Rakennuslautakunta 47 21.06.2016 Poikkeamishakemus 2016-16, Kiuralantie 118, 790-422-6-25 233/10.03.00/2016 RAKLTK 21.06.2016 47 Hakija ja rakennuspaikka LVI-Vesimies Oy on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee Kiu ra las sa Myllyvuolteen itärannalla sijaitsevaa kiinteistöä 790-422-6-25 Myllypirtti. Kiinteistön pinta-ala on 2300 neliömetriä. Rakennushanke Hakemus koskee vanhan vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muu tos ta saunarakennukseksi ja uuden korvaavan vapaa-ajan asuin ra ken nuk sen rakentamista ja vapaa-ajan asuinrakennuksen käyt tö tar koi tuk sen muutosta vakituiseksi asuinrakennukseksi. Li säk si aiotaan purkaa kaksi olemassa olevaa talousrakennusta. Kiinteistöllä nykyisin käytetty vapaa-ajan asuinrakennuksen (52,2 k-m2) ja kahden talousrakennuksen (20,1 + 12,2 k-m2) yh teen lasket tu kerrosala on 84,5 k-m2. Hankkeen toteutuessa yhteenlaskettu ker ros ala olisi: uusi asuinrakennus 130 k-m2 + saunarakennus (nykyi nen asuinrakennus, josta on purettu osa) 25,5 k-m2 = 155,5 k-m2. Poikkeaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 125 mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan raken nus lu pa. MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta ase ma kaa vaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on eri tyi ses ti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan pe rustee na. Korkeimman hallinto-oikeuden 9.9.2003/2084 päätöksen mukaan MRL 72.1 koskee myös rakennuslupaa vaativaa käyt tö tar koituk sen muutosta Lisäksi hankkeessa poiketaan Sastamalan kaupungin ra ken nus järjes tyk sen 10 määräyksistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koske vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tukses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voittei den saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Kirsi Arve-Inkinen ja Ilpo Inkinen tulevat lunastamaan ra ken nus paikan LVI-Vesimies Oy:ltä ja tulevaisuudessa muuttamaan asumaan sin ne. Nykyinen asuinrakennus halutaan muuttaa sau na ra ken nuksek si rakennusjärjestyksen mukaisesti. Tähän mennessä käytetty raken nus oi keus 84,5 m2 on todettu tarkistusmittauksin kohteessa 11.6.2016. Rakennukset liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon. Tie yh teyden muuttaminen Vuolteentien (ei rakennettu?) kautta on mahdoton mm. maaston muodon vuoksi, joten nykyinen liittymä on ainoa vaihto eh to tontille. Maakuntakaava Rakennuspaikka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Kar kun Tyrvään kulttuurimaisema-alueella. Valtakunnallisesti ja maa kun nal lises ti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, ra ken tami ses sa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai mai se ma näh tävyy den kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kult tuu ri pe rinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden mai sema-aluei den historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Yleiskaava Kiinteistöllä ei ole yleiskaavaa. Asemakaava Kiinteistöllä ei ole asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Sijainti Kiinteistö sijaitsee Kiuralassa Myllyvuolteen itärannalla Kiuralasta Iso saa reen johtavan sillan kupeessa sillan pohjoispuolella. Ra kennus pai kal ta on maanteitse matkaa Karkkuun, jossa sijaitsevat lä himmät palvelut mm. alakoulu ja kirjasto, noin 7,5 kilometriä. Muita palve lui ta löytyy lähimmillään Vammalasta n. 18 km etäisyydeltä. Naapurien kuuleminen Naapurit on kuultu ja kahdella heistä on ollut huomautettavaa hankkees ta. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että tilalle johtavalla liittymällä ei ole tien pi tä jän rekisterien mukaan liittymälupaa. Ensisijaisesti ELY-keskus esittää, että kiinteistölle kulkeminen järjestettäisiin Vuolteentien kaut ta. Ellei tämä ole mahdollista, kiinteistön liittymälle on haettava liit ty mä lu paa Pirkanmaan ELY-keskukselta. Yhdyskuntasuunnittelu: Hakemuksessa ja ELY-keskuksen lau sun-
nos sa mainittu Vuolteentie on vuodelta 1976 vahvistetussa ran ta kaavas sa. Alue ei kuitenkaan ole täysin toteutunut kaavan mu kai ses ti ja kaavan mukaista Vuolteentietä ei ole rakennettu kiinteistölle as ti. Toisessa huomautuksessa esitetään, että: Hakemuksen mukainen rakentamisen määrä on kohtuuton ja rik koo maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Huomautuksessa epäillään, että hakijan tavoitteena on saada yh del le rantarakennuspaikalle kaksi asuinrakennusta. Huomautuksen antaja käyttää perusteluina rakennuspaikan lyhyt tä rantaviivaa ja rakennuspaikkaan rajautuvalle alueelle 1976 vahvistettua ranta-asemakaavaa. Rakennuspaikan kaavan laa ti mis ajan omistaja ei huomautuksen antajan mielestä ha lun nut osallistua rantakaavaan sillä perusteella, että ra kennus pai kal la oli jo tarpeelliset rakennukset eikä lisää ra ken nusoi keut ta tarvittu. Lisäksi huomautuksen antaja vaatii yhdenvertaisuus pe ri aatteen pohjalta, että mikäli poikkeamislupa myönnetään, myös hä nen kaavoitetuille ja omistamilleen maa-alueille myönnetään vas taa vat rakennusoikeudet. Yhdyskuntasuunnittelu: Rakentamisen määrä on yhteneväinen ympäristön uusimpien ran ta ra ken ta mis ta ohjaavien kaavojen kanssa ja Sastamalan kau pun gin rakennusjärjestyksen kanssa. Päivitetyn hakemuksen ja esitettyjen poikkeamisluvan ehtojen mu kaan nykyinen lomarakennus muutetaan rantasaunaksi raken teel li sin muutoksin ja purkamalla siitä osa niin, että jäljelle jää noin 25 kerrosalaneliömetriä. Rakennuspaikka on muutoin kuin rantaviivan pituuden suhteen kau pun gin rakennusjärjestyksen mukainen. Koska kyseessä on vanha rakennuspaikka, joka on edelleen käytössä eivätkä sil lä olevat rakennukset ole olleet hylättyjä, se säilyy ra ken nuspaik ka na rantaviivan pituudesta huolimatta. Koska kyseessä on vanha rakennuspaikka, voidaan olemassa olevia ra ken nuksia kunnostaa, laajentaa ja korvata maankäyttöä ja ra ken ta mista koskevien lakien, asetusten ja muiden sääntöjen sekä määräys ten puitteissa. Asiakirjojen mukaan Turun ja Porin lääninhallitus jätti ai koi naan rantakaavan vahvistamatta hakijan omistaman kiinteistön osalta, koska rakennuspaikka olisi saattanut olla tarpeen sillan raken ta mi sen yhteydessä. Yhdyskuntasuunnittelulla ei ole vi rallis ta tietoa siitä, että rakennuspaikan silloinen omistaja olisi jättäy ty nyt pois rantakaavasta, koska ei tarvinnut rantakaavan mu kais ta rakennusoikeutta. Huomautuksen antajan omistamille maa-alueille ei voida tä män poikkeamispäätöksen perusteella myöntää lisää ra ken nus oikeut ta. Asia tulee ratkaista tapauskohtaisilla poik kea mis lu pa-
pää tök sil lä tai ranta-asemakaavanmuutoksilla. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Hakemus koskee vanhan vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muu tos ta saunarakennukseksi ja uuden korvaavan vapaa-ajan asuin ra ken nuk sen rakentamista ja asuinrakennuksen käyt tö tar koituk sen muutosta vakituiseksi asuinrakennukseksi. Kiinteistöllä ny kyisin sijaitsevat kaksi muuta talousrakennusta on tarkoitus purkaa hankeen yhteydessä. Koska alueella on yhtenäinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikka täyt tää kaupungin rakennusjärjestyksen 8 mukaisen vä him mäis pinta-ala vaatimuksen, mutta sen sijaan ei täytä 8 mukaista vä himmäis vaa ti mus ta 40 metriä pitkästä rantaviivasta. Rakennuspaikan ran ta vii van pituus on noin 25 metriä. Koska kyseessä on vanha raken nus paik ka, joka on edelleen käytössä eivätkä sillä olevat ra kennuk set ole olleet hylättyjä, se säilyy rakennuspaikkana tästä huo limat ta. Koska kyseessä on vanha rakennuspaikka, voidaan ole massa olevia rakennuksia kunnostaa, laajentaa ja korvata maankäyttöä ja rakentamista koskevien lakien, asetusten ja muiden sääntöjen sekä määräysten puitteissa. Korvattaessa olemassa olevia ra ken nuksia tulisi pyrkiä siihen, että rakennusjärjestyksen 10 esittämät etäisyy det rantaviivaan toteutuvat, elleivät rakennuspaikan koko, muoto tai maasto aiheuta merkittävää estettä. Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen 9 mukaan ran ta-alueel la asuntokäyttöön tarkoitetulla rakennuspaikalla saa sijaita yksi enin tään yksiasuntoinen asuinrakennus ja lisäksi rakennuspaikalla voi olla muita tarpeellisia talousrakennuksia. Rakennusjärjestyksen 10 mukaan enintään 25 m2 saunarakennus voi sijaita vähintään 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Vanha loma-asunto, joka muu tet taisiin saunarakennukseksi, sijaitsee noin 10 metrin etäisyydellä ran tavii vas ta eli lähempänä kuin rakennusjärjestyksen 10 :ssä ran ta saunal le määrätty 15 metrin vähimmäisetäisyys. Loma-asunto on kerros alal taan noin 52 k-m2 eli noin kaksi kertaa suurempi kuin ra kennus jär jes tyk sen 10 :ssä on määrätty. Hakijan kanssa on asiasta kes kus tel tu ja 13.6.2016 päivitetyssä hakemuksessa esitetään, että ra ken nuk ses ta puretaan osa niin, että rakennuksesta jää jäljelle noin 25,5 k-m2. Yhdyskuntasuunnittelu esittää, että uutta asuin ra ken nus ta ei saa hyväksyä käyttöönsä ennen kuin vanhasta lo ma ra ken nuk ses ta puretaan hakemuksen mukaisesti osa niin, että rakennuksen ker rosalak si jää noin 25 k-m2, rakennusta muutetaan rakenteellisilla muutok sil la niin, että saunatilat (sauna, pesu- ja pukutilat) muo dos ta vat rakennuksen tiloista vähintään puolet ja keittiötila poistetaan. Näin rakennuksen muutos saunarakennukseksi on todellinen, ker ros ala on rakennusjärjestyksen mukainen ja maanomistajien yh den ver tainen kohtelu toteutuu eikä rakennuspaikalla ole kahta asuin ra ken nus-
ta. Hakemuksessa on alun perin esitetty, että rakennuspaikka on va kitui sen asuinrakennuksen rakennuspaikka, jolloin käyttötarkoituksen muu tos ta vakituiseksi asuinrakennukseksi ei tarvittaisi. Yhdyskuntasuunnittelu on tutkinut asiaa. Kiinteistö rajautuu alueeseen, jolla on voimassa rantakaava vuodelta 1976. Turun ja Porin lääninhallitus jätti aikoinaan rantakaavan vahvis ta mat ta hakijan omistaman kiinteistön osalta, koska ra ken nuspaik ka olisi saattanut olla tarpeen sillan rakentamisen yhteydessä, muu toin kiinteistö olisi rantakaavassa loma-asunnon ra ken nus paikka. Jos rakennus olisi tuolloin ollut vakituinen asunto, olisi sen kiinteis tö todennäköisesti merkitty vakituisen asumisen ra ken nus pai kaksi. Myös rantakaavan kaavaselostuksessa mainitaan, että kaa va-alueen tässä osassa on ollut lomakiinteistöjä, vakituista asuin ra ken nusta/kiin teis töä ei mainita. Mitään todistetta siitä, että ra ken nus paik ka on ollut vakituisessa asuinkäytössä, ei ole ilmennyt. Yh dys kun tasuun nit te lu katsoo, että rakennuspaikkaa tulee käsitellä va paa-ajan asunnon rakennuspaikkana. Hakijan kanssa on kes kus tel tu asiasta ja hakija on 13.6.2016 päivittänyt hakemustaan yh dys kun ta suun nitte lun näkemyksen mukaiseksi. Rantakaavassa kiinteistön rakennusoikeus olisi ollut 80 k-m2. Samas sa rantakaavassa läheisellä vain 400 neliömetriä suuremmalla kiin teis töl lä rakennusoikeus on kuitenkin 200 k-m2. Alueen lä hei syyteen on viimeksi tehty ranta-asemakaavoja vuonna 2010, joissa loma-asun to jen rakennuspaikkojen rakennusoikeus on ollut 180 k-m2. Rau ta ve den länsirannan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa, johon merkityillä loma-asuntojen MRL:n 72 mukaisilla ran ta ra kennus pai koil la voidaan rakennuslupa myöntää yleiskaavan perusteella, vas taa van kokoisten rakennuspaikkojen rakennusoikeus on 180 k-m2. Mikäli poikkeamishakemuksen kiinteistö kaavoitettaisiin tänä päi vä nä, rakennusoikeus tulisi todennäköisesti olemaan huo mat tavas ti enemmän kuin 80 k-m2, muttei todennäköisesti kuitenkaan enem pää kuin 180 k-m2. Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen 9 mukaan loma-asun non rakennuspaikalle kaava-alueen ulkopuolella saa ra kentaa enintään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, muttei enempää kuin 180 k-m2. Koska rakennuspaikan pinta-ala on 2300 m2, sallittu suurin rakentamisen määrä on 161 k-m2. Vanhan vapaa-ajan asunnon kor vaa va uusi asuinrakennus olisi kooltaan 130 k-m2 ja sijaitsisi noin 60 metrin etäisyydellä rantaviivasta sekä 7 metrin etäisyydellä lä himmis tä kiinteistön rajoista. Kun kiinteistöllä nykyisin sijaitsevat ta lousra ken nuk set puretaan ja nykyinen vapaa-ajan asuinrakennus muu tetaan 25,5 k-m2 saunarakennukseksi, kiinteistön rakennusten ko konais ker ros ala tulisi olemaan 155,5 k-m2. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että rakentamisen määrä ja uu dis ra-
ken nuk sen sijoittelu on rakennusjärjestyksen mukaista eikä vaa ranna maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteita tai aiheuta hait taa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muul le järjestämiselle. Rakennuspaikka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Karkun Tyr vään kulttuurimaisema-alueeseen. Rakennuksen si joi tuspaik ka on kallioinen mäki, jonka päällä kasvaa kalliomaastolle melko tyy pil lis tä puustoa ja kasvillisuutta. Mäki kohoaa melko korkealle vesis tön ja viereisten peltoaukeiden tasosta ja on erittäin näkyvällä paikal la Kiuralantien varrella ja Myllyvuolteen rannalla. Jos uu dis ra kennuk sen ympäriltä kaadetaan puusto, se erottuu tarpeettoman voimak kaas ti sekä lähi- että kaukomaisemassa. Yhdyskuntasuunnittelu esit tää, että rakennuksen ympärillä tulee säilyttää suojaavaa puus toa niin, että maisema muuttuu mahdollisimman vähän eikä ra ken ta minen johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin ai heut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Raken nus lu van asemapiirustuksessa tulee esittää kaadettavat ja säi lytet tä vät puut. Yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan käyttötarkoituksen muu tos vakituiseen asumiseen on hyväksyttävissä, koska ra ken nuspai kan rakentamisen määrä on kohtuullista ja soveltuu lo ma-asu tusalu een kupeeseen, rakennuspaikka sijaitsee aivan Kiuralantien varres sa suhteellisen hyvien tieyhteyksien päässä palveluista, alueella on jo nykyisin melko paljon vakituista asutusta ja rakennuspaikalla on mahdollisuus liittyä vesi- ja viemäriverkkoon. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että poikkeamishakemuksen mu kaisel la hankkeella on maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukainen erityi nen syy ja se täyttää MRL 171 :n ehdot sillä edellytyksellä, et tä: 1. Vanha vapaa-ajan asuinrakennus muutetaan sau na ra ken nuksek si rakenteellisilla muutoksilla niin, että saunatilat (sauna, pe su- ja pukeutumistilat) muodostavat rakennuksen tiloista vähin tään puolet, keittomahdollisuus poistetaan ja rakennuksesta pu re taan osa niin, että jäljelle jäävä rakennus on ker ros alal taan noin 25 k-m2. Uutta asuinrakennusta ei saa hyväksyä käyttöön sä ennen kuin muutokset on tehty. 2. Uuden asuinrakennuksen ympärillä säilytetään suojaavaa puus toa niin, että hankkeen maisemalliset vaikutukset jäävät mah dol li sim man vähäisiksi. Rakennusluvan ase ma pii rus tukses sa tulee esittää kaadettavat ja säilytettävät puut. 3. Rakennukset liitetään vesi- ja viemäriverkkoon. Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa
Ehdotus rt: Rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että LVI-Ve si mies Oy:n 12.4.2016 päivätyn, 13.6.2016 päivitetyn ha kemuk sen ja 14.6.2016 päivätyn asemapiirroksen mukainen poik keamis lu pa käyttötarkoituksen muutokselle ja vakituisen asuin ra ken nuksen rakentamiselle myönnetään yhdyskuntasuunnittelun esittämillä eh doil la. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, 040 506 2520