TERVETULOA!
AJATELLA! AJATTELUTAITOJEN JA OPPIMAAN OPPIMISEN VALMENNUSPROSESSI TAMPERE KEVÄT-SYKSY 2016
8.30 Ter vetuloa koulutukseen! Tullaan tutuiksi toistemme, omien tavoitteidemme ja prosessin kanssa Ajattelu ja oppimaan oppiminen käsitteiden määrittelyä ja lähtökohtien hahmottelua toiminnallisesti Klo 11.30 Lounastauko Klo 12.30 Tervetuloa mukaan rehtoreille! Lyhyt katsaus prosessin koulun tason tavoitteisiin Ajattelua ja oppimaan oppimista tukeva toimintakulttuuri - toiminnallista työskentelyä yhdessä Iltapäiväkahvit työskentelyn lomassa Koulujen kehittämiskohteiden tutkailua ja omien kehitysprosessien suunnittelua rehtoreiden ja opettajien kesken Välityöskentelystä sopiminen ja ohjeistukset jakamiseen Klo 15.30 Koulutuspäivä päättyy
Mitä? Tavoitteena rakentaa koko koululle toimintakulttuuria ja oppimisen tapoja, jotka tukevat ajattelu- ja oppimistaidon kehittymistä.
Miten? Koulutusprosessi rakennetaan siten, että lähikoulutus ja koulun arjen työskentely vuorottelevat strukturoidusti. Lähipäivissä käsiteltäviä teemoja työstetään tapaamisten väliajalla annetun tehtävän ja tavoitteiden mukaisesti.
Miten? Koulutuksessa simuloidaan oppimista tukevia ohjauksellisia työtapoja. Sisältöihin johdatellaan aktivoivilla luentoosuuksilla ja niitä konkretisoidaan erilaisilla yksilö- ja ryhmäharjoituksilla ja ongelmanratkaisutehtävillä.
Miten osaamista jaetaan? Kaikki valmennusprosessissa syntyvä aineisto kerätään yhteisesti jaettavaksi. Myöhemmässä vaiheessa mallia levitetään koko koululle sovittavilla tavoilla.
Koska? Prosessissa on neljä lähikoulutuspäivää keväällä 2016 ti 9.3. ja to 14.4. syksyllä 2016 ti 6.9. ja to 6.10.
Tärkeitä kysymyksiämme Millaista on uuden opetussuunnitelmien mukainen hyvä, monialainen oppiminen, laaja-alainen osaaminen ja mitä ne edellyttävät koulun toimintakulttuurilta? Mitä tarkoitetaan oppimaan oppimisella, ja millaisia ovat sitä koskevat tutkimustulokset? Miten oppilaan ja opettajan uskomukset ohjaavat oppimista ja miten niihin voidaan vaikuttaa? Miten oppimaan oppiminen ja ajattelutaidot kytkeytyvät toisiinsa, miten niitä määrittelemme?
Tärkeitä kysymyksiämme Mitä konkreettisesti tarkoitetaan sillä, että opettajan rooli muuttuu oppimisen ohjaajaksi? Mitä kaikkea ohjaamme, kun ohjaamme oppimista? Millaisilla työtavoilla ja materiaaleilla voimme parhaiten edistää oppilaiden oppimisen taitoja? Miten ja millaisella arvioinnilla voimme tukea oppijoiden itseohjautuvuutta ja oppimisen taitojen kehittymistä?
Omia ja koulujen tavoitteita Mikä innosti kouluanne ja sinua mukaan tähän koulutukseen? Mihin haasteisiin tai pulmiin toivotte saavanne apuja tästä prosessista? Millaiset tavoitteet asetatte henkilökohtaisesti ja kouluna? Miten varmistatte koulun tasolla asian yhteisen jakamisen ja toimintatapojen juurtumisen?
Yhteystiedot Materiaalit löytyvät Pedanetista Koulutuksen Facebook-ryhmä: Ajatella! Tampere2016 Kouluttaja Päivi Nilivaara paivi.nilivaara@innoline.fi, p. 050 917 1621
Opetussuunnitelman ajatus johtaa oppisisällöt kehitys ainejakoinen opetussuunnitelma ajattelun kehittäjänä mahdollistaa Kuusela, 2000
Empiirinen tilanne ikäluokittain: Formaalisten operaatioiden tason saavuttaneiden osuus 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% Shayer Hautamäki 1984 Hautamäki 2000 0% 12 years 13 years 14 years 15 years 16 years Kuusela, 2000
Jorma Kuusela: Formaalisen ajattelun tason saavuttaneiden osuus normaalipopulaatiossa ja Vihdissä: jatkotutkimuksen päätulos 70 % 60 % Interventio päättyi Käytetty noin 2 perusopetuksen tuntimäärästä 50 % 40 % Shayer 30 % Hautamäki 1984 20 % Hautamäki 2000 10 % Vihti 0 % 12 years 14 years 16 years Kuusela, 2000
Oppimaan oppiminen yksilön valmiutta ottaa vastaan uusia oppimishaasteita ja sitoutua niiden vaatimaan työhön
Oppimaan oppimisen ulottuvuudet Kognitiivinen Suoriutumiseen vaadittava osaaminen valmiudet, taidot, kyvyt Affektiivinen suoritusta ohjaavat käsitykset asenteet, emootiot, uskomukset
Oppimaan oppimisen ulottuvuudet Ajattelu Päättely Oppimisen keinot ja strategiat Itsensä ohjaaminen =metakognitio Käsitys itsestä ja muista oppijoina Itsetunto ja -luottamus Onnistumisen ilo Epäonnistumisen sieto
Uskomukset tutkimuksessa Oppimista tukevat uskomukset halu oppia uutta, saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja hallita, halu hallita omaa oppimista, yrittäminen, syväprosessointi Oppimista ja koulunkäyntiä haittaavat uskomukset halu tarttua oppimishaasteisiin, käyttää osaamistaan ratkaisemiseen, epäonnistumisen pelko, pintaprosessointi Kouluun sitoutuminen Usko omiin kykyihin heijastaa aiempaa menestystä Näkemys vanhempien koulua ja koulunkäyntiä koskevista uskomuksista Lähde: Kupiainen, 2013
Tutkijoiden selitysyrityksiä Internetin rajattomat mahdollisuudet tiedonhankintaan, viihteeseen ja sosiaalisiin suhteisiin Tietoa on tarjolla enemmän kuin kukaan ehtii löytää Somessa voi esiintyä juuri sellaisena kuin haluaa tulla nähdyksi Koulussa opittava nähdään turhana ja tarpeettomana Koulun ihmissuhteet ovat pakotettuja ja hankalia Lähde: Kupiainen, 2013
Tutkijoiden selitysyrityksiä Koulun on joka päivä lunastettava asemansa paikkana, jossa oppilas saa olla oma itsensä, mutta tulee myös emotionaalisesti kehittymään siksi, mikä hän haluaa olla ja /tai miksi yhteiskunta toivoo hänen kehittyvän Koulussa täytyy ponnistella ja rakentaa osaamista vanhan päälle, toisin kuin virtuaaliympäristössä, jossa voi aina vaihtaa sivua tai katkaista yhteyden Lähde: Kupiainen, 2013
Tulevaisuuden ammatteja - jo 20 vuoden päästä Personal branders Social 'networking' worker Time broker / Time bank trader Virtual clutter organiser Waste data handler Alternative vehicle developers Narrowcasters Avatar manager / devotees / virtual teachers Virtual lawyer Weather modification police Quarantine enforcer Climate change reversal specialist Space pilots, tour guides and architects New science ethicist Memory augmentation surgeon Old age wellness manager/consultant Pharmer of genetically engineered crops and livestock Nano-medic Body part maker Lähde: www.fastfuture.com
Merkityksellisestä oppimisesta Oppiminen on ajattelun tulosta Oppimista tapahtuu haasteen tai hämmennyksen myötä Oppiminen on sosiaalista ja vuorovaikutteista ennemminkin kuin yksilöllistä ponnistelua Oppiminen edellyttää henkilökohtaista sitoutumista ja merkitystä Kysymykset ovat oppimisen lähde ja tulos
Thinking about vai thinking with? Oppiaineiden ja ajattelun suhde ja yhteys Oppiminen edellyttää ajattelua Ajattelu edellyttää sisältöä ja kontekstia Oppiaineiden sisällöt ovat ajattelun välineitä Miten tarjoamme koulussa mahdollisuuksia thinking with ajattelulle?
SANA - AJATUS - VIRKE Lue teksti ajatuksella, alleviivaa, kirjoita kommentteja, jne. Palaa lukemaasi tekstiin ja poimi sieltä sinulle jollakin tapaa merkityksellinen tai pysäyttävä sana ajatus virke Jakakaa ryhmässä valintanne perustellen, keskustellen ja pohtien
Mitä uutta ajattelua työskentely tuotti? Pohtikaa oman koulunne ryhmässä, mitä teemaa tai osa-aluetta lähtisitte tutkimaan ja kehittämään? Mitä tavoittelette? Mitkä ovat ensimmäiset askeleet? Kuka tekee ja mitä? Miten osallistetaan oppilaita? Miten innostetaan muita opettajia mukaan? Missä aikataulussa?
Väliajalle tekemistä 1. Työstäkää omaa ideaanne ja valmistautukaa raportoimaan edistymisestä seuraavassa tapaamisessamme. 2. Haastatelkaa oppilaita ajattelemisesta ja oppimisesta. Tehkää pari pientä videoklippiä ja ottakaa mukaan katsottavaksi seuraavalla kerralla.