TUTKIMUSSELOSTUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA

2

3 Sisältö 1 YLEISTIEDOT 4 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 5 3 ALAPOHJA RAKENTEET RAKENTEIDEN KOSTEUS ILMATIIVEYSTUTKIMUKSET PAINESUHTEIDEN SEURANTA JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET 7 4 ULKOSEINÄT RAKENNETYYPIT RAKENTEEN KOSTEUS RAKENTEEN ILMATIIVEYS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET 9 5 VÄLIPOHJAT RAKENNETYYPIT RAKENTEEN KOSTEUS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET 10 6 SISÄILMAN LAATU SISÄILMAN MIKROBIT SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET OLOSUHTEIDEN SEURANTA JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET 12 7 ILMANVAIHTO ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT TULOILMAKANAVISTOJEN PUHTAUSARVIOT PAINE-EROJEN SEURANTAMITTAUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET 15 8 LIITTEET 16 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 1 (16)

4 YHTEENVETO Kartanonkosken koulu on vuonna 2006 rakennettu tiilivuorattu koulurakennus, jossa on tiloja kahdessa tasossa. Yksikerroksinen päiväkotirakennus (AB-solu) liittyy koulurakennukseen. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennuksessa on tehty tiivistyskorjauksia D-, E- ja F-soluissa sekä lattiapinnoitteita uusittu F- ja I-soluissa. Edelleen hallintosiivessä (I-solu, 2 krs.) sekä päiväkodin tiloissa (AB-solu) koetaan sisäilman laatuun viittaavaa oireilua tai ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä päiväkodin tiloissa (AB-solu), esiopetuksen tilassa 1168 (D-solu) ja hallintosiivessä (Isolu, 2.kerros). Lattiapinnoitteen alapuolella ei havaittu tutkimushetkellä kohonneita kosteuslukuarvoja. Lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin poikkeavaa, liimamaista hajua tiloissa 1002, 1008 sekä 1036, mikä viittaa lattiapinnoitteen alapuolisen liiman kemialliseen hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta. Vaikka tutkimushetkellä mitatut pitoisuudet alittivat päällystämisohjeen kosteuspitoisuuden, on suhteellinen kosteus voinut aiemmin olla lattiapinnoitteiden alapuolella yli 85 %, minkä johdosta liima on alkanut hajoamaan. Alapohjassa havaittiin ilmavuotokohtia tiloissa 1036 ja Tiloissa 1002 ja 1009 ilmavuotoja ei havaittu. Epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta ryömintätilasta sisäilmaan. Ryömintätilan ja sisäilman välistä paine-eroa seurattiin ja havaittiin, että sisäilma oli pääsääntöisesti ylipaineinen (keskimäärin 4,3 Pa) ryömintätilaan nähden, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse siirtymään ryömintätilasta sisäilmaan. Ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa. Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. Päiväkodin tutkituissa tiloissa 1002, 1009 ja 1036 havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän ja lattian liittymissä sekä ulkoseinän ja ikkunankarmin liittymissä. Epäpuhtaudet voivat siirtyä sisäilmaan ilmavuotokohtien kautta. Sisäilman laatu oli tutkituissa tiloissa mikrobien osalta normaali. Tiloista 1002, 1008 ja 1022 otetuissa näytteissä sisäilman haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet olivat normaalilla tasolla. Puheterapeutin tilassa 1036 havaittiin sisäilmassa toimenpiderajan ylittävä pitoisuus etyyliasetaattia. Tilassa oli havaittavissa sisäilmassa poikkeavaa kemiallista hajua. Todennäköisesti tilassa oleva korkea kaappi toimii hajulähteenä, sillä haju voimistui kaapin lähellä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet pysyttelivät päiväkodin aukioloaikoina alle 1200 ppm, mikä viittaa, että ilmanvaihto on käyttöön nähden riittävää. Kahtena iltana hiilidioksidipitoisuus nousi salissa yli toimenpiderajan. Silloin, kun tilassa järjestetään tapahtumia, joissa henkilömäärä nousee korkeaksi, suositellaan ikkunatuuletusta. Sisäilman suhteellinen kosteus ja lämpötila oli tutkituissa tiloissa pääsääntöisesti normaali. Esiopetuksen tilassa 1168 sisäilman lämpötila vaihteli ºC välillä ja tilan lämpötilaa suositellaan hieman nostettavaksi. Tuloilmakanavat olivat puhtaita (P1 luokka), eivätkä ole puhdistuksen tarpeessa. Pääsääntöisesti tutkittujen tilojen ilmamäärät olivat riittävät (täyttivät D2 rakentamismääräyskokoelman vähimmäisarvot) ja tulo- ja poistoilmavirrat olivat 2 (16) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA

5 tasapainossa. Tilassa 2041 (I-solu) mitattu tulomavirta oli selvästi pienempi kuin lattiapinta-alaan perustuva D2 ohjearvo. Tilassa 2041 ilmavirrat ovat nykyisellään riittävät enintään 14 hengelle. Tulo- ja poistoilmavirrat eivät olleet tasapainossa tilassa 1002 (ABsolu), missä mitattu tuloilmavirta oli 74 % poistoilmavirrasta. Eri tuloilmakoneiden tuloilmakanavissa todettu siitepöly viittaa tuloilman suodatuksessa jossain vaiheessa olleisiin puutteisiin. Tilan 1168 (D-solu) tuloilmakanavassa todetut vuorivillan tyyppiset mineraalikuidut voivat olla peräisin esim. eri aikoina tehdyistä korjaus-, rakennus- ja tilamuutostöistä. Tuloilmakanavissa ei tulosten perusteella ole asbestipölyä eikä homeitiöitä/rihmastoa. Tutkitut päiväkodin tilat (AB-solu ja D-solu) olivat arkipäivisin ylipaineisia ulkoilmaan nähden. Yöaikaan tilat olivat pääsääntöisesti alipaineisia ulkoilmaan nähden. I-solun tilat olivat ylipaineisia ulkoilmaan nähden lukuunottamatta klo välistä aikaa, jolloin tilat olivat noin 5 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Lattiapinnoitteiden alapintojen kosteutta, sisäilman laatua haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta ja tilojen käyttöön liittyvää palautetta seurataan säännöllisesti. Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus nousee, pintarakenteissa havaitaan vaurioitumista, sisäilman materiaaliemissiot kohoavat tai sisäilmassa havaitaan poikkeavaa hajua. - Alapohjalaatan ilmavuotokohdat (ulko- ja väliseinien ja lattian liittymät, putkiläpiviennit ja välioven kynnys) tiloissa 1036 ja 1022 suositellaan tiivistettäväksi. - Ulkoseinän ja lattian liittymät sekä ikkunaliittymät tulee tiivistää ilmatiiviiksi päiväkodin oleskelutiloissa. - Tilassa 1036 oleva korkea kaappi tulee poistaa, minkä jälkeen suositellaan sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden seurantanäytteenottoa. - Suositellaan tilassa 1168 sisälämpötilan nostoa noin yhdellä asteella - Tilassa 2041 tuo- ja poistoilmavirtoja tulee lisätä siten, että ne täyttävät D2 rakentamismääräyskokoelmassa annetut vähimmäisilmamäärät. Tilassa 1002 suositellaan lisäämään tuloilmavirtaa siten, että tulo- ja poistoilmavirrat ovat tasapainossa. - Suositellaan säätämään D- ja I-solun ilmanvaihtoa siten, että tilat ovat kaikkina vuorokauden aikoina lähes tasapainossa ulkoilmaan nähden. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 3 (16)

