Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUT.KIMUSRAPORTT1 RUUKKI, Relletti 2441 10-11, 2443 01-02
Q OUTOKUMPU OY 0 3 # VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Relletti 2441 10-11, 2443 01-02 Suoritetut tutkimukset Relletin aseman mukaan nimensä saanut tutkimusaihe sijaitsee molemmin puolin Raahe-Tuomioja rautatietä, n. 16-18 km Raahesta itakaakkoon. Maapeite on hiekkaa, soraa ja hiekkaista lajittunutta "moreenia". Irtomaiden paksuus on alueen etelaosassa 12-25 m - ja pohjoisosassa 6-10 m. Relletin vyöhykkeen pituus on 6 km ja leveys n. 0,5 km. Alueella ei ole paljastumia. Relletin alueen tutkimukset on aloittanut Geolo- ' ginen tutkimuslaitos, joka v. 1955 Pattijoen tutki- (musten yhteydessa mittasi sähköisesti (SL; a = 60 m, f = 3600) korkealennolla ~eiletin aseman maastoon paikannetun voimakkaan magneettisen - --. häiriön (liite 1). Revonlahden kunnan malminetsintakilpailun kautta tuli Outokumpu Oy:lle v. 1962 useita Sk + Fek - pitoisia kvartsiitti- ja karsikvartsiittilohkareita Relletin aseman SE-puolelta. ~lueella tehtiin suppea lohkare-etsintä kesällä -62, mutta mitään mainittavaa ei löytynyt. 0KIIE:n toimesta mitattiin v. 1964 yksi IP-profiili vyöhykkeen poikki rautatien N-puolella; johdevyöhykkeen todettiin tulevan esiin tälläkin konstilla. Vuosina 1967-68 teki Otanrnäki Oy radan N-puolella SL-,magn.- ja gravim. mittauksia seka kairasi kaksi lyhyttä jyrkkakaateista reil:aa (yl-lt. 206 m) vahvimpaan magneettiseen anomaliaan. Vuonna 1-968 teki OKME Turtanevan tutkimusten yhteydessa porausvaunulla kuusi lyhyttä (20-36 m) ruputtireikää rautatien S-puolelle profiiliin K = 8.00, yhteensa 150 m, josta maakairausta 78 m. Turtaneva -jakson systemaattinen geofysikaalinen mittaus kattaa Relletiri jakson S-osan karttalehdillä 2441 10 ja 2443 01. 0KVI:n ympäristön malminetsinnan tehostamisen merkeissä mitattiin v. 1976 jakson pokki 7 profiilia (IP + magn. + gravim.) yhteensa 5,5 km. Yksi profiileista (K = 20.400) kairattiin ja kaksi vimpanoitiin. Reikiä tehtiin 4 kpl (PV-8, 9, 10, 11 yhteensä 1 265 m) ja kalliomurske ja/tai moreeninäytteita saatiin 67 kpl. Iskuporausta vaikeutti etelaosassa (X= 68.10) paksu harjuaines ja pohjoisessa (K = 22.00) valuva hiekka. Naytteenotto tehtiin tammi - maaliskuussa -77. Kalustona oli SM0y:n Diameg-1000 seka 0KME:n vimpain II. Kesällä -77 teki OK-ME:n TK-ryhmä kasvillisuuskartoitusta ja biogeokemiallista näytteenottoa Relletin aseman N-puolella, jossa on mm. runsaasti keltaisia kasvuviallisia kuusia. Vihanti-Raahe -vyöhykkeen soiden rehevyysluokittelu (065/2434/PL~/77) kattaa myös Relletin jakson.
0 OUTOKUMPU OY OTK VIHANNIN KAIVOS Geologinen kuvaus Geologisen tutkimuslaitoksen Raahe-Ruukki nalatalento (v. 1978) kattaa Relletin N-osan, vuoden 1966 INPUTmittaus (OKME) puolestaan peittää jakson S-pään. Relletin alue on Turtaneva -jaksosta (= Valkiaisjarvi- Turtaneva-Ylipaä-Relletti) erkaneva haarautuma. Ko. jakso sisältää kgn + btsvg:n ympäröimänä Lampinsaari-. tyyppisen kiisupirotteisen ki.vilajiseurueen, johon kuuluu happamia tuffeja ja tuffiitteja, karsikivia, dolomiittia ja mustaliusketta sekä näiden välimuotoja. Kontaktit kiillegneissiin ovat usein vahkttaiset, varsinkin silloin kun on kyseessä kgn-htuf ~a~hettuminen Liuskeisuus ja kerroksellisuus ovat lähes pystyt ja Turtaneva-Ylipaa-Relletti alueella jakso kiertää n. 10 km2 : n suuruista graniittipahkua (doomimainen). Seuraavassa kuvataan kairausprofiili K = 20.400, joka edustanee tyypillistä leikkausta Relletista rautatien N-puolelta, missä Lampinsaari -tyyppisiä Zn-kriittisia kiviä esiintyy 3-4:ssä paralleelissa kerroksessa, Mentäessä lännestä itään voidaan profiililla K = 20.400 erottaa seuraavat yksiköt: graniitti (ei näy kairausleikkauksessa), kiillegneissi, vyöhyke 1 (htuf), kiilleliuske, vyöhyke II (htuf, ka, Fek-ma, ml), kiillegneissi, vyöhyke II1 (htuf, doka, U-P mineralisaatio), kiillegneissi, emaksinen vulkaniitti (ei näy kairausleikkauksessa). Reikaraporteissa ja vyöh.ykkeiden kuvauksissa on htuf:sta käytetty mineralogisia nimia. Vyöhyke 1 -.-------- N. 60 m paksu vyöhyke, jossa kl +kgn:n kanssa kerroksitta.in vuorotellen pienirakeista kvnis2: tta, joka sisältää paikoin ser:a ja/tai bt:a (klkvt). Vyöhykkeen E-laidalla on hyvin heikko Fek-pr (0-2 % S) ja W-osacsa heikko Fek-pr (2-4 % S). Vyöhykkeen keskivaiheilla on n. 5 m:n vahvuinen graniitin sotkema ki- (ituf?)- kerros, jossa on 2-5 cm:n läpimittaisia vaaleita kvqspallukoita ja anomaalisia metallipitoisuuksia (800 ppm Zn, 240 ppm Cu, 30 ppm Pb). Muu osa vyöhykettä sisaltaä keskimäärin 130 ppm Zn, 110 ppm Cu ja 20 ppm Pb. Itäreunan k1kvt:ssa on satunnaisesti kapeita kakvtraitoja. Kapeat gr-juonet ovat yleisiä. Vyöhyke ---------- II Vyöhykkeen leveys 130 m, valtakivilaji vaih.televasti serisiittipitoinen Sk-pirotteinen kvmsl, lisäksi kakvt, ka, ml, gr, kl ja Fek-mal-miraitoja.
0 OUTOKUMPU OY O+K VIHANNIN KAIVOS Kvmsl on hieno-pienirakeinen ja yleisesti kerroksellinen (kp 1-20 mm). Kerroksellisuus ilmenee vaihteluna kv/ms/ser-maarasuhteissa, di-, tre- ja kakvt raii~oina sekä paikoin raitaisena Sk + Fek-pirotteena. Tiheään kerroksellisessa ser-liuskeessa on chert-maisen tiiviitä kv-raitoja (1-2 mm). Karsikvartsiittia ja kartta esiintyy vyöhykkeen keski- ja E-osissa 1 cm-5 m vahvoina osueina. Yleisirnmat ka-mineraalit ovat di ja tre, tavallisimrnat lisäainekset Sk, Fek, krb, mu, pl, ba-. Baryyttia on paitsi pirotteisesti myös muutaman nun:n vahvuisina mineraaliraitoina. Paksuin baryyttiraita on n. 20 cm (PV-9, s. 96.00). Vyöhykkeen keskiosan happamissa liuskeissa ja karsikivissa ovat keskimaäraiset pitoisuudet Zn 290, Cu 150, Pb 25, S 4,5 %. Korkeimmat metallipitoisuudet liittyvät serisiittiliuskeisiin. Vyöhykkeen keskiosassa on 0.1-2 metrin vahvuisia Fek-rikkaita osueita, joissa kiisuaines iskostaa sarmiltaän pyöristyneita kvmsl-fragmentteja ((3 1 cm). Näissä osueissa on lisaksi Sk ja vähän ZnS, Cuk, Ask, tu ja grf. Metallipitoisuudet vaihtelevat seuraavasti: Zn 340-1860, Cu 260-660, Pb 40-50, Ag 2-5.5, S 14.7-21.7 %. Mustaliuske on ruhjeista ja grafiittirikasta. Keskimääräiset pitoisuudet Zn 350, Cu 160, Pb 30, S 5 %. Vyöhyke II jakautuu SL-mittausten mukaan usein paikoin kahteen johdevyöykkeeseen. Johteiden välissä lienee kl. Vyöhyke ----------- II1 Vahvuus 80 m, hallitseva piirre do:n,kado:n ja ka:n runsaus, lisäksi kakvt ja kvmsl. Koko vyöhyke raitainen, varsinkin kvmsl, jossa kerrospaksuus 0.1-20 mm. Do:ssa on krb:n ja di +tre:n ohella paikoin runsaasti pronssinruskeaa flogopiittia, lisaksi vaihtelevasti 01, sp, mu,gra, klo, ap, ti. Koko vyöhykkeessa on aksessorisesti Sk ja Fek. Keskimääräiset pitoisuudet ovat Zn 50, Cu 90, Pb 30, S 0.65 %, joista Zn on tälle kivilajiassosiaatiolle anomaalisen alhainen. Vyöhykkeen W-reunalla on n. 30 metrin matkalla taustaan verrattuna 2-3 kertainen radioakt. säteily. Uraania ja fosforia ei ole analysoitu, mutta muualta analysoituihin UP-naytteisiin verrattuna voidaan olettaa säteilevän osueen sisältävän 40-80 ppm U ja 0.5-1 % P205. Kiillegneissi ------------- Pieni-keskirakeinen, liuskeinen, paikoin gneissimainen, vyöhykevalillä II/III runsaasti klkvt ja kvmsl valikerroksia. Vyohykkeen II1 E-puolella kgn:ssä grauvakkamaisia piirteitä. BT:n lisaksi tummana mineraalina vaihtelevan runsaasti sv.
0 OUTOKUMPU OY 0-f# VIHANNIN KAIVOS Valtaustoimet Jatkoto imet Alueella on ollut "Turtaneva" ja "Relletti" -nimiset varaukset, jotka ovat rauenneet v. 1977. Vyöhykkeet II ja II1 ovat kivilaj ien, rnuuttumisil~rniöiden ja osittain metallipitoj.cuuksien ansiosta Znmalmikriittiset. Vyöhykkeen II anomaaliset piirteet ovat tietyissä horisonteissa tyypillisiä koko Turtaneva -jaksolla, joten niitä ei voida pitaa paikallisesti malmia indikoivina. Vyöhyke II1 on dolomi.itti.5 valtaisuuden ja U + P-horisontin esiintymisen perusteella rinnastettavissa Lampinsaaren malmimuodostumaan ja alhaisista Zn-pitoisuuksista huolimatta voidaan vyöhyke 111: n jatkotutkimuksia (= val.ikoitua näytteenottoa) pitaa aiheellisina.
OUT3kCUMPei OY' YIHANNIN KAIVOS LIITTEET 1. Aeromagneettinen kartta 1:100 000. 2241-2443 2. Geologinen kartta 1:100 000. 2441-2443 3. Geologinen kartta 1:20 000. Relletti 4. Kairausleikkaus K = 20.400 5. Kairauslinja K = 8.000 6. Vimpainlinja 01. X = 68.100 7. Vimpainlinja 06. K= 22.000 8. Kasvillisuuskartta 2441 11C. 1:10 000 9. Zn-pitoisuus humuksessa 1:4 000 10. Pb-pitoisuus humuksessa 1:4 000 11. Zn-pitoisuus koivunlehdissa 1:4 000 12. Pb-pitoisuus koivunlehdissa 1:4 000
1 INPU "'qloginen TUTKIMUSLA SL+MAGN+GRA\~'. OTANP....<I i
L4 Lampinsaari -tyyppi -hvulk, ka,do,ml Kgn,kl,btsvgn Evulk Gb, Dr Prd lg Grdr Gr
# i - G I m m - -. - A! = = =
LINJA 01 Y KLKVT- KLKVT KLKVT KtKVT VT + 7A
KVMSL KVMSL! KVMSL I ei saatu näyt -..J ei soatu näytettä -1 0.50
r- &' PATTIJOKI,SI JOk
244111 X 17U.00 Y 538.00 VIHANT1,RELLETTI 1 :4000 652/JOHDANNA 1 SKARTTAAI 1 1 1 178 1 Malminetsinta
n-o-n-. -- -.-. L I - --- - -- - - ~- - 7 - II - O- --. --. n 16-19 - - n --- - - -. L PAAVOLA, SIIKAJOKI