Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Tampere 20.2.2017
Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa Teeman tulevaisuuden kuva Haasteet Mahdollisuudet Yhdessä tekemisen 1. Taloustilanne 2. Sosioekonominen tausta 3. Yhteistyön puute (yksityinen ja kolmas sektori 1. Syrjäytyminen ja tuen tarpeen lisääntyminen 2. Segregaatio ja alueellinen syrjäytyminen 3. Asianosaiset eivät aina muutoshalukkaita, osallistetaanko oikealla tavalla - kasvattajien ammatillisuuden lisääminen syrjäytymisen ehkäisemisessä - eriytyvä kehitys - perheiden tukeminen -> ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea (sekä haaste että mahdollisuus - kumppanuudet (kaikkea ei tarvitse tehdä itse) - virkamiesten tehtävä mahdollisuuksien luominen - tilaa mahtaville yksilöille toimia (Ilmianna innostaja!) henkilökuntien ja asukkaiden laaja osallistaminen -kokeiluista toimintamalleja -osaaminen käyttöön - esim. harrastukset kaivavat ihmisistä potentiaalit esiin - tärkeä olla oikea kontakti ja tarttumispinta ihmisiin, joiden kanssa tehdään yhteistyötä -nuorten innostamiseen satsaaminen -aidon osallisuuden lisääminen, nuoret mukaan -vastuunottaminen omasta hyvinvoinnista -joista vanhoista malleista luopuminen, jotta uudet pääsevät kehittymään -hyvät käytänteet näkyviksi - henkilökunnan osaamisen lisääminen -osaavaan henkilökuntaan panostaminen
Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa Jokaisella lapsella ja nuorella mahdollisuus harrastaa jotain: - mahdollistetaan tämä esim. harrastesetelillä - tuodaan harrastukset koululle - kunnan harrastuslupaus - mahdollistetaan "höntsäily" (ei pakko aina olla aina niin intensiivinen) - kaikki uskaltavat mukaan, ei kiusaamista, ehkäisee syrjäytymistä Nuorten mielipide kuuluviin: - suunnitellaan palvelut nuorten kanssa yhdessä (tehdään kyselyjä myös sähköisiä, otetaan nuoret mukaan palvelun tekemiseen) - koordinoidaan kyselyjä ja jaetaan kyselyjen tulokset kaikkien toimijoiden kesken - tuodaan paremmin nuorille esille miten asioihin voi vaikuttaa (esim. harrastusmahdollisuuksiin vaikuttaminen Koulut ja muut julkiset tilat kuntalaisten hyötykäyttöön - mahdollistetaan kuntalaisten osallistuminen monipuolisesti ja joustavasti kulttuuripalveluihin - omaehtoisen harrastamisen tukeminen - monen toimijan yhteissuunnittelu, myös osallistujat suunnittelemassa
Sivistys elinvoimaisuuden ajurina, sivistyspalvelut vetovoimatekijänä Teeman tulevaisuuden kuva Haasteet Mahdollisuudet Yhdessä tekemisen - Edustuksellisen vaikuttamisen lisäksi avoin vaikuttaminen sivistyspalvelujen sisältöön ja saavutettavuuteen - Jo suunnitteluvaiheessa mukaan otetaan kuntalaisia ja verkostoyhteistyökumppaneita. -Fyysisten oppimisympäristöjen korkea laatu - Kunnan ja sotepalveluiden yhteistyön sujuvuus - Lisääntynyt ja organisoitu kuntien yhteistyö - Kunnan tehtävät liittyvät innostaviin asioihin (vrt. sote) - Tulevaisuuden sivistyskunta on vuorovaikutteinen (yli hallintorajojen, kuntalaiset ja päättäjät), ymmärtäväinen ja toimelijas Resurssit: kohdistuuko paineita vapaaaikapalveluihin ja ymmärretäänkö pienempien alojen merkitys Valtionosuuksien pieneneminen: taiderahoitus: valtion/kunnan rahoitus: kun valtio tekee rahoitusuudistusta, niin mikä on kunnan reaktio? Miten säilytetään palvelujen taso, laatu? Heikentynyt nykytilanne Tasa-arvon turvaaminen Tarpeettomat normit Asiantuntijuuden tunnustamisen katoaminen Täydelliseen tasa-arvoon pyrkiminen johtaa helposti tasapäistämiseen, joka johtaa kehityksen tyrehdykseen, ei kaikille kaikkea samalla mitalla vaan huomioidaan yksilöiden tarpeet Kiinnostava kunta houkuttelee Painoarvon nouseminen, kun sivistyspalvelut suhteessa isompi toimija Sivistys tulee paremmin näkyväksi, ei olla SOTEn varjossa Kuntien erikoistuminen ja kuntien yhteistyö Yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa sekä maakunnan kanssa Muuttovoitto vetovoimaisuuden kautta Laaja sivistyspalveluiden verkko Kuntalaislähtöisyys palveluiden tuottamisessa ja niiden yhteistyön organisoinnissa Hyvinvoinnin lisääntyminen Kuntalaiset saavat enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun Sivistystä ei synny eikä kulttuuri kehity pelkillä hallintopäätöksillä Yhteistyötä toteutettava kaikilla tasoilla Matkailu Vapaaaikapalveluiden sisällä tiivis yhteistyö Maakunnallinen yhteistyö, kuntien kulttuurityöntekijät tapaavat toisiaan Kulttuurikasvatussuu nnitelmat Prosenttitaide Yhteistyö Toisten kunnioittaminen Uusien toimintamalli Kuntalaiset kokevat itse olevansa kunta, joka toimii ja tuottaa kuntalaisille erilaisia palveluja, tuotetaan sitä, mitä toivotaan. Keskustelu kunnan sisällä, vertaistieto maakunnassa, lobbaus monialaiset työryhmät pystyyn kunnassa, poikkihallinnolliset keskustelut Ennaltaehkäisevään työhön hankerahaa Aktiivisten kuntalaisten kasvattaminen Vaikuttamismahdollisuuk sien avaaminen vielä selkeämmin ja aitojen tilanteiden tuominen lähelle kuntalaisia, uusien toimintamallien keksiminen
Hyvinvoinnin edistäminen ja sivistyspalvelut Teeman tulevaisuuden kuva Haasteet Mahdollisuudet Yhdessä tekemisen Kansalaisten osallisuus Maakuntayhteistyö Kunta aktiivisena sivistyspolitiikan toteuttajana Kansalaisten osallistumisen mahdollistaminen Sektoreiden sekoittaminen Lähipalvelut elinvoimaisina - Kunnan omistuksessa olevat tilat tehokkaaseen käyttöön. Tilojen ja tarpeen kohtaaminen - Organisatoriset raja-aidat. - Ihmisten erilaiset sosioekonomiset pohjat - Kansalaisten aktivoiminen. - Eriarvoistuminen - Mitä kukin kunta painottaa - Kunnan rahoituksen riittävyys. - Sote-rajapintojen haaste - Vuorovaikutuksen sujuvuus ja turvaaminen - Resurssit - Perheen ongelma hoidetaan kokonaisvaltaisesti, ei pirstaloida tukea eri instansseille. Yksi "luukku". Sivistyspalvelujen näkeminen laajemmin hyvinvoinnin edistämisenä mahdollisuutena sinänsä. Sillä kauaskantoinen vaikutus esim. terveyspalvelujen käyttöön. Kunnan yhteisten tilojen hyödyntäminen. Digitaaliset tilanvarausohjelmat, sama ohjelma laajasti käyttöön. Maakuntayhteistyö mahdollistaa hyvien käytäntöjen viemistä kuntiin. Alueen vetovoima - henkilöstö voimavarana ja osaavina ammattilaisina. Ennaltaehkäisevä työ. Korvamerkityn valtion rahan saaminen. Kulttuuri ja kulttuurihyvinvointi hyvinvointikertomukseen. Verkostomainen työskentely. Yhteistyön ja roolien määrittely sote-rajapinnassa. Ei unohdeta henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä digitaalisten palvelujen rinnalla. "Personal Trainer"- pankki vapaaehtoisista. Julkiset tilat ja niiden käyttö Raja-aitojen ylittäminen: esim. nuorisotyöntekijä kouluun osaksi yhteisöä. Hyte-ryhmät (maakunnissa ja kunnissa) Suunnitelmallinen seudullinen yhteistyö. Työn jakaminen Raporttien tarkastelu etukäteen Maakuntayhteistyön rakenteet. Kunnan strategiatyö. Tilojen inventointi. Taksoista ja periaatteista sopiminen.