6 SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Kartanokosken koulu Tilkuntie 15, Vantaa Tilaaja: Jouni Räsänen Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus Vantaan kaupunki Sähköposti: jouni.rasanen@vantaa.fi Lähtötiedot: Kartanonkosken koulu on vuonna 2006 rakennettu tiilivuorattu koulurakennus, jossa on tiloja kahdessa tasossa. Yksikerroksinen päiväkotirakennus liittyy koulurakennukseen. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennuksessa on tehty Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy ). Tämän jälkeen rakennuksessa on tehty tiivistyskorjauksia D-, E- ja F-soluissa sekä lattiapinnoitteita uusittu F- ja I-soluissa. Sisäilman laatua tarkasteltiin suoritettujen korjaustoimenpiteiden jälkeen D-, E-, F- ja I-solujen alueilla ja sisäilma todettiin mittaushetkellä mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mineraalivillakuitujen osalta normaaliksi (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy ). Ikkunarakenteiden tiiveydessä havaittiin puutteita sekä ilmanvaihto riittämättömäksi käyttöön nähden D-solun luokassa Ilmanvaihto suositeltiin tasapainotettavan I-, E- ja F-solun 2. kerroksen alueilla siten, että rakennuksen paine-erot ulkoilmaan nähden ovat keskimäärin lähellä nollaa kaikkina vuorokaudenaikoina sekä käytävillä olevien alaslaskettujen kattojen yläpuoliset tilat suositeltiin puhdistettavaksi. Edelleen hallintosiivessä (I-solu, 2 krs.) sekä päiväkodin tiloissa (AB-solu) koetaan sisäilman laatuun viittaavaa oireilua tai ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Ko. tiloissa ei ole suoritettu tiivistyskorjauksia. Päiväkodin tilat katselmoitiin Päiväkodin varajohtajan mukaan varsinkin lepohuoneissa koetaan tunkkaisuutta sekä ilmanvaihdon riittämättömyyttä. Muutama päiväkodin työntekijä oireilee voimakkaasti tiloissa. Oireilua koetaan etenkin tiloissa pienryhmätiloissa 1010, 1036, ryhmätiloissa 1008, 1013, 1022 sekä koulun puolella olevassa esiopetustilassa 1168, jossa on suoritettu tiivistyskorjauksia. Lisäksi lattiapinnat koetaan viileiksi. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 4 (16)

7 Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Milla Mattila, Hanna Hartikainen ja Sanna Pohjola. Tutkimukset kohteessa tehtiin Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä I-osan tiloissa ja sekä päiväkodin käytössä olevissa tiloissa. 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Mikrobipumppu Thomas VTE 10 ja Andersen 6-vaihekeräin VOC-pumppu SKC Model Lämpötila- ja kosteusmittari Vaisala HM40, anturi HMP110; Tinytag TGP-4500 Paine-eromittari TSI Airflow PVM610, Tinytag Dwyer-paine-eromittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Ilmavirtamittari SwemaFlow 125D Merkkiainelaitteisto Alipaineistaja Viiltokosteusmittari Hiilidioksidimittari Wika Gir-10 Blowerdoor Vaisala HPM41 ja HMP42 Tinytag TGE (16) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA

8 3 ALAPOHJA 3.1 RAKENTEET Rakenteet piirrustusten mukaan: AP1, alapohjarakenne yleensä pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan mm pintabetoni BY45, nimellispaksuus 60 mm ontelolaatta 160 mm solupolystyreenilevy EPS 60S, kiinnitetty ontelolaattaan, saumat tiivistetään polyuretaanivaahdolla >800 mm tuuletettu alustatila sepeli mm 0,2 mm suodatinkangas perusmaa, kallistus salaojiin 1:100 AP3 (VSS kuivat tilat) pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan mm pintabetoni BY 45 >250 mm kantava teräsbetonilaatta rakennepiirustusten mukaan 75 mm solupolystyreenilevy EPS 100 lattia, reuna-alueilla 125 mm tai kevytsora >300 mm sepeli mm, salaojitettu 0,2 mm suodatinkangas perusmaa, kallistus salaojiin 1:100 AP4 (VSS laatoitetut kosteat tilat) lattialaatoitus rakennusselostuksen mukaan siveltävä lasikuitukankaalla vahvistettu vedeneristysjärjestelmä 90 mm pintabetoni BY45 >250 mm kantava teräsbetonilaatta rakennepiirustusten mukaan 75 mm solupolystyreenilevy EPS 100 lattia, reuna-alueilla 125 mm tai kevytsora >300 mm sepeli mm, salaojitettu 0,2 mm suodatinkangas perusmaa, kallistus salaojiin 1: RAKENTEIDEN KOSTEUS Lattiarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella päiväkodin tiloissa (ABsolu). Kohonneita kosteuslukemia havaittiin paikoitellen tiloissa 1001, 1002, 1016, 1017, 1008, 1024B, 1033, 1034, 1039, 1040, 1041, 1042 ja Pintakosteuslukemat on merkittynä pohjakuvaan liitteessä 2.1. Lattiapinnoitteen (muovimatto) alapuolinen kosteuspitoisuus tarkastettiin viiltomittauksin päiväkodista kuudesta eri tilasta. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Suhteellinen kosteus vaihteli lattiapinnoitteen alapuolella (RH 67,9-83,0 %, lt18,9-21,6ºc) ja oli normaalilla tasolla. Betonirakenteiden päällystämisen ohjeen 2007 mukaan suhteellinen kosteus muovimaton alla liimatilassa suhteellinen kosteus ei saisi nousta yli 85 % :n. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 6 (16)

9 Tiloissa 1002, 1008 ja 1036 havaittiin lattiapinnoitteen alla poikkeavaa, liimamaista hajua. 3.3 ILMATIIVEYSTUTKIMUKSET Alapohjan ilmatiiveyttä tutkittiin tiloissa 1002, 1009, 1022 ja 1036 merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainekaasu syötettiin ryömintätilaan. Tilat alipaineistettiin ulkoilmaan nähden noin 10 Pascalin alipaineeseen. Mittaustulokset on esitetty liitteessä 4. Ilmavuotoja ei havaittu tiloissa 1002 ja Tiloissa 1036 ja 1022 ilmavuotokohtia havaittiin alapohjan ja seinän liittymissä, pilarin liittymissä, välioven kynnyksen kohdalla sekä putkiläpivienneissä. 3.4 PAINESUHTEIDEN SEURANTA Ryömintätilan ja sisäilman välistä paine-eroa seurattiin varastosta 1007 jatkuvatoimisen mittalaitteen avulla. Paine-erot on esitetty graafisesti liitteessä 5.1. Sisätila oli lähes koko mittausjakson ajan ylipaineinen ryömintätilaan nähden (keskimäärin 4.3 Pa). Tilan paine-ero oli hetkellisesti alipaineinen ryömintätilaan nähden. Kun tila on ylipaineinen ryömintätilaan nähden, epäpuhtaampaa ilmaa ei kulkeudu ryömintätilasta sisätiloihin. 3.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Lattiapinnoitteen alapuolella ei havaittu tutkimushetkellä kohonneita kosteuslukuarvoja. Lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin poikkeavaa, liimamaista hajua tiloissa 1002, 1008 sekä 1036, mikä viittaa lattiapinnoitteen alapuolisen liiman kemialliseen hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta. Vaikka tutkimushetkellä mitatut pitoisuudet alittivat päällystämisohjeen kosteuspitoisuuden, on suhteellinen kosteus voinut aiemmin olla lattiapinnoitteiden alapuolella yli 85 %, minkä johdosta liima on alkanut hajoamaan. - Alapohjassa havaittiin ilmavuotokohtia tiloissa 1036 ja Tiloissa 1002 ja 1009 ilmavuotoja ei havaittu. Epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta ryömintätilasta sisäilmaan. Ryömintätilan ja sisäilman välistä paine-eroa seurattiin ja havaittiin, että sisäilma oli pääsääntöisesti ylipaineinen (keskimäärin 4,3 Pa) ryömintätilaan nähden, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse siirtymään ryömintätilasta sisäilmaan. 3.6 TOIMENPITEET - Lattiapinnoitteiden alapintojen kosteutta, sisäilman laatua haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta ja tilojen käyttöön liittyvää palautetta seurataan säännöllisesti. Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus nousee, TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 7 (16)

10 pintarakenteissa havaitaan vaurioitumista, sisäilman materiaaliemissiot kohoavat tai sisäilmassa havaitaan poikkeavaa hajua. - Alapohjalaatan ilmavuotokohdat (ulko- ja väliseinien ja lattian liittymät, putkiläpiviennit ja välioven kynnys) tiloissa 1036 ja 1022 suositellaan tiivistettäväksi. 4 ULKOSEINÄT 4.1 RAKENNETYYPIT Rakenteet piirrustusten mukaan: US1 pintakäsittely rakennusselostuksen mukaan 130 mm tiilimuuraus (poltetut tiilet) 40 mm ilmarako 50 mm mineraalivilla 120 mm mineraalivilla mm teräsbetoni rakennesuunnitelmien mukaan pintamateriaali ja käsittely huoneselityksen mukaan US2 pintakäsittely rakennusselostuksen mukaan 2*22 mm pystylomalaudoitus 25 mm vaakalaudoitus 25*100 k 1200 kestopuu 22 mm ilmarako + pystyrimoitus 22*75 k 600 kestopuu 50 mm mineraalivilla 125 mm mineraalivilla, pystykoolaus 50*125 k mm teräsbetoni rakennesuunnitelmien mukaan pintamateriaali ja käsittely huoneselityksen mukaan 4.2 RAKENTEEN KOSTEUS Ulkoseinärakenteiden sisäpintojen kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukuarvoja ei havaittu. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä RAKENTEEN ILMATIIVEYS Ulkoseinien ilmatiiveyttä tutkittiin päiväkodin tiloissa 1002, 1009 ja 1036 merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Päiväkodin tiloissa ei ollut suoritettu aiemmin tiivistyskorjauksia. Tilat alipaineistettiin rakenteeseen nähden noin 10 Pascalin alipaineineeseen tutkimuksen ajaksi. Merkkiainekaasu syötettiin ulkoseinän eristetilaan ulkokautta. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 3. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 8 (16)

11 Ilmavuotoja havaittiin tutkituissa tiloissa pääsääntöisesti ulkoseinän ja lattian liittymissä sekä ulkoseinän ja ikkunakarmin liittymissä. 4.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. - Päiväkodin tutkituissa tiloissa 1002, 1009 ja 1036 havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän ja lattian liittymissä sekä ulkoseinän ja ikkunankarmin liittymissä. Epäpuhtaudet voivat siirtyä sisäilmaan ilmavuotokohtien kautta. 4.5 TOIMENPITEET - Ulkoseinän ja lattian liittymät sekä ikkunaliittymät tulee tiivistää ilmatiiviiksi päiväkodin oleskelutiloissa. 5 VÄLIPOHJAT 5.1 RAKENNETYYPIT VP1, välipohja yleensä pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan mm pintabetoni BY45, nimellispaksuus 60 mm ontelolaatta pintakäsittely huoneselostuksen mukaan VP2, väestösuojan yläpuolella pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan mm pintabetoni BY45, nimellispaksuus 60 mm >220 mm teräsbetonilaatta (väestösuojien katot >400 mm) pintakäsittely huoneselostuksen mukaan Tutkittavissa tiloissa on VP1-välipohjarakenne. Tutkittavat tilat sijaitsevat väestösuojan yläpuolella ja niissä on VP2-mukainen välipohjarakenne. 5.2 RAKENTEEN KOSTEUS Lattiarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella I-osan 2.kerroksessa tiloissa ja Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. Pintakosteuslukemat on merkittynä pohjakuvaan liitteessä 2.2. Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteuspitoisuus tarkastettiin viiltomittauksin I-osassa 2. kerroksessa viidestä mittauspisteestä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. VP2-välipohjaalueella sijaitsevissa mittauspisteissä lattiapinnoitteen alapuolinen suhteellinen kosteus oli 78,2-83,0 %. Tilassa 2049 havaittiin lievää liimamaista hajua pinnoitteen alla. Tilassa 2049 ja käytävällä 2043 havaittiin muovimatossa kupruilua. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 9 (16)

12 Tiloissa (VP1) lattiapinnoitteen alapuolinen suhteellinen kosteus oli alhainen (RH %).. DSKuva 1. Tilassa 2049 (vasemmalla) ja käytävällä 2043 havaittiin muovimatossa kupruilua. Tilassa 2049 havaittiin lattiapinnoitteen alla poikkeavaa liimamaista hajua. 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Välipohjarakenteen lattiapinnoitteiden alla ei havaittu kohonneita kosteuslukemia tutkimushetkellä. Tiloissa 2049 ja 2043 havaittiin lattiapinnoitteessa kupruilua. Tilassa 2049 havaittiin lattiapinnoitteen alla kohdassa, jossa muovimatto oli kupruilla liimamaista hajua, mikä on viite lattiapinnoitteen alapuolisen liimakerroksen hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta. Muissa tutkimuspisteissä poikkeavaa hajua ei havaittu. 5.4 TOIMENPITEET - Lattiapinnoitteiden alapintojen kosteutta, sisäilman laatua haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta ja tilojen käyttöön liittyvää palautetta seurataan säännöllisesti. Korjaustoimenpiteitä harkitaan, mikäli lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus nousee, pintarakenteissa havaitaan vaurioitumista tai sisäilman materiaaliemissiot kohoavat. 6 SISÄILMAN LAATU 6.1 SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobeja tutkittiin 11 tilasta, joissa oli koettu oireilua. Vertailunäyte otettiin ulkoilmasta. Tutkimustuloksia verrataan Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen tulkintaohjeisiin sekä ulkoilmapitoisuuksiin. Mittaustulokset ovat esitetty liitteessä 1. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 10 (16)

13 Sieni-itiöpitoisuudet olivat tutkituissa tiloissa enintään 18 kpl/m 3 (mediaani 4 kpl/m 3 ) mikä on koulurakennuksessa normaali arvo. Sieni-itiölajisto oli normaali. Tutkituissa tiloissa ei havaittu lainkaan aktinomykeettejä. Bakteeripitoisuudet olivat normaalit. 6.2 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tutkittiin päiväkodista neljästä eri tilasta. Mittaustuloksia verrataan Asumisterveysasetuksen toimenpiderajoihin sekä Työterveyslaitoksen toimistoympäristöjen viitearvoihin. Mittaustulokset ovat esitetty tarkemmin liitteessä 1. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/m 3. Tilojen 1002, 1008 ja 1022 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia. Puheterapeutin tilaa 1036 verrataan toimistoympäristöjen ohjearvoihin ja tilan pitoisuus ylitti viitearvon 100 µg/m 3. Puheterapeutin tilassa havaittiin kohonneina pitoisuutena etyyliasetaattia (oma vaste 397 µg/m 3, tolueenin vaste 119,1 µg/m 3 ). Asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja (50 µg/m 3 ) ylittyi yhdisteen osalta. Etyyliasetaattia käytetään mm. liimoissa sekä kynsilakanpoistoaineessa. Ko. tilassa havaittiin myös aistinvaraisesti sisäilmassa poikkeaa, kemiallista hajua. Hajulähteenä toimii todennäköisesti tilassa oleva korkea kaappi tai kaapissa säilytettävät tavarat, sillä haju voimistui kaapin lähellä. Kuva 2. Puheterapeutin tilassa 1036 sisäilmassa havaittavissa poikkeavaa, kemiallista hajua, joka todennäköisesti peräisin tilassa olevasta korkeasta kaapista, sillä haju voimistui kaapin lähellä. 6.3 OLOSUHTEIDEN SEURANTA Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista tutkittiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla noin kahden viikon ajan kahdeksassa tilassa. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 11 (16)

14 Hiilidioksidipitoisuusseurannan avulla selvitetään tilojen ilmanvaihdon riittävyyttä tiloissa tapahtuvaan toimintaan nähden. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 450 ppm. Hiilidioksidipitoisuuden graafiset kuvaajat on esitetty liitteessä 6. Hiilidioksidipitoisuudet nousivat salissa 1022 hetkellisesti 12. ja klo välisenä aikana yli toimenpiderajan. Todennäköisesti tilassa on ko. aikoina ollut enemmän käyttäjiä (esim. joulujuhla) kuin tilan suunniteltu käyttäjämäärä, minkä seurauksena hiilidioksidipitoisuus on hetkellisesti noussut. Muina aikoina hiilidioksidipitoisuus pysytteli tilassa alle 1200 ppm. Muissa tutkituissa tiloissa hiilidioksidipitoisuus pysytteli seurantajakson aikana alle 1200 ppm, mikä viittaa, että ilmanvaihto on käyttöön nähden riittävää. Sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamittauskäyrät on esitetty liitteessä 7. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli tiloissa 9 46 prosentin välillä, mikä on vuodenaikaan ja sääolosuhteeseen nähden normaalia. Sisäilman lämpötila vaihteli tiloissa 19,8 25,4 asteen välillä. Asumisterveysasetuksen mukaan oppilaitoksissa huoneilman lämpötila tulee lämmityskaudella on +20 ja +26 ºC välillä. Esiopetustilssa 1168 sisäilman lämpötila laski klo välisenä aikana alle 20ºC. Muina aikoina lämpötila pysytteli yli 20ºC. 6.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli tutkituissa tiloissa mikrobien osalta normaali. - Tiloista 1002, 1008 ja 1022 otetuissa näytteissä sisäilman haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet olivat normaalilla tasolla. Puheterapeutin tilassa 1036 havaittiin sisäilmassa toimenpiderajan ylittävä pitoisuus etyyliasetaattia. Tilassa oli havaittavissa sisäilmassa poikkeavaa kemiallista hajua. Todennäköisesti tilassa oleva korkea kaappi toimii hajulähteenä, sillä haju voimistui kaapin lähellä. - Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet pysyttelivät päiväkodin aukioloaikoina alle 1200 ppm, mikä viittaa, että ilmanvaihto on käyttöön nähden riittävää. Kahtena iltana salissa oli järjestetty tilaisuuksia, minkä johdosta hiilidioksidipitoisuus nousi tilassa yli toimenpiderajan. Silloin, kun tilassa järjestetään tapahtumia, joissa henkilömäärä nousee korkeaksi, suositellaan ikkunatuuletusta. - Sisäilman suhteellinen kosteus ja lämpötila oli tutkituissa tiloissa pääsääntöisesti normaali. Tilassa 1168 sisäilman lämpötila vaihteli ºC välillä ja tilan lämpötilaa suositellaan hieman nostettavaksi. 6.5 TOIMENPITEET - Tilassa 1036 oleva korkea kaappi suositellaan poistettavan, minkä jälkeen suositellaan sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden seurantanäytteenottoa. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 12 (16)

