Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016
Maisemaelementit Maiseman perustekijät
Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi tai maisemaselvitys termiä on käytetty
Maiseman eri osat Maanpinnan muodot, topografia Maaperä Vesisuhteet Ilmasto Kasvillisuus
Maanpinnan muodot, topografia Maiseman selkäranka Maastonmuotojen muokkaus vaikuttaa maisemakuvaan Kaupunkien rakentuminen muuttanut Vaikuttavat erityisesti: Visuaaliseen havaittavuuteen Näköalapaikkojen ja näkymien muodostumiseen
Vaikuttavat lisäksi Maastonmuodot ja niiden vaikutus - Ilmastoon - Säteilyolosuhteisiin - sekä lämpö-, sade-, tuuli-, ja lumioloihin
Maanpinnan muodot, topografia
Maaperä Maa täydentää kallioperän luomaa perusrunkoa Jääkausi muovannut, kallioperä vaikuttanut, Itämeren kehitysvaiheet Massanvaihdot ja täytöt nykyään muuttaneet
Maaperä Vaikuttaa voimakkaasti topografiaan Kasvillisuuteen ja eläimistöön Pienilmastoon ja rakentamisen sijoittumiseen Rooli myös pohjaveden muodostumisessa ja varastoitumisessa Vaikuttaa huomattavasti rakentamiskustannuksiin Kalliomaasto rakennusalueena haastava ja kasvualustana karu Savikot rakennusmaana huonoja, mutta kasvillisuudelle laadusta riippuen kohtalainen Hiekka- ja soramaat ovat kasvillisuudelle karuja, mutta rakentamiselle erinomaisia Turvealueet eivät sovellu rakentamiseen, mutta ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä
Maa- ja kallioperä ja niiden vaikutus Helsingissä maaperää ovat muokanneet voimakas rakentaminen sekä massanvaihdot ja täytöt Alun perin ollut 35% kalliota, 20 % moreenia, 15 % hiekka- ja sora-alueita sekä 30 % savea Helsingissä laajoja täyttömaa-alueita Maa- ja kallioperä vaikuttaa topografiaan ja kasvillisuuteen ja eläimistöön, pienilmastoon, rakennettavuuteen Rooli pohjaveden muodostumisessa ja varastoitumisessa
Maaperä
Vesisuhteet Vaikuttaa Visuaaliseen ulkoasuun Maalajien rakennusteknisiin ominaisuuksiin Ilmasto-olosuhteisiin Kasvillisuuteen
Vesisuhteet Kaupungistuminen muuttanut luonnollisia oloja merkittävästi Virtaamien ääriolot, hulevedet Sademäärä suurempi
Vesisuhteet
Ilmasto Suomi kuuluu kosteaan ja viileään ilmastovyöhykkeeseen, jossa sadanta on haihduntaa suurempi Vaikuttaa kaikkiin muihin maisemaelementteihin Kasvillisuuteen Kallio- ja maaperän luonnollisiin muutoksiin Myös: Ihmisten viihtyvyyteen Rakennettujen alueiden luonteeseen, sijoittumiseen ja rakennustapaan Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa vaikuttaa Kuivuus, rankkasateet, kovat tuulet ja sään ääri-ilmiöt
Ilmasto Kaupunkialueet poikkeavat luonnontilaisista alueista Kaupunkialueilla sataa enemmän Haihtuu vähemmän Tuuli olosuhteet ovat erilaiset Lämpösaareke syntyy (Helsinki 0,7-0,8) Myös pilvisyys suurempaa Syyt jaettavissa kolmeen luokkaan: Rakenteiden ja pintojen vaikutus Ilman saastuminen Viemäröinti ja sadevesien pois johtaminen
Ilmasto ja sen vaikutus Helsingissä voimakas kaupungistuminen ja merellisyys vaikuttavat Tavallisimmat tuulen suunnat ovat lounas ja etelä Ilmasto vaikuttaa kaikkiin muihin maisemaelementteihin Vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen ja välillisesti myös rakennettujen alueiden luonteeseen, niiden sijoittumiseen ja rakennustapaan
Ilmasto
Kasvillisuus Muodostumiseen vaikuttavat kallio- ja maaperä, vesi ja ilmasto Jos jokin tekijä muuttuu, myös kasvillisuus muuttuu
Kasvillisuus Vaikuttaa Alueen identiteetin ja omaleimaisuuden muodostumiseen Luo kaupunkitilaa ja vaikuttaa asuinympäristöön Ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen Lämpötilaan, tuulisuuteen ja ilmankosteuteen Lieventää kaupungin aiheuttamia ympäristöhäiriöitä Parantaa pienilmastoa Sitoo maaperää ja siten estää eroosiota Säätelee veden virtauksia
Metsätyypit Kankaat - Karukkokangas (CIT) - Kuiva kangas (CT) - Kuivahko kangas (VT) - Tuore kangas (MT) - Lehtomainen kangas (OMT) Lehdot (OMaT)
Kasvillisuus
Maisemarakenne
Maisemarakenne Luontosuhteisiin perustuva maiseman analysointimetodi Maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnonprosessien ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kallioperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemi
Kalvot: Maija Rautamäki
Maisemarakenne Havainnollistettaessa esitetään usein maiseman perusrunko eli maaston, kallio- ja maaperän määrittämä selänteiden ja laaksojen muodosto Osa alueen identiteettiä ja sen tunteminen auttaa alueen ja sen ominaispiirteiden ymmärtämisessä
Maisemarakenne Esitetään usein: Selänteet Laaksot Vaihettumisvyöhykkeet Maiseman solmukohdat Rakennetut alueet
Selänteet: Maaston suhteellisesti korkeimpia osia Toimivat usein pohjaveden muodostumisalueina Vedenjakajina Jaottelu Kallioselänne Moreeniselänne Harjuselänne Tms.
Laaksot: Maaston suhteellisesti alavimmat alueet Jaottelu Jokilaakso Järvilaakso Murroslaakso Tasankolaakso Tms.
Vaihettumisvyöhykkeet Alueet, jotka eivät ole selvästi selänteitä tai laaksoja Usein rakentaminen on sijoittunut vaihettumisvyöhykkeelle
Maiseman solmukohdat Paikkoja, joissa usea voimakas maisemaelementtiä (esim. selänne, laakso, vesistö) kohtaa tai leikkaa toisensa Solmukohtiin on usein syntynyt asutusta jo esihistoriallisena aikana Nykyäänkin usein jokin merkkirakennus, kuten kartano
Alkuperäinen: Maija Rautamäki
Maisemarakenne Helsingissä selänteet ovat pääasiallisesti kallioselänteitä ja laaksot ovat muodostuneet kallioperän murroslinjoihin. Selänteille ovat tyypillisiä pienipiirteisyys ja painanteita peittävät ohuet moreenikerrokset. Helsingin laaksoista merkittävin on Vantaanjoenlaakso. Helsingin alueella on kuitenkin myös kallioperän murroslinjoihin syntyneitä murroslaaksoja sekä laaja tasankolaakso. Helsingin maisemarakenteessa näkyy selkeästi maiseman jakautuminen kahteen osaan Läntinen osa on pyöreähköjen mäkien leimaamaa selännettä. Idässä maisemaa hallitsee hyvin selväpiirteinen selänne, joka rajautuu Vantaanjoenlaakson tasankolaaksoon Maisemarakenne on osa Helsingin identiteettiä ja sen tunteminen auttaa kaupungin ymmärtämisessä.
Ot2 Maiseman perusselvitykset Maisemarakenne
Harjoitukset klo 16.15 (15.45) 17.30 (18.45)