Päihderiippuvan raskaus Sisällys: Päihderaskauden hoitoprosessi TAYS:ssa Päihdepsykiatrian poliklinikka/ Vauvaperhetyö Päihderaskauden hoito äitiyspoliklinikalla ja vauvaperheyksikössä Päihdepsykiatrian poliklinikka/ Vauvaperhetyö ja päihderaskauden hoito Päihdeongelmaisen synnytysverkostoneuvottelun kulku Lastenpsykiatrian pikkulapsityöryhmä Raskaana olevan päihdehoito akuuttipsykiatrian osastolla 5 Päihderaskauden hoitoprosessi TAYS:ssa
PÄIHDEPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA Vauvaperhetyö Päihdepsykiatrian poliklinikka on yleissairaalapsykiatrian yksikköön kuuluva konsultaatio- ja kehittämisyksikkö. Yhteistyössä sairaalan muiden erikoisalojen kanssa se kehittää menetelmiä päihdeongelmien ja päihteisiin liittyvien sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Päihdepsykiatrian poliklinikalla toimii vauvaperhetyöryhmä, jonka palvelut on tarkoitettu raskaana oleville päihdeongelmaisille. Poliklinikalle pääsemiseksi tarvitaan lääkärin tai neuvolan terveydenhoitajan lähete. Mikäli raskaana olevan puolisolla on päihteiden ongelmakäyttöä, hän tarvitsee oman lähetteen. Kohderyhmä Vauvaperhepalvelut on tarkoitettu raskaana oleville päihdeongelmaisille naisille sekä heidän perheilleen Perheiden hyvinvoinnin seuranta voi jatkua lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan. Mikäli raskaana olevan puolisolla on myös päihteiden ongelmakäyttöä, hän tarvitsee oman lähetteen hoidon tarpeen arviointia varten. Asiantuntija-apua voidaan antaa yhteistyötahoille myös vasta synnytyksen jälkeen havaituissa päihdeongelmissa. Arviointi Arviointikäyntejä on 1-2. Arviointikäynnillä on lääkärin työparina joko sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä. Käynnillä kartoitetaan raskauden ja perhetilanteen ohella muuta
elämäntilannetta, päihteidenkäyttöä, psyykkistä vointia sekä omia ajatuksia hoidon ja tukimuotojen tarpeellisuudesta. Mukaan toivotaan aina joku läheinen. Verkostoneuvottelut Hoidon ja tukimuotojen suunnittelu ja seuranta tapahtuvat verkostoneuvotteluissa, joita järjestetään raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Päihdepsykiatrian poliklinikalla on kehitetty hoitomalli, joka perustuu yhteistoimintaan ja verkostoneuvotteluihin potilaan, hänen perheensä ja läheistensä, sairaalan muiden erikoisalojen, neuvoloiden, lastensuojelun sekä hoito- ja tukipalveluiden kanssa. Synnytysverkostoneuvottelu Synnytysverkostoneuvottelu järjestetään noin kuukautta ennen vauvan laskettua syntymäaikaa. Neuvottelussa tehdään alustava suunnitelma vauvan syntymän jälkeisistä hoito- ja tukimuodoista. Perhe saa myös tietoa synnyttäneiden vuodeosastolla tapahtuvasta ohjauksesta ja voi esittää kysymyksiä. Neuvotteluun kutsutaan vanhempien lisäksi synnyttäneiden vuodeosaston hoitaja, neuvolan terveydenhoitaja, oman asuinalueen sosiaalityöntekijä, tarvittaessa äitiyspoliklinikan kätilö, vastasyntyneitten tarkkailuosaston hoitaja, sekä muut yhteistyötahot. Perhe voi tuoda neuvotteluun myös läheisiään. Tavoite. Toiminnan tavoitteena on turvata sikiövaurioiden ja kehityshäiriöiden estäminen ja vanhemmuuden perusedellytysten turvaaminen. Siitä syystä tarvitaan kattava päihdepsykiatrinen hoidon tarpeen arvio ja mahdollisimman nopea hoidon aloitus. Toiminta on perheille maksutonta. Lähete on välttämätön. päivitetty 11/ 08 Päihdepsykiatrian poliklinikka sijaitsee kantasairaalan alueella, rakennus Z 3, 3. kerros Yhteyshenkilöinä: sairaanhoitaja, puhelin 050 401 7665 sekä sosiaalityöntekijä, puhelin 050 336 9719 Sihteeri, puhelin 03 311 65216
Päihderaskauden hoito äitiyspoliklinikalla ja vauvaperheyksikössä Päihdeongelmainen odottava tulee äitiyspoliklinikalle lähetteellä. Lähettämisen syynä voi olla joko yksinomaan päihdeongelma tai päihdeongelmaan liittyvä obstetrinen syy. On myös mahdollista, että muusta syystä äitiyspoliklinikalle lähetetyllä potilaalla havaitaan päihdeongelma ensimmäistä kertaa. Henkilökunnan tulee pitää mielessä päihdeongelman mahdollisuus. Päihderiippuvia odottavia äitejä hoidetaan myös perusterveydenhuollossa, erityisesti Tampereen kaupungin Päiväperhossa. Vaikka päihdehoitoa toteutetaankin perusterveydenhuollossa, toivotaan kuitenkin lähetettä / yhteydenottoa myös äitiyspoliklinikalle. Jos lähetteen perusteella vaikuttaa siltä, että hyvä hoito ja tukiverkosto ovat jo olemassa, potilasta ei välttämättä kutsuta Taysin äitiyspoliklinikalle, mutta lähetteen perusteella synnytystietojärjestelmään täydennetään tarvittavat tiedot ja tulevaan synnytykseen varaudutaan asianmukaisesti. On tärkeää, että synnytyssairaalalla on olemassa tarvittava tieto päihderiippuvan synnyttäjän psykososiaalisesta taustasta, annetusta hoidosta ja suunnitelmista synnytyksen jälkeen. Erityiset perusteet Taysin päihdepsykiatriseen lähetteeseen Samanaikainen mielenterveyden häiriö ja päihdeongelma (kaksoisdiagnoosipotilaat) Todennäköinen opioidiriippuvuus, hoidon tarpeen ja toteutumisen arviointi Huumeiden käyttö raskausaikana tai edeltävän vuoden aikana tai taustalla pitkäaikainen huumeidenkäyttö Lääkeriippuvuus tai lääkkeiden päihdekäyttö Raskausaikana alkoholin viikkokulutus 8 annosta tai kertakulutus 5 annosta ennen raskautta alkoholin suurkulutusta ( 16 annosta viikossa tai 5 annosta kerralla tai AUDITpisteet 8) Vanhemman päihdepsykiatrinen tutkimus lastensuojeluperustein Lähetetiedot Perustiedot: ikä, perhetilanne, asuminen ja muu ajankohtainen elämäntilanne Raskauteen liittyvät tiedot Tiedot ajankohtaisesta päihdekäytöstä, aikaisempi päihdehistoria Somaattinen ja psyykkinen vointi Ajankohtaiset päihde- ja psykiatriset hoidot, lääkitys Kiireelliset vieroitusta, opioidikorvaushoitoa tai päihdepsykiatrista hoitoa koskevat lähetteet osoitetaan päihdepsykiatrian poliklinikalle (sähköinen lähettämisosoite: yleissairaalapsykiatrian poliklinikka, PPSY), muut äitiyspoliklinikalle.
Miten päihdeongelma havaitaan? käyttäytyminen ja olemus seura suorat kysymykset kyselykaavakkeet Ensimmäinen käynti äitiyspoliklinikalla kartoitetaan yleiskuva potilaan psykososiaalisesta kokonaistilanteesta, päihdekäytöstä, psyykkisestä voinnista, ongelmien tiedostamisesta, hoitomotivaatiosta sekä muusta terveydentilasta raskaana oleva tapaa äitiyspoliklinikan ensikäynnin yhteydessä myös päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmän sairaanhoitajan. Sairaanhoitaja tapaa raskaana olevan yhdessä äitiyspoliklinikan kätilön kanssa. Tehtävänä on luoda mahdollisimman luottamuksellinen kontakti raskaana olevaan, kertoa äitiyspoliklinikkakäynnin yhteydessä päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyön toiminnasta ja kartoittaa ajankohtainen tilanne sekä päihteiden että psyykkisen voinnin osalta annetaan soveltuva informaatio päihteiden vaikutuksesta sikiöön ja raskauteen raskaana olevalle informoidaan raskauden seurannan ja hoidon periaatteet rutiiniluonteisesti pyritään järjestämään käynti alku/keskiraskaudessa sekä rv 30-32 tuntumassa; muut käynnit järjestetään tarvittaessa obstetrisen tilanteen, neuvolan arvion tai päihdepoliklinikan arvion perusteella. Mikäli säännöllinen päihteidenkäyttö jatkuu, järjestetään vielä loppuraskauteen vastaanottokäynti tai muuten huolehditaan siitä, että synnytyssali, puerperaaliosasto ja lastenlääkärit ovat riittävän informoituja tapauksesta ja hoitosuunnitelma jatkoa ajatellen on selvä sovitaan huumeseulontavirtsanäytteiden ottamisesta. Raskauden ajan käyntien yhteydessä sekä synnytyksen aikana ja sen jälkeen voidaan tarvittaessa lähettää huumeseulontavirtsanäyte (4221) analysoitavaksi ilman erillisiä neuvotteluja kysytään lupa sairauskertomusjäljennöksen lähettämiseen paitsi neuvolaan, myös potilaan päihdeongelmaa vakituisesti hoitavaan yksikköön, mikäli sellainen on olemassa. Päihdepsykiatrian poliklinikalla ovat käytettävissään potilaan sairauskertomukset lääkärin vastaanotolla rakenneultraääni, mahdollisten infektioiden diagnostiikka ja hoito, sekä muiden riskitekijöiden selvittäminen mahdollisina laboratoriotutkimuksina mm: hema, C-hepatiitti-va, C-hepatiitin nukleiinihappoosoitus, ALAT, ASAT, GT, PVK (punasolujen suuri MCV viitteellinen krooniseen alkoholialtistukseen), desialotransferriini (CDT), klamydia ja gc nukleiinihappo-osoitus päihdepsykiatrinen hoidon tarpeen arviointi äitiyspoliklinikalla tapahtuvan alkuarvioinnin jälkeen jatkuu päihdepsykiatrian poliklinikalla. Sairaanhoitajan alkuarvioinnin jälkeen raskaana oleva saa päihdepsykiatrian poliklinikan lääkärin ajan (työparinaan joko sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä). Päihdepsykiatrian poliklinikan työryhmä antaa arvioinnin jälkeen hoitosuosituksen, järjestää tarvittavan hoidon, vastaa päihdepsykiatrisen hoidon koordinoinnista ja seurannasta. Mikäli raskaana olevalla on kyse kuitenkin kiireellisen päihde/psykiatrisen hoidon aloituksesta, annetaan hänelle aika suoraan päihdepsykiatrian poliklinikalle ennen äitiyspoliklinikalla käyntiä. Potilaalle pyritään järjestämään vastaanottoaika viiveettä.
Äitiyspoliklinikan hoitaja osallistuu myöhemmin järjestettävään synnytysverkostoneuvotteluun mahdollisuuksiensa mukaan, samoin synnyttäneiden vuodeosaston hoitaja Myöhemmät käynnit äitiyspoliklinikalla 30-32 -viikolla sikiön kasvun ja kohdunsuun tilanteen tarkistaminen sekä arvio potilaan selviytymisestä (päihdeongelma, psykososiaalinen tilanne, tuleva synnytys ja perhe-elämä) arvio yksityiskohtaisemman hoitosuunnitelman ja eri tahojen informoinnin tarpeesta (mitä säännöllisempää päihdekäyttäytyminen on, sitä tähdellisempää on huolehtia yhteydenotosta eri hoitopisteisiin) huumeseulontavirtsanäyte harkinnan ja tilanteen mukaan jatkokontrollit äitiyspoliklinikalla, mikäli obstetrinen indikaatio tai muu tarve käynnille Suunnitelma synnytyksen ja lapsivuodevaiheen varalle Päihde- ja mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito jatkossa synnytysverkostoneuvottelussa, jonka päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmä järjestää noin kuukautta ennen laskettua aikaa ja jossa myös tulevan vuodeosaston edustus on mukana, suunnitellaan vauvan syntymän jälkeinen päihdepsykiatrinen hoito mikäli lapsivuodeaikana äidin psyykkinen vointi huononee äkillisesti, konsultoidaan päivystävää psykiatria mikäli äidin huumeseulan tulos osastolla otetusta näytteestä on positiivinen, järjestetään aina lastensuojelullinen verkostoneuvottelu ennen kotiutumista. Tällöin äidille tarjotaan päihdehoidon tehostamisjaksoa Lapsen hoidon onnistuminen kotona synnytysverkostoneuvottelussa suunnitellaan alustavasti myös vanhemmuutta tukevat hoito- ja tukimuodot. Mikäli osastojakson aikana syntyy huolta vanhempien kyvystä vastata vauvan tarpeisiin tai huoli äidin/vanhempien jaksamisesta, arvioidaan tilanne uudelleen ja varmistetaan riittävä tuki. Tarvittaessa kutsutaan koolle lastensuojelullinen verkostoneuvottelu ennen kotiutumista. Päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmä vastaa verkostoneuvottelujen koollekutsumisesta lastenlääkärin informointi (esim. genetiikan meeting): I-Pana järjestelmän sikiön hoitomääräyksiin merkintä, mille aineelle ja infektiolle sikiö on raskauden aikana altistunut. Kuitenkin tekstin tulee olla mahdollisimman pelkistetty. Tarvittaessa äidin sairauskertomuksen kopio lastenlääkärin käyttöön (äidin lupa tarvitaan) Varautuminen synnytykseen mahdollisen korvaushoidon toteuttaminen kipulääkityksen erityispiirteet suojautuminen mahdollisilta infektioilta varautuminen psyykkisiin ongelmiin
varautuminen positiivisiin huumeseulatuloksiin tärkeät huomioon otettavat asiat kirjataan sairauskertomukseen synnytyslehdelle ja myös soveltuvin osin esitietolomakkeelle
Päihdepsykiatrian poliklinikka - vauvaperhetyö ja päihderaskauden hoito Päihdepsykiatrian poliklinikalla on kehitetty päihderaskauden hoitomalli, joka perustuu yhteistoimintaan ja verkostoneuvotteluihin potilaan, hänen perheensä, sairaalan muiden erikoisalojen, neuvoloiden, lastensuojelun sekä hoito- ja tukipalveluiden kanssa. Suunnittelun pohjana diagnostinen tutkimus Hoidon tarpeen arviointi käynnistyy ensimmäisen äitiyspoliklinikkakäynnin yhteydessä päihdepsykiatrian poliklinikan sairaanhoitajan konsultaationa. Kiireellisessä tapauksessa lähete ohjataan suoraan päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmään. Jatkokäynneillä tehdään päihdepsykiatrinen diagnostinen tutkimus ja siihen perustuva hoitosuunnitelma perheen kokonaistilanne huomioiden. Päihdepsykiatrian poliklinikka vastaa hoidon järjestämisestä kuntien määrittämät palvelut huomioiden sekä seuraa hoidon toteutumista läpi raskausajan. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan psykiatrisiin tai päihdepsykiatrisiin hoitopalveluihin. Päihdepsykiatrian poliklinikan osuus rajoittuu diagnostiikkaan, hoidon suunnitteluun ja verkostoneuvotteluissa (2-3) tapahtuvaan hoidon toteutumisen arviointiin ja synnytyksen ja sen jälkeisen ajan suunnitteluun. Huolella tehty alkututkimus on pohjana muissa palveluissa toteutettavalle hoidolle, jota päihderiippuvuuden ja kaksoisdiagnoosiongelmien pitkäkestoisuus edellyttää. Poliklinikalle ohjatuista äideistä n. 2/3:lla on lisäksi psykiatrista ongelmaa, monella lastenpsykiatrista ja nuorisopsykiatrista hoitoa taustalla. Myös on tavallista, että äidin läheisillä on päihteiden ongelmakäyttöä, jolloin ulkopuolisen avun tarjoaminen on ensiarvoisen tärkeää. Laaja-alainen verkostoyhteistyö sekä jalkautuminen Toiminnassa korostuu kliininen/lääketieteellinen asiantuntemus ja diagnostiikka. Kytkökset sairaalan erikoisaloihin ovat tiiviit (naistentaudit, lastentaudit, infektiolääketiede, lastenpsykiatria, psykiatria). Myös kuntayhteistyö on tiivistä ja kuntatyöntekijät ovat mukana hoidon suunnitteluun liittyvissä verkostoneuvotteluissa, jotka tarvittaessa voidaan toteuttaa potilaan kotikunnassa. Raskaana oleva tulisi saada mahdollisimman nopeasti hoidon tarpeen arviointiin. Hoidon aloitukseen ei saisi tulla viivettä, kun tavoitteina on äitien vierottaminen ja hyvän kokonaishoidon toteuttaminen, sikiövaurioiden ja kehityshäiriöiden estäminen sekä vanhemmuuden perusedellytysten turvaaminen.
Päihdenongelmaisen synnytysverkostoneuvottelun kulku Aloitus ja kokouksen kestosta sopiminen Esittäytyminen Kokouksen tarkoitus/tavoite/poliklinikalle ohjautumisen syy Nykytilanne sekä perheen että muun verkoston näkökulmasta Potilaan vointiin liittyvät asiat, BDI, Raskauden sujuminen Laskettu aika Neuvolakäyntien toteutuminen, äitiyspoliklinikkakäyntien toteutuminen Päihdekäyttö/päihteettömyys/huumeseulat Puolison ja muiden lasten tilanne Arjesta selviytyminen, lähiverkosto ja sen tuki Valmistautuminen vauvan tuloon, tuleva vanhemmuus/parisuhde Hoidon ja tukimuotojen tarve/jo sovitun hoidon/tuen toteutuminen Mitä muuta potilas/perhe tai muu verkosto haluaa kertoa Yhteenvetona: mitä hyvää ja toimivaa /huolenaiheet (kysy aina väkivalta) Suunnitelma tukitoimista vauvan syntymän jälkeen Kerrotaan vierihoito-osaston toiminnasta/vauvan mahdollisesta siirtymisestä vastasyntyneitten tarkkailuosastolle Vastasyntyneitten tarkkailuosaston edustaja kertoo vauvan hoidosta ja perheen osallistumisesta hoitoon, mikäli vauva menee osastolle Mahdollisuus sopia tutustuminen osastoille Raskaana olevan/puolison odotukset /kysymykset synnytystapahtumaan liittyen Mielialalääkitys/tauko synnytystapahtuman ajaksi Korvaushoidossa oleville tieto lääkityksen antamisesta vuodeosastolla oloaikana Imetysasiat Ehkäisyasiat Päihdepsykiatrisen poliklinikan työntekijä tapaa äitiä/vanhempia osastolla ollessa Hoito- ja tuki synnytyksen jälkeen, sovitaan työnjako Muiden lasten hoito synnytystapahtuman aikana Muut asiat Riskitilanteiden varalle, sovitaan taho, johon perhe tai joku verkostokokouksen jäsen ottaa yhteyttä Seuraavan palaverin ajankohta ja paikka Jakelu/lupa
Lastenpsykiatrian pikkulapsityöryhmä Odotusaikana jo nähtävissä äidissä: vauva ei ole äidin mielessä eikä synny äidin mieleen välinpitämätön, kielteinen tai vihamielinen suhtautuminen vauvaan ja odotukseen tavanomaista vähemmän käytännön valmisteluja lapsen syntymään voimakkaat pelot tai huolet vauvan suhteen lapsella havaittu poikkeavuus tai vammaisuus odotusaikana Synnytyksen jälkeen: ero vauvasta esim. tehohoidon tai muun syyn takia äiti ei hoida tai käy katsomassa vauvaa sairaalassa kotona äidin haluttomuus hoitaa vauvaa lapsella todettu vammaisuus tai poikkeavuus, äidin haluttomuus työstää tätä vauva ei vastaa äidin odotuksia, pettymyksen tunteet vauvaa kohtaan vauva hyvin itkuinen, äiti kokee hankalahoitoiseksi, vauvalla syömisongelmia tai nukkumisongelmia äidin ja vauvan vuorovaikutuksesta huolta, esimerkiksi o vauva passiivinen, vetäytyvä, liian helppo, katse iloton, katsekontaktin välttelyä o äiti depressiivinen, apaattinen, katsekontakti vähäinen, puhe vauvalle vähäistä o fyysinen kosketus vähäistä tai epäsensitiivistä, yhdessäolon ilo puuttuu Vastuuhenkilö erikoislääkäri Puhelin 03 311 65593
Raskaana olevan päihdehoito akuuttipsykiatrian osastolla 5 Raskaana olevien huume- ja lääkevierotukset sekä opiaattikorvaushoidon aloitukset toteutetaan akuuttipsykiatrian osastolla 5. Osasto on päihdepsykiatrinen osasto, jossa kaikilla potilailla on jonkinlainen päihdeongelma. Hoitoon hakeutuminen raskaana oleva pääsee osastolle kiireellisenä jonon ohi viikon kuluessa, ei kuitenkaan päivystyksellisesti jonotusaikana apua voi saada esim. Päiväperhosta (puh. 5657 3784) tai Matalan kynnyksen toimipisteestä (puh. 3124 7200) sairaalahoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Lähetteenä voi toimia osastolle osoitettu sähköinen lähete tai paperilähete (TAYS:in sisällä PSY-lehti) joko postitse osoitteella TAYS/ osasto APS5 Pitkäniemen sairaala 33380 Pitkäniemi tai faksilla 03-237 3610 yhteydenotto puhelimitse aina välttämätön, osastonlääkäri 050-3054738 tai 88-63592, jonohoitaja 050-3278805 tai 88-63699 jatkohoitopaikan paikkavaraus ja maksusitoumus tulee olla järjestyksessä hoitoon tullessa Hoidon suunnittelu hoitojaksoa edeltää polikliininen hoidonsuunnittelu, johon kutsutaan myös puoliso/kumppani ja omaa sukulais- ja työntekijäverkostoa hoidonsuunnittelussa sovitaan yksityiskohtaisesti hoitojakson sisällöstä ja informoidaan osaston toimintatavoista sekä sovitaan jatkohoidosta mikäli puoliso/kumppani tarvitsee myös sairaalavieroitusta, voidaan pariskunnan hoito toteuttaa peräkkäisinä hoitoina osastolla APS5 potilaan kanssa tehdään päihdepsykiatrisen potilaan hoitosopimus (TAYS:n lomakerekisteri LP867a) Osastohoitojakso omahoitajan kanssa käsitellään mm. vieroitukseen ja raskauteen liittyviä kysymyksiä ja tunteita. Potilas osallistuu osaston normaaliin toimintaan, johon kuuluvat mm. puutarhaterapia ja osaston ryhmät joissa käsitellään mm. tavoitteita, muutosvaihetta, päihteiden vaihtoehtoja, kehon tunnistamista, vanhemmuutta hoidon aikana on mahdollista käydä saatettuna äitiyspoliklinikalla tai neuvolassa ja hoitaa puhelimitse asioita. Lomia ei ole hoidon loppupuolella pidetään hoitoneuvottelu, jossa usein on mukana verkostoa, esim. jatkohoitotahoista Osastohoidon jälkeen potilas siirtyy jatkohoitopaikkaan oman avohoitotyöntekijän tai luotettavan sukulaisen saattamana. Loppulausunto lähetetään jatkohoitotahoille, myös terveyskeskukseen ja neuvolaan
mikäli raskaana oleva keskeyttää hoidon tai hoito keskeytyy hoitosopimusrikkomukseen (esim. päihteiden käyttö osastolla), ilmoitetaan asiasta Taysin päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmään ja alueelliselle sosiaalityöntekijälle Vastuuhenkilöt Osastonlääkäri 03 311 63592 tai 050-3054738 Osastonhoitaja 03 311 63593 tai 050-3439234 Jonohoitaja 050-3278805 tai 88-63699 Tämän sivun sisällöstä vastaa Ollila Anneli Päivitetty 21.5.2013 16:44 Julkaistu 11.1.2010 12:33 / Ruuhi Marja-Leena