Varauksensiirto-siirtymä

Samankaltaiset tiedostot
Symmetrialuokat. Esimerkki Pisteryhmä C 3v E C 3 C 3. σ v σ v σ v. C3v E C 3 C E E C 3 C C 3 C 3 C. σ v σ v σ v σ v E C 3 C.

M Pv + q = 0, M = EIκ = EIv, (EIv ) + Pv = q. v(x) = Asin kx + B cos kx + Cx + D + v p. P kr = π2 EI L n

pääkiertoakseli #$%%ä 2C 2 C 2!"

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Ch9 Sisäiset Spinvuorovaikutukset. Molekyylin sisäisten spinvuorovaikutusten tarkempaa pohdiskelua

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014

MO-teoria ja symmetria

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Teddy 1. harjoituksen malliratkaisu kevät 2011

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

Ó Ó Ó

Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

TENTISSÄ KÄYTETTÄVÄ KAAVAKOKOELMA KURSSILLE Tilastollinen laadunvalvonta

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

a) Jos törmäysten määrä sekunnissa on f = s 1 ja jokainen törmäys deaktivoi virityksen, niin viritystilan keskimääräinen elinikä on

Infrapunaspektroskopia

MNQT, kl Ryhmäteoria

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

JULKISEN HALLINNON DIGITAALISEN TURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄN SIHTEERISTÖN (VAHTI-sihteeristö) JA ASIANTUNTIJAJAOSTON ASETTAMINEN

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

Tilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3

Hiilen ja vedyn reaktioita (1)

Infrapunaspektroskopia

Fysikaalinen kemia II kaavakokoelma, osa 1

edellyttää valintaa takaisinpanolla Aritmeettinen keskiarvo Jos, ½ Ò muodostavat satunnaisotoksen :n jakaumasta niin Otosvarianssi Ë ¾

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

E d f = 1 ε 0. E d r = t A. E d f

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

40 LUKU 3. GAUSSIN LAKI

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

LCAO-menetelmä Tämä on lyhyt johdanto molekyylien laskentaan LCAO-menetelmällä.

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Valo-oppi. Välineet. Polarisoituneen valon intensiteetti. Kokeessa todennetaan Malusin laki.

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

Luku 15: Magneettinen resonanssi

Koordinaatiston muunnokset. Kari Tammi, Tommi Lintilä (Janne Ojalan kalvoista)

, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,

Materiaalien mekaniikka

Tilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3 3/19/13. f(x, y, z)dxdydz. ρ(x,y,z) = x 2 + y 2 + z 2 (kg) Ratkaisu: ρ(x,y,z)dxdydz

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto

p q = (x 1 x 2 ) 2 + (y 1 y 2 ) 2 + (z 1 z 2 ) 2. x 1 y 1 z 1 x 2 y 2 z 2

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan

Muita sähkökentän laskemismenetelmiä ovat muun muassa potentiaalin gradientti ja kuvalähdeperiaate. Niistä puhutaan myöhemmin.

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

x (t) = f(x(t)) u B δ (p) = ϕ t (v) = p, v B d (p) = lim e t AT e t A dt W =

KJR-C2001 KIINTEÄN AINEEN MEKANIIKAN PERUSTEET, KEVÄT 2018

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Jos nollahypoteesi pitää paikkansa on F-testisuuren jakautunut Fisherin F-jakauman mukaan

Toisen asteen käyrien ja pintojen geometriaa Ympyrän ja pallon ominaisuuksia

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)

Scalar diffraction and vector diffraction using Fourier analysis. Yasuhiro Takaki. Tokyo University of Agriculture & Technology. Faculty of Technology

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

5.7 Uskottavuusfunktioon perustuvia testejä II

Word Taulukko-ominaisuus

2.7.4 Numeerinen esimerkki

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

! #! %! & #!!!!! ()) +

ε y = v ε z = w γ yz = v z + w γ xz = u e = ε x + ε y + ε z. y ε y x 2 = 2 γ xy x y, y 2 = 2 γ yz z ε z y z, z x x ε x z 2 = 2 γ zx

Kertausta: Vapausasteet

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

J fihu. oitus, :?'! Matemaattinen Analyysi. D:at-btp+ctp', R2 Ti. tç16. dpldt : a(q" - q) + þ(p" - p) (1) pt(t) ' viikko 47.

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

KIINTEÄN AINEEN MEKANIIKAN PERUSTEET

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

a x a y I xi y i I xyi x i I xyi + y i I yi

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Pieni silmukka-antenni duaalisuus. Ratkaistaan pienen silmukka-antennin kentät v ielä käy ttämällä d uaalisuud en periaatetta.

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Korkeammat derivaatat

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Transkriptio:

Vaauksensiito-siitymä LMCT vaauksen siito ligandilta metallille MLCT vaauksen siito metallilta ligandille

Väähtelyspektoskopia Klassisen mekaniikan mukainen malli kaksiatomiselle molekyylille: Hooken laki: A Hamoniselle liikkeelle: = µ m A m B B f = -kδ = -k- e d x µ dt = -kx x = - e Ratkaisu: => x = x 0 cos πνt-t 0 n = Þ p => Kaksiatomisen molekyylin potentiaalienegia: V = ½kx k µ ~ n = = l pc k µ

Molekyylin väähtelyt kvantittuneita: E = hνn½ Epähamooninen väähtely: Hamooninen väähtely: E Mose-potentiaali: V = e -e -ax ν = ν = ν = 0 Molekyyliväähtelyjen havaitseminen IR-absoptio - Atomien väähtelyliike voi johtaa molekyylin vaausjakauman muuttumiseen => oskilloiva dipoli - Oskilloivan dipolin vuoovaikutus sähkömagneettisen säteilyn kanssa ν e = ν => IR-absoptio - IR-absoptio iippuu väähtelyn symmetiasta Raman-sionta - Viittävän säteilyn taajuus ν e suuempi kuin molekyylin väähtelytaajuudet => viittyminen vituaalitilalle - Paluu viitetylle väähtelytilalle - Raman-sionta iippuu myös väähtelyn symmetiasta

Vituaalitilat ν ν 0 IR-absoptio Rayleighsionta Stokessionta Anti-Stokessionta Peusväähtelyjen lukumäää Esimekki H O - Molekyylissä N atomia => 3N vapausastetta - Ulkoisesta liikkeestä johtuvat vapausasteet: Tanslaatio 3 vapausastetta Rotaatio - taipunut molekyyli 3 vapausastetta - lineaainen molekyyli vapausastetta => Väähtelyvapausasteet: Taipunut molekyyli 3N-6 Lineaainen molekyyli 3N-5

Väähtelyspektoskopia ja aktiivisuus Valintasäännöt: E = hνn½ - sallitut siitymät: Δn = - täkein siitymä: n = 0 IR-aktiivisuus z Raman-aktiivisuus = αe indusoitu dipolimomentti polaisoituvuus ulkoinen sähkökenttä x μ z μ x μ μ y μ = μ x μ y μ z y æ æ x ö a ç ç çy = ça ç ç è z ø èa xx yx zx a a a xy yy zy a ö xz æex ö ç a yz çey a ç zz øè Ez ø Þ æ a ö ç ¹ 0 è ø Esimekki CS -molekyylissä

Väähtelyspektien tulkinta Ryhmäväähtelyt - Absoptioemissiohuippu voidaan tulkita johtuvaksi tietyistä funktionaalisista yhmistä Esimekki >C=O ~ - n = 600 cm - ± 50 cm Esimekki CH 3 - ~ n d d CH HCH HCH» 3000-850 cm -» 470-400 cm» 380-00 cm symm. ja asymm. - - asymm. symm. Koodinaation vaikutus ligandin väähtelyspektiin Esimekki N,N-dimetyyliasetamidi Esimekki MSO O Me O Me C N C N Me Me Me Me ~ - ~ CO = 66 cm Huom! n = CO n 75 cm - Me Me S - O Me Me S O => Happi-koodinaatio M-O ja O-C kytkeytyminen C-O-sidoksen hybidisaatiomuutokset 3 π-elektonitiheyden luovuttaminen => Happi-koodinaatio [CMSO 6 ] - Koodinaatio hapen välityksellä [PtCl MSO ] ~ n ligandi < ~ SO n SO ~ n ligandi > SO n SO MSO MSO - Koodinaatio ikin välityksellä

Ryhmäväähtelynkäsitteen ajoitukset - Monimutkaisissa molekyyleissä ei yhmäväähtelyt ovat samalla alueella - unktionaalisten yhmien väähtelyt eivät ole toisistaan iippumattomia Esimekki HCN - Peusväähtelyjä 4 kpl ν HC ja ν CN kytkeytyvät keskenään Peustelu: HCN: ~ - ~ - n CN = 089 cm n HC = 33 cm CN: ~ - 906 cm ~ - n = n = 69 cm CN C Peusväähtelyjen aktiivisuuden luokittelu Esimekki CO 3 - Identiteetti, E X Y Z X Y Z X 3 Y 3 Z 3 X 4 Y 4 Z 4 X 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Y 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Z 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 X 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Y 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pisteyhmä: 3h Symmetiaopeaatiot: - E, C 3, 3C, σ h, S 3, 3σ v Z 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 X 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Y 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Z 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 X 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Y 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Z 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ΧE =

Kietoakseli, C 3 æ ç cos ç 3 ç p - sin è 3 p p ö sin 3 æ X ç p cos è Y 3 ø ö æ X = ç ø è Y ö ø X Y = - = X 3 X - 3 Y - Y X Y Z X Y Z X 3 Y 3 Z 3 X 4 Y 4 Z 4 X 0 0 0 -½ - 3/ 0 0 0 0 0 0 0 Y 0 0 0 3/ -½ 0 0 0 0 0 0 0 Z 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 X 0 0 0 0 0 0 -½ - 3/ 0 0 0 0 Y 0 0 0 0 0 0 3/ -½ 0 0 0 0 Z 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 X 3 -½ - 3/ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Y 3 3/ -½ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Z 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 X 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -½ - 3/ 0 Y 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3/ -½ 0 Z 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ΧC 3 = 0

Kietoakseli, C X Y Z X 4 Y 4 Z 4 X 0 0 Y 0-0 Z 0 0 - X 4 0 0 Y 4 0-0 Z 4 0 0 - ΧC = - Hoisontaali peilitaso, σ h Vetikaali peilitaso, σ v X i Y i Z i X i 0 0 Y i 0 0 Z i 0 0 - Χσ h = 4 Kietoheijastusakseli, S 3 - iagonaalielementit atomeille -3: 0 - Atomi 4 C: X 4 Y 4 Z 4 X 4 -½ - 3/ 0 Y 4 3/ -½ 0 Z 4 0 0 - X Y Z X 4 Y 4 Z 4 X 0 0 Y 0-0 Z 0 0 X 4 0 0 Y 4 0-0 Z 4 0 0 - Χσ v = => Redusoituva esitys: 3h E C 3 3C σ h S 3 σ v Γ 0-4 - ΧS 3 = -

Γ = A A 3E A E - Poistetaan 3 tanslaatiovapausastetta: E ja A - Poistetaan 3 otaatiovapausastetta: A ja E ÞVäähtelyvapausasteet: Þ Γ = A E A Polaisoituneet ja depolaisoituneet Raman-väähtelyt - Sionnan aikana säteilyn polaisaatio voi muuttua - Raman-huipun polaisaatiosuhde: ρ = I / I - Suuin ρ max vittaa polaisoituneeseen huippuun - Polaisoituneiden huippujen depolaisaatiosuhteet ovat eisuuet - Täysin symmetisestä väähtelystä seuaa polaisoitunut - Epäsymmetisestä väähtelystä seuaa depolaisoitunut huippu. Esimekki C 5 H 5 SiH 3

Esimekki S 4 C C 3 C v T d C 3v

C v T d C 3v Kok. IR 84A, B, B T 63A, 3E 57 Raman 94A, A, B, B 4A, E, T 63A, 3E 58 Pol. 44A A 33A Johtopäätöksiä: - T d akenne ei ole mahdollinen - C v :a ja C 3v :a ei voi selvästi eottaa toisistaan Esimekki [As 6 ] - Koodinoitumaton ioni: Pisteyhmä: O h : Γ vib = A g E g T g T u T u

Koodinoitunut [As 6 ] - : Nomaalikoodinaattianalyysi Spektin tulkintaa vaikeuttavia tekijöitä: - väähtelyjen degeneaatio - väähtelyjen aaltolukualue - väähtelyjen matala intensiteetti - yli- ja yhdistelmäväähtelyt - emi-esonanssi Nomaalikoodinaattianalyysi: - klassisen mekaniikan mukainen moniatomiväähtelijä - potentiaalikenttä: esim. valenssivoimakenttä Uey-Badley voimakenttä

- Nomaalikoodinaattilaskujen kantana toimii 3N-6 3N-5 sisäistä koodinaattia - Molekyylin peusväähtelyt ovat sisäisten koodinaattien lineaaikombinaatioita - Sekulaaideteminantti: E kin n - G = 0 - G - l - n l n nn - G - G -G - l = 0 G -E l = 0 - n - nn l l λ = 4π ν E pot G G n G G n nn n n nn 0 - l = 0 0 Esimekki H O L L L θ 3N-6 = 3 sisäistä koodinaattia = æ ç ç ç è G -E l L = 0 Sekulaaideteminantin atkaisu: ij ovat ainoita tuntemattomia Peusongelma: - 9 tuntematonta, 3 peusväähtelyä Ratkaisu: - isotooppinen substitutio - yksinketaisempi voimakenttä ö ø A B ψ = NL L N L θ ψ = NL θ N L L ψ 3 = / L -L N >> N

Esimekki,,3-Se 3 S 5 Valmistus: [TiCp S 5 ] [TiCp Se 5 ] S Cl Se Cl S 7,-Se S 5,,3,4,5-Se 5 S Se 7 R. Steudel, M. Papavassiliou, E.-M. Stauss, R. Laitinen, 984. [TiCp Cl ] R. Steudel, E.-M. Stauss, 984. [TiRCp Se TiRCp ] S Cl,,5,6-Se 4 S 4 [TiRCp Cl ].M. Giolando, M. Papavassiliou, J. Pickadt, T.B. Rauchfuss, R. Steudel, 988. Me3SiSe SeS5Cl,,3-Se3S5 Me3SiCl Me3SiS SeS5Cl,3-SeS6,-SeS6 Me3SiCl P.Pekonen, J. Taavitsainen, R. Laitinen, 994. Raman-spekti -0 oc: - K-lase

,,3-Se 3 S 5 : - Kideakenne on epäjäjestynyt - Tunnetaan S 8 ja Se 8 SS = 05 pm α S = 08 o τ = 0 o SS = 35 pm α S = 06 o τ = 0 o SS = 05 pm, SeSe = 35 pm, SeS = 0 pm α S = 08 o α Se = 06 o τ = 97 o Uey-Badley voimakenttä: å å å å å å å å å å å å å å å å å å å å = 3 3 8 8 3 3 3 3 3 5 4 4 3 3 5 5 8 8 4 3 4 3 C C P P Y Y H H H H K K K K K K t t a a a a V Yksinketaistus: - i = -0, i ; C = -0,C. - K i, H i ja Y häviävät, kun poistetaan koodinaatit i = i,α,τ Itsenäisiä UB-voimavakioita: K SeSe, K SeS, K 3 SS H α Se, H α S, Yτ P -Se-, P -S-, Se o Se, Se o S, 3 S o S, Co o o o

,,3-Se 3 S 5 :n peusväähtelyt: - Pisteyhmä: C s - Peusväähtelyjen esitys: Γ vib = 0A 8 A - Esitys A : 4 kpl ν ν SeSe, ν SeS, ν SS 5 kpl δ δ SeSeSe, δ SeSeS, δ SeSS, δ SS kpl τ - Esitys A : 4 kpl ν ν SeSe, ν SeS, ν SS 5 kpl δ δ SeSeS, δ SeSS, δ SS kpl τ - Lasketaan peusväähtelyt alustavilla voimavakioilla - Sovitetaan lasketut väähtelyt havaittuihin hienontamalla voimavakioita pienimmäin neliösumman menetelmällä Alustavat UB-voimavakiot: - S 8 : K SS =,89; H S = 0,08, Y = 0,0, P S = 0,9, SS = 0,6, C = 0,07 - Se 8 : K SeSe =,34; H Se = 0,0, Y = 0,0, P Se = 0,3, SeSe = 0,, C = 0,07 =>,,3-Se 3 S 5 : K =,34; K =,6; K 3 =,89; H = 0,0; H = 0,08; Y = 0,07; P = 0,3; P = 0,9; = 0,; = 0,4; 3 = 0,9; C = 0,07

Havaittu Laskettu Eo Tulkinta 465 s 46/47 3/-6 A, A νss 45 w 449 A νss 47 w 47 0 A νss 379 vw 644 36 s 36/36 0/0 A, A νses 63 vs 63 0 A νsese 5 m 4 A δ 35 vw 35 0 A νsese 7 w 9 - A δ 98 vs 0 - A δ 79 w 73 6 A δ 54 m 58-4 A δ 37 m 39 - A δ 4 s 4 0 A δ 06 s 05 A δ 79 sh 4733 hilaväähtelyt 69 m 70/64 -/5 A, A τ 47 s hilaväähtelyt 33 s hilaväähtelyt

Tulosten luotettavuus: Valenssivoimavakio,,3-Se 3 S 5 S 8 Se 8 f SeSe,78,70 f SeS,96 f SS,-,7,4 f α Se 0,5-0,7 0,7 f α S 0,-0,4 0,5 f τ 0,03-0,04 0,03 0,03 [Me 3 Si N] E E = S, Se, Te Me3SiNH n-buli EtO S4N4 Se4N4 Me3SiNLi SCl SCl S4N SCl SeCl TeCl4 3 SCl SOCl ECl3 S3NCl SCl ECl4 SeSNCl [Me3SiN]E E = S, Se, Te SeSNCl Se3NCl ECl.5 ECl3 SeSNCl Se3NCl TeSNCl

S4N4: [Me3SiN]S SCl SOCl / S4N4 SO 4 Me3SiCl Yield: 95 % 4 N NMR: -57 ppm A. Maaninen et al., 999. Se4N4: [Me3SiN]Se SeCl4 / Se4N4 4 Me3SiCl Yield: 7 % J. Siivai et al., 993. Pepaation of,5-se S N4 Me 3 Si Me 3 Si N Me 3 Si N Me 3 Si S Maaninen, A., Laitinen, R.S., Chives, T., Pakkanen, T.A., Inog. Chem. 999, 38, 3450. CS /CH Cl SeCl 4 ½,5-Se S N 4 4 Me 3 SiCl -70 C,5-SeSN4 N4 3. E N 3.9 3.09 N E4 N E 3.06 3.0 N 3. E3 N4

Se S N 4 : NMR spectoscopy Se Se Se S N N N N N N N N S S Se S 4 N NMR 77 Se NMR N SeOa SeSN4-38 ppm SeSN4 48 ppm ppm 0-00 -00-300 400 300 00 ppm Raman specta of S 4 N 4 and,5-se S N4 S 4 N 4 Se S N 4 d : IR 3b ja 4e Raman 3a, b, 3b, 4e C v : IR 6 a, 4b ja 4b Raman 6a, 4a, 4b, 4b