Paikkaperustainen aluekehittäminen. Ilkka Luoto, Vaasan yliopisto, aluetiede

Transkriptio

1 Paikkaperustainen aluekehittäminen Ilkka Luoto, Vaasan yliopisto, aluetiede

2 Taustaa Mistä kaikki alkoikaan Fabrizio Barcan raportti 2009, EU:n koheesiopolitiikan uudistaminen Sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa edistävä koheesiopolitiikka Kulttuuriset ja institutionaaliset erityispiirteet, alueellinen vaihtelu Kuudes maasetupoliittinen kokonaisohjelma, strategiaryhmä Paikkaperustaisuus juurtunut maaseututoimijoiden käsitteistöön Näkökulmana paikkaperustainen yhteiskunta -kirja Toimitimme yhdessä: M. Kattilakoski & P. Backa Ilmestyi kesäkuussa, TEM:n julkaisuja 13 artikkelia, 18 kirjoittajaa Policy-brief-paperiin, yhdessä S. Virkkalan kanssa

3 Alueneutraalia vs. paikkaperustaista Alueelliset erot kasvavat sekä paikallistuvat Selittäminen syy-seuraussuhteina hankalaa kompleksisuus, kytkeytyvyys Kasautuvaa kasvua pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa Toisaalta taantumisen kierre eli noidankehä periferia- ja rakennemuutosalueilla Kaskinen, Salo, Kemijärvi, mutta myös Hamina ja Kemi Why not Kyrö distillery Strateginen näkökulma paikkaperustaisuuteen Huomioi koko maan kehittämisen tulevaisuuteen suuntautuvana mahdollisuutena Haastaa etupiiri- ja sektoriajattelun perinteistä ponnistavan aluepolitiikan Kyseenalaistaa vanhakantaisen kaupunki-maaseutu-dikotomian Maaseutu ja kaupunki mahdollistavat toinen toisensa puhdas vesi, uusiutuvat energialähteet, elintarvikkeet Alueiden käyttö vs. tilastollinen kaupungistuminen Myös metropolialue eriytyy sisäisesti ja muodostuu eritavoin pärjäävistä alueista

4 Paikkaperustainen aluekehittäminen Tunnistetaan paremmin paikallisia ongelmia ja voimavaroja: ongelmien määrittelemisen taito, jotta osataan reagoida Laaja kumppanuus ja poikkihallinnollisuus Alueen instituutiot, toimijat, yritykset ja asukkaat tuntevat paikalliset olosuhteet Tahtotila ja kyky koota, valita ja koordinoida toimintoja paikallisesti Tarkastelee yhteiskuntaa tilassa paikallisuuksien esittäminä suhteina, mittakaavoina ja verkostorakenteina Infra-näkökulma: palvelurakenteet & tekninen infra Voimautuminen, valtaistuminen, jopa innostuminen vahvistaa paikallista sosiaalista pääomaa

5 Neljä kulmakiveä Hallinto: maakuntauudistus Vahvistuuko ylhäältä alas politiikka? Miten ohjataan poliittisesti ja taloudellisesti? Uudet maakunnat: ELY & TE, sote, liikennejärjestelmät, ympäristö- ja luonnonvarat Väliportaan demokratia- ja hallintotaso vallan henkilöityminen ja keskittyminen Puhutteleeko edustuksellinen demokratia kansalaisia? Kansalaisyhteiskunta: osallistuminen Digiajan kansalaisuuden kytkeminen osallistuvaan ja keskustelevaan demokratiaan Hyvinvoinnin tärkein yksittäinen tekijä on osallisuuden kokemus Tapahtumallisuus, parvikäyttäytyminen, projektimaisuus, some Kehitystrendit ohituskaistalla: omavarais- ja vaihtotalous

6 Neljä kulmakiveä Korkeakoulut: vaikuttavuus, tutkimus ja koulutus Maantieteellisesti kattava alueellinen korkeakoulujärjestelmä on vahvuus Liitettävä nykytrendeihin muutoin kuin leikkaamalla ja toimintaa supistamalla Paikallinen tieto jalostuu osaksi laajempia tiedon konteksteja, toisaalta globaali tutkimustieto suodattuu paikalliseen käyttöön Akatemia ja Tekes rahoituksen alueellistaminen maakunnille, nk. Norjan malli Maakuntakorkeakoulut ja maaseutumaiset alueet biotalous, elämystalous Aluetalous: älykäs erikoistuminen Paikallisten vahvuuksien ja arvoketjujen tunnistaminen Heuristisen toimintaympäristön ja rakenteiden kehittäminen Teknologiat, jotka yhdistävät monia toimintoja, kuten digitalisaatio Liiketoimintamahdollisuuksien yrittäjämäinen etsiminen

7 Paikkaperustaisen aluekehittämisen malli Monimuotoistuvat alueet ja paikallisuudet Eri alueilla eri ongelmia, vahvuuksia, haasteita ja mahdollisuuksia Hallinto, yritykset, kansalaisyhteiskunta ja korkeakoulut vuorovaikutuksessa Maaseudun ja kaupungin liitokset ja liukumat tunnistetaan Verkostomaisen toimijuuden aikakausi Toimijuus korostuu, sillä asiat eivät tapahdu ilman toimijoiden aktiivisuutta sekä niiden välistä yhteistyötä digi-kansalaisuus, reaktiivisuus Hyvinkin erilaisten intressien yhteensovittaminen moniääninen uuspaikallisuus Yllättävien yhdistelmien ja outojen menestyjien ilmaantuminen Maakunnat ja kunnat Maakuntiin perustuvat aluetaloudet, toiminnalliset alueet huomioitava hallinnon kehittämisessä Sosiaallisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen eheyden perusta luodaan edelleen kunnissa tätä voimavaraa ei saa uudistuksen yhteydessä hukata

8 Maaseutu-kaupunki-jatkumo Verkostomainen yhteiskunta Paikkaperustaisen aluekehittämisen malli Paikkaperustainen aluekehittäminen Valtio- ja aluehallinto mahdollistajana Alue Paikka Osallisuuden kokemus kansalaisyhteiskuntana Älykäs erikoistuminen aluetalouden perustana Korkeakoulut tutkimus- ja koulutusympäristöinä tekno, tahto, tunne

9