Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Samankaltaiset tiedostot
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Perhetyön päivät Tuula Lampela

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Trappan-modellen Portaat-malli

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Puhetta elämästä -kortit

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Nuorten itsenäistymisvaiheen tuen tarpeet. Verkostokehittäjät

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9

Voikukkia -seminaari Tiina Teivonen

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta KT Sanna Parrila, Ediva

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Vanhempainilta koulukiusaamisesta

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle

Ilmoitus oikeuksista

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä Johanna Jussila

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

PIETARSAAREN SEUDUN ALUEELLINEN -TOIMINTA

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Transkriptio:

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen ja lasten kokemukseen Valmistella yhdessä vanhempien kanssa perheistunto

Lasten toimintakyky ja käyttäytyminen Työntekijän huomiot lapsista -kunkin lapsen vahvuudet -nousiko huolenaiheita Kertaa tieto suojaavista tekijöistä kunkin lapsen kohdalla -kannusta vanhempia vahvistamaan suojaavia tekijöitä

Lasten ja vanhempien kokemus tapaamisesta Mitä lapset ovat kertoneet / kommentoineet tapaamisesta Miltä vanhemmista tuntui kun lasta tavattiin

Itseymmärryksen lisääminen Auta vanhempaa hahmottamaan oma tilanne ensin itselle Tavoite yhdistää vanhemman oma käsitys sairaudestaan ja lapsen kokemukset Pyri rakentavan kertomuksen luomiseen: vältä syyllistämistä, kannusta vanhempia tukemaan aktiivisesti lasta

Keskustelu lapsen haluamista asioista Mitkä olivat lapsen huolenaiheet/ kysymykset Mitä lapsi haluaa tietää Kliinikko lapsen näkökulman välittäjänä

Mahdollisista ongelmista kertominen vanhemmille Kerro täsmällisesti mistä olet huolissasi Kerro mitä vahvuuksia olet lapsessa havainnut Puhu oireista, älä sairaudesta tai diagnooseista

Miten ottaa lapsen avun tarve puheeksi vanhempien kanssa Normaalista -psyykkisiä ongelmia on monilla lapsilla Vakavoita -ongelmat eivät yleensä mene ohi itsestään ja niillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia Pidä yllä toivoa -lapsia ja perheitä voidaan auttaa psyykkisissä ongelmissa

Kerro mistä lapsi / perhe voi saada tukea Kerro palvelujärjestelmästä konkreettisesti Kerro mitä tapahtuu, ja mitä ei tapahdu, jos ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai sosiaalitoimeen Tarjoa mahdollisuus uuteen tapaamiseen/neuvonpitoon asian pohtimiseksi edelleen

Perheistunnon valmistelu On erittäin tärkeä osa interventiota: ei kannata jättää väliin tai ohittaa Tarvittaessa voi käyttää runsaasti aikaa, useampia tapaamisia Vanhempien täytyy saada sairaus omaan haltuun, ennen kuin voi puhua siitä lapsille Kliinikko valmentajana psykoedukaatio

Vanhempien tukeminen perheistuntoon Puhu mahdollisista peloista Valmistele huolellisesti Sovi selkeä työnjako, kuka tekee mitä ja kertoo mitä Kerro, että voit tukea aina vanhempien halutessa Kysy mitä vanhemmat haluavat sinun tekevän

Perheistunnon suunnittelu Vanhempien huolenaiheet tai mitä haluavat sanoa Lasten huolenaiheet Miten lapsen kysymyksiin vastataan(bs.54) Autetaan vanhempia löytämään yhteinen tapa, jonka molemmat voivat hyväksyä(b 54) Perheen oman ilmaisun ja kielen hakeminen

Mitä sanoa? - paras vaihtoehto: vanhempi haluaa kertoa lapselle sellaista, mikä lisää lapsen ymmärrystä sekä lapsen ja aikuisen yhteistä ymmärrystä -mitään, mitä vanhempi ei halua sanoa ei ole pakko sanoa -kuinka huolehtia lapsen tilanteesta, jos vanhempi ei ole valmis puhumaan lapsen kokemuspiirissä olevasta asiasta?... toinen vanhempi... kliinikko... joku muu aikuinen... hoitava taho... kaikkea mahdollista ei tarvitse sanoa, puheen avaaminen on alku myöhemmälle keskustelulle -tärkeää: on tärkeä kertoa sellaista, minkä avulla lapsi saa selityksen kokemuksilleen

Perheelle voi tarjota perhetapaamisessa käsiteltäviä aiheita: Käydä läpi ja kertoa sairauden kulku lapsen näkökulmasta Vapauttaa lasta syyllisyydestä Keskustella lasten tulevaisuutta koskevista huolista Käsitellä tapahtuneita traumaattisia kokemuksia, joissa lapsi on ollut läsnä Vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä

Työskentelyn kulmakiviä Pysy lokikirjalla Vuorovaikutus ja tasaveroisuus Vanhempi päättää mistä asioista lasten kanssa puhutaan; työntekijä tukee ja kunnioittaa vanhempaa Aina tulee yllätyksiä, sovella tilanteen mukaan