Valvontasuunnitelma vuodelle 2017 Ikäihmisten palvelut Tampere - Orivesi Jaana Lehtinen Riikka Piironen Heidi Setälä Mirja Sirén
1 Sisällys 1.Johdanto... 2 2.Omavalvonta... 2 3.Valvonnantoteutus... 3 4.Valvonnanpainopisteet... 4 5.Kehittämiskohteet... 5 6.Valvontaaohjaavatlaitjaasiakirjat... 5 Liite 1: Sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuus: lomake ja ohje
2 1.Johdanto Valvontaa ohjaavan lainsäädännön tavoitteena on asiakkaiden oikeuksien toteutuminen. Lisäksi palvelujen valvonnalla pyritään varmistamaan ja lisäämään palvelujen laatua ja ehkäisemään laatupoikkeamia, jotta kuntalainen saa hyvää, yksilöllistä ja oikea-aikaista palvelua ja hoitoa. Valvonnan perustana on lainsäädäntö, laatuvaatimukset, valvonta- ja tarkastusmenettelyt sekä viranomaisten välinen yhteistyö. Toiminta on suunnitelmallista ja riskiperustaista. Vuoden 2017 organisaatiomuutoksen myötä ikäihmisten palvelut siirtyivät osaksi Hyvinvointipalvelujen avo- ja asumispalveluita. Valvonta- ja ohjaustiimi siirtyi osaksi Hyvinvointipalvelujen esikuntaa. Valvontaa toteuttavat valvontakoordinaattori sekä kaksi vanhusasiamiestä ja vastuu valvonta- ja ohjaustiimin toiminnasta on asiakaspalvelupäälliköllä. Ikäihmisten palvelujen lautakunnan järjestämien palvelujen valvontasuunnitelma 2013 2017 on hyväksytty lautakunnassa 20.3.2013. Tämä valvontasuunnitelma sisältää toimenpidesuunnitelman Tampereen kaupungin omavalvonnasta ikäihmisten palveluissa Tampereella ja Orivedellä vuonna 2017. 2.Omavalvonta Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen omavalvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta, palvelujen laadusta sekä asiakasturvallisuudesta. Tavoitteena on toimiva omavalvonta, joka perustuu yrittäjän ja viranomaisen väliseen luottamukseen. Omavalvonta on palveluntuottajien ensisijainen valvonnan muoto. Omavalvonta on palveluntuottajan työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua päivittäisessä asiakastyössä. Omavalvonnan peruslähtökohtana on kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan kannalta palveluissa esiintyvät epäkohdat sekä epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa prosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palveluntuottajille velvollisuus ottaa käyttöön omavalvontasuunnitelma v. 2015. Vastaava velvollisuus tuli kaikille yksityisille sosiaalipalveluille v. 2012. Kaikki sosiaalihuollon yksiköt ovat velvollisia laatimaan omavalvontasuunnitelman. Suunnitelman tulee olla yksikkökohtainen, ei organisaatiotasolla laadittu. Omavalvontasuunnitelma tulee päivittää vuosittain ja se tulee olla julkisesti saatavilla. Omavalvontasuunnitelma on yksikön toimintaa ohjaava asiakirja, jonka laatimisessa koko henkilöstön tulee olla mukana. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Hyvinvoinnin palvelualueen valvonta- ja ohjaustiimi tukee ja seuraa omavalvonnan toteutumista, mutta omavalvontaan osallistuu koko henkilöstö aina yksittäiseen työntekijään asti. Toimintayksiköissä toteutettavan omavalvonnan on tarkoitus rakentua saumattomaksi kokonaisuudeksi kaupungin toteuttaman omavalvonnan kanssa.
3 Omavalvontasuunnitelman sisältö Asiakasturvallisuuden lisäksi asiakkaan kohtelu, osallisuus ja oikeusturva ovat keskeisiä omavalvonnassa seurattavia asiakokonaisuuksia. Se pitää sisällään fyysisen turvallisuuden lisäksi psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden. Asiakasturvallisuuteen kuuluvat henkilöstön määrä, rakenne, sijaisten käytön periaatteet ja tiedot siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. Asiakas- ja potilastietojen lainmukainen käsittely, kirjaaminen sekä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät asiat ovat myös omavalvonnalla varmistettavia asioita. Sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuus Vuoden 2016 alusta tulivat voimaan sosiaalihuoltolain säännökset henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuollon tehtävissä toimiva työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän itse huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöitä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjatuksi, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ilmoitusta koskeva ohje ja ilmoituslomake liitetään osaksi omavalvonnan asiakirjoja. (Liite 1) 3.Valvonnantoteutus Tampereen ja Oriveden kaupungin tehtävinä on 1. valvoa ja ohjata oman kunnan alueella olevia ympärivuorokautisia palveluja yhdessä aluehallintoviraston kanssa 2. valvoa ja ohjata oman kunnan alueella olevia ilmoituksenvaraisia palveluja yhdessä aluehallintoviraston kanssa 3. valvoa ja ohjata kotipalvelun tukipalveluja 4. valvoa ja ohjata ostopalvelujensa laatua muissa kunnissa. Oman kunnan alueella toimivien yritysten valvonnan ja ohjauksen lisäksi, kunnan tulee huolehtia ostamiensa sosiaalipalvelujensa asianmukaisuudesta muissa kunnissa. Kunta, joka on sijoittanut henkilön yksityiseen toimintayksikköön, valvoo sijoittamiensa henkilöiden olosuhteita sekä palvelu- ja hoitosuunnitelmien toteutumista kyseisessä toimintayksikössä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Valvontaa toteutetaan suunnitelluilla, ennakoivilla valvontakäynneillä, palautteiden perusteella tehtävillä selvityspyynnöillä ja tarkastuskäynneillä sekä tietojärjestelmistä saatavan seurantatiedon avulla. Valvontakäynnillä käydään läpi seuraavat osa-alueet niiltä osin, kun ne koskevat valvottavan kohteen toimintaa Toiminnan johtaminen
4 Omavalvonta ja laadunhallinta Asukas-/asiakasrakenne Henkilöstön ammatillinen kelpoisuus ja mitoitus Tilat, laitteet Turvallisuus Lääkehoidon järjestäminen Palvelu- ja hoitosuunnitelma, kuntoutussuunnitelma Päivittäinen kirjaaminen Tietosuoja Asiakkaan asema ja oikeudet, itsemääräämisoikeuden toteutuminen Yhteistyö omaisten/ läheisten kanssa Viriketoiminta, ml. ulkoilu Ravinto ja ruokahuolto Hygienia Valvontasuunnitelman seuranta Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan jatkuvasti ja vuoden 2018 keväällä valvonnasta laaditaan raportti ja valvonnan toteutuminen raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Valvontasuunnitelman toteutumisesta laaditaan vuosittain valvontaraportti. Valvontaraportti sisältää yhteenvedon kuluneen vuoden aikana tehdyistä tarkastus- ja valvontakäynneistä ja mahdolliset niistä seuranneet toimenpiteet. Lisäksi valvontaraportissa voidaan yksityiskohtaisemmin tuoda esille valvonnassa esiin nousseita asioita. Edellisen vuoden toiminta ja tehdyt havainnot ohjaavat seuraavan vuoden toimintaa. 4.Valvonnanpainopisteet Valvonnan painopisteitä asetettaessa huomioidaan Valviran valvontaohjelman mukaiset painopisteet sekä Tampereen kaupungin omavalvonnassa esiin nousseet riskitekijät. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Valvira ja aluehallintovirastot ovat valvoneet lain toteutumista kunnissa, kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla vuosina 2013 ja 2014. Valvontaviranomaiset ovat havainneet, että ikäihmisten kotihoidossa on edelleen sellaisia valvonnallisia puutteita, että kotihoidon valvonnan jatkaminen on perusteltua. Vuonna 2017 seurantaa jatketaan osana Sosiaali- ja terveysministeriön Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanketta. Myös omassa valvonnassa on todettu tarvetta kohdentaa valvontaa kotihoitoon. Kotihoidon valvonnassa on vuonna 2017 kolme painopistettä Hoitajien vaihtuvuuden seuranta Palvelu- ja hoitosuunnitelmien arviointi ja seuranta Lähipalvelualueiden omavalvontasuunnitelmat Asumispalveluiden osalta valvonnan pääpaino tulee olemaan omavalvonnan ja asiakaskeskeisten toimintakäytäntöjen ohjauksessa.
5 Suunnitelma vuoden 2017 valvontakohteista Tarkastuksen kohde Valvontasuunnitelma Sairaalahoito 2 Vanhainkotihoito 4 Tehostettu palveluasuminen 22 Palveluasuminen 5 Kotihoito Omaishoito Perhehoito 15 5 5 Päivätoiminta 2 Palvelukeskus + Lähitori 3 Lyhytaikainen hoito 2 Orivesi 5 YHTEENSÄ 70 5.Kehittämiskohteet Hyvinvoinnin palvelualueen valvonnan prosessikuvausta ja toimintatapoja päivitetään uusi organisaatio ja Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen raportin suositukset huomioon ottaen. Prosessien yhtenäistämiseksi tavoitteena on kehittää hyvinvoinnin palvelualueelle yhteiset valvontamenettelyt valvontakäyntien, raportoinnin ja seurannan osalta. Toimintaa ohjaavia ohjaus- ja seuranta-asiakirjoja ja tarkastuspöytäkirjaa muokataan niin, että niitä voi käyttää kaikissa palveluryhmissä. Valvontaa toteuttavien ja vastuuhenkilöiden tehtäviä valvonnan osalta selkiytetään. Tavoitteena on yhteistyön lisääminen, ajantasainen tiedonvälitys ja yhtenäiset toimintatavat. Yhteistyötä kehitetään edelleen myös palveluntuottajien, oman organisaation kesken ja muiden viranomaisten kesken. Lisäksi tiivis yhteistyö ja säännölliset tapaamiset valvontaviranomaisten kanssa ovat tärkeitä valvonnan ja tiedonvälityksen kehittämiseksi. Valvonnasta pidettävää tietokantaa muokataan siten, että siihen kirjataan ohjaus- ja valvontakäynnit sekä perustellusta syystä kohdistetut tarkastukset ja niiden tulokset (liitteeksi ohjaus- ja seuranta-asiakirja tai tarkastuspöytäkirja), arvio mahdollisista puutteista ja epäkohdista (värikoodeilla vihreä-keltainen-punainen), annettu ohjaus, tiedonvälitys kaupungin viranomaisilta lupaviranomaiselle sekä asiakkailta ja eri sidosryhmiltä saatu toimintayksikköä koskeva olennainen tieto.
6 6.Valvontaaohjaavatlaitjaasiakirjat Suomen Perustuslaki 731/1999 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Sosiaalihuoltoasetus 607/1983 Kuntalaki 410/2015 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 Laki omaishoidon tuesta 937/2005 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Perhehoitolaki 263/2015 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 Valvontaa ohjaavat asiakirjat ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2016 2019 (Valvira) Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 25.06.2014 (Valvira) Valvontaa ohjaavat sisäiset asiakirjat Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Tampereen kaupunkistrategia 2025 Tampereen kaupunginhallituksen johtosääntö Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan johtosääntö Tampereen kaupungin lautakuntien johtosääntö Tampereen kaupungin esteettömyysohjelma 2009 2016 Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 2021 Hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet (KV 15.6.2015) Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta (KH 1.2.2016) Suositukset ohjaus-, neuvonta- ja valvontatoiminnan kehittämiseksi (Sisäisen tarkastuksen raportti R3/2017) Johtamisjärjestelmän kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma vuodelle 2017
7 Palvelusopimukset Tampereen kaupungin hankintaohje
8 LIITE 1 1. ILMOITUS ASIAKKAAN EPÄASIALLISESTA KOHTELUSTA TAI SEN UHASTA Työntekijän ilmoitus (sosiaalihuoltolaki 48 ja 49) Toimipaikka: Tilanteen kuvaus: Päiväys..20 Päiväys..20 Ilmoituksen tehnyt työntekijä, nimen selvennys ja yhteystiedot Olen saanut tämän ilmoituksen tiedoksi työnantajan edustajana: Yksikön esimies, nimen selvennys, yhteystiedot 2. ASIAN SELVITTELY ESIMIEHEN TOIMESTA Työnantajan asian johdosta tekemät toimenpiteet..20 3. TAMPEREEN KAUPUNGIN YHTEENVETO - Annettu ohjaus ja neuvonta sekä tehdyt toimenpiteet ja arviointi Päiväys..20 Tampereen kaupungin edustaja, nimen selvennys Kopio lähetetty..20 Aluehallintovirastoon, yksikön esimiehelle ja ilmoituksen tehneelle työntekijälle
9 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS, sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite 1.1.2016 alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta Tampereen kaupungin Valvonta- ja ohjausyksikköön valvontakoordinaattorille. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle ( 49). Aluehallintovirasto tai Valvira voivat antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 :ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Ohje ja ilmoituslomake liitetään osaksi omavalvontasuunnitelmia. Esimies vastaa siitä, että jokainen työntekijä tietää ilmoitusvelvollisuuskäytännöistä. Kuka voi tehdä ilmoituksen 48 mukaisesti Ilmoituksen voi tehdä sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluva tai vastaavissa tehtävissä, toimeksiantosopimussuhteessa oleva tai itsenäinen ammattiharjoittaja. Ilmoitusvelvollisuus koskee julkisia ja yksityisiä sosiaalipalvelun tuottajia. Mistä ilmoitus tehdään? Jos työntekijä huomaa työssään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa, hän voi tehdä ilmoituksen. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakkaan epäasiallista kohtaamista, asiakkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asiakkaalle vahingollisia toimia. Myös epäkohdan uhasta, joka on ilmeinen tai voi johtaa epäkohtaan, tulee ilmoittaa. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoin kohtelua. Esimerkiksi asiakasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tahi palvelussa, asiakkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta, ei henkilökuntaan liittyvistä tilanteista. Ilmoituksen tekemisen tulee aina ensisijassa perustua asiakkaan huolenpitoon liittyviin tarpeisiin. Toimintakulttuuriin sisältyvistä ongelmista voi olla kyse esimerkiksi yksilön perusoikeuksien rajoittamisesta vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa. Pakotteiden ja rajoitteiden käytöstä tulee olla aina asiakaskohtainen, määräaikainen lupa ja ilmoitus tulee tehdä, jos pakotteita ja rajoitteita käytetään muutoin. Mikäli toimintakulttuuri ei ole suoranaisesti vahingollista asiakkaille, niihin pitää puuttua ensisijaisesti omavalvonnan kautta, esimerkiksi resurssiin ja kiireeseen liittyvät asiat. Miten ilmoitus tehdään? Ilmoitus tehdään henkilökunnan ilmoitusvelvollisuuslomakkeelle välittömästi, kun työntekijä havaitsee asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan.
10 Kenelle ilmoitus palautetaan? Ilmoitus tulee tehdä välittömästi lomakkeella yksikön toiminnasta vastaavalle eli yksikön esimiehelle. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta Tampereen kaupungin Valvonta- ja ohjausyksikköön valvontakoordinaattorille. Myös yksityisiltä palvelun tuottajilta hankituista, kunnan järjestämisvastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista tehtävät ilmoitukset osoitetaan Tampereen kaupungin Valvonta- ja ohjausyksikköön valvontakoordinaattorille. Tampereen kaupunki Valvonta- ja ohjausyksikkö valvontakoordinaattori, Ikäihmisten palvelut PL 487 33101 Tampere
11 Ilmoituksen käsittely Työntekijä täyttää ilmoituslomakkeen ja kuvaa asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan. Asiakastietoja ei laiteta lomakkeeseen, vaan ilmoituksen vastaanottaja selvittää ilmoittajalta, kenestä asiakkaasta on kyse. Työntekijä palauttaa lomakkeen täytettynä yksikön esimiehelle. Yksikön esimies kuittaa lomakkeen otetuksi vastaan ja tekee välittömästi tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi, ja kirjaa ne lomakkeeseen sekä varmistaa, että toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Yksikön esimies voi tarvittaessa pyytää ohjeita ja neuvoa Tampereen kaupungin valvonta- ja ohjausyksiköstä. Lomake palautetaan viivytyksettä Tampereen kaupungin Valvonta- ja ohjausyksikköön valvontakoordinaattorille viimeistään 3-5 päivän kuluessa. Valvontakoordinaattori käy läpi epäkohdan tai sen uhan ilmoituksen ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, tarvittaessa ohjeistaa ja neuvoo palvelun tuottajaa. Valvontakoordinaattori arvioi yhdessä muiden viranomaisten kanssa, onko tehdyt toimenpiteet riittävät, tekee lomakkeeseen omat merkinnät ja mahdolliset lisäykset. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle ( 49). Ilmoituksen voi tehdä valvontakoordinaattori tai ilmoittaja. Valvontakoordinaattori huolehtii lomakkeen arkistoinnista. Kopio lähetetään ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja yksikön esimiehelle. Vakavista epäkohdista menee tieto myös aluehallintovirastoon. Seuranta Ilmoitukset käsitellään kaupungin Valvonta- ja ohjausyksikössä. Ilmoitusten perusteella kehitetään toimintaa yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Yksiköiden työntekijöiden tulee olla tietoisia sovituista käytännöistä.