Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Transkriptio

1 Sää ja ilmasto

2 Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

3 1. Tuulen nopeus Ilman liike m/s Mitataan anemomometrillä 2. Tuulen suunta Mistä ilma on tulossa Ilmaistaan ilmansuuntina, joskus asteina 3. Ilmanpaine Ilmapuntari mittaa paikan yläpuolella olevan ilman painoa Ilmaistaan mbar (vanha yksikkö mmhg) 4. Ilman lämpötila Ilmaistaan tavallisesti C tai (anglo-amerikkalaisittain) F C = ( F 32) / 1,8 F = ( C) 1, Säätilan keskeiset tekijät HOBO-sääasema 5. Sademäärä ja -tyyppi Vettä, alijäätynyttä vettä, lunta, räntää tai rakeita Ilmaistaan millimetreinä aikayksikköä (yleensä kk) tai tapahtumaa kohden 6. Ilmankosteus Ilmaistaan suhteellisena ilmankosteutena (RH) = ilman vesimäärä % siitä määrästä jonka se voi ko. lämpötilassa sisältää. 7. Pilvisyys Ilmaistaan usein asteikolla 0/8 (kirkasta) 8/8 (täyspilvistä) Voidaan mitata myös esim. valon intensiteettinä Usein havainnoidaan myös pilvityyppejä

4 Mitä tuuli on? Tuuli on ilman virtausta korkeapaineesta matalapaineeseen! Ilmakupla jäähtyy ja laajenee syntyy voimakas ylävirtaus Ylävirtausten kohdatessa viileä ilma kääntyy alas Ilma lämpenee ja nousee kuplana ylös syntyy matalapaine Ilman laskeutuessa havaitaan kohonnut Tuuli viuhuu! ilmanpaine Paine-erot tasoittuvat M Maan pinta K

5 Tuulen nopeus riippuu: 1. Korkea- ja matalapaineen välisestä etäisyydestä 2. Ilmanpaine-erosta

6 Säteilyepätasapainosta ja maan planetaarisuudesta: Planetaariset ilmanpainevyöhykkeet ja planetaariset tuulet. Maan ja veden pinnan lämpöeroista paikallistuulet: 1. Monsuuni 2.Trooppiset hirmumyrskyt 3.Tornadot ja trombit 4. Maa- ja merituulet 5. Laakso- ja vuorituulet 6. Lämpimät laskutuulet 7. Kylmät laskutuulet

7 Ääri-ilmiöitä I: Trooppiset hirmumyrskyt - Vaatii syntyäkseen yli +26 C merenpinnan lämpötilan C päiväntasaajan molemmin puolin. - Saa lisäenergiaa adiabaattisesti vesihöyryn tiivistymisestä hyytyy maan päällä.

8 Ääri-ilmiöitä II: Tornadot ja trombit - Syntyvät yleensä ukkospilvissä voimakkaiden ylätuulten, nousevan lämpimän ilman ja laskevan kylmän ilman vuorovaikutuksena. - Trombiksi kutsutaan pientä tornadoa.

9 Sateet - Sade syntyy kun ilma nousee ylöspäin, jäähtyy, ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy vedeksi. - Tiivistymiseen tarvitaan tiivistymiskeskuksia (esim. noki- tai suolahiukkasia). Käsitteitä: Absoluuttinen ilmakosteus = ilman sisältämä vesimäärä (g/m 3 ). Suhteellinen ilmankosteus = ilman sisältämä kosteus prosentteina siitä määrästä jonka se voi kyseisessä lämpötilassa sisältää. Kastepiste = Lämpötila jossa suhteellinen ilmankosteus on 100% ja vesihöyry tiivistyy pisaroiksi.

10 1. Konvektiosateet - Aurinko lämmittää maan pintaa ilma nousee ylös kastepiste sade. - Tropiikin sadetyyppi (zeniittisateet).

11 2. Vuoristosateet eli orografiset sateet - Ilmavirtaukset pakottavat ilman nousemaan vuoren rinnettä ilma jäähtyy kastepiste sade.

12 3. Rintamasateet - Kylmä (raskas) ilma pakottaa kostean ja lämpimän ilman nousemaan lämmin ilma viilenee kastepiste. Polaaririntaman sadetyyppi.

13 Sää Suomessa Suomi kuuluu polaaririntaman alueeseen säätilan määräävät pääasiassa liikkuvien matalapaineiden eli syklonien liikkeet. Noin 60 N/S kohdalla oleva suihkuvirtaus mutkittelee. Suuri mutka, eteläisen ilmamassan alueella: olemme korkeapaineen selänteessä. Suuri mutka, Suomi polaarin ilmamassan alueella: olemme matalapaineen solassa. Pienemmät mutkittelut muodostavat liikkuvat matalapaineet.

14

15

16 1. Cirrus, untuvapilvi 4. Altostratus, verhopilvi 7. Cumulus, kumpupilvi 8. Stratocumulus, kumpukerrospilvi 2. Cirrostratus, harsopilvi 5. Altocumulus, hahtuvapilvi 9. Cumulonimbus, kuuropilvi 3. Cirrocumulus, palleropilvi 6. Nimbostratus, laaja sadepilvi 10. Stratus, sumupilvi I Yläpilvet II Keskipilvet III Alapilvet

17