15 - Suositellaan tilassa 1168 sisälämpötilan nostoa noin yhdellä asteella. 7 ILMANVAIHTO 7.1 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Koneellisia tulo- ja poistoilmavirtoja mitattiin pistokokein 12 eri tilassa. Mitattuja ilmavirtoja verrataan suunnitteluarvoihin sekä uuden rakennuksen ilmanvaihtoa koskeviin vuoden 2012 Suomen rakentamismääräys-kokoelman osan D2-ohjearvoihin. Ensisijaisesti käytetään tilan käyttäjämäärään perustuvaa D2-ohjearvoa mikäli se on ilmoitettu, muutoin käytetään lattiapinta-alaan perustuvaa ohjearvoa. D2-ohjearvot ovat ns. vähimmäisilmanvaihdon arvoja, jolloin tiloissa ei ole normaalista poikkeavia epäpuhtaustai lämmönlähteitä. D2:n mukaan huonekohtaisessa ilmavirrassa sallitaan ± 20 % poikkeama suunnitteluarvoon. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 1. AB-osa (päiväkoti) - Mitatut tulo- ja poistoilmavirrat täyttivät lattiapinta-alaan perustuvan D2- ohjearvon kaikissa tutkituissa tiloissa 1002, 1008, 1009, 1013, 1022 ja Tulo- ja poistoilmavirrat eivät olleet tasapainossa tilassa 1002, missä mitattu tuloilmavirta oli 74 % poistoilmavirrasta. I-osa, 2.kerros - Mitatut tulo- ja poistoilmavirrat täyttivät lattiapinta-alaan perustuvan D2 ohjearvon tiloissa 2037, 2041b, 2054 ja Tilassa 2041 mitattu tulo- ja poistoilmavirrat dm 3 /s olivat selvästi pienempiä kuin lattiapinta-alaan perustuva D2 ohjearvo 192 dm 3 /s. Tilassa 2041 ilmavirrat ovat nykyisellään riittävät enintään 14 hengelle (Asumisterveysasetus 2015:ssä vaadittu vähimmäisulkoilmavirtaan 6 dm 3 /s henkilöä kohden) - Mitatut tuloilmavirrat olivat tutkituissa tiloissa tasapainossa. 7.2 TULOILMAKANAVISTOJEN PUHTAUSARVIOT Sisäilmayhdistys on vuonna 2008 julkaissut luokitustasot ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle, mm. tuloilmakanaviston sisäpintojen pölykertymälle. Luokitusten mukaan käytössä oleva tuloilmakanavisto on puhdistettava, jos pölykertymä on suurempi kuin 2 g/m 2 (puhtausluokka P1) tai suurempi kuin 5 g/m 2 (puhtausluokka P2). Tutkitun tyyppiselle koulurakennukselle käytetään yleensä puhtausluokkaa P2 (normaali rakennus). Tutkitun rakennuksen tuloilmakanavien sisäpintojen pölykertymää arvioitiin aistinvaraisesti eri ilmanvaihtokoneiden palvelualueilta (KP1-KP3). Pölymäärä oli kaikissa tutkituissa pisteissä vähäinen (P1 luokka, Kuvat 2-3). Arviointipisteistä otettiin kokoomapölynäyte tuloilmakanavan pölyn koostumuksen määrittämiseksi. Näytteiden todettiin koostuvan ruostehiukkasista, sinkkipitoisista hiukkasista sekä kiviaineshiukkasista, joukossa melko paljon siitepölyhiukkasia. Tilan 1168 näytteessä havaittiin melko paljon lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja, muissa tiloissa mineraalikuituja ei havaittu. Homeitiöitä/rihmastoa ja asbestikuituja ei havaittu mittauspisteissä. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 13 (16)

16 Kuva 3. Tilan 1010 (vasemmalla) tuloilmakanava ja tilan 1168 tuloilmakanava. Aistinvaraisesti kanavistojen pölyn määrä oli vähäinen (P1 luokka) Kuva 4. Tilan 2041 tuloilmakanava. 7.3 PAINE-EROJEN SEURANTAMITTAUKSET Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin seitsemässä eri tilassa eri puolilla rakennusta jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Tulokset on esitetty graafisesti liitteessä Päiväkodin tilat 1008, 1013 ja 1036 (AB-solu) olivat keskimäärin lähes tasapainossa ulkoilmaan nähden. Päiväaikaan tilat ovat pääsääntöisesti lievästi ylipaineisia ulkoilmaan nähden ja yöaikaan lievästi alipaineisia tai tasapaineisia. Esiopetuksen tilassa 1168 (D-solu) ulko- ja sisäilman välinen paine-ero vaihtelee enemmän kuin AB-siivessä. Päiväaikaan tila on lievästi ylipaineinen tai tasapaineinen, mutta yöaikaan tila on selvästi alipaineinen (n. 10 Pa) ulkoilmaan nähden (liite 5.5). I-solun 2. kerroksen tilat olivat ulkoilmaan nähden pääsääntöisesti ylipaineisia. Klo välisenä aikana kaikissa tutkitut tilat muuttuvat noin 5 Pa alipaineisiksi ulkoilaan nähden. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA 14 (16)

