Maisemanhoitosuunnitelma AURAJOKILAAKSON. kulttuurimaisemaan. Heidi Saaristo
|
|
- Ahti Ahola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maisemanhoitosuunnitelma AURAJOKILAAKSON kulttuurimaisemaan Heidi Saaristo Aurajokisäätiö 2005
2
3 Maisemanhoitosuunnitelma AURAJOKILAAKSON kulttuurimaisemaan Heidi Saaristo diplomityö Maisema-arkkitehtuuri / Arkkitehtiosasto / TKK Valvoja: Professori Maija Rautamäki Aurajokisäätiö 2005 Valkkimyllynkuja 2, Turku puh: (02) Maastokartat ja digitaalinen kartta-aineisto on julkaistu Maanmittauslaitoksen luvalla (lupa nro. VASU/147/05). Kallio- ja Maaperäkartat on julkaistu Geologian tutkimuskeskuksen luvalla. Kuvat, piirrokset ja taitto: Heidi Saaristo Kannen kuva: Aurajoki, Vintala Painopaikka: Digipaino, Turku 2005
4 4
5 Saatteeksi Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan on diplomityöni Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan. Työ on tehty tilaustyönä Aurajokisäätiölle. Maisemanhoitosuunnitelman laatiminen alkoi keväällä Maastoinventoinnit tein kesien 2003 ja 2004 aikana. Talvikuukausina työ eteni asukastilaisuuksien ja asukkaille järjestettyjen suunnittelupajojen myötä. Aurajokilaakso oli lukuvuonna maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman maisemasuunnittelu-pääaineen kahden syventävän opintojakson kohdealueena (Kulttuurimaiseman suojelu ja hoito ja Tuotantomaisema). Osallistuin molempiin opintojaksoihin. Teoksen viides luku, joka koostuu kaavatarkastelusta ja maisemaa koskevan lainsäädännön ja EU-tukijärjestelmän esittelystä ei kuulu diplomityöhön. Suunnitelman kohdealue sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun kaupunkiseudun ja Loimaan seutukunnan alueella. Suunnittelu sijoittuu pääosin alueelle, joka kuuluu ympäristöministeriön maisemaaluetyöryhmän vuonna 1992 raajamaan ehdotukseen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Suunnittelualueen rajausta on muutettu siten, että maiseman rakenne ja tilallinen hahmo on paremmin voitu ottaa huomioon. Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma on yleispiirteinen suunnitelma. Työn jäsentelyssä olen noudattanut alalla vakiintunutta analyysi/suunnitelma -jakoa. Aluksi luodaan katsaus alueen luonnonoloihin, maisemassa tapahtuneisiin muutoksiin ja jokilaakson nykytilaan. Varsinaisessa hoitosuunnitelmassa Aurajokilaakso on käsitelty luonnonelementtien ja alueellisten kulttuurivaikutusten muodostamana, alati muuttuvana kokonaisuutena. Maiseman- ja luonnonhoidon ohjeistus on laadittu siten, että jokilaakson luonne ja kulttuurihistoriallinen arvo säilyvät. Ympäristöministeriön hankkeelle asettama erityistavoite oli jokilaakson oleellisten piirteiden ja arvojen nimeäminen. S A A T T E E K S I Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelman päämääränä on toimia ohjeistona monissa eri yhteyksissä, ja sitä tulee voida tarkastella kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaisessa mittakaavassa. Tämän vuoksi olen jakanut tarkasteltavan alueen kuuteen toisistaan maisemarakenteellisesti, -tilallisesti ja kulttuuripiirteiltään eroavaan jaksoon, jolloin ohjeistuksen antaminen yleiskaavatason edellyttämällä tarkkuudella on ollut mahdollista. Aurajokeen liittyvää materiaalia on olemassa varsin kattavasti ja materiaalin kokoaminen ja yhdistäminen olivat eräitä hankkeen tavoitteita. Maisemanhoitosuunnitelman kirjalliseen lähdeaineistoon kuuluvat mm. Aurajokisäätiön kokoama ja tuottama kirjallisuus, kuntien kulttuuriympäristöohjelmat, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ja Turun maakuntamuseon tuottama aineisto. Työssä käytetty karttaaineisto on Maanmittauslaitoksen ja Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemaa materiaalia. Koska Aurajokea koskevaa materiaalia on runsaasti saatavilla ja samoja tietoja on esitetty useissa lähteissä on lähdeviittaukset merkitty - lukijaa parhaiten palvelemaan - tekstin loppuun Lisälukemista -listana. Työni aikana olen tutustunut lukuisten jokimaisemien hoitosuunnitelmiin. Eri hankkeisiin perehtyminen on osoittanut, että käytetyt maisemalliset arvoluokitukset ja niiden pohjalta tehdyt hoitosuunnitelmat ovat kirjavia. Omassa työssäni olen pyrkinyt selvittämään ja analysoimaan alueen maisemalliset ominaisuudet niin, että maisemanhoito-ohjeistus on ollut mahdollista laatia alueen kulttuurisista lähtökohdista. Koska Aurajokilaakso on laajuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi hyvin erityinen, on suuri osa työstä muodostunut nyt esitettävän suunnitelman havainnollisesta jäsentämisestä. Olen pyrkinyt helppolukuiseen ja käsikirjamaiseen lopputulokseen. Heidi Saaristo 5
6 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O S I S Ä L T Ö... 7 M A I S E M A N H O I T O S U U N N I T E L M A N K E S K E I S T Ä S A N A S T O A... 8 L U K U 1. H A N K E K U V A U S 1.1 Aurajokisäätiön puheenvuoro (Martti Komulainen, toiminnanjohtaja) Tiedotus ja osallistuminen (Martti Komulainen, toiminnanjohtaja) Maisemanhoitosuunnitelma valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle L U K U 2. M A I S E M A S E L V I T Y S 2.1 Aurajokilaakso Topografia Kallio- ja maaperä Vesiolot Ilmasto Kasvillisuus Eläimistö Maiseman ja maankäytön historia Maiseman rakenne ja hahmo L U K U 3. M A I S E M A N H O I D O N Y L E I S S U U N N I T E L M A 3.1 Maisemanhoidon yleissuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaiseman piirteet ja arvot ja niiden kehittäminen Yleiset maisemanhoitosuositukset Ideoita jatkotyöskentelyyn L U K U 4. M A I S E M A J A K S O J E N H O I T O S U U N N I T E L M A T 4.1 Jaksokohtaiset maisemanhoitosuunnitelmat Kaupungin kyljessä (Turku-Lieto) Viljelyä tasangolla (Lieto) Kylien katveessa (Lieto-Aura) Tuotannon maisema (Aura) Puron varrella (Aura-Pöytyä) Alkulähteillä (Pöytyä-Oripää) L U K U 5. L I I T T E E T 5.1 Tarkastelussa maankäytön suunnitelmat Aurajokilaaksossa Maisemaa koskeva lainsäädäntö ja tukijärjestelmät (Raija Seppänen, arkkitehti SAFA) M A I S E M A N H O I T O S U U N N I T E L M A N L Ä H D E A I N E I S T O T I I V I S T E L M Ä / S A M M A N D R A G / A B S T R A C T
7 Sisältö Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan on jaettu viiteen lukuun: LUKU 1. Hankekuvaus Teoksen ensimmäinen luku sisältää Aurajokisäätiön puheenvuoron, josta käy ilmi maisemanhoitohankkeen taustat ja sille asetetut tavoitteet. Luvussa esitetään myös hankeen osallistumissuunnitelma ja sen toteutuminen. Luvun lopussa on esitetty ajatuksia maisemanhoitosuunnitelman merkityksestä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. LUKU 2. Maisemaselvitys Toinen luku koostuu Aurajokilaakson maisemarakenteellisesta ja historiallisesta selvityksestä. Selvityksessä on tarkasteltu valuma-alueen luonnonoloja, maiseman kulttuurihistoriallista kehitystä ja jokilaakson nykytilaa. Yhteenvetona on esitetty maiseman rakenne ja hahmo. LUKU 3. Maisemanhoidon yleissuunnitelma Kolmas luku sisältää Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelman. Maisemanhoitosuunnitelmaa varten on määritetty Aurajokilaakson kulttuurimaiseman olennaiset piirteet ja arvot. Piirteiden ja arvojen kehittämistä on tarkasteltu taulukossa, johon on mahdollisten riskitekijöiden lisäksi liitetty ehdotuksia jatkotoimenpiteistä sekä niiden toteuttajista. Hoitosuunnitelmassa on annettu yleisiä, koko jokilaaksoa koskevia maise-manhoitosuosituksia. Suunnitelmakartat on esitetty luvussa 4. Kolmannen luvun loppuun on koottu ideoita jokilaakson kehittämiseksi. LUKU 4. Maisemajaksojen hoitosuunnitelmat Neljännessä luvussa Aurajokilaakso on jaettu kuuteen maisemajaksoon. Jokaisen jakson maisema on kuvattu, analysoitu ja alueelle on laadittu erityiset kehittämisohjeet. Jokaiseen jaksokohtaiseen hoitosuunnitelmaan on liitetty kolme karttaa; maisemanhoitosuunnitelma, jokikäytävän maisemasuunnitelma ja kartta, jossa on esitetty ideat maiseman erityispiirteiden kehittämiseksi. LUKU 5. Liitteet Viides luku sisältää tarkastelun Aurajokilaakson kaavasuunnitelmista ja arkkitehti Raija Seppäsen laatiman tekstin maisemaa koskevasta lainsäädännöstä ja tukijärjestelmistä. Viides luku ei sisälly diplomityöhön. 7 7S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan
8 Maisemanhoitosuunnitelman keskeistä sanastoa biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus, joka sisältää lajien välisen ja lajien sisäisen monimuotoisuuden ja erilaisten elinympäristöjen vaihtelun sekä luonnon ekologiset prosessit. biotooppi Tarkoittaa eliöiden kasvupaikkaa tai elinympäristöä yleisesti. Biotooppi luokittelee ympäristöä eikä perustu laji- tai yksilöhavaintoihin. ekologinen käytävä Kapea vyöhyke (yhteys) erillisten elinympäristölaikkujen välillä, jota pitkin eliöstö voi siirtyä elinympäristöstä toiseen (Jormola 2003). ekologinen verkosto Muodostuu luonnon ydinalueista ja näitä alueita yhdistävistä ekologisista käytävistä (Väre 2001). kalaporras Rakenne, jota pitkin kala pääsee padon ohitse (Jormola 2003). kansallismaisema Ilmentää maamme eri osien edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Kansallismaisemien valinnasta vastasi ympäristöministeriön kansallismaisematyöryhmä. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen Suomessa on työryhmän mukaan 27 kansallismaisemaa. Kansallismaisemalla on vahva symboliarvo. (Ympäristöministeriö 2005) Käsitteellä ei ole lainsäädännöllistä vaikutusta. kosteikko Matala vesialue tai erittäin kostea maa-alue, jolle on tyypillistä erityisen kosteaa elinympäristöä vaativa kasvilajisto (Jormola 2003). Vesistökuormitusta vähentävän ojan, puron, joen tai muun vesistön osa ja sen ranta-alue, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan pysyy kosteana. Kosteikko perustetaan yleensä patoamalla. (MMM 2003) kulttuurimaisema Ihmisen ja luonnon pitkäaikaisen vuorovaikutuksen myötä muodostunut kokonaisuus (Ympäristöministeriö 2005). Kulttuurimaisema on ihmisen käyttämä, hoitama, muuttama tai rakentama fyysinen ympäristö, jonka maisemakuvassa on näkyvissä em. toiminnan jälkiä. Kulttuurimaisemassa näkyy, miten ihmisen toiminta on sopeutunut ja käyttänyt hyödyksi luonnon elementtejä, maaperää, topografiaa ja ilmastoa. (Hämeen liitto: Kulttuurimaiseman käsitteitä) Käsitteellä ei ole lainsäädännöllistä vaikutusta. laskeutusallas Ojan tai puron yhteyteen kaivamalla tai patoamalla tehty vesiallas, jonka päätarkoituksena on kerätä pelloilta ja ojaverkostosta veden mukana liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta ja estää sitä pääsemästä vesistöön (MMM 2003). maisema Geomorfologisen, ekologisen sekä kulttuurihistoriallisen kehityksen tuloksena syntynyt fyysinen kokonaisuus (Rautamäki 1990). Tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta (Eurooppalainen maisemayleissopimus, 1 luku: Yleiset määräykset, 1 artikla: Määritelmät). maisema-alue (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue) Tässä työssä maisema-alueella tarkoitetaan - sekaannuksien välttämiseksi - ainoastaan maisema-aluetyöryhmän esittämää aluetta, joka on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan valtakunnallisesti arvokas. Periaatepäätöksen mukaan Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. maisema-arkkitehtuuri Maiseman suunnittelun, maiseman hoidon ja maiseman rakentamisen ammattiala. 8
9 maisemakuva Maisemarakenteen optisesti havaittava ilmiasu, maisematilan muodostama visuaalinen kokonaisuus (Merivuori 1982). maisemanhoito Toiminta, jolla kestävän kehityksen näkökulmasta varmistetaan maiseman säännöllinen hoitaminen ja jolla ohjataan ja yhteensovitetaan yhteiskunnan, talouden ja ympäristön kehityksen aiheuttamia muutoksia (Eurooppalainen maisemayleissopimus 2005). Toimenpide, jolla lisätään viljelymaiseman avoimuutta ja monipuolisuutta, vahvistetaan viljelymaiseman ominaispiirteitä ja hoidetaan ja parannetaan maisemallisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti arvokkaita maatalousmaisemia (MMM 2003). maisemarakenne Maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnonprosessien ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus, jonka perusosia ovat kallio- ja maaperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemit (Rautamäki 1990). maisemaraja Yhden tai useamman maisematekijän muutoskohta (Rautamäki 1990). Maisemassa, maisemarakenteessa tai maisemakuvassa oleva kapea vyöhyke kahden eri luonteisen maisematilan välillä. maisematila Yhden tai useamman maisematekijän muodostama, kolmiulotteisesti hahmotettava tilamuoto (Rautamäki 1990). S A N A S T O Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan muinaisjäännös Muinaisjäännökset ovat maisemassa tai maaperässä säilyneitä rakenteita ja kerrostumia, jotka ovat syntyneet paikalla kauan sitten eläneiden ihmisten toiminnasta. Muinaisjäännökset ovat usein maastossa silmin havaittavissa ja selvästi erottuvia, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet ja linnavuoret. Maan alla olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat esim. asuinpaikat ja ruumishaudat. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. (esim. Museovirasto 2005 ja Hämeen liitto: Kulttuuriympäristön käsitteitä) murroslinja Kallioperän pitkänomaisen laakson pohjatasolla oleva painanne (Lehtinen 1998). perinnebiotooppi Perinteisten maankäyttömuotojen synnyttämiä kasvupaikkoja ja elinympäristöjä. Perinnebiotooppeja ovat esim. niityt, kedot, ahot, hakamaat, metsälaitumet. (MMM 2003) perinnemaisema Perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisemia (MMM 2003). pohjapato Kiinteä rakenne, jonka yli vesi virtaa ja jolla pidetään yläpuolista vedenpintaa halutulla korkeudella (Jormola 2003). rakeisuus Rakennusten koon ja rakennustiheyden välinen suhde. raviini Veden uurtama kapea ja syvä laakso. Jyrkkärinteinen, v-muotoinen jokikäytävä, joka syntyy alueella jossa maaperä on helposti syöpyvää savea tai hiesua. Pääuoman reunassa olevan sivupuron synnyttämä raviini on normaalitilanteen vallitessa lähes kuiva. (maiseman) solmukohta Useiden voimakkaiden maisematekijöiden leikkauspiste tai kohtauspaikka (Rautamäki 1990). Maisematekijällä tarkoitetaan tässä yhteydessä esim. selännettä, vesistöä tai harjua. suojavyöhyke Leveä vesistöön rajoittuva osa, jota peittää monivuotinen kasvillisuus ja jota ei saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla tai lannoittaa (Jormola 2003). valuma-alue Vesistöä ympäröivä alue, jolta sadevedet kerääntyvät vesistöön (MMM 2003). 9
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma
Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma Hankesuunnitelma Aurajokisäätiö Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma Hankesuunnitelma Hakija: Aurajokisäätiö Valkkimyllynkuja 2 20540 TURKU Puhelin:
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
L U K U 1. H A N K E K U V A U S
L U K U 1. H A N K E K U V A U S 1.1 Aurajokisäätiön puheenvuoro (toiminnanjohtaja Martti Komulainen) Aurajokilaakso on peltoja, mutkittelevaa jokea, maisemaa rajaavia metsäisiä selänteitä ja jokivarteen
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
MAISEMANHOITOSUUNNITELMA A URAJOKILAAKSON KULTTUURIMAISEMAAN Heidi Saaristo TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN RAPORTTEJA 37 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ÅBO YRKESHÖGSKOLA AURAJOKISÄÄTIÖ 1 2 MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus
Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hannu Linkola, hannu.linkola@ymparisto.fi Satakunnan arvokkaat maisema-alueet -seminaari 26.11.2013 Ravintola Liisanpuisto / Satakuntaliitto Maalaismaisemaa
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
Perinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
Hämeen liitto. Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti
Hämeen liitto Tatu Oukka Maakunta-arkkitehti OLAVI VIRTA ~ Sysmäläinen esimerkki ei-fyysisestä kulttuuriperinnöstämme, joka konkretisoi syvällä tajunnassamme sen miltä suomalainen Juhannus maisemassa kuulostaa.
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
AURAJOKILAAKSON MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.5.2003 Päivi Suvanto Aurajokisäätiö rs. 1 Hankkeen tausta ja tarve Aurajokilaakson kulttuurimaisema Varsinais-Suomessa on
MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo
MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo MITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSET OVAT? Maisemassa, maaperässä tai vedessä säilyneitä ihmisen aikaansaamia rakenteita ja kerrostumia
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
Maisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla
KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
4.1.2 Viljelyä tasangolla (Lieto)
62 4.1.2 Viljelyä tasangolla (Lieto) Joen komeimman kosken, Nautelankosken, alapuolella avautuu ainutlaatuinen maisema. Tasaiset pellot levittäytyvät lähes silmänkantamattomiin syvällä uomassaan virtaavan
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu
SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo
Kulttuuriympäristölinjaukset. Marjo Poutanen
Kulttuuriympäristölinjaukset Marjo Poutanen 23.3.2018 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman ja muinaisjäännösten muodostamaa kokonaisuutta. Se
MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu
MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...
Punkalaitumen Isosuo Maisemarakenne. 20 km. 15 km. 10 km. 6 km. 3 km. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä. 10.6.2015/TL
Maisemarakenne 2 km Etäisyysvyöhyke suunnitelluista tuulivoimaloista Korkeuskäyrä, metriä 75 11 Kuva 1. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä. 5 Maisema-analyysi 2 km Kellotapuli Maiseman solmukohta
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
Mistä löydän tietoa maiseman- ja luonnonhoitoon sopivista kohteista?
Mistä löydän tietoa maiseman- ja luonnonhoitoon sopivista kohteista? 21.5.2013 Ihmisen toiminnan jäljet näkyvät erilaisina kulttuuriympäristöinä kulttuurimaisemat perinnemaisemat muinaisjäännökset rakennettu
4.1.5 Puron varrella (Aura-Pöytyä)
94 4.1.5 Puron varrella (Aura-Pöytyä) Pöytyällä Aurajoki on kuroutunut varsin vaatimattomaksi, mutta yhdessä useiden sivu-uomien kanssa se muodostaa kauniisti polveilevan uomaverkoston, jota maasto vaimeasti
TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)
TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,
Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto
Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto 25.5.2010 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa:
Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?
Laidunnus ja maisema seminaari 11.01.2018 Tiina Seppänen Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi
PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö
VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö 7.6.2019 1 SISÄLTÖ Käsitteitä Perinnebiotooppien uhanalaisuus Suomessa Luontodirektiivin luontotyypit ja niiden tila Suomessa
MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä
MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus
ristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
Taajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
Salon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke
Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.
MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristöministeriö, työpaja 26.11.2012 Maisema-arkkitehdit MARK Elina Kataja ja Elina Kalliala SISÄLTÖ Lakiviittaukset aiheeseen liittyen (MRL, MRA, YVA, Eurooppalainen
Paikallistoimijan kokemuksia karttapalvelun tuottamisesta - Aurajoki kartalle -hanke
Paikallistoimijan kokemuksia karttapalvelun tuottamisesta - Aurajoki kartalle -hanke Sinikka Paulin, Aurajokisäätiö sr Matkailutarjonnan digitaalinen näkyvyys ja reitit 19.9.2018 Varsin Hyvä ry Aurajokisäätiö
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
Aurajoki kartalle - jokitietoa jokaiselle
Aurajoki kartalle - jokitietoa jokaiselle Sinikka Paulin, Aurajokisäätiö sr PAIKKATIETOA JA JOKITIETOA Aurajoki kartalle - työn puitteet Toteuttaja: Aurajokisäätiö sr Toiminta-aika 1.2.2017-31.8.2018,
Tuulivoima ja maisema
Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
Maisemarakenne kaavoituksessa
Maisemarakenne kaavoituksessa Esityksen sisältö 1. Maankäytön suunnittelusta 2. Maisemarakenne analyysimenetelmä ja keskeinen teoria 3. Case Yttersundomin maankäyttöselvitys VAMK opinnäytetyö 4. Vaasan
Liite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla
Liite b. Nousiaisten (3.) kartalla PÖYTYÄ AURA Nousiainen Nousiainen 5 TURKU LIETO RAISIO NAANTALI Tarjousaluekarttojen mittakaavat: : 5, 3-5 : 7 tarjousalue 2 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
L U K U 4. M A I S E M A J A K S O J E N H O I T O S U U N N I T E L M A T
L U K U 4. M A I S E M A J A K S O J E N H O I T O S U U N N I T E L M A T 4.1 Jaksokohtaiset maisemanhoitosuunnitelmat Tässä luvussa Aurajokilaakso on jaettu kuuteen toisistaan maisemarakenteellisesti
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T
S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI
Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista
Kaupunginhallitus 92 07.03.2016 Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 47/11.05.00/2016 KH 92 Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040
Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta
Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo 21.4.2017 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnittelu järjestetty muuttamalla maankäyttö- ja rakennuslakia
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.
5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä
Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:
Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito
Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006
Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013
Miten luontoarvoja kompensoidaan?
Miten luontoarvoja kompensoidaan? Tampere 13.6.2017 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 HT Nina V. Nygren, ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA
TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala