Kunnat, kaupunkiseudut ja maakunta: Näkökulmia yhteisen tulevaisuuden tekemiseen

Transkriptio

1 Kirsi Siltanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente Kunnat, kaupunkiseudut ja maakunta: Näkökulmia yhteisen tulevaisuuden tekemiseen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu S-posti: Puh

2 2 Sisältö Aluekehityksen iso kuva: Kilpailukyky ja resilienssi Tulevaisuuden tekeminen yhdessä? Maakuntauudistus: legitimiteetti ja yhteistyö

3 3 Aluekehityksen iso kuva: Kilpailukyky ja resilienssi

4 4 Kilpailukykyparadigma Lähde: Kostiainen, Castellsia mukaillen Lähde: Linnamaa 1999, Sotarauta 2001

5 5 Väestökehitys kunnittain 2010-luvulla Lähde: aineistot Tilastokeskus, analyysi Timo Aro 2016

6 Lähde: Alueiden vahvuuksien analyysi, Maakuntien kilpailukyky

7 7 Toinen näkökulma: aluetalouden resilienssi 1. RAKENNEMUUTOSHERKKYYS / VASTUSTUSKYKY Kysymys: Kuinka herkkä aluetalouden nykyinen elinkeinorakenne on sekä negatiivisille että positiivisille shokeille? 2. PALAUTUMIS- / TOIPUMISNOPEUS Kysymys: Millä vauhdilla aluetalous palautuu negatiivisista tai positiivisista shokeista (entisellä rakenteella) perusuralle? 3. KASVU-URAN UUDISTUMINEN Kysymys: Kuinka aluetalouden perusura muuttuu talouden negatiivisten tai positiivisten shokkien johdosta? 3. RAKENNEMUUTOSVALMIUSOMINAISUUS Kysymys: Mikä on aluetalouden kyky muuttua rakenteellisesti negatiivisen tai positiivisen taloudellisen shokin kautta? Lähde: muokattu Martin 2012; Karppinen & Vähäsantanen 2015

8 Lähde: Kurikka & Kolehmainen, tulossa 8 EP - Resilienssin paradoksi? (1/2)

9 9 EP - Resilienssin paradoksi? (2/2) Resilienssiä selittää todennäköisesti suurelta osin pienyritysvaltaisuus, mutta myös erilaiset kulttuuriset tekijät. Vientiriippuvuus on pientä, mikä on kaksiteräinen miekka: hitaampaa heilahtelua kv-markkinoiden mukana, mutta kasvun imuun pääsy vaikeampaa. Etelä-Pohjanmaan resilienssin vahvuus on laman vastustuskyvyssä, haasteena uusiutuminen. Mistä impulssit tuotantorakenteen uudistamiseen? Alueen resilienssi ja suorituskyky eivät näytä kulkevan käsi kädessä, pikemminkin päinvastoin Lähde: muokattu Kurikka & Kolehmainen (tulossa)

10 10 Kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalle Kuinka kehitetään sekä alueellista kilpailukykyä että resilienssiä? Ovatko nämä tavoitteet mahdollista yhdistää? Kuinka voidaan varmistaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehittämistyö?

11 11 Tulevaisuuden tekeminen yhdessä

12 12 Muuttuvan väestön preferenssit Tietoisuus mahdollisuuksista Moninaisempi väestö Kuluttajuuden muutos Vaihtoehtojen kaipuu Vaativammat asiakkaat Eriytyvä sosio-ekonominen kehitys Muuttuva kansalaisuus & kuntalaisuuus Tietämys-, elämys- ja biotalouden logiikka Etelä-Pohjanmaa Natisevan hyvinvointijärjestelmän tarpeet & uudet rakenteet Uudet, radikaalit teknologiat? Kansainvälisesti hajautuvat arvoverkot? Niukkenevat luonnonvarat Uudet osaamistarpeet Julkisrahoitteisten palveluiden uudelleenrakenteistuminen Osaavan työvoiman saatavuus Muut toiminnan edellytykset Yritysten sijaintipreferenssit Lähde: muokattu ja täydennetty Sotaraudan pohjalta

13 13 Mitä tilkkeeksi mustaan aukkoon? Alueyhteisön toivottu tulevaisuus Musta aukko Alueyhteisön nykytila (esim. resurssit, osaamiset, yritykset)

14 Lähde: muokattu Kolehmainen ym Mitä tilkkeeksi mustaan aukkoon? Alueyhteisön toivottu tulevaisuus Eri toimijoiden oma tulevaisuustyö ja visiointi Yhteinen verkostomainen tulevaisuus- ja strategiatyö Maakunta, kunnat, muut paikalliset toimijat ja niiden verkostot Alueyhteisön yhteistyön laatu Eri toimijoiden omat toimet (alueen kehittämiseksi) Puhumisesta tekemiseen - Vastuu omista teoista Alueyhteisön nykytila (esim. resurssit, osaamiset, yritykset)

15 15 Verkoston kehittyminen Lähde: Siltanen & Kolehmainen 2011

16 16 Kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalle Missä asioissa Etelä-Pohjanmaalla tulisi pystyä syvään yhteistyöhön (esim. agrobiotalous / ruoka, korkeakoulut, maakuntauudistus)? Mitkä asiat maakunnan sisäisessä yhteistyössä toimii? Millaisia pullonkauloja maakunnan sisäisessä yhteistyössä on?

17 17 Maakuntauudistus: Legitimiteetti ja yhteistyö

18 MAAKUNTAUUDISTUS: TUNNELMAPUNTARI kyllä aika monella sellainen epäilyksen siemen kalvaa siellä jossain syvällä vaikka uudistuksessa on täysillä mukana ja valmistelee ja haluaa uskoa, että kaikki menee hyvin Väsyminen - - kun lakeja odotellaan ja odotellaan Laaja spektri tunnelmia hämmentynyt on paras sana, että ei täs niiku Hämmentynyt ja sellanen epäuskoinen, ja En, en oikein niiku, tosiaan se, että ku ei löydy niitä vankkoja puheenvuoroja tämän puolesta, ei kokonaisuuden puolesta sanotaan, että on kiire, mihin on kiire Nii semmonen tietty epätietosuus, ja vähän sekavuus, mikä on mun mielestäni ihan ymmärrettävää, koska tässä on niin isosta asiasta kysymys En mä sitä välttämätt sanos et tää ois mikään huono henki tän asian tiimoilta. Kenties se on ymmärretty että näin ollaan nyt päätetty ja mennään eteenpäin. Aikamoista odottelua ja semmosta epäselvyyttä, epämääräisyyttä Etelä-Pohjanmaalla ei ollut - - että oltais tätä peruslinjaa vastaan protestoitu Kysyi ryhmässä mukana olijoilta kysymyksen, että miltä tää nyt vaikuttaa tää uudistus, että oottekste tästä innoissanne? Kukaan ei vastannut hänelle yhtään mitään tuo sote on ollut niin, se on ollut niin dominoiva asia kunnissa, että kenties koetaan vähän helpotustakin Tässä ja musta tuntuu, että lähemmäs väliaikaishallintoa siirryttäessä on sellainen odottava ja semmoinen innostunut olo siitä, että tässä oikeesti tapahtuu jotain ne ihmiset jotka tätä tekee tällä hetkellä virkansa puolesta, miettii sitä, että mitenkä minun työni säilyy liikehdintääkin tietyllä tavalla sitten muihin töihin ja sellaista pelkoa odottava. Mutta sitten se vaihtelee, mitä tässä kollegan kanssa erilaisissa tilaisuuksissa keskustelee, niin sen kuvais näin, että jos kysymys on nykyisten hallituspuolueitten edustajista, varsinkin Kokoomuksen tai Keskustan kannattajista tai niin ku sitä lähellä olevista, niin usko on vahvempi kuin vasemmistolaisissa ne jotka on tonne valikoitunu noita asioita valmistelemaan, nii niihin sillä tavalla luotetaan, että ne nyt sentään yrittää parhaansa emme ainakaan ole huonoimmasta päästä siitä kuinka tähän suhtaudutaan, vaan ihan mä uskon että ihan parhaimmassa päässä kuitenki tässä Suomessa yleisvaikutelma on innostunu ja kyl mun mielest tätä tosi hyvässä yhteishengessä tehdään 2/2/2018

19 MAAKUNTAUUDISTUS: TOIMINNAN JA KOKEMUKSEN PARADOKSI Haasteena on uudistuksessa mukana olevien toimijoiden toiminnan ja kokemuksen ristiriita 1. Uudistus etenee, joten omasta asemasta käsin siihen on julkisesti luotava uskoa, jotta on mahdollisuus onnistua. Valmistelijat erittäin sitoutuneita uudistusprosessiin ja heillä on hyvä tuki. EP:llä on vahva tekemisen henki, työryhmät ovat saaneet aikaan tuloksia Kritiikki kohdistuu lähinnä valtakunnantason politiikkaan, maakunnalliset valmistelijat nauttivat laajaa luottamusta. 2. Uudistukseen liittyy paljon myös epäilyjä ja huolia, joita esitetään yksityisesti. Kuinka yhdistää valmisteluprosessissa oikea tieto, ripeä eteneminen ja mahdollisuus tuoda esille myös prosessiin liittyviä huolia ja epävarmuuksia? Kuinka luotettava ja laadukas valmistelu yhtäältä ja epäilyt ja huolet toisaalta voitaisiin kääntää jatkovalmistelun ja maakuntamallin kehittämisen voimavaraksi? 2/2/2018

20 Julkisen arvojohtamisen strateginen triangeli 20 Mallin perimmäiset tavoitteet, Esim. julkistalouden tasapainottaminen, integraatio Julkinen arvo Operationaalinen kapasiteetti Haluttujen suoritteiden ja arvojen tuottaminen toimivien prosessien avulla. Legitimiteetti ja tuki Eri toimijoiden toiminnan oikeutus ja vastuu siitä. Lähde: Moore 2013, 103.

21 21 Legitimiteetin rooli uudistuksen onnistumiseksi Kuntien legitimiteetin painopiste siirtynee tuotospainotteisesta (output) syötepainotteiseen (input) legitimiteetin suuntaan: Aiemmin kuntien legitimiteetti on näyttäytynyt lähinnä kykynä suorittaa tehtäviä ja tarjota laadukkaita palveluita kuntalaisilleen (output). Jatkossa korostuvat toimivallan, edustuksellisuuden, päätöksenteon sujuvuuden ja yhteisön kehittämisen ulottuvuudet (input). Maakunnat aloittavat legitimiteettinsä rakentamisen (lähes) tyhjästä: Siirtymävaiheessa ja palvelujärjestelmän toimintakäytäntöjen ja - prosessien hakiessa muotoaan erilaiset palveluhäiriöt (uudistuksen inertiavaikutukset) murentavat palvelunkäyttäjien uskoa maakunnan kykyyn hoitaa tehtäviään. Maakuntien demokratiaan ja edustuksellisuuteen liittyvät kysymykset voivat hankaloittaa legitimiteetin rakentamista entisestään.

22 22 Legitimiteetin rooli uudistuksen onnistumiseksi Suurin legitimiteettiongelma muodostuu uudistuksen tasapäistävyydestä eli siitä, ettei maakuntauudistus tunnista erilaisten alueiden tarpeita, edellytyksiä eikä tulevaisuuksia, vaan perustuu samanlaisen mallin luomiseen koko maahan. Kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta kyseessä on paikallisen ja seudullisen vallan uusjako ja valtionohjauksen voimistuminen Kasvavien kaupunkiseutujen intressissä olisi paikallisen itsehallinnon kasvattaminen kaupungistumiseen liittyvien toimintaympäristön muutosten hyödyntämiseksi Kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta ongelmana uudistuksessa on, että maakuntia ei koeta ylipäätään tarpeellisiksi. Pienten kuntien kannalta kysymys kuuluu, onko niillä rahkeita ja legitimiteettiä toimia esimerkiksi elinvoimakuntina tai yhteisökuntina.

23 23 Kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalle Millaista maakunnallista yhteistyötä tarvitaan, jotta maakuntauudistus saadaan maaliin? Millaista yhteistyötä tarvitaan, jotta kaikkien toimijoiden legitimiteetti ja tuki säilyvät ja jopa vahvistuvat?

24 24 Kiitos! Tampereen yliopisto Puh S-posti: