Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto

2 Neljä kansallista projektia Lähde: muokattu Antikainen / TEM Osaamisen Suomi Volyymi & merkittävyys Maaseudun Suomi Teollisuus Suomi Aika Hyvinvointi Suomi

3 Areaalisen valtion kausi Aluerakenteen mennyt kehitys: Karkeita suuntaviivoja Itsenäistymisen ajasta aina 1950 luvulle saakka Suppea Etelä ja Lounais Suomeen keskittynyt poliittiskulttuurinen ydinalue, muu maa laajaa valtioperiferiaa Hajautettu hyvinvointivaltio II MS:n jälkeinen aika aina 1990 luvulle saakka Nopea elinkeinorakenteen muutos alkutuotantovaltaisesta valtiosta teollistuneeksi valtioksi. Ytimessä koko valtakunnan alueen sosiaalinen eheys ja taloudellinen koheesio. Hajautettu kilpailuvaltio 1990 luvun alun laman jälkeinen aika Aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana taloudellinen kilpailukyky huomio kaupunkeihin, kaupunkiverkostoihin ja kehityskäytäviin Aluerakenteen kehityssuunnat Metropolivaltio? Entistä keskittyneempi hajautunut kilpailuvaltio? Hajautunut bio ja lähitalous? Lähde: muokattu Moisio & Vasanen 2008

4 Entistä keskittyneempi kilpailuvaltio Yksi mahdollinen näkemys (1/2) Kehitysvyöhykkeet Vyöhykekaupungit Päähuomio: Laaja metropolialue, Etelä Suomen verkostokaupunki Mini / Mikrovyöhykkeet, esimerkiksi Lappeenrannan/Imatran seudut ja Kokkolan / Pietarsaaren seudut Kaupunkien välimaasto Kaupunkien kehyskuntia ja kaupunkien väleissä kehitysvyöhykkeillä sijaitsevat kunnat. Asemoituminen osaksi laajempaa kokonaisuutta. Valtteina matalampi kustannustaso, asuinväljyys sekä kaupungin läheisyyteen integroituva maaseutumaisuus. Saarekekaupungit Lähtökohtana suhteellisesti eristynyt sijainti, esim. Oulu, Joensuu ja Kajaani Kehitys ei rakennu fyysisten yhteyksien varaan, mutta toiminnallisilla ja taloudellisilla yhteyksillä voi kompensoida maantieteellisen läheisyyden puutetta Lähde: muokattu Sotaraudan (2009) pohjalta

5 Entistä keskittyneempi kilpailuvaltio Yksi mahdollinen näkemys (2/2) Erityisroolien maaseutumaiset / perifeeriset alueet Ydinmaaseudun alueet Erikoistuminen pohjautuen alueen erityisiin vahvuuksiin (esim. kaivostoiminta tai matkailu) Tyylikkään taantuman alueet Kaikilla Suomen alueilla ei ole sellaisia inhimillisiä, taloudellisia ja osaamisresursseja, että ne pystyisivät vahvistamaan asemiaan syvenevässä globaalissa työnjaossa. On kansallinen arvokysymys, mille tasolle taantuminen pysäytetään saattohoidon avulla JOS trendit eivät muutu riittävän nopeasti, millaista kehittämispolitiikkaa tarvittaisiin? JOS trendit muuttuvat nopeasti, kuinka aluerakenne muuttuu? Kuinka siihen pitäisi varautua? Lähde: muokattu Sotaraudan (2009) pohjalta

6 Maaseutu kotipihana: Kaupunkilaisuus vai maalaisuus? Mitä suomalainen kaupunkilaisuus on tulevaisuudessa? Onko tilanne seuraava? Ensimmäisen ja toisen polven kaupunkilaiset parveilevat reunoilla ja väleissä Useamman polven kaupunkilaiset sietävät jo korkeita taloja lähellä toisiaan Mitä suomalainen maalaisuus tulevaisuudessa? Onko tilanne seuraava? Useamman polven maalaiset tietävät, että maaseudulla eläminen edellyttää omatoimisuutta ja aktiivisuutta. Ensimmäisen ja toisen ja polven maalaiset haluavat kunnalta koulukyydin ja katuvalot. Onko lopputuloksena laimentuneita kaupunkeja ja laimentunutta maaseutua vai aidosti monipaikkaista asumista ja elämää maalla ja kaupungissa? Miten ihmisten preferenssit ovat muuttumassa? Kuinka nopeasti muutos tapahtuu?

7 Maaseutu vapaa ajan näyttämönä: Romantiikkaa vai räminää? Perinteinen, maaseuturomanttinen kuva: Luontoharrastukset; metsästys, kalastus, marjastus, retkeily Mökkeily ja veneily Kylä, nuorisoseura, urheiluseura, VPK jne. toiminta Omaehtoinen kulttuurityö; kesäteatterit, taidenäyttelyt, runopiirit Maaseudun tila erilaisten toimintojen mahdollistajana: Moottoriurheilua, ampumaurheilu Hippeilyä ja epäsovinnaista käytöstä Jne. Kuinka kaupunkilaiset käyttävät maaseutua? Kuinka maalla asuvat viettävät vapaa aikaa? Millaiset motiivit ovat vallalla? Kuinka motiivit ovat muuttumassa? Kuinka erilaiset maaseudun vapaa ajan käyttötavat voidaan sovittaa yhteen?

8 Lähde: Suutari, Ruokolainen, Kolehmainen & Saartenoja 2009 Maaseutu liiketoimintaympäristönä: Kehittämisen ulottuvuuksia

9 Kiitos! Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto S posti: jari.kolehmainen@uta.fi Puh