VESIKATON KUNTOTARKASTUSRAPORTTI Kottby Lågstadieskola Pohjolankatu 45 HELSINKI
2(30) SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. VESIKATON PERUSTIEDOT... 4 3. HAVAINNOT JA KOMMENTIT... 6 3.1 VESIKATTO... 6 3.1.1 KATE... 6 3.1.2 PINNOITE... 7 3.1.3 KIINNITYS... 7 3.2 LÄPIVIENNIT... 7 3.2.1 PIIPUT JA HORMISTOT... 7 3.2.2 TUULETUSPUTKET... 8 3.2.3 ANTENNIT... 8 3.2.4 KATTOLUUKUT... 8 3.2.5 KATTOIKKUNAT JA-LYHDYT... 8 3.3 SUOJAPELLITYKSET... 9 3.3.1 RÄYSTÄS- JA REUNAPELLIT... 9 3.3.2 MYRSKYPELLIT... 9 3.3.3 SADEKATOKSET... 9 3.3.4 SEINÄLL Toimenpiteet yhteensä noin 16 000 ENOSTOT... 9 3.4 TURVAVARUSTET... 9 3.4.1 TALOTIKKAAT JA NOUSUKISKOT... 9 3.4.2 LAPETIKKAAT... 9 3.4.3 KATTOSILLAT JA VAAKAKISKOT... 10 3.4.4 PIIPPUTIKKAAT JA KAITEET... 10 3.4.5 KATTOPOLLARIT... 10 3.4.6 LUMIESTEET... 10 3.5. YLÄPOHJA... 10 3.5.1 ALUSKATE... 10 3.5.2 RUODELAUDAT... 10 3.5.3 TUKI- JA KANNATUSRAKENTEET... 10 3.5.4 HAVAITUT VUOTOKOHDAT JA RAKENTEIDEN KOSTEUS... 10 3.5.5 TUULETTUVUUS... 10 3.5.6 HAVAINNOT... 10 3.6 SADEVESIJÄRJESTELMÄ... 11 3.6.1 VESIKOURUT JA SULATUSKAAPELOINTI... 11 3.6.2 KATTOKAIVOT... 11 3.6.3 SYÖKSYTORVET JA TUUBIPUTKET... 11 3.7 HUOLTO... 11 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA HINTA-ARVIOT... 12 5. KUVASIVUT... 13
3(30) 1. YHTEYSTIEDOT Tilaaja Yhteyshenkilöt HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Erityisasiantuntija Susanna Peltola PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Rehtori Annika Snickars Kouluisäntä 0505 884 544 0504 013 877 Toimittaja Yhteyshenkilö Kattotutka Oy Jouni Ahvenvaara 0408 315 835 Tarkastuksen suorittaja Risto Inkeroinen 0400 777 696 Tarkastustapa Käytetyt mittalaitteet Rajaukset kohteessa Tarkastusajankohta Sääolosuhteet Kuntotarkastus perustuu pääosin aistinvaraisiin tutkimuksiin ja havaintoihin Maalipinnoitteen paksuus: Elcometer 456 C Yläpohjarakenteita ei ole tarkastettu 13.10.2011 Lämpötila + 7 C, pohjoistuuli 9 m/sek., melkein pilvistä
4(30) 2. VESIKATON PERUSTIEDOT Tarkastettu kohde on pääosin kaksikerroksinen A ja B osiin jakautuva suurikokoinen koulurakennus. Katolle on järjestetty kulkutie talotikkailta. Kattorakenteet ovat harja- ja pulpettityyppisiä, lappeiden kaltevuudet vaihtelevat noin 1:4-1:10 välillä. Vesikatteina ovat saumaamalla tehdyt rivipelti-, eli ns. konesaumakatteet. A osan keskivaiheilla on tasakatto-osa, jossa vedeneristyksenä on sirotepintainen bitumikermikate. Tasakaton vedenpoisto on rakenteiden sisäpuolinen kahden kattokaivon kautta. Räystäskorkeudet ovat noin neljä - kuusi metriä, räystäsulkonemat ovat vähäisiä. Katon turvavarusteina on seinätikkaita ja räystäsalueille osittain asennettuja lumiesteitä, sekä kattopollareita. Sadevesijärjestelminä ovat räystäiden ulkopuoliset saumaamalla liitetyt riippuvesikourut, joiden ulkopuoliset kannattimet ovat kourun alla näkyvissä. Veden katolta poistavat pyöreät rakenteiden ulkopuoliset syöksytorvet, joita on yhteensä 25 kpl. Torvien alapäät on varustettu paksuseinämäisillä ns. tuubiputkilla. A osa Tasakatto B osa Katon pinta-ala noin 840 m² 100 m² 600 m² Pinta-alat yhteensä noin 1 540 m² Läpiviennit: Piiput Tuuletusputket 110 mm Alipainetuulettimet Kattovalokuvut Kattopollarit 13 kpl 9 kpl 4 kpl 1 kpl 4 kpl
5(30) Lähtötiedot Saatujen tietojen mukaan A osan rakentamisvuosi on 1956. Laajennus, eli B osa on valmistunut vuonna 2000. B osan veistoluokan katossa on havaittu vesivuotoja, joiden vuoksi sisäkattoverhoilua on kuivatuksen vuoksi avattu. Kuva 1. Verhoilulevyissä oli tarkastushetkellä paikoin vesivahingon jättämiä kosteusjälkiä. Kuva 2. Kouluisännän kertoman mukaan katolla tehtyjen korjaustöiden jälkeen vesivuotoja ei ole ilmaantunut.
6(30) 3. HAVAINNOT JA KOMMENTIT 3.1 VESIKATTO 3.1.1 KATE A osan etusivulla olevien kattojen katepellitys on muutama vuosi sitten uusittu. Materiaalina on sinkitty teräspelti, joka on toistaiseksi maalaamatta. Kuva 3. On suositeltavaa antaa peltien sinkityksen hapettua ennen maalauskäsittelyä. Hapettumisen jälkeen sinkitty pelti on erinomainen maalausalusta. Saumatun katteen peltirivit on tehty pääosin lappeen mittaisina ilman poikkisaumoja, uusitussa osassa peltirivit on tehty paikoin kaksiosaisina. Rivileveys on noin 540 mm. Kuva 4. Rivisaumat on molemmissa rakennusosissa tehty kaksinkertaisesti saumattuina, mutta saumavarat ovat vanhempien katteiden osalta paikoin hieman niukkoja. Kuva 5. Uusittujen katteiden osalta saumaukset ovat kunnossa, saumavarat ovat oikein mitoitettuja. Kuva 6. Molemmissa osissa on käytetty saumoihin asennettuja tiivistetarvikkeita, B osassa tarkastetuilta osin massatyyppistä tiivisteainetta on käytetty runsaasti. Veistoluokan yläpuolella olevan pulpettikaton kaltevuus (noin 1:10) on nykymittapuun mukaan rivipeltikatteella hieman liian loiva. Katon vedenpitävyys perustuu reilusti saumoihin annosteltuihin tiivisteaineisiin. Katepeltien kestävyydessä ei ole moittimista, se kestää hyvin sauman avaamisesta johtuvan taivuttelun. Peltirivien tasomaisuus on katoissa kokonaisuutena suhteellisen hyvä. Tasomaisuuden tulee olla sellainen, että pelti ei rivin keskeltä nouse koholle enempää kuin sadasosan verran rivileveydestä. (540 mm = 5,4 mm.) Tasakatto-osan bitumikermikatteen kunto on silmämääräisen tarkastuksen perusteella tyydyttävä, vaikka katekermissä onkin paikoin ikääntymisen merkkejä ja vähäisiä pintavaurioita. Kermisaumojen bitumiliimaukset ovat kunnossa, katekermissä ei ole merkittäviä poimuja tai ryppyjä ja pintasirotteen irtoaminen on hyvin vähäistä. Kuva 7.
7(30) 3.1.2 PINNOITE Katepeltien ehjän sinkityksen paksuus on keskimäärin 27 µm. Vertailun vuoksi; nykyisen kattolaatuisen pellin sinkityksen vahvuuden tulee olla 25µm pellin molemmin puolin. Määrä tulee normista, jonka mukaan sinkkiä käytetään 350 g / m². Uusitut sinkitystä pellistä saumatut katto-osat ovat sopivasti hapettuneita maalattaviksi. Korroosiota katoissa ei ole havaittavissa. Kuva 8. Vaalean harmaan maalikalvon paksuus vaihtelee katon eri puolilla. Keskimäärin se on ehjiltä kohdilta mitattuna 87 µm. Paksuusvaihtelu liikkuu 60-110 µm:n välillä. Maalipinnoitteen irtoaminen tai hilseileminen on paikoin voimakasta. Kuvat 9-10. Pellityksissä maalipinnoitteen rikkoutumien kohdilla on paikoin havaittavissa alkavaa ruostumista. Kokonaisuutena katepeltien ruostuminen on toistaiseksi vähäistä. Kuva 11. Katon maalaaminen on ajankohtaista. 3.1.3 KIINNITYS Katteen kiinnitys on tarkastettu rivisaumoista nostamalla. Pistokokein tarkastettuna kiinnitys on kunnossa, pistemäinen vähäinen löystyminen ei vaadi toimenpiteitä. 3.2 LÄPIVIENNIT 3.2.1 PIIPUT JA HORMISTOT Piippujen läpivientipellityksiin ei kaikilta osin ole tehty taustakallistuksia. Kuva 12. Virheet merkitsevät kattohuollolle lisääntyviä silmälläpito-, ja puhdistustarpeita. Veistoluokan yläpuolella olevaan viiteen piippuun (5 kpl) ei ole tehty saumattuja juuripellityksiä, lisäksi niiden taustakaadot puuttuvat. Kuva 13. Ammattikielellä puhutaan lätkään saumaamisesta silloin, kun läpivienti liitetään peltiriveihin ilman saumattuja juuripellityksiä. Yleisenä rakennusohjeena on pidetty rivipeltikatetta loiville katoille tehtäessä, että kiinnitetään erityistä huomiota veden poistamiseen, läpivientiaukkojen reuna-alueisiin, saumojen tiivistämiseen, sekä työn huolellisuuteen.
8(30) Veistoluokan piippujen yläpuolisia poikkisaumoja on paikoin vahvasti tiivistetty katteen päälle kittaamalla. Elastinen tiivistekitti on osittain irronnut tai irtoaa saumasta. Kuvat 14-15. Katteen päälle tehty tiivistäminen saattaa jättää kosteuden tiivistemassan alle, jonka vaikutuksesta pelti voi huomaamatta päästä syöpymään huonoon kuntoon. Lisäksi se on ilmasto-olosuhteissamme lyhytikäinen ja epävarma tiivistystapa. Se tulisikin nähdä ainoastaan ensiapuna akuuteissa vuototapauksissa. Tasakatolla oleva rapattu tiilipiippu on varustettu sadekatoksella. Piipun rappaukset ovat alkaneet lohkeilla ja rapautua. Kuvat 16-17. Piippu olisi suositeltavaa verhoilla kauttaaltaan pellityksellä. 3.2.2 TUULETUSPUTKET Tuuletusputkien tyvikartiot on liitetty pääosin saumaamalla katteeseen, tyvikartioita ovat kattolumet paikoin hieman kolhineet. Kuva 18. Tasakatolla tuuletusputken läpiviennissä on käytetty kumikaulusta. Kaulus on ehjä ja kiristin siihen on asennettu. Tuuletusputkiin ei ole asennettu lämpöeristemantteleita tai jäätymissuojia. Kuva 19. Tasakaton neljästä alipainetuulettimesta puuttuvat kaikista niihin kuuluvat muovihatut. Kuva 20. 3.2.3 ANTENNIT Antenniputki on asennettu pystyseinärakenteeseen. 3.2.4 KATTOLUUKUT Katoilla ei ole luukkuja. Katon alapuolisia rakenteita ei ole mahdollista tarkastella katetta avaamatta. 3.2.5 KATTOIKKUNAT JA -LYHDYT Tasakatolla olevan kattoikkunan muovinen valokupu on hyväkuntoinen. Muutamasta kiinnitysruuvista puuttuvat kumiset suojatulpat. Kuva 21.
9(30) 3.3 SUOJAPELLITYKSET 3.3.1 RÄYSTÄS- JA REUNAPELLIT Kattojen päätyräystäspellitykset ovat kunnossa. Kuva 22. 3.3.2 MYRSKYPELLIT - 3.3.3 SADEKATOKSET Iv-laitteiden kytkimien suojaksi ei kaikilta osin ole asennettu sadekatoksia. Kuva 23. Kytkimet ovat ulkokäyttöön tarkoitettuja, siitä huolimatta olisi suositeltavaa suojata ne katoksilla. Sähkökaapeleiden läpivientireikien tiivistäminen piippujen pellityksissä on paikoin puutteellista. Kuva 24. Katokset suojaisivat myös ko. kaapelireikiä. 3.3.4 SEINÄLLENOSTOT Seinäpellitysten liitoskohtia ei ole tiivistetty. Kuva 25. Seinärakenteeseen ajettu ura tulisi täyttää tiivistemassalla. 3.4 TURVAVARUSTEET 3.4.1 TALOTIKKAAT JA NOUSUKISKOT Talotikkaiden alapää on katkaistu reilun metrin korkeudelta. Kuva 26. Katolle haluavia kiipeilijöitä ko. korkeus ei pysty estämään, tästä todistavat mm. katon rakenteissa olevat graffitit. 3.4.2 LAPETIKKAAT Seinätikkaat ovat kunnossa. Kuvat 27.
10(30) 3.4.3 KATTOSILLAT JA VAAKAKISKOT Katoille ei ole asennettu siltoja. Turvavarusteiden asentaminen katolle helpottaisi katolla liikkumista. Lisäksi turvaköyden kiinnitysmahdollisuus kattosiltaan takaisi sadevesikourujen katolta tapahtuvan turvallisen puhdistamisen. 3.4.4 PIIPPUTIKKAAT JA KAITEET Tasakaton rapattuun tiilipiippuun kiinnitetyt piipputikkaat sekä nuohouskaide ovat kunnossa. 3.4.5 KATTOPOLLARIT Kattopollarit ovat silmämääräisen tarkastuksen perusteella kunnossa. Kuva 28. 3.4.6 LUMIESTEET Kaksiputkiset lumiesteet ovat kunnossa, sinkityissä esteissä on paikoin kevyttä pintakorroosiota. Kiinnitystapa on rivipeltikatolle suositeltava pystysaumakiinnitys. Kuvat 29-30. 3.5. YLÄPOHJA Yläpohjarakenteita tai -tuulettuvuutta ei katon umpinaisten rakenteiden vuoksi ole tarkastettu. 3.5.1 ALUSKATE - 3.5.2 RUODELAUDAT - 3.5.3 TUKI- JA KANNATUSRAKENTEET - 3.5.4 HAVAITUT VUOTOKOHDAT JA KOSTEUS - 3.5.5 TUULETTUVUUS Räystään tuuletusaukkoihin asennetut teräsverkot ovat paikoin huonokuntoisia ja paikoin puuttuvat kokonaan. Kuva 31. 3.5.6 ULLAKKOTILAT -
11(30) 3.6 SADEVESIJÄRJESTELMÄ 3.6.1 VESIKOURUT JA SULATUSKAAPELOINTI Vesikourut ovat uusittujen kattojen osalta kunnossa. Alkuperäisten kattojen osalta kouruissa on ruostetta ja eriasteisia kaatovirheitä, tarkastushetkellä kouruissa oli paikoin liettynyttä moskaa. Sulatuskaapelointia ei järjestelmään ole asennettu. Kuvat 32-33. Saneeraamistarve sisäkourujen osalta on noin 135 metrin pituudelta. 3.6.2 KATTOKAIVOT Kermireunojen bitumiliimaukset kattokaivojen laippoihin ovat kunnossa. Kaivoihin on asennettu upotetut lehtisihdit. Kuva 34. Kaivojen suojaksi olisi suositeltavaa nykyisten lisäksi asentaa suurikokoiset katteen päälle asennettavat lehtisiivilät. Suuren pinta-alansa vuoksi ne käytännössä kestävät pitkiäkin huoltovälejä tukkeutumatta. 3.6.3 SYÖKSYTORVET JA TUUBIPUTKET Syöksytorvet ovat uusittujen osalta kunnossa. Kuva 35. Vanhoissa syöksytorvissa on paikoin havaittavissa jäätymisestä johtuvaa saumojen löystymistä. Torvien alapäihin asennetut tuubiputket ovat tyydyttävässä kunnossa. Kuva 36. 3.7 HUOLTO Katon säännöllisen puhdistushuollon lisäksi vähintään yhtä tärkeällä sijalla on ammattimaisesti toimiva seuranta. Esimerkiksi maalipinnoitteen kunnon seuraaminen on katon elinkaaren kannalta ensiarvoisen tärkeää. Katepeltien korroosiosuojana toimivat sekä sinkitys, että maalipinnoite. Sinkitys ei yksinään toimi, vaan sen lisäksi tarvitaan ehjä ja hyväkuntoinen maalikalvo. Ammattitaitoisesti toimivan silmälläpidon ansiosta paikka- tai huoltomaalauksiin voidaan ryhtyä oikeaan aikaan, ennen ruostumisen alkamista. Mikäli katoissa havaitaan lämpövuodoista johtuvaa jään kerääntymistä katolle tai räystäsalueille, tulisi talviset lumenpudotukset nähdä säännöllisinä kattojen ylläpitoon kuuluvina huoltotoimenpiteinä. Tämä on tehokkain tapa estää patoamisen aiheuttamaa tulvimista ja niistä johtuvia kattovuotoja.
12(30) 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA HINTA-ARVIOT Korjausehdotukset on jaettu kahteen osaan. Ensisijaiset toimenpiteet pitävät sisällään sellaiset korjaukset, jotka vaikuttavat suoraan katon toimivuuteen, vedenpitävyyteen tai elinkaaren pituuteen. Ne olisi suositeltavaa tehdä mahdollisimman pian. Myöhemmät toimenpiteet parantavat osaltaan katon toimivuutta, laatua tai turvallisuutta. Ne voidaan tehdä heti, tai vuoden- parin viiveellä. Ensisijaiset toimenpiteet: Katon pesu maalausta varten uusittujen katteiden osalta Katon mekaaninen puhdistus ja irtoavan maalin poisto maalauskäsittelyä varten alkuperäisten kattojen osalta Katon maalaus Viiden piipun juuripellityksen uusiminen Muovihattujen asentaminen neljään alipainetuulettimeen Kumitulppien asentaminen kattovalokuvun kiinnitysruuvien päälle Sadekatosten asentaminen sähkökytkimille ja kaapelireikien tiivistys Seinäpellitysten liitoskohtien tiivistäminen Lukittavan nousuestolevyn asentaminen talotikkaisiin Vesikourujen luotettava saneeraaminen sisäkourujen osalta alkuperäisiin kouruihin Suurikokoisten lehtisihtien asentaminen kattokaivoihin Myöhemmät toimenpiteet: Tasakatolla sijaitsevan tiilipiipun verhouspellitys Jäätymissuojien asentaminen tuuletusputkiin Lapetikkaiden ja kattosiltojen asentaminen katon lappeilla tarvittaville kohdin Lintuverkkojen asentaminen räystäiden ilma-aukkoihin Vanhojen syöksytorvien uusiminen saumavirheiden kohdille Hinta-arvio seuraa raporttia erillisenä liitteenä. 14.10.2011 KATTOTUTKA OY Risto Inkeroinen
13(30) 5. KUVASIVUT Kuva 1 Poistetut levyt vuotokohdalta Kuva 2 Kosteusjälkiä kattoverhoilussa
14(30) Kuva 3 Yleiskuva uusitun A osan suuntaan Kuva 4 Yleiskuva B osan suuntaan
15(30) Kuva 5 Rivisauman taitoksen mitta Kuva 6 Avattu rivisauma uusitussa katossa
16(30) Kuva 7 Tasakatto-osa Kuva 8 Uusitun katon hapettuneet peltirivit
17(30) Kuva 9 Yleiskuva maalipinnoitteesta Kuva 10 Lähikuva maalipinnoitteesta
18(30) Kuva 11 Alkavaa ruostumista Kuva 12 Puutteellinen taustakallistus
19(30) Kuva 13 Ilman saumattua juuripellitystä liitetty piippu Kuva 14 Kittaamalla tiivistetty poikkisauma
20(30) Kuva 15 Kittaustiivistys irtoaa Kuva 16 Rapattu tiilipiippu
21(30) Kuva 17 Lähikuva rapautumisesta Kuva 18 Tuuletusputket
22(30) Kuva 19 Tuuletusputki tasakatolla Kuva 20 Alipainetuuletin
23(30) Kuva 21 Kattoikkunan muovinen valokupu Kuva 22 Päätyräystäspellitys
24(30) Kuva 23 Suojaamattomat kytkimet Kuva 24 Puutteellinen tiivistys
25(30) Kuva 25 Seinäpellityksen tiivistys puuttuu Kuva 26 Talotikkaat
26(30) Kuva 27 Seinätikkaat Kuva 28 Kattopollari
27(30) Kuva 29 Lumieste Kuva 30 Lumieste lähikuvassa
28(30) Kuva 31 Yläpohjan tuuletuksen ilma-aukko Kuva 32 Vesikouru
29(30) Kuva 33 Ruostetta kourussa Kuva 34 Kattokaivo
30(30) Kuva 35 Uusitut syöksytorvet Kuva 36 Vanha syöksytorvi