17 7.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Tuloilmakanavat olivat puhtaita (P1 luokka), eivätkä ole puhdistuksen tarpeessa. - Pääsääntöisesti tutkittujen tilojen ilmamäärät olivat riittävät (täyttivät D2 rakentamismääräyskokoelman vähimmäisarvot) ja tulo- ja poistoilmavirrat olivat tasapainossa. Tilassa 2041 (I-solu) mitattu tulomavirta oli selvästi pienempi kuin lattiapinta-alaan perustuva D2 ohjearvo. Tilassa 2041 ilmavirrat ovat nykyisellään riittävät enintään 14 hengelle. Tulo- ja poistoilmavirrat eivät olleet tasapainossa tilassa 1002 (AB-solu), missä mitattu tuloilmavirta oli 74 % poistoilmavirrasta. - Eri tuloilmakoneiden tuloilmakanavissa todettu siitepöly viittaa tuloilman suodatuksessa jossain vaiheessa olleisiin puutteisiin. Tilan 1168 (D-solu) tuloilmakanavassa todetut vuorivillan tyyppiset mineraalikuidut voivat olla peräisin esim. eri aikoina tehdyistä korjaus-, rakennus- ja tilamuutostöistä. Tuloilmakanavan sisällä todettua mineraalivillaa ei tulosten perusteella pidetä mineraalikuituja sisäilmaan tuottavana lähteenä, sillä tiloista aiemmin otetuissa laskeumanäytteissä oli vain vähäisiä määriä mineraalivillakuituja (Sweco Asiantuntijapalvelut ja ). - Tuloilmakanavissa ei tulosten perusteella ole asbestipölyä eikä homeitiöitä/rihmastoa. - Tutkitut päiväkodin tilat (AB-solu ja D-solu) olivat arkipäivisin ylipaineisia ulkoilmaan nähden. Yöaikaan tilat olivat pääsääntöisesti alipaineisia ulkoilmaan nähden. I-solun tilat olivat ylipaineisia ulkoilmaan nähden lukuunottamatta klo välistä aikaa, jolloin tilat olivat noin 5 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. 7.5 TOIMENPITEET - Tilassa 2041 tuo- ja poistoilmavirtoja tulee lisätä siten, että ne täyttävät D2 rakentamismääräyskokoelmassa annetut vähimmäisilmamäärät. Tilassa 1002 suositellaan lisäämään tuloilmavirtaa siten, että tulo- ja poistoilmavirrat ovat tasapainossa. - Suositellaan D- ja I-solun ilmanvaihtokoneita säädettävän siten, että tilat ovat kaikkina vuorokauden aikoina lähes tasapainossa ulkoilmaan nähden. Helsingissä , Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, osastopäällikkö Ilkka Jerkku DI, yksikön johtaja 15 (16) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA

18 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Kosteusmittaukset pohjakuvissa Merkkiainekokeet Paine-erojen seurantamittaukset Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaukset Olosuhdeseuranta 16 (16) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARTANOKOSEN KOULUN HALLINTOTILAT JA KARTANONKOSKEN PÄIVÄKOTI, VANTAA

19 MITTAUSTULOKSET Kartanokosken koulu, Vantaa Liite Sisäilman mikrobit 1 Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar (M2) ja DG 18 agar homesienille sekä tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG) bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Näytteenottopiste Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M Leikki- ja lepohuone Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium sp. hiivat steriilit M Ryhmähuone Yhteensä Penicillium sp. M Sali Yhteensä hiivat M Puheterapeutti Yhteensä Penicillium sp. M OT Yhteensä hiivat % 20 % 40 % 20 % % % % % M Rehtori Yhteensä M7 2041b Työskentely Yhteensä steriilit % 49 - M Työskentely Yhteensä M Terveydenhoitaja Yhteensä steriilit % M Psykologi Yhteensä M11 Ulkoilma Yhteensä Penicillium sp. Cladosporium sp. steriilit % 8 % 77 % Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % ,9 22, ,0 100 Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 ja Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 2008 mukaan: Sieni-itiöt - taajamassa sijaitsevien asuntojen sieni-itiöpitoisuus cfu/m 3 talviaikana on poikkeavan suuri. Jos myös näytteen mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeava, mikrobikasvun esiintyminen on todennäköistä, - alle 100 cfu/m 3 :n mikrobipitoisuus voi viitata mikrobikasvustoon asunnossa talviaikana, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja eli ns. kosteusvaurioindikaattoreita, - taajamassa sijaitsevan asunnon talviaikainen sieni-itiöpitoisuus yli 500 cfu/m 3 on mikrobikasvustoon viittaava, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

20 MITTAUSTULOKSET Kartanokosken koulu, Vantaa Liite kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3. Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja. Mikäli sisäilman mikrobipitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, voi tämä viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä. Mikrobilähteeseen viittaa myös se, että sisäilmassa esiintyy mikrobilajeja, joita ei esiinny ulkoilmassa. Bakteerit - pitoisuustaso yli cfu/m 3 asunnoissa ja koulujen luokkatiloissa on kohonnut ja viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tilan käyttöön nähden, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3 ja viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tai sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Aktinomykeetit (Sädesienet) - aktinomykeettien eli sädesienien esiintymistä talviaikana taajama-asunnoissa pidetään ns. kosteusvaurioindikaattoreina, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta. 2 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41- näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Mittauspiste Tila Mittauspisteen sijainti Pvm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus g/m 3 Lämpötila, C VM cm väliseinästä, 20 cm ulkoseinästä VM cm väliseinästä, 20 cm ulkoseinästä VM cm väliseinästä, 50 cm käytävän väliseinästä VM cm väliseinästä, 10 cm ulkoseinästä VM cm ulkoseinästä, 120 cm väliseinästä VM cm ulkoseinästä, 140 cm väliseinästä VM cm ulkoseinästä, 350 cm ulkoseinästä VM8 2041b 150 cm väliseinästä, 30 cm ulkoseinästä VM cm väliseinästä, 390 cm väliseinästä ,9 13,7 21, ,9 11,9 20, ,3 14,8 21, ,3 14,3 21, ,4 12,9 18, ,0 15,1 20, ,2 14,5 20, ,9 15,0 21, ,5 15,6 21,5 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

21 MITTAUSTULOKSET Kartanokosken koulu, Vantaa Liite Mittauspiste Tila Mittauspisteen sijainti Pvm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus g/m 3 Lämpötila, C VM cm ulkoseinästä, 140 cm väliseinästä VM cm ulkoseinästä, 120 cm väliseinästä ,4 12,2 23, ,8 10,0 20,8 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C ,0 28,0 5,2 5,3 21,4 22,0 95,0 2,0 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Laboratorioanalyysin mittausepävarmuus on 30 %. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V Leikki- ja lepohuone V Ryhmähuone V Sali V Puheterapeutti Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat seuraavat. Yhdisteet on esitetty aineen omalla vasteella ja tolueenivasteella määritettyinä (oma vaste / tolueenivaste). Omalla vasteella saadun tuloksen puuttuessa merkintä on muotoa - / tolueenivaste: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 V4 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä -/2,1 -/4,3 -/6,1 -/12,3 Rengasrakenteisia hiilivetyjä -/1,4 -/1,5 Alkaanit yhteensä -/2,1 -/4,3 -/7,5 -/13,8 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 2,7/2,7 3,2/3,2 3,8/3,8 5,3/5,3 Butanoli 0,6/- 4,7/1,9 Alkoholeja muita -/2,4 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

22 MITTAUSTULOKSET Kartanokosken koulu, Vantaa Liite Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 V4 Alkoholit yhteensä 2,7/5,1 3,8/3,2 3,8/3,8 10,0/7,2 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 1,0/1,2 1,4/1,6 0,9/1,1 Tolueeni 10,5/11,6 2,5/2,7 3,2/3,6 Etyylibentseeni 0,1/- 0,3/- 1,4-Ksyleeni 0,5/- 0,4/- 0,5/0,4 0,6/- Styreeni 1,1/1,3 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 12,0/12,8 4,4/4,3 0,5/0,4 6,1/6,0 Esterit Etyyliasetaatti 0,4/- 1,4/0,4 397,0/119,1 Butyyliasetaatti 0,6/- 0,6/- 0,6/- Estereitä muita -/3,5 -/0,6 -/1,5 Esterit yhteensä 1,0/3,5 2,0/0,4 -/0,6 397,6/120,6 Glykolieetterit ja niiden asetaatit 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti (TXIB) 2,0/1,4 3,0/2,1 Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 2,0/1,4 3,0/2,1 -/- -/- Karbonyylit: Heksanaali 2,5/1,0 Bentsaldehydi 1,7/0,7 2,7/1,1 -/0,6 1,4/0,6 Nonanaali 3,4/1,7 Dekanaali -/0,6 Asetofenoni -/0,3 Karbonyyleja muita -/2,4 Karbonyylit yhteensä 1,7/0,7 6,1/3,7 -/0,6 3,9/4,0 Terpeenit: Pineeni 0,3/- 0,4/- 0,6/- delta-3-kareeni 0,1/- Limoneeni 1,1/1,4 2,2/2,9 4,0/5,2 Terpeenit yhteensä 1,4/1,4 2,6/2,9 -/- 4,7/5,2 Muut yhdisteet: Oktametyylisyklotetrasiloksaani -/1,1 Dekametyylisyklopentasiloksaani -/2,6 Muut yhdisteet yhteensä -/- -/2,6 -/- -/1,1 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 20,8/27,0 21,9/23,5 4,3/12,9 422,3/157,9 * Määritetty tolueenina. ** TVOC -alueen ulkopuolella. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

23 MITTAUSTULOKSET Kartanokosken koulu, Vantaa Liite Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) ja / tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2016) toimistoympäristöjen sisäilman TVOC pitoisuuden viitearvona, jonka alapuolella 90 %:ssa mittauskohteita pitoisuus on ollut, on 100 µg/m 3. Yksittäisille yhdisteille on annettu viitearvoja, jotka vaihtelevat ainekohtaisesti välillä 1 12 µg/m 3. Yksittäisten yhdisteiden viitearvot on annettu käyttäen aineiden omaa vastetta voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että jos kokonaispitoisuus jää alle 400 µg/m 3, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ei voisi aiheutua terveyshaittaa. Kokonaispitoisuuden toimenpiderajan ylittyminen edellyttää yksittäisten yhdisteiden merkityksen selvittämistä. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3, 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3, naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 40 µg/m 3. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölyn koostumus Tuloilmakanaviston pölyn koostumus tutkittiin menetelmällä, jossa pölynäyte kerätään kokoomanäytteenä kanavan sisäpinnalta. Näytteet tutkittiin elektronimikroskooppisesti Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Näytteiden koostumus oli seuraava: Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Materiaalinäytteen koostumus KP Näytteen todettiin koostuvan ruostehiukkasista, sinkkipitoisista hiukkasista sekä kiviaineshiukkasista, joukossa melko paljon siitepölyhiukkasia. Näytteessä ei todettu mineraalikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KP Näytteen todettiin koostuvan ruostehiukkasista, sinkkipitoisista hiukkasista sekä kiviaineshiukkasista, joukossa melko paljon siitepölyhiukkasia. Näytteessä todettiin melko paljon lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Näytteessä ei todettu homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. KP Näytteen todettiin koostuvan ruostehiukkasista, sinkkipitoisista hiukkasista sekä kiviaineshiukkasista, joukossa melko paljon siitepölyhiukkasia. Näytteessä ei todettu mineraalikuituja, homeitiöitä/rihmastoa eikä asbestikuituja. Sisäilman hiilidioksidin, lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaukset Tutkittavissa tiloissa seurattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Mittaukset tehtiin Tinytag:n sisäilman laatuanalysaattoreilla. Menetelmän mittausepävarmuus on 20 %. Tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste Tila Mittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO 2-pitoisuus, ppm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

24 MITTAUSTULOKSET Kartanokosken koulu, Vantaa Liite Mittauspiste Tila Mittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO 2-pitoisuus, ppm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % L Ryhmähuone ,1 22, L Leikki- ja lepohuone ,5 25, L Leikki- ja lepohuone ,5 22, L Sali ,0 22, L Esiopetus ,4 22, L Opetustila ,8 21, L Rehtori ,2 23, L Työskentely ,4 23, Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti välillä ppm. Julkaisun Sisäilmastoluokitus 2008 hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat: - S1 750 ppm - S2 900 ppm - S ppm voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Huoneilman lämpötilojen tulee täyttää asetuksen liitteessä 1 olevan taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat. Seurantamittausten graafiset kuvaajat on esitetty erillisissä liitteissä, joista nähdään mitattujen suureiden vaihtelut eri vuorokauden aikoina. Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 125D-ilmavirtamittarilla, DP-Calc 5815 paine-eromittarilla ja mittaamalla venttiileiden asentoja sekä Velocicalc 9535 termoanemometrilla ja ilmavirtojen mittapäällä. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 2012 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin, jotka koskevat uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. Mittausten kokonaismittausvirhe (mittausepävarmuus) on ±10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Pvm Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), ulkoilmavirta, (dm 3 /s)/m 2 Mitattu poistoilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), poistoilmavirta, dm 3 /s I ,3 35,5 69, ,8 28,3 32,5 93,6 - I ,7 86,3 26,1 30,7 32,1 88,9 I , ,8 30,2 33,1 92,1 I , ,4 25, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

25 MITTAUSTULOKSET Kartanokosken koulu, Vantaa Liite Mittauspiste Pvm Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), ulkoilmavirta, (dm 3 /s)/m 2 Mitattu poistoilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), poistoilmavirta, dm 3 /s 28,0 79,7 I ,8 86,5 173,3 177,5 28,5 30,7 33,0 35,5 33,0 31,0 191,7 - I ,5 8,9 16,4 18,0 18,4 - I ,0 15,7 14,2 13,3 15,3 58,5 - I ,9 24,0 33,7 - I b 25,6 26,7 52,3 I ,0 42,7 87,7 36,8 25,1 23,5 48,6 192,0 41,6 48,2 89,8 - - I ,1 40,0 37,6 - I ,6 21,0 31,1 - Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

26 MERKINTÖJEN SELITYKSET: PS1 PS2 M2 I3 M SISÄILMAN MIKROBIT I2 L3 V PS I SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT PS3 I4 M1 I1 L1 V1 L2 M3 V2 V3 KP1 L4 I6 PS4 V4 M4 KP L KANAVAPÖLY SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) I5 L5 PS5 I7 KP2 M5 L6 Kartanonkosken yhtenäiskoulu Päiväkoti 1. kerros LIITE 2.1

27 MERKINTÖJEN SELITYKSET: PS7 M8 L8 M SISÄILMAN MIKROBIT KP3 I10 V PS I KP L SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT KANAVAPÖLY SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) M7 I9 PS6 M6 I8 L7 M9 I11 M10 I12 PS8 Kartanonkosken yhtenäiskoulu Hallintosiipi 2. kerros LIITE 2.2

28 MERKINTÖJEN SELITYKSET: Mittalaitteen näyttämä lattiassa 70 VM3 78 VM1 72 Mittalaitteen näyttämä lattiassa Mittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 L L L VM4 76 Mittalaitteen näyttämä seinässä 70 Mittalaitteen näyttämä seinässä Mittalaitteen näyttämä seinässä > 90 VM2 68 VM5 79 M = muovimatto (kaikkialla paitsi wc-tiloissa ja eteisessä) L L L = keraaminen laatta VM 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOMITTAUSMENETELMÄ L K 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAMENETELMÄ L L VM6 83 Kartanonkosken yhtenäiskoulu Päiväkoti 1. kerros LIITE 3.1

29 MERKINTÖJEN SELITYKSET: VM7 78 Mittalaitteen näyttämä lattiassa 70 Mittalaitteen näyttämä lattiassa Mittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 Mittalaitteen näyttämä seinässä 70 Mittalaitteen näyttämä seinässä Mittalaitteen näyttämä seinässä > 90 VM8 81 M = muovimatto (kaikissa tutkituissa tiloissa) VM 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOMITTAUSMENETELMÄ K 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAMENETELMÄ VM10 57 VM9 83 VM11 55 Kartanonkosken yhtenäiskoulu Hallintosiipi 2. kerros LIITE 3.2

30 TILAN 1009 ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU RYÖMINTÄTILAAN Pa PAINE-ERONMITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: EI MERKKIAINEHAVAINTOJA Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin tuuletusikkunan kautta. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli 0 Pa. Kartanonkosken päiväkoti ja koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE 4.1

31 TILAN 1009 ULKOSEINÄN MERKKIAINETUTKIMUS Pa 2 1 MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOKAUTTA 1 2 ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAN / IKKUNALAUDAN LIITTYMÄT Pa PAINE-ERONMITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ILMAVUODON LAAJUUS Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin tuuletusikkunan kautta. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli 4 Pa. Kartanonkosken päiväkoti ja koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE 4.2

32 TILAN 1002 ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU RYÖMINTÄTILAAN Pa PAINE-ERONMITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: EI MERKKIAINEHAVAINTOJA Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin tuuletusikkunan kautta. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli 6 Pa. Kartanonkosken päiväkoti ja koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE 4.3

33 TILAN 1002 ULKOSEINÄN MERKKIAINETUTKIMUS Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOKAUTTA Pa PAINE-ERONMITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin tuuletusikkunan kautta. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli 6 Pa. 1 2 ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAN LIITTYMÄT Kartanonkosken päiväkoti ja koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE 4.4

34 TILAN 1036 ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU RYÖMINTÄTILAAN Pa PAINE-ERONMITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 2 ALAPOHJAN JA SEINÄN LIITTYMÄ PUTKILÄPIVIENTI Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin tuuletusikkunan kautta. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli 0 Pa. Kartanonkosken päiväkoti ja koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE 4.5

35 TILAN 1036 ULKOSEINÄN MERKKIAINETUTKIMUS Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: 2 2 MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOKAUTTA Pa PAINE-ERONMITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ILMAVUODON LAAJUUS 1 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 2 ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAN / IKKUNALAUDAN LIITTYMÄT Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin tuuletusikkunan kautta. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli 3 Pa. Kartanonkosken päiväkoti ja koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE 4.6

36 TILAN 1022 ALAPOHJAN MERKKIAINETUTKIMUS Pa 1 2 MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU RYÖMINTÄTILAAN Pa PAINE-ERONMITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ALAPOHJAN JA SEINÄN LIITTYMÄ 2 ALAPOHJAN JA PILARIN LIITTYMÄ Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin salin ja keittiön välisen oven kautta. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli 0 Pa. 3 VÄLIOVEN KYNNYS Kartanonkosken päiväkoti ja koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE 4.7

37 Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE

38 Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE

39 Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE

40 Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE

41 Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE

42 Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE

43 Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa 2. kerros LIITE

44 Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa 1. kerros LIITE