Kompleksilukujen kunnan konstruointi

Samankaltaiset tiedostot
Kompleksilukujen kunnan konstruointi

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Johdatus matematiikkaan

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta

Analyysi I. Visa Latvala. 3. joulukuuta 2004

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

Mitään muita operaatioita symbolille ei ole määritelty! < a kaikilla kokonaisluvuilla a, + a = kaikilla kokonaisluvuilla a.

Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) > restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi!

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

2. Kompleksiluvut. 2A. Kompleksilukujen konstruktio

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Algebra I, harjoitus 5,

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

VII. KOMPLEKSILUVUT. VII.1. Laskutoimitukset

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

Jäännösluokat. Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua)

a b 1 c b n c n

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

ALGEBRA KEVÄT 2013 JOUNI PARKKONEN

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Funktiot ja raja-arvo P, 5op

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Algebra. 1. Ovatko alla olevat väittämät tosia? Perustele tai anna vastaesimerkki. 2. Laske. a) Luku 2 on luonnollinen luku.

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

MAT Algebra 1(s)

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

Kompleksianalyysi. Jukka Kemppainen. Mathematics Division

renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto

Johdatus matematiikkaan

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

KOMPLEKSIANALYYSIN KURSSI SYKSY 2012

R : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

{I n } < { I n,i n } < GL n (Q) < GL n (R) < GL n (C) kaikilla n 2 ja

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

ja jäännösluokkien joukkoa

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Kertausta: avaruuden R n vektoreiden pistetulo

Kompleksiluvut Kompleksitaso

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Pistetulo eli skalaaritulo

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot

Liite 2. Ryhmien ja kuntien perusteet

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

3.3 Funktion raja-arvo

x > y : y < x x y : x < y tai x = y x y : x > y tai x = y.

Lineaarialgebra Kerroinrenkaat. Kevät Kerkko Luosto Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Demo 7 ( ) Antti-Juhani Kaijanaho. 9. joulukuuta 2005

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Harjoitus 4 -- Ratkaisut

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

Johdatus matematiikkaan

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

TOOLS. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO TOOLS 1 / 28

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Harjoitus 10: Mathematica

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Transkriptio:

ckunta.nb Kompleksilukujen kunnan konstruointi Seuraava esitys osoittaa, miten kompleksilukujoukko voidaan määritellä tunnetuista reaalisista käsitteistä lähtien. Määrittelyjen jälkeen on helppoa osoittaa Mathematican laskentamahdollisuuksia käyttäen, että tulos on algebralliselta rakenteeltaan kunta. Laskutoimistusten määrittely joukkoon 2 Lähtökohtana on xy-taso, ts. joukko 2, jonka alkioiden välille määritellään yhteen- ja kertolasku. Alkiot ovat lukupareja, Mathematican terminologialla kaksialkioisia listoja. Määrittelyä varten muodostetaan aluksi testi, joka tarkistaa, että funkion argumentit ovat sallittua tyyppiä: In[1]:= ctest@z_d := Head@zD List && Length@zD 2 Laskutoimitukset ovat kahden argumentin funktioita, joiden arvona on argumenttien summa ja tulo siten kuin ne kompleksiluvuille määritellään: In[2]:= summa@z_?ctest, w_?ctestd := 8z P1T + w P1T,z P2T + w P2T < In[3]:= tulo@z_?ctest, w_?ctestd := 8z P1T w P1T z P2T w P2T,z P1T w P2T + z P2T w P1T < Merkintä z PkT viittaa listan z k:nteen alkioon. Jotta päästään luonnollisempiin summan ja tulon merkintöihin, asetetaan Mathematicassa valmiiksi määritelty (mutta merkitystä vailla oleva) funktio CirclePlus tarkoittamaan funktiota summa, vastaavasti CircleTimes tarkoittamaan funktiota tulo. Tällöin laskutoimitusten symboleina voidaan käyttää renkaan sisässä olevia plus- ja kertomerkkejä (vinoristiä). In[4]:= In[5]:= CirclePlus = summa; CircleTimes = tulo; Tämän jälkeen laskutoimitukset toimivat normaaliin tapaan: In[6]:= 81, 2< 83, 4< Out[6]= 84, 6< In[7]:= 81, 2< 83, 4< Out[7]= 8 5, 10< Nolla, ykkönen ja imaginaariyksikkö ovat erikoisasemassa olevia kompleksilukuja ja näille annetaan omat nimet: In[8]:= o = 80, 0< Out[8]= 80, 0<

