioksidipitoisuus pysytteli tilassa 137 pääsääntöisesti alle 1000 ppm. Kahtena koulupäivänä pitoisuus nousi hetkellisesti yli 1000 ppm ollen enintään 1298 ppm. Tilassa 119 sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli koulupäivien aikana ppm välillä, tilassa välillä, tilassa ppm ja tilassa ppm. Tutkituissa tiloissa sisäilman hiilidioksidipitoisuus alitti Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan kaikissa mittauspisteissä. 6.4 PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIVILLAKUIDUT Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla opetustiloissa 121, 137, 246, 257, 259 ja 276 sekä ruokasalissa 143 ja liikuntatilassa 182. Tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tutkituissa tiloissa mineraalikuitupitoisuudet vaihtelivat välillä alle 0,07 0,07 kpl/cm 2. Pitoisuudet alittavat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan (0,2 kpl/cm 2 ). 6.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli mittaushetkellä mikrobien osalta pääsääntöisesti normaali. Tilojen 121 ja 137 sieni-itiöpitoisuus oli ohjearvoihin nähden ajoittain koholla. Tilojen 137 ja 246 näytteissä analysoitiin vähäisiä määriä normaali sisäilmasta poikkeavia mikrobeja. Poikkeavat mikrobit ovat voineet kulkeutua tiloihin esim. rakenteiden kautta kulkeutuneiden ilmavirtausten mukana. - Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat normaalilla tasolla. Yksittäisten yhdisteiden toimenpiderajat eivät ylittyneet minkään yhdisteen kohdalla. - Sisäilman hiilidioksidipitoisuus alitti kaikissa tiloissa koko mittausjakson ajan toimenpiderajan. Ilmanvaihto on tiloissa nykyiseen käyttöön nähden riittävää. - Pinnoille laskeutui seurantajakson aikana vain vähäisiä määriä mineraalivillakuituja. 18 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

19 8 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN AISTINVARAINEN TARKASTUS 8.1 TULO- JA POISTOILMAKONE TK1 / PK1 Kuvat 5-7. Vuonna 1987 asennettu tulo- ja poistoilmakone TK1 / PK1 sijaitsee IVkonehuoneessa 250. Konehuoneen katossa oli paljasta pinnoittamatonta mineraalivillaa. Seinissä pinnoittamaton mineraalivilla oli reikäpellin takana. Ulkoilmasäleikön metalliverkkoon oli kertynyt jonkin verran puiden lehtiä. Ulkoilmakammio on viemäröity. Kammiossa ei ole näkyvää mineraalivillaa. Kammio on yhteinen tuloilmakoneen TK4 kanssa. Ulkoilmasäleikkö Ulkoilmakammio Tuloilmasuodatin Kuva 8. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka oli F7 ja poistoilmasuodattimen suodatusluokka M5. Tuloja poistoilmasuodattimien kehykset olivat tiiviit, suodattimet oli vaihdettu viimeksi joulukuussa Tuloilmasuodattimen jälkeen konekotelon pohjalla oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

20 Tuloilmakone TK1; lto-kiekko ja lämmityspatteri Kuva 9. Pölyn määrä oli vähäinen konekoteloiden sisäpinnoilla sekä lämmöntalteenottokiekon ja lämmityspatterin lamelleissa. Tulo- ja poistoilmapuhaltimet ovat melko uusia. Puhaltimet ovat suorakäyttöisiä, jolloin moottori ja puhallinpyörä ovat samalla akselilla; puhaltimissa ei ole hihnoja. Tuloilmakoneessa ei ole jäähdytyspatteria. Kuvat Tulo- ja poistoilmakoneiden äänenvaimennusosassa on elementtejä, joiden pinnoitemateriaali on paikoin rikki. Tällöin näkyvissä on elementtien pinnoittamaton mineraalivilla. Lisäksi tulo- ja poistoilmapuhaltimien kohdalla olevien luukkujen sisäpinnalla on pinnoittamatonta mineraalivillaa reikäpellin takana. Tuloilmakoneen äänenvaimennin Muutoin tulo- ja poistoilmakoneiden sisäosissa ei ollut näkyvissä mineraalivillaa. 22 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

21 8.2 TULOILMAKONE TK2 Ulkoilmasäleikkö Kuva Vuonna 1987 asennettu tuloilmakone TK2 sijaitsee varastossa 266. Ulkoilmasäleikön metalliverkossa ei ollut näkyviä epäpuhtauksia. Ulkoilmakammioon ei saatu näköyhteyttä. Kuva 14. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka oli F7. Suodatinkehys oli tiivis. Suodattimen viimeinen vaihtoajankohta ei ollut tiedossa, suodattimen ulkopinnassa oli tummumisen jälkiä. Suodatinosan pohjalla ei ollut vanhoja kosteusjälkiä. Tuloilmasuodatin ja lämmityspatteri Lämmityspatterin lamelleihin oli kertynyt pieni määrä hyönteisiä. Konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Tuloilmapuhaltimen hihna oli kunnossa. Tuloilmakoneessa ei ole jäähdytyspatteria eikä lämmöntalteenottoa. Kuva 15. Tuloilmapuhaltimen jälkeisen äänenvaimentimen elementeissä on pinnoitettua mineraalivillaa. Näkyviltä osin pinnoitemateriaali oli ehjää. Muualla koneen sisäosissa/sisäpinnoilla ei ollut mineraalivillaa. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

22 8.3 TULOILMAKONE TK3 Ulkoilmasäleikkö Kuvat Vuonna 2004 asennettu tuloilmakone TK3 sijaitsee tuulikaapissa 103 lasketun katon yläpuolella, jossa oli näkyvissä jonkin verran tuulikaapin yläpohjan eristevillaa. Ulkoilmasäleikköön oli kertynyt paljon epäpuhtauksia. Tarkasteluhetkellä koneen kotelon avaamiseen ei ollut käytettävissä sopivaa avainta. Kiinteistönhuollolla ei ollut tietoa koneen olemassa olosta kiinteistönhuollolta saadun tiedon mukaan talvilomaviikolla 8/2017 on tarkoitus puhdistaa kone ja vaihtaa tuloilmasuodatin. 24 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

23 8.4 TULOILMAKONE TK4 Ulkoilmakammio Ulkoilmasäleikkö Kuvat Vuonna 2007 asennettu tuloilmakone TK4 sijaitsee IV-konehuoneessa 250. Konehuoneen katossa on paljasta pinnoittamatonta mineraalivillaa. Seinissä pinnoittamaton mineraalivilla on reikäpellin takana. Ulkoilmasäleikön metalliverkkoon oli kertynyt jonkin verran puiden lehtiä. Ulkoilmakammio on viemäröity. Kammiossa ei ole näkyvää mineraalivillaa. Kammio on yhteinen tuloilmakoneen TK1 kanssa. Kuva 22. Tuloilmasuodattimen suodatusluokka oli F7, suodatinkehys oli tiivis. Suodatin oli vaihdettu viimeksi joulukuussa Suodatinosan pohjalla ei ollut vanhoja kosteusjälkiä. Lämmityspatterin lamelleiden ja konekotelon sisäpintojen pölyn määrä oli vähäinen. Tuloilmakoneessa ei ole jäähdytyspatteria eikä lämmöntalteenottoa. Kuva 23. Tuloilmapuhallin on suorakäyttöinen, jolloin moottori ja puhallinpyörä ovat samalla akselilla; puhaltimissa ei ole hihnaa. Konekotelon sisäpinnoilla ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

24 8.5 PÄÄTELAITTEET Opetustiloissa (luokissa) tuloilma puhalletaan tiloihin pääosin käytäväseinällä olevien tuloilmalaitteiden kautta. Tällöin tuloilmalaitteiden tasauslaatikossa on käytetty äänenvaimennusmateriaalina mineraalivillaa, jonka reunat ovat pinnoittamattomia. Esimerkkejä on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuvat Opetustila 137. Tuloilmasäleikkö ylempänä ja tuloilman tasauslaatikon mineraalivillaa alempana. Kuva 26. Opetustilan 276 tuloilman tasauslaatikon mineraalivillaa. 26 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

25 8.6 ERILLISPOISTOT Erillispoistot olivat pääosin vesikatolla olevia huippuimureita, jotka poistavat ilmaa mm. wc-tiloista ja keittiötiloista. Erillispoistojen toimintaa tarkasteltiin vesikatolla aistinvaraisesti koulupäivän aikana. Todettiin, että erillispoistot olivat pääosin toiminnassa. Toiminnassa eivät olleet teknisen työn purunpoisto ja huuvat, sillä teknisen työn tiloissa ei ollut opetusta tarkasteluhetkellä. Kuva 27. Näkymä vesikatolle, jossa on huippuimureita. Toiminnassa olivat huippuimureiden lisäksi erillispoistot varastossa 002 ja lämmönjakohuoneessa 160. Varaston 002 poistoilma puhalletaan porrashuoneeseen 001 ja lämmönjakohuoneen poistoilma puhalletaan sisäpihalle. 8.7 PALOPELLIT Runkokanavissa olevia palopeltejä ei katselmoitu. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

26 9 MITTAUSTULOKSET 9.1 ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ TULOILMAKANAVAT Tuloilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrää selvitettiin aistinvaraisten arvioiden avulla. Arviointipisteitä oli 11 kpl, joissa pölykertymäarviot vaihtelivat välillä alle 1 g/m 2 alle 2 g/m 2. Kanavien sisäpintojen pöly ei kasaantunut pyyhittäessä. Pölykertymien perusteella tutkitut tuloilmakanavat luokitellaan kuuluviksi ilmanvaihtojärjestelmän parhaimpaan puhtausluokkaan P1, jossa sisäpintojen pölykertymä saa olla korkeintaan 2 g/m 2. Seuraavissa kuvissa on esitetty näkymiä tuloilmakanavien sisäpinnoille. Kuva 28. Arviointipiste KP3, kone TK1, erityisopetusvälinetila 134. Pölykertymä alle 2 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä, kanavan pohjalla oli vanhoja kuivuneita kosteusjälkiä. Kuva 29. Arviointipiste KP4, kone TK1, opetustila 137, kanava tuloilmalaitteen takana. Pölykertymä alle 1 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva 30. Arviointipiste KP5, kone TK1, käytävä 206. Pölykertymä alle 2 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. 28 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

27 Kuva 31. Arviointipiste KP7, kone TK1, opetustila 257. Pölykertymä alle 2 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva 32. Arviointipiste KP9, kone TK2, puu-metallityö 268. Pölykertymä alle 1 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva 33. Arviointipiste KP11, kone TK4, ruokasali 143. Pölykertymä alle 3 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

28 9.1.2 POISTOILMAKANAVAT Poistoilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrää selvitettiin aistinvaraisten arvioiden avulla. Arviointipisteitä oli 9 kpl, joissa pölykertymäarviot vaihtelivat välillä alle 1 g/m 2 5 g/m 2. Kanavien sisäpintojen pöly ei kasaantunut pyyhittäessä. Seuraavissa kuvissa on esitetty näkymiä tuloilmakanavien sisäpinnoille. Kuva 34. Arviointipiste KP12, kone PK1, opetustila 123, kanava poistoilmaventtiilin takana. Pölykertymä 3-5 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva 35. Arviointipiste KP14, kone PK1, käytävä 206. Pölykertymä alle 2 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva 36. Arviointipiste KP19, kone PF2, puutyö 273, kanava poistoilmaventtiilin takana. Pölykertymä alle 3 g/m 2, pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. 30 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

29 9.2 TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS Tuloilmakoneisiin TK1 ja TK2 liittyvien tuloilmakanavien pölyn koostumus tutkittiin menetelmällä, jossa pölynäyte kerätään kokoomanäytteenä kanavan sisäpinnalta. Näytteitä otettiin yhteensä 4 kpl. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Näytteiden todettiin koostuvan laastin tyyppisistä hiukkasista. Jokaisessa näytteessä todettiin myös paljon sinkkihiukkasia. TK1-koneeseen liittyvissä kanavistoissa todettiin lasi- tai vuorivillan tyyppisiä mineraalivillakuituja. Lisäksi osassa näytteistä todettiin ruostehiukkasia ja siitepölyhiukkasia. Näytteissä ei todettu asbestikuituja eikä homeitiöitä tai -rihmastoa. 9.3 PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Ulko- ja sisäilman välistä paine-eroa seurattiin rakennuksen eri puolilla 8 opetustilassa TK1-tuloilmakoneen palvelualueella 20 vuorokauden ajan. Paineeroihin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi sääolosuhteet (mm. tuuli) ja tilojen käyttö. Tavoitteellinen paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä koneellisessa ilmanvaihdossa on 0-2 Pa (Asumisterveysopas 2009). Painesuhteiden seurantamittauskäyrät on esitetty graafisesti liitteessä kerroksen opetustilat 216, 225, 238, 245 ja 255 olivat koko seurantajakson ajan alipaineisia ulkoilmaan nähden (keskimäärin 4-7 Pa). Yöaikana (00:00 6:00) tilojen alipaineisuus pienentyi muutaman Pascalin verran. Luokkatila 137 ja liikuntasali 182 olivat koulupäivien aikana yli 10 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Yöaikana (00:00 6:00) tilojen alipaineisuus pienentyi noin 5 Pascalin verran ollen silloin 5-10 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Luokkatila 121 oli seurantajakson alkupuolella lähes tasapainoissa ulkoilmaan nähden, mutta 8.1. tilan alipaineisuus lisääntyi. Tilan painesuhteissa ei nähdä enää selkeää vaihtelua päivä- ja yöajan välillä. 9.4 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Koneellisen ilmanvaihdon tilakohtaisia ilmavirtoja mitattiin tuloilmakoneiden TK1 ja TK2 palvelualueilla. Mitattujen ilmavirtojen vertailuarvoiksi on otettu vuonna 1987 päivätyistä IV-piirustuksista saadut suunnitteluarvot sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvot vuosilta 1987 ja 2012 (opetustilojen D2-ohjearvot olivat samat vuosina 1987 ja 2012). D2:n mukaan ensisijaisesti tulisi käyttää tilojen käyttäjämääriin perustuvia ohjearvoja. D2- ohjearvot ovat ns. vähimmäisilmanvaihdon ohjearvoja. Tuloilmakoneen TK1 alue Mitattuja tiloja oli 12 kpl, joiden mitattu kokonaistuloilmavirta oli 18 % suunnitteluarvoa pienempi (mitattu dm 3 /s, suunniteltu dm 3 /s). Sen Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

30 sijaan mitattu kokonaispoistoilmavirta oli yhtä suuri suunnitteluarvon kanssa (mitattu dm 3 /s, suunniteltu dm 3 /s). Tilakohtaiset mitatut tuloilmavirrat oli pääosin mitattuja poistoilmavirtoja pienempiä. Suurin ero oli opetustilassa 247, jossa mitattu tuloilmavirta oli noin 65 % mitattua poistoilmavirtaa pienempi syynä oli se, että tilan tuloilmalaitteen säätöpelti oli kiinni. Lisäksi opetustilassa 246 mitattu tuloilmavirta oli 35 % mitattua poistoilmavirtaa pienempi. Opetustiloissa 121, 123, 140, 224, 253, 257, ja 259 tuloilmavirta oli noin % poistoilmavirtaa pienempi. Opetustiloissa 137, 227, ja 276 tulo- ja poistoilmavirrat olivat samaa tasoa. Mitattu tuloilmavirta oli yli 20 % suunnitteluarvoa pienempi opetustiloissa 121, 123, 246, 247, 257 ja 259. Selkein ero oli opetustilassa 247, jossa mitattu tuloilmavirta oli 67 % suunnitteluarvoa pienempi. Muissa tiloissa mitatut tuloilmavirrat erosivat korkeintaan 13 % suunnitteluarvosta. Mitattu tuloilmavirta oli yli 20 % käyttäjämäärään perustuvaa D2-ohjearvoa pienempi opetustiloissa 121, 137, 227, 246, 247 ja 276. Muissa tiloissa mitattu tuloilmavirta oli vähintään samaa tasoa D2-ohjearvon kanssa. Mitattu poistoilmavirta oli yli 20 % suunnitteluarvoa pienempi opetustilassa 121. Lisäksi opetustilan 259 mitattu poistoilmavirta oli 18 % suunnitteluarvoa pienempi. Mitattu poistoilmavirta oli vähintään 20 % suunnitteluarvoa suurempi opetustiloissa 140, 224 ja 246. Muissa tiloissa mitatut poistoilmavirrat erosivat korkeintaan 11 % suunnitteluarvosta. D2:n mukaan ensisijaisesti tulisi käyttää tilojen käyttäjämääriin perustuvia ohjearvoja. Todetaan kuitenkin, että jokaisessa mitatussa opetustilassa mitattu tuloilmavirta oli selkeästi lattiapinta-alaan perustuvaa D2-ohjearvoa pienempi. Tuloilmakoneen TK2 alue Mitattuja tiloja oli 2 kpl. Puu-metallityö 268: Mitattu tuloilmavirta oli noin 25 % pienempi kuin suunnitteluarvo (mitattu +110 dm 3 /s, suunniteltu +145 dm 3 /s). Mitattu tuloilmavirta oli hieman käyttäjämäärään perustuvaa D2-ohjearvoa +126 dm 3 /s pienempi ja selvästi mitattua poistoilmavirtaa -180 dm 3 /s pienempi. Puutyö 273: Mitattu tuloilmavirta oli noin 25 % pienempi kuin suunnitteluarvo (mitattu +140 dm 3 /s, suunniteltu +195 dm 3 /s). Mitattu tuloilmavirta oli käyttäjämäärään perustuvan D2-ohjearvon +126 dm 3 /s mukainen, mutta selvästi mitattua poistoilmavirtaa -187 dm 3 /s pienempi. D2:n mukaan ensisijaisesti tulisi käyttää tilojen käyttäjämääriin perustuvia ohjearvoja. Todetaan kuitenkin, että kummassakin tilassa mitattu tuloilmavirta oli selkeästi lattiapinta-alaan perustuvaa D2-ohjearvoa pienempi. 32 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

31 Tuloilmakoneiden TK3 ja TK4 alueet Mittauksia ei tehty. 9.5 ILMANVAIHDON HUUHTELUVAIKUTUS Opetustiloissa arvioitiin savun avulla tilojen ilmanvaihdon aikaan saamaa huuhteluvaikutusta. Savun avulla selvitettiin pistokokein tuloilmalaitteista tulevan tuloilman kulkeutumista tilaan. Käytäväseinällä olevasta tuloilmalaitteesta tulevan tuloilmasuihkun aiheuttama ilmavirtaus ulottui vähintään 1,5 metrin päähän ulkoseinästä opetustiloissa 121, 123, 137, 140, 224, 227, 253 ja 257. Näissä tiloissa tuloilman huuhteluvaikutus arvioidaan riittäväksi. Käytäväseinällä olevasta opetustilan 247 tuloilmalaitteesta tuloilmasuihku kulkeutui vain noin 2,5 metrin päähän tuloilmalaitteesta eli noin 5 metrin päähän ulkoseinästä. Tilan tuloilman huuhteluvaikutus ei ole riittävä. 9.6 JOHTOPÄÄTÖKSET - Tulo- ja poistoilmakone TK1/PK1, tuloilmakone TK2 sekä suurin osa erillispoistoista ovat alkuperäisiä vuodelta Tällöin koneet laiteosineen ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Ohjetiedoston LVI mukaan normaalissa käytössä olevan ilmanvaihtokoneen osien tekninen käyttöikä on tyypillisesti vuotta luvun puolella asennetuissa tuloilmakoneissa TK3 ja TK4 teknistä käyttöikää on vielä jäljellä. - Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja pidetään nykyisellään sopivina. Käyntiajoissa on otettu huomioon liikunta-, keittiö-/ruokalatilojen sekä tavallisten luokkahuoneiden mahdollinen ilta- ja viikonloppukäyttö. Em. tiloissa ilmanvaihto on toiminnassa myös yöaikaan, jolloin tiloja tuuletetaan ilmanvaihdon pienellä teholla. Käyntiaikoja voi tarvittaessa muuttaa rakennuksen huoltohenkilökunta. - Tuloilmakoneiden TK1 ja TK4 ulkoilmasäleikköön kertyneet puiden lehdet eivät vaikuta säleikön läpi menevään ilmavirtaan, ulkoilmakammion lattiakaivo poistaa kammion pohjalle mahdollisesti kertyvää vettä. Tuloilmakoneen TK2 ulkoilmasäleikkö on kunnossa. - Tulo- ja poistoilmakoneessa TK1/PK1 sekä tuloilmakoneissa TK2 ja TK4 suodatuksen taso oli riittävä. Näiden koneiden sisäosat eivät ole puhdistuksen tarpeessa sisäosien pölyn määrän perusteella. - Erillispoistot ovat toimintakuntoisia tutkituilta osin. - Tuloilmakoneiden TK1, TK2, TK3 ja TK4 tutkitut tuloilmakanavat kuuluvat ilmanvaihtojärjestelmän parhaimpaan puhtausluokkaan P1 sisäpintojen vähäisten pölykertymien perusteella. Tutkitut tuloilmakanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa pölykertymien perusteella. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti Helsinki, Finland Reg.no: TELEPHONE

32 - Poistoilmakoneen PK1 sekä poistoilmakoneiden PF2 (tekninen työ) ja PF4 (ruokasali) tutkittujen poistoilmakanavien sisäpintojen pölykertymien perusteella tutkitut kanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. - Tuloilmakoneiden TK1 ja TK2 tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumus oli tavanomaista käytössä olevalle koulurakennukselle. Kanavien sisäpinnoilla on rakennusmateriaaleista peräisien olevia jäämiä (laasti, lasi- tai vuorivillan tyyppiset mineraalikuidut). Todetut sinkkihiukkaset ovat peräisin käytetystä kanavamateriaalista (sinkitty peltikanava). Siitepölyhiukkaset viittaavat jossain vaiheessa olleisiin tuloilman suodatuksen puutteisiin. Tuloilmakanavissa ei todettu asbestikuituja eikä homeitiöitä/rihmastoa. - Tulo- ja poistoilmakoneen TK1/PK1 sisäpinnoilla (luukku, äänenvaimennin) ja koneen palvelualueen opetustilojen tuloilmalaitteiden sisäpinnoilla on pinnoitetun mineraalivillamateriaalin lisäksi jonkin verran pinnoittamatonta mineraalivillaa, joka on mahdollista pinnoittaa. Ilmanvaihtolaitteiden sisäpintojen pinnoittamattoman mineraalivillan ei kuitenkaan katsota olevan mineraalikuituja sisäilmaan tuottava lähde, koska tilojen pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen näytteissä kuitupitoisuudet olivat alhaisia ja pääosin alle määritysrajan. - Tuloilmakoneen TK1 palvelualueella olisi tarpeen lisätä tilojen tuloilmavirtoja suunnitteluarvojen tasolle. Opetustilan 247 tuloilmalaitteen säätöpelti tulee aukaista, jotta tilaan voi tulla suunnitellusti tuloilmaa. - Tuloilmakoneen TK2 palvelualueella olisi tarpeen lisätä tilojen tuloilmavirtoja suunnitteluarvojen tasolle. - Tilat olivat keskimäärin 4-13 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Alipaineisuus lisääntyi tiloissa arkipäivisin. Luokassa 137 ja liikuntasalissa esiintyi koulupäivien aikana normaalia suurempaa, yli -10 Pa alipaineisuutta ulkoilmaan verrattuna. Tilojen alipaineisuutta voidaan vähentää esim. tulo- ja poistoilmapuhaltimien pyörimisnopeutta muuttamalla. 9.7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Rakennuksen alkuperäiset ilmanvaihtolaitteistot suositellaan uusittaviksi seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. - Tuloilmakoneiden TK1 ja TK2 alueilla lisätään koneellisen tuloilman määrää. Tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat suositellaan säädettäviksi suunnitteluarvoja vastaaviksi. - Opetustilan 137 ja liikuntasalin koulupäivien aikaista alipaineisuutta suositellaan vähennettäväksi. - Opetustilan 247 tuloilmalaitteen säätöpelti tulee aukaista - Tuloilmakoneen TK3 osalta suositellaan suodattimen vaihtoa sekä konekotelon sisäosien, lämmityspatterin ja ulkoilmasäleikön puhdistamista. Koneen palvelualueen ilmavirrat suositellaan säädettäviksi suunnitteluarvoja vastaaviksi. 34 (36) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS