1 Mitä on hankkeiden takana? Toimijuus ja institutionaalinen yrittäjyys (alue)kehittämisessä Seinäjoki 13.12.2013
2 Sisältö Lähtökohta: (Alue-)kehittämisen iso kuva Toimijuus aluekehittämisessä? Hanketoimija institutionaalisena yrittäjänä? Lopuksi: Muutama yhteenvetävä huomio
Kirsi Siltanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente Lähtökohta: (Alue-)kehittämisen iso kuva
4 Mitä tilkkeeksi aluekehittämisen mustaan aukkoon? (1/2) Alueen toivottu tulevaisuus Musta aukko Alueen nykytila (esim. resurssit, osaamiset, yritykset)
5 Mitä tilkkeeksi aluekehittämisen mustaan aukkoon? (2/2) Alueen toivottu tulevaisuus Eri toimijoiden omat toivotut todellisuudet (visiot ja strategiat) Alueen toimijat kehi äjäverkosto Eri toimijoiden omat toimet (alueen kehittämiseksi) Alueen nykytila (esim. resurssit, osaamiset, yritykset)
Kuka on aluekehittäjä? Aluekehittäjän määrittely: Aluekehittäjä voi tehdä lähes mitä tahansa, kunhan yrittää tavalla tai toisella vaikuttaa jonkin aluekokonaisuuden kehitykseen. (Sotarauta, Kosonen & Viljamaa 2007, 10.) Aluekehittäminen on konkreettisten toimien lisäksi yhteisen kehitysnäkymän muovaamista jatkuvassa kommunikaatiossa. (vrt. Suutari 2010) Aluekehittäjän työ voi olla myös epäselvyydessään ja moniulotteisuudessaan kuluttavaa. Erilaiset aluekehittämisen roolit: Yleiskehittäjät / koordinoivat kehittäjät Substanssikehittäjät / erikoistuneet kehittäjät Aluekehittäjyys (tai hanketoimijuus) ei ole selkeä professio, vaikka professiosaatiota on tapahtunut Semiprofessio? 6
Toimijuus aluekehittämisessä? Kirsi Siltanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente
8 Toimijuudesta yleisesti Yleinen määritelmä: Toimijuus on tahtoa ja kykyä toimia aktiivisesti, tavoitteellisesti ja vapaaehtoisesti. Toimijuus edellyttää aitoja vaikuttamis- ja valinnanmahdollisuuksia. Filosofinen tulkinta, esim.: vapaa tahto Yhteiskuntatieteellinen tulkinta, esim.: rakenteen ja toiminnan välinen suhde diskursiivinen toimijuus (kulttuurihistoriallinen) toiminnan teoria Laajentuva tutkimusalue, jossa usein näytetään tarkasteltavan marginaalissa olevien toimijuutta. (vrt. verkostotyön käsite)
9 Toimijuus (alue-)kehittämisessä Aluekehittämisessä rakenteilla (makrotaso) on eittämättä merkitystä, mutta ilman aitoa toimijuutta (mikrotaso) mitään merkittävää ei tapahdu. Tasojen välistä yhteyttä tulisi tarkastella aiempaa enemmän sekä käytännön kehittämistyössä että tutkimuksessa. Aluekehittämisen toimijuudella voi antaa kolmitahoisen merkityssisällön (vrt. Hyyryläinen 2008): 1. Keille annetaan aluekehittämisessä legitiimi asema toimia? 2. Millaista toimijuutta aluekehittämisjärjestelmä edellyttää? 3. Millaista toimijuutta aluekehittämisjärjestelmä tuottaa? Samat kysymykset voi esittää kaikelle ulkopuolista rahoitusta sisältävälle hanketoiminnalle!
Kirsi Siltanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente Hanketoimija institutionaalisena yrittäjänä?
11 Institutionaalinen yrittäjyys? Kuinka hanketoimija voi toimia mahdollisimman viisaasti myös institutionaalisena yrittäjänä? TUOMARIT ja MUUT PELAAJAT oma taustaorganisaatio, maakuntaliitot, ELY:t TEM, MMM kunnat, toimintaryhmät, elinkeinoyhtiöt jne. jne. HANKEPELIN SÄÄNNÖT lait, asetukset, normit, rutiinit, käytännöt, odotukset jne. jne. Lähde: täydennetty Sotaraudan (2007) pohjalta
12 Muutama huomio institutionaalisesta yrittäjyydestä Yksilön sosiaalinen asema tai organisaation virallinen asema määrittää sen mahdollisuuksia toimia pelikentällä institutionaalisena yrittäjänä. Institutionaalinen yrittäjyys voi mahdollistua myös esimerkiksi osaamisen, kokemuksen, resurssien tai verkostojen kautta. Paradoksi: halua pienet mahdollisuudet isot mahdollisuudet ei halua Institutionaaliselta yrittäjältä kaivataan kykyä eri toimijoiden mobilisointiin. Jaettu / verkostojohtajuus Lähde: rajusti yksinkertaistaen Battilana 2006; Sotarauta 2008
13 Kysymyksiä hanketoimijoille 1. Mitä hankepelin pelaajat tekevät yhdessä ja erikseen luodakseen uusia hanketoiminnan instituutioita ( pelisääntöjä ), uudistaakseen vanhoja tai päästäkseen eroon huonosti toimivista instituutioista? 2. Miten hankepelaajat pyrkivät vaikuttamaan tuomareihin ja toisiin pelaajiin muuttaakseen hanketoiminnan pelisääntöjä? 3. Miten hanketoiminnan tuomarit ja toiset pelaajat pyrkivät vaikuttamaan niihin toimijoihin, jotka pyrkivät muuttamaan pelisääntöjä?
Kirsi Siltanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente Lopuksi: Muutama yhteenvetävä huomio
15 Yhteenvetäviä huomioita (Alueellisissa) kehittämisprosesseissa (esim. hanketoiminta) korostuvat toimijat ja toimijuus Toimijuus on aina institutionaalisesti puitteistettua Järjestelmän tulisi antaa tilaa myös uudenlaisen toimijuuden kehittymiselle (Alueellisten) kehittämisprosessien institutionaalista ympäristöä on mahdollista muuttaa, mutta se vasta toimijuutta vaatiikin. Institutionaalisen yrittäjyyden käsite kuvaa tällaista toimintaa Muutosta kannattaa tehdä rakentavasti!
Kirsi Siltanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente Kiitos! jari.kolehmainen@uta.fi 050-5749704