2 ckunta.nb In[9]:= e = 81, 0< Out[9]= 81, 0< In[10]:= i = 80, 1< Out[10]= 80, 1< Tälöin pätee In[11]:= Out[11]= i i e Tuloksena on saatu yhteen- ja kertolaskulla varustettu kompleksilukujen joukko. Kuntastruktuuri Joukko voidaan osoittaa kunnaksi tarkistamalla kunta-aksioomien voimassaolo. Näissä esiintyy kolme mielivaltaisesti valittua kompleksilukua, joten luodaan kolme symbolista kaksialkioista listaa: In[12]:= a = 8α 1, α 2 <;b= 8β 1, β 2 <;c= 8γ 1, γ 2 <; Näitä käyttäen tarkistetaan kunta-aksioomien voimassaolo yksi kerrallaan. Yhteenlaskun vaihdannaisuus: In[13]:= Out[13]= a b b a Yhteenlaskun liitännäisyys: In[14]:= Out[14]= Ha bl c a Hb cl Yhteenlaskun neutraalialkio on nolla-alkio o: In[15]:= Out[15]= a o a Alkion a = 8α 1, α 2 < vasta-alkio löydetään ratkaisemalla yhtälö: In[16]:= x = 8ξ 1, ξ 2 <; In[17]:= Solve@a x o, xd Out[17]= 88ξ 1 α 1, ξ 2 α 2 << In[18]:= x ê. %@@1DD Out[18]= 8 α 1, α 2 < Kertolaskun vaihdannaisuus:

ckunta.nb 3 In[19]:= Out[19]= a b b a Kertolaskun liitännäisyys, missä tarvitaan eksplisiittinen sievennyskäsky: In[20]:= Out[20]= In[21]:= Out[21]= Ha bl c a Hb cl 8Hα 1 β 1 α 2 β 2 L γ 1 Hα 2 β 1 +α 1 β 2 L γ 2, Hα 2 β 1 +α 1 β 2 L γ 1 + Hα 1 β 1 α 2 β 2 L γ 2 < 8 α 2 Hβ 2 γ 1 +β 1 γ 2 L +α 1 Hβ 1 γ 1 β 2 γ 2 L, α 1 Hβ 2 γ 1 +β 1 γ 2 L +α 2 Hβ 1 γ 1 β 2 γ 2 L< % êê Simplify Kertolaskun neutraalialkio on ykkösalkio e: In[22]:= Out[22]= a e a Alkion a = 8α 1, α 2 < käänteisalkio löydetään ratkaisemalla yhtälö: In[23]:= Out[23]= In[24]:= Solve@a x e, xd α 99ξ 1 1 α 2 1 +α2, ξ α 2 2 α 2 1 +α2 == x ê. %@@1DD Out[24]= 9 Osittelulaki: α 1 α 2 1 +α2, α 2 α 2 1 +α2 = In[25]:= Out[25]= In[26]:= Out[26]= a Hb cl Ha bl Ha cl 8α 1 Hβ 1 +γ 1 L α 2 Hβ 2 +γ 2 L, α 2 Hβ 1 +γ 1 L +α 1 Hβ 2 +γ 2 L< 8α 1 β 1 α 2 β 2 +α 1 γ 1 α 2 γ 2, α 2 β 1 +α 1 β 2 +α 2 γ 1 +α 1 γ 2 < % êê Simplify Koska kaikki kunta-aksioomat ovat voimassa, joukko varustettuna edellä määritellyillä laskutoimituksilla on todellakin kunta. Lisäyksiä laskutoimitusten määrittelyyn Koska sekä summa että tulo ovat liitännäisiä, olisi luontevaa sallia sulkujen poisjättäminen useamman termin summassa ja useamman tekijän tulossa. Ilman lisämäärittelyjä tämä ei kuitenkaan onnistu, koska funktiot summa ja tulo on edellä määritelty vain kahden argumentin tapauksessa.

4 ckunta.nb In[27]:= a b c Out[27]= summa@8α 1, α 2 <, 8β 1, β 2 <, 8γ 1, γ 2 <D Tarvittavat lisämäärittelyt ovat seuraavat: In[28]:= In[29]:= In[30]:= In[31]:= summa@z_? ctestd := z summa@z? ctest, w? ctestd := summa@summa@zd, summa@wdd tulo@z_? ctestd := z tulo@z? ctest, w? ctestd := tulo@tulo@zd, tulo@wdd Tämän jälkeen sulkujen poisjättäminen tai mielivaltainen ryhmittely toimii: In[32]:= a b c Out[32]= 8α 1 +β 1 +γ 1, α 2 +β 2 +γ 2 < In[33]:= a b c a b c a Out[33]= 83 α 1 + 2 β 1 + 2 γ 1,3α 2 + 2 β 2 + 2 γ 2 < In[34]:= a a a Out[34]= 8 2 α 1 α 2 2 +α 1 Hα 1 2 α 2 2 L,2α 1 2 α 2 +α 2 Hα 1 2 α 2 2 L< In[35]:= lasku1 = Ha Ha al bl Hc al Out[35]= 8 Hα 2 HHα 1 2 α 2 2 L β 1 2 α 1 α 2 β 2 L +α 1 H2 α 1 α 2 β 1 + Hα 1 2 α 2 2 L β 2 LL Hα 2 γ 1 +α 1 γ 2 L + Hα 1 HHα 1 2 α 2 2 L β 1 2 α 1 α 2 β 2 L α 2 H2 α 1 α 2 β 1 + Hα 1 2 α 2 2 L β 2 LL Hα 1 γ 1 α 2 γ 2 L, Hα 1 HHα 1 2 α 2 2 L β 1 2 α 1 α 2 β 2 L α 2 H2 α 1 α 2 β 1 + Hα 1 2 α 2 2 L β 2 LL Hα 2 γ 1 +α 1 γ 2 L + Hα 2 HHα 1 2 α 2 2 L β 1 2 α 1 α 2 β 2 L +α 1 H2 α 1 α 2 β 1 + Hα 1 2 α 2 2 L β 2 LL Hα 1 γ 1 α 2 γ 2 L< In[36]:= lasku2 = a HHHa al bl c al Out[36]= 8α 1 H H2 α 1 α 2 β 1 + Hα 1 2 α 2 2 L β 2 LHα 2 γ 1 +α 1 γ 2 L + HHα 1 2 α 2 2 L β 1 2 α 1 α 2 β 2 LHα 1 γ 1 α 2 γ 2 LL α 2 HHHα 1 2 α 2 2 L β 1 2 α 1 α 2 β 2 LHα 2 γ 1 +α 1 γ 2 L + H2 α 1 α 2 β 1 + Hα 1 2 α 2 2 L β 2 LHα 1 γ 1 α 2 γ 2 LL, α 2 H H2 α 1 α 2 β 1 + Hα 1 2 α 2 2 L β 2 LHα 2 γ 1 +α 1 γ 2 L + HHα 1 2 α 2 2 L β 1 2 α 1 α 2 β 2 LHα 1 γ 1 α 2 γ 2 LL + α 1 HHHα 1 2 α 2 2 L β 1 2 α 1 α 2 β 2 LHα 2 γ 1 +α 1 γ 2 L + H2 α 1 α 2 β 1 + Hα 1 2 α 2 2 L β 2 LHα 1 γ 1 α 2 γ 2 LL< In[37]:= Out[37]= 80, 0< lasku1 lasku2 êê Simplify Summan ja tulon laskujärjestystä ei tarvitse erikseen määritellä, sillä Mathematicassa on valmiina määrittely, jonka mukaan lasketaan ensin ja sen jälkeen: In[38]:= Out[38]= Ha bl Ha cl a b a c Myös ei-negatiivinen kokonaislukupotenssi voidaan määritellä: In[39]:= pottest@n_d := IntegerQ@nD && NonNegative@nD

ckunta.nb 5 In[40]:= z_?ctest n_?pottest := Nest@z #&,e,nd Huomaa, että symbolina ei ole tavallinen hattumerkki,vaan pieni vinoneliö! In[41]:= a 2 êê ExpandAll Out[41]= 8α 1 2 α 2 2,2α 1 α 2 < In[42]:= Out[42]= In[43]:= Out[43]= pot1 = a 5 b 3 êê ExpandAll 8α 1 5 β 1 3 10 α 1 3 α 2 2 β 1 3 + 5 α 1 α 2 4 β 1 3 15 α 1 4 α 2 β 1 2 β 2 + 30 α 1 2 α 2 3 β 1 2 β 2 3 α 2 5 β 1 2 β 2 3 α 1 5 β 1 β 2 2 + 30 α 1 3 α 2 2 β 1 β 2 2 15 α 1 α 2 4 β 1 β 2 2 + 5 α 1 4 α 2 β 2 3 10 α 1 2 α 2 3 β 2 3 +α 2 5 β 2 3, 5 α 1 4 α 2 β 1 3 10 α 1 2 α 2 3 β 1 3 +α 2 5 β 1 3 + 3 α 1 5 β 1 2 β 2 30 α 1 3 α 2 2 β 1 2 β 2 + 15 α 1 α 2 4 β 1 2 β 2 15 α 1 4 α 2 β 1 β 2 2 + 30 α 1 2 α 2 3 β 1 β 2 2 3 α 2 5 β 1 β 2 2 α 1 5 β 2 3 + 10 α 1 3 α 2 2 β 2 3 5 α 1 α 2 4 β 2 3 < pot2 = a a a a a b b b êê ExpandAll 8α 1 5 β 1 3 10 α 1 3 α 2 2 β 1 3 + 5 α 1 α 2 4 β 1 3 15 α 1 4 α 2 β 1 2 β 2 + 30 α 1 2 α 2 3 β 1 2 β 2 3 α 2 5 β 1 2 β 2 3 α 1 5 β 1 β 2 2 + 30 α 1 3 α 2 2 β 1 β 2 2 15 α 1 α 2 4 β 1 β 2 2 + 5 α 1 4 α 2 β 2 3 10 α 1 2 α 2 3 β 2 3 +α 2 5 β 2 3, 5 α 1 4 α 2 β 1 3 10 α 1 2 α 2 3 β 1 3 +α 2 5 β 1 3 + 3 α 1 5 β 1 2 β 2 30 α 1 3 α 2 2 β 1 2 β 2 + 15 α 1 α 2 4 β 1 2 β 2 15 α 1 4 α 2 β 1 β 2 2 + 30 α 1 2 α 2 3 β 1 β 2 2 3 α 2 5 β 1 β 2 2 α 1 5 β 2 3 + 10 α 1 3 α 2 2 β 2 3 5 α 1 α 2 4 β 2 3 < In[44]:= Out[44]= 80, 0< pot1 pot2 êê Simplify Siirtyminen kompleksilukujen tavanomaiseen esitykseen Edellä on rakennettu kompleksilukuaritmetiikkaa Mathematicaan tarkoituksena osoittaa, miten tämä määritelmien pohjalta tulisi periaatteessa tehdä. Lopuksi on syytä katsoa, miten voidaan siirtyä kompleksilukujen tavanomaiseen esitykseen, mikä toki on Mathematicassa valmiinakin. Edellä käsitellyt kaksialkioisen listan muotoiset kompleksiluvut voidaan muuntaa normaaliin muotoon funktiolla In[45]:= normmuoto@z_?ctestd := z P1T + z P2T Tässä tarkoittaa imaginaariyksikköä. Esimerkiksi: In[46]:= normmuoto@ad Out[46]= α 1 + α 2 In[47]:= normmuoto@a 2D Out[47]= α 1 2 + 2 α 1 α 2 α 2 2 In[48]:= ipot = Table@i n, 8n, 0, 10<D Out[48]= 881, 0<, 80, 1<, 8 1, 0<, 80, 1<, 81, 0<, 80, 1<, 8 1, 0<, 80, 1<, 81, 0<, 80, 1<, 8 1, 0<< In[49]:= Map@normMuoto, ipotd Out[49]= 81,, 1,, 1,, 1,, 1,, 1<

6 ckunta.nb Varsinaisesti kompleksiluvuilla laskettaessa ne syötetään Mathematicassa suoraan normaalimuodossa. Laskutoimitussymbolit ovat samoja kuin reaalisten muuttujien tapauksessa. Esimerkiksi: In[50]:= Out[50]= In[51]:= Out[51]= H2 + 3 L H4 + 5 L 7 + 22 H2 + 3 LêH4 + 5 L 23 41 + 2 41 In[52]:= Table@ ^n, 8n, 0, 10<D Out[52]= 81,, 1,, 1,, 1,, 1,, 1< Harjoitustehtäviä 1) Laske kompleksilukujen z 1 =-5 + 7 Â ja z 2 =-2-11 Â summa, tulo ja osamäärä sekä edellä olevan määritelmän mukaisella formalismilla että normaalia tapaa käyttäen. 2) Laske kompleksilukujen z 1 = coshj 1 L +ÂsinHj 1 L ja z 2 = coshj 2 L +ÂsinHj 2 L tulo ja osamäärä sekä luvun z 1 käänteisluku edellä olevan määritelmän mukaisesti. Sievennä tulokset. 3) Määrittele funktiot, jotka antavat reaalilukuparina esitetyn kompleksiluvun liittoluvun ja itseisarvon. Tarkista näitä käyttäen, että seuraavat yhtälöt ovat voimassa kaikille kompleksiluvuille: a) z 1 + z 2 = z ê 1 + z ê 2, b) z 1 z 2 = z ê 1 z ê 2, c) z ê = z, d)» z ê» =» z», e) zz ê =» z» 2, f)» z 1 z 2» =» z 1»» z 2». Simo K. Kivelä 23.